Kunnanhallitus · 13.1.2025
Päijät-Hämeen työllisyysaluetta koskevan yhteistoimintaneuvottelun käynnistäminen
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Hyväksyttiin päätösesityksen mukaisesti.
Asiakirjan teksti
Perustelut
1.3.2023 hyväksyttiin Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä (380/2023), jonka myötä kunnille siirtyi valtiolta merkittävä määrä uusia tehtäviä. Suomeen perustettiin 1.1.2025 alkaen 45 työllisyysaluetta, jotka valtioneuvosto hyväksyi 22.2.2024. Yksi näistä on Päijät-Hämeen Työllisyysalue, johon kuuluu Asikkalan kunta, Hartolan kunta, Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Iitin kunta, Orimattilan kaupunki, Kärkölän kunta, Padasjoen kunta ja Sysmän kunta. Työllisyysalueen toiminta järjestetään vastuukuntamallilla, ja vastuukuntana toimii Hollolan kunta. Liikkeenluovutuksessa valtiolta kuntiin ei siirtynyt yhtenäistä kokonaisuutta. Päijät-Hämeen työllisyysalueelle siirtyi Hämeen TE-toimistosta, Hämeen ELY-keskuksesta ja KEHA-keskuksesta liikkeenluovutuksella työvoimapalvelujen henkilöstöä tekemään eri lakien säätelemää viranhaltijan työtä. Alkuperäisen KEHA-keskukselta keväällä 2024 saadun laskelman mukaan valtiolta siirtyvän henkilöstön määrä on yhteensä 70 henkilöä. 18.6.2024 tarkennetun ilmoituksen mukaan TE-toimistosta siirtyy fyysisesti 59 henkilöä, ELY-keskuksesta 1 henkilö ja KEHA-keskuksesta 1 henkilö, yhteensä 61 henkilöä. Lopullinen siirtyneiden määrä 1.1.2025 oli 56 henkilöä. Liikkeenluovutuksen periaatteella valtiolta siirtynyt henkilöstö tuli kuntaan niissä tehtävissä ja sillä kokonaispalkalla sekä työaikamuodolla, joita he olisivat työskennelleet valtiolla 1.1.2025. Virat eivät siirtyneet. Tämän vuoksi kuntaan on perustettu Päijät- Hämeen Työllisyysalueen tarvitsemien tehtävänkuvien mukaiset virat (käsitelty Työllisyyslautakunnassa § 13, 22.10.2024 ja Kunnanhallituksessa, § 281, 04.11.2024). Kunnan Työllisyysalueelle perustettujen virkojen mukaiset tehtäväsisällöt ja liikkeenluovutuksella siirtyneen henkilöstön tehtävät eivät vastaa toisiaan, joten henkilöstön siirtäminen kunnan virkoihin edellyttää yhteistoimintamenettelyä. Ennen kuntaan perustettuihin virkoihin siirtämistä kunnassa sovelletaan tehtävien hoidossa Kuntalain 87 § (Kunnan henkilöstö), jonka mukaan perustellusta syystä henkilö voidaan ottaa tehtävään virkasuhteeseen myös ilman, että tehtävää varten on perustettu virkaa. Yleensä virkasuhteen käyttäminen virkaa perustamatta tulee kyseeseen vain määräaikaisena esimerkiksi, kun kyseessä on lyhyt määräaika, johon ei ole perusteltua perustaa virkaa. Valtion virkaehtosopimuksen (VES) sopimuskausi on voimassa 28.2.2025 asti. Vuonna 2024 pääsopijajärjestöt sopivat Valtion VES soveltamisen päättymisen aikaistamisesta siten, että liikkeenluovutuksella siirtyvien osalta soveltaminen päättyy, kun liikkeenluovutus kuntaan tapahtuu. Neuvottelujen yhteydessä tehtiin ns. aikaistussopimus, jossa on sovittu liikkeenluovutuksella siirtyvää henkilöstöä koskevista erityisehdoista (tarkemmat ohjeet on annettu KT:n Yleiskirjeissä 10/2024 ja 21/2024). Siirtyneeseen henkilöstöön sovelletaan kunnallista virka- ja työehtosopimusta (KVTES) 1.1.2025 alkaen sekä aikaistussopimuksen mukaisia erityisehtoja, joiden takia mm. KVTESin palkkaus- ja työaikalukuihin on tehty seuraavia muutoksia: 2.1 KVTES Palkkausluku, uusi 6 a § Valtiolta kuntiin 1.1.2025 liikkeen luovutuksella siirtyvän työntekijän/viranhaltijan palkan muodostaminen Valtiolta kuntiin 1.1.2025 liikkeen luovutuksella siirtyvän työntekijän / viranhaltijan palkka maksetaan 1.1.2025 lukien aluksi kokonaispalkkana. Kokonaispalkka on muutettava KVTESin palkkausjärjestelmän mukaiseksi viimeistään 30.9.2025. Lisäksi palkkausmalliin vaikuttaa kuntien palkkausjärjestelmämuutos: Kuntatyönantajat ja pääsopijaosapuolet ovat neuvotelleet kunta-alan yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) sekä OVTES osio G:tä henkilöstön palkkausjärjestelmästä. 