Terveyshyötyarvion ja asiantuntijapalvelun suorahankinta Kustannus Oy Duodecimilta

Hankinnan tausta Duodecim Terveyshyötyarvio on sovellus, joka yhdistää potilastietojärjestelmässä hajallaan olevat rakenteiset tiedot Käypä hoito- suosituksiin pohjautuviin Duodecim Päätöksentuen sisältöihin ja muuhun tutkimusnäyttöön. Terveyshyötyarvioon sisältyviä osasovelluksia ovat riskilaskurit, hoitovajaustiedot, kliiniset laatumittarit sekä väestön terveydentilaa kuvaavat raportit. Terveyshyötyarvion avulla voidaan arvioida hoidon toteutumista ja laatua sekä tunnistaa hoitovajeita ja riskitekijöitä yksilö- ja väestötasolla. Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialla Terveyshyötyarvio-tietoja on hyödynnetty tiedolla johtamisessa ja toimintakäytäntöjen muuttamisessa. Ennakoivaa terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön toteutuessa Terveyshyötyarviota voidaan käyttää myös yksittäisten hoidon tehostamista tarvitsevien potilaiden tunnistamiseen. Helsinki on tehnyt yhteistyötä Kustannus Oy Duodecimin kanssa Terveyshyötyarvio-sovelluksen kehittämiseksi keskeytymättä vuodesta 2016. Terveyshyötyarvio-raportteja tuotettiin aluksi Pegasos-potilastietojärjestelmän tiedoista. Vuosina 2021–2024 raportointia ei pystytty toteuttamaan kattavasti, koska Apotti-järjestelmän käyttöönoton jälkeen uusien tietopoimintojen määrittely ja teknisten ongelmien ratkaisu veivät odotettua enemmän aikaa. Vuoden 2025 aikana säännöllinen tiedon tuotanto ja raportointi on saatu käynnistettyä uudelleen. Kehittämistyö on toteutettu pääosin ulkopuolisella hankerahoituksella. Vuosina 2022–2025 Terveyshyötyarvio on sisältynyt sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan Helsingin Kestävän kasvun ohjelmaan, jonka tavoitteena on ollut tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä palveluiden kehittäminen ja toimintatapojen uudistaminen myös hankkeen päättymisen jälkeen. Terveyshyötyarvion käytön jatkaminen on todettu edelleen tarpeelliseksi, koska Apotin raportointityökalut eivät kykene yhtä laajamittaiseen hoidon laadun ja hoitovajeiden analyysiin näyttöön peilaten. Duodecimin laajaa tietämystä ja verkostoja tarvitaan erityisesti hoidon laatua koskevien analyysien rakentamisessa ja laatutekijöiden määrittämisessä. Kyseessä oleva hankinta on jatkoa aiemmille Terveyshyötyarviota koskeville hankinnoille vuosina 2016-2022. Hankinnan kohde ja perustelut hankinnalle Hankinnan kohteena ovat Duodecim Terveyshyötyarvio -sovellus ja siihen liittyvät asiantuntijapalvelut. Terveyshyötyarviota on aiemmin hyödynnetty Pegasos- ja Apotti-potilastietojärjestelmien rakenteisen tiedon analysoinnissa ja raportoinnissa, joten kyseessä ei ole uuden sovelluksen hankinta, vaan jo käytössä olevan sovelluksen ylläpidosta huolehtiminen sekä sovelluksen käytön laajentaminen ja tehostaminen. Terveyshyötyarvion tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää tiedolla johtamisessa, esimerkiksi arvioimalla väestön terveydentilaa sekä hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä lainsäädännön sallimissa rajoissa erilaisissa hoito- ja palveluvajeissa olevien asiakkaiden tunnistamisessa yhteydenottoja varten. Terveyshyötyarvio tuo ammattilaisille lisää työkaluja havaita ja tavoittaa korkeassa riskissä tai haastavissa kohderyhmissä olevat asiakkaat ja näkyy siten aikaisempaa nopeampina ja vaikuttavampina sosiaali- ja terveydenhuollon ennakoivina palveluina. Terveyshyötyarvion aikaisempien eräajojen tuloksia on hyödynnetty Helsingissä terveysasemien hoitotulosten arvioinnissa (esimerkiksi veren rasva-arvoihin ja hyytymiseen sekä keskushermostoon vaikuttavien lääkitysten muutokset) palvelujen kohdentamisessa (esimerkiksi diabeteskeskusten sijoittaminen ja ikääntyneiden liikuntapalvelujen tarpeen selvittäminen, koronarokotusten riskiryhmien tunnistaminen ja kausirokotusten