Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta · 20.10.2026
Kotihoidon tukipalveluna myönnettävän ateria puoli- ja täysihoito myöntämisen perusteet yhteisöllisen asumisen asiakkaille 1.1.2027 alkaen
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Asiakirjan teksti
Päätösehdotus
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää, että ateria puoli- ja täyshoito myöntämisen perusteet ovat 1.1.2027 alkaen liitteen 1 mukaiset. Nykyisten asiakkaiden osalta perusteet otetaan käyttöön asiakassuunnitelman päivityksen yhteydessä, kuitenkin aikaisintaan 1.1.2027.
Esittelijän perustelut
Muutos myöntämisen perusteisiin Yhteisöllinen asumisen palvelu on aloitettu Helsingissä vuonna 2024. Yhteisöllisessä asumisessa palvelut ja asuminen järjestetään erikseen. Puoli- ja täyshoito aterioiden tukipalvelun myöntämisen perusteet ovat uudet ja kuvattu liitteessä 1. Lainsäädäntö Sosiaalihuoltolain (1301/2014) tarkoituksena on muun muassa edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta, vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta sekä turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet (1 §). Sosiaalihuoltolain 11 §:n mukaan sosiaalipalveluja on järjestettävä muun muassa tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen, asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen, taloudellisen tuen tarpeeseen sekä sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Lisäksi palveluja on järjestettävä muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvään tuen tarpeeseen. Sosiaalihuoltolain 19 §:n mukaan tukipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joilla luodaan ja ylläpidetään henkilön kodissa sellaisia olosuhteita, että hän voi suoriutua jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti, sekä palveluja, joiden avulla henkilö voi saada hyvinvointia tuottavaa sisältöä elämäänsä. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisen sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012, vanhuspalvelulaki) yleiset periaatteet toteavat, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta, ja on kiinnitettävä huomiota erityisesti kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin. Lisäksi palvelut on sovitettava sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisia palveluntarpeita. Myöntämisen perusteiden tarkoitus Tukipalveluja järjestetään henkilölle, joka tarvitsee palveluja alentuneen toimintakyvyn, korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi tukipalveluja järjestetään henkilölle, joka tarvitsee niitä erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Tukipalveluja järjestetään henkilön yksilöllisen tarpeen mukaan (sosiaalihuoltolaki 19 §). Tukipalvelujen myöntämisen perusteita tarvitaan, jotta palvelut voidaan myöntää yhdenvertaisesti kaikille helsinkiläisille asuinalueesta riippumatta. Helsingin tukipalvelujen myöntämisen perusteet toimii myös ohjeena, jonka avulla tukipalveluista voidaan viestiä asukkaille, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille. Kotiin annettavia tukipalveluja myönnetään seuraavin perustein Kotiin annettavia tukipalveluja myönnetään palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman mukaisesti: Henkilölle, jonka fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on selkeästi alentunut ja joka ei selviydy säännöllisistä, päivittäisistä perustoiminnoista itsenäisesti, omaisten tai muiden palveluntuottajien avulla. Päivittäisillä perustoiminnoilla tarkoitetaan toimintoja, jotka ovat välttämättömiä kotona selviytymisessä, kuten esimerkiksi ravitsemuksesta huolehtiminen. Henkilölle, joka on kunnallisen omaishoidon tuen piirissä, ja hänen omaishoitajansa jaksamista on tarkoituksenmukaista tukea kotiin annettavilla tukipalveluilla. Henkilölle, jolla on tilapäisen toimintakyvyn alenemisesta johtuva