16.12.2024 neuvottelut saatiin päätökseen, ja kuntiin tulee uusi tasopalkkajärjestelmä, joka koskee KVTES:ia ja OVTES osio G:tä. Tasopalkkamalli tulee voimaan 1.2.2025 ja tulee ottaa käyttöön viimeistään 30.9.2025 kaikissa edellä mainittujen TES:ien piiriin kuuluvissa tehtävissä. KVTES:iin muodostetaan työvoimapalvelujen tehtäville oma liite 3, johon pääosa Työllisyysalueen tehtävistä sijoitetaan. 2.2 KVTES Työaikaluku, uusi 6 a §: Valtiolta kuntiin 1.1.2025 liikkeen luovutuksella siirtyvään työntekijään/viranhaltijaan sovellettava työaikamuoto Valtiolta kuntiin 1.1.2025 liikkeen luovutuksella siirtyvään työntekijään/viranhaltijaan sovelletaan toimistotyöaikaa ajanjaksolla 1.1.‒28.2.2025. Tämän jälkeen ko. työntekijän/ viranhaltijan säännöllinen työaika määräytyy häneen sovellettavan työaikamuodon mukaan siten kuin sovellettavan työ- ja virkaehtosopimuksen työaikaluvussa tai liitteiden erityismääräyksissä on tarkemmin määrätty. Jos tehtäväjärjestelyt ja niihin liittyvät työaikajärjestelyt ovat 28.2.2025 vielä kesken, työaikamuodon muutos voidaan tehdä myöhemmin, kuitenkin viimeistään 30.9.2025. Muut aikaistussopimuksen kohdat koskevat mm. työkokemuksen hyväksi lukemista, lomaoikeuteen liittyviä ylimääräisiä säästövapaita sekä tiettyjä suoja-aikoja. Liikkeenluovutuksella siirtyneen henkilöstön osalta suunnitteilla olevat työtehtävä-/viranhoitomuutokset, työaikamuodon muutokset sekä palkkausmuutokset edellyttävät yhteistoiminaneuvottelujen käymistä (Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella).
Ehdotus
Kunnanhallitus päättää yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä koskien TE24 uudistuksessa liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin siirtyneen henkilöstön palvelusuhteisiin kaavailtuja Työllisyysalueen toiminnan järjestämiseksi tarvittavia sekä Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja aikaistussopimuksen mukaisia muutoksia. Yhteistoimintaneuvottelut käynnistetään ja päätetään kunnan virallisessa yhteistoimintaelimessä, Yhteistyötoimikunnassa.
Aiempi käsittely muissa toimielimissä
Kunnanhallitus, 21.8.2023
Päijät-Hämeessä on valmisteltu Mikko Kesä Oy:n (28.4.2022) TE24-uudistuksen järjestelmätarkasteluraportin johtopäätelmien mukaisesti syksystä 2022 lähtien kahden työllisyysalueen mallia. Valmistelu on perustunut Mikko Kesä Oy:n raportin johtopäätelmiin, erityisesti rahoituskokonaisuuden ja työttömyysrakenteen vaikutuksista yhden vs. kahden työttömyysalueen mallissa. Keväällä 2023 on noussut esiin esitys yhdestä työllisyysalueesta. Tämä esitys on perustunut toiseen keskeiseksi nostettuun työllisyysaluekriteeriin, jonka mukaan työllisyysalueen tulisi muodostua työssäkäyntialueesta. Osa II-työllisyysalueen kunnista kuuluu Lahden työssäkäyntialueeseen. Valtioneuvostolla on lain 380/2023 (16 §) liittyvää arviointioikeus työllisyysalueiden tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin osalta. Lahden kaupunginhallituksen kokouksessa Lahti on 22.5.2023 linjannut valmistelevansa ensisijaisesti omaa työllisyysaluetta, mutta pitänyt mahdollisena myös vaihtoehtoisen yhden työllisyysaluemallin selvittämistä. Kokonaistilanteen selkiinnyttämiseksi ja toisen työllisyysalueen jatkovalmistelun linjaamiseksi Hollola kutsui 20.6.2023 koolle kunnanhallituksen valmistelijat II työllisyysaluekunnista (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Orimattila, Padasjoki, Sysmä). Kaikista kunnista osallistui edustaja kokoukseen. Kokouksessa käytiin laaja keskustelu yhteisten jatkovalmistelulinjausten määrittelemiseksi. Jatkovalmistelulinjausten määritteleminen on tärkeää lopullisten sopimusten ja asiakirjojen valmistelemiseksi, jotta ne kyetään käsittelemään valtuustoissa annetussa määräajassa 31.10.2023 mennessä. Kokouksen muistio ja muistion liite/jatkovalmistelulinjaukset liiteaineistossa. Valtioneuvoston 9.6.2023 saapunut "evästys työllisyysalueiden ilmoitusten jättämisestä ja käsittelystä" liiteaineistossa. Kokouksessa asiantuntijana kuultavana on kunnan työllisyyspäällikkö. Esittelijä Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, [poistettu] Kunnanhallitus hyväksyy muistion 20.6.2023 liitteen mukaiset linjaukset Päijät-Hämeen työllisyysalueen valmistelun osalta. Hyväksyttiin päätösesityksen mukaisesti. Merk. Asiantuntijana kuultavana oli kunnan Työllisyyspäällikkö.