tukipalvelun tarve. Palvelu on lyhytaikaista. Palvelutarpeen arvioinnissa tarkastellaan asiakkaan kokonaistilannetta huomioiden asiakkaan omat fyysiset, psyykkiset, kognitiiviset ja sosiaaliset voimavarat sekä asiakkaan oma mielipide avun tarpeesta. Palvelutarpeen arvioinnissa tarkastellaan yhdessä asiakkaan kanssa arkiaskareiden merkitystä asiakkaan toimintakyvyn, arjen aktiivisuuden ja omatoimisuuden vahvistajana. Asiakkaan toimintakyvyn lisäksi palvelujen myöntämiseen vaikuttavat asiakkaan sosiaalinen verkosto, omaisten ja läheisten mahdollisuus osallistua asiakkaan arkeen, asunto-olosuhteet sekä mahdolliset omarahoitteiset palvelut. Ateria puoli- ja täyshoito Ateria puoli- ja täyshoito on sosiaalihuoltolain 19 §:n mukaista tukipalvelua. Palvelun tuottaa joko Palvelukeskus Helsinki tai kilpailutuksella valitut tuottajat. Ateria puoli- ja täyshoito on tarkoitettu yhteisöllisen asumisen asiakkaille. Yhteisöllisessä asumisessa ateriointi yhdessä ruokailuun varatussa tilassa tukee arjen sosiaalista vuorovaikutusta. Palvelu on tarkoitettu asiakkaalle, joka ei itse tai läheisensä avulla pysty huolehtimaan ravitsemuksensa järjestämisestä. Yhteisöllisen asumisen palvelu käynnistettiin hankkeena, joka toteutettiin vuosina 2024–2025. Vuonna 2025 asiakkaita yhteisöllisessä asumisessa oli yhteensä 97 asiakasta. Yhteisöllisen asumisen asiakkaat olivat käyttäneet ateriapalvelua sekä puolihoidolla että täysihoidolla. Toiminta on vakiintunut vuoden 2026 aikana. Vaikutusten arviointi Kotihoidon tukipalveluilla tuetaan asiakkaiden itsenäistä suoriutumista, toimintakykyä, hyvinvointia ja turvallista kotona asumista. Oikea-aikaisesti ja yksilöllisen palvelutarpeen perusteella järjestetyillä tukipalveluilla voidaan tukea asiakkaan omia voimavaroja sekä ehkäistä tai siirtää varsinaisen kotihoidon aloittamista. Yhtenäiset myöntämisen perusteet edistävät asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua sekä lisäävät palvelujen myöntämisen perusteiden avoimuutta. Tukipalvelut ovat asiakkaalle maksullisia. Osalle asiakkaista tukipalvelujen asiakasmaksut voivat tuottaa taloudellisia haasteita, mikä voi johtaa talouden tiukkenemiseen entuudestaan ja palvelujen käytön välttelyyn tai vähentyneeseen halukkuuteen vastaanottaa maksullisia palveluja. Tämä on huomioitava asiakasmaksuja koskevassa ohjauksessa. Tukipalvelujen järjestämiseen liittyy palvelujen hankinnasta, päätöksenteosta, asiakasmaksuista, hallinnosta ja seurannasta aiheutuvia tehtäviä ja kustannuksia. Kotihoidon tukipalvelut voivat vaikuttaa palvelurakenteeseen ehkäisemällä tai siirtämällä varsinaisen kotihoidon aloittamista tai parantamalla kotihoidon asiakkaiden toimintakykyä ja itsenäisyyttä kotona asuessaan. Tukipalvelujen tuottamaa taloudellista euromääräistä hyötyä suhteessa kotihoidon tai asumispalvelujen kustannuksiin on vaikea arvioida. Järjestäjän näkökulmasta tukipalvelut mahdollistavat asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaamisen tarkoituksenmukaisilla kotiin vietävillä palveluilla ja tukevat palvelujen oikea-aikaista kohdentamista. Palveluja kehitetään muuttuvien vaatimusten mukaan. Ateria puoli- ja täyshoito koetaan tärkeänä ennaltaehkäisevänä ja varhaisen tuen palveluna, jolla tuetaan muun muassa yhteisöllisen asumisen palvelua ja ehkäistään raskaampia palveluja. Oikein toteutettu ravitsemus lisää asiakkaiden toimintakykyä ja terveyttä. Oikea-aikaiset ja asiakkaan voimavaroja tukevat kotiin vietävät tukipalvelut tuottavat myönteisiä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Asiakkaan kokemus arjen mielekkyydestä vahvistuu. Toimivalta Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää, hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta toimialalle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta.
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)