suunnittelu) pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyssä ja seurannassa (esimerkiksi diabeteksen ehkäisyn pilotointi raskausdiabetes-asiakkaiden osalta ja koronaelpymisprojektin kohderyhmien valinta) terveysasemien tuloskorttitavoitteiden valinnassa ja seurannassa (esimerkiksi valtiolta saatavaan sote-rahoitukseen vaikuttavan kirjaamisen tehostaminen). Terveyshyötyarviota voidaan hyödyntää usealla eri tavalla johtamisessa ja asiakastyössä. Terveydenhuollon ammattilaisten mahdollisuus seurata oman työn laatua ja oman asiakaskunnan terveystilannetta lisää työn mielekkyyttä ja tukee vaikuttavan ja näyttöön perustuvan hoidon toteutusta. Paremman kokonaiskuvan avulla pystytään kohdentamaan palveluja eniten tarvitseville, sekä vähentämään haittoja ja tarpeettomia tutkimuksia tai lääkityksiä. Terveyshyötyarvio mahdollistaa vaikuttavuusperusteisen tiedolla johtamisen, Helsingin eri terveysasemien ja eri tiimien väestön hoidon laadun vertailun sekä hoitovastuussa olevien ammattilaisten omien asiakkaiden tarkastelun laaja-alaisesti näyttöön perustuviin kriteereihin peilaten. Näiden tekijöiden merkitys korostuu, kun Helsinki ottaa käyttöön omalääkärimallin kaupunkistrategian 2025–2029 mukaisesti. Terveyshyötyarvion tuottamaa tietoa ei voida kokonaan korvata esimerkiksi Kansallisten laaturekisterien raporteilla, koska niissä kuvataan vain Helsinki tai Uusimaa-tasoista tietoa, mikä ei tuo esille Helsingin sisäisiä eroja sairastavuudessa tai hoitotuloksissa. Apotti-järjestelmän raporteilla pystytään puolestaan tarkastelemaan vain pienempiä potilasjoukkoja kapealla kysymyksenasettelulla. Esimerkkejä hoitotulosten parantamisesta ja kustannussäästöistä Riski sairastua kalliita hoitoja vaativiin sydän- ja verisuonisairauksiin, sydäninfarktiin, aivohalvaukseen tai munuaisten vajaatoimintaan lisääntyy ilman hoidon tehostamistoimia. Kansallisen diabeteksen laaturekisterin mukaan hoidon laatua kuvaavat indikaattorit eivät ole kehittyneet Helsingissä samalla tavalla suotuisasti kuin esimerkiksi Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Kyseiset hyvinvointialueet ovat arvioineet lääketieteen aikakauslehti Lancetissa julkaistussa raportissa, että systemaattisen laadun seurannan ja hoidossa toteutettujen paikallisten muutosten avulla 80–100 potilasta säästyy sydän- tai aivoinfarktilta seuraavan viiden vuoden aikana. Jos Helsingissä saavutettaisiin sama hoitotulosten parannus hyödyntämällä Terveyshyötyarviota, pystyttäisiin sydän- tai aivoinfarkti ehkäisemään 60–70 helsinkiläiseltä vastaavana aikana. Viimeisimmän Terveyshyötyarvio-tiedon mukaan Helsingissä on yli 5 000 diabetespotilasta, joiden riski sairastua valtimotauteihin on korkea. Riskiä voitaisiin pienentää merkittävästi tunnistamalla potilaat, joiden kolesterolia voitaisiin alentaa esimerkiksi lääkitystä tehostamalla. Terveyshyötyarvion tuottamaa tietoa voitaisiin hyödyntää myös esimerkiksi vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoidon tehostamisessa. Viimeisimmän Terveyshyötyarvio-analyysin mukaan Helsingissä on 160 henkilöä, joilla on riski ajautua dialyysihoitoon. Osalla näistä potilaista on korkeita verenpainearvoja tai käytössä tilannetta pahentavia tulehduskipulääkkeitä. Riskitekijöihin vaikuttamalla voitaisiin hidastaa munuaisten vajaatoiminnan etenemistä ja siirtää tai jopa välttää dialyysihoidon aloittaminen. Kyse on myös merkittävistä kustannuksista, koska yksi sairaalassa toteutettava dialyysihoito maksaa noin 70 000 euroa vuodessa ja kotidialyysi 20 000–50 000 euroa vuodessa. Jos kaikki 160 vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavaa henkilöä päätyisivät sairaaladialyysiin, kustannus olisi noin 11 miljoonaa euroa vuodessa. Kotidialyysissa kustannuksia aiheutuisi 3–8 miljoonaa euroa vuosittain. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi edellä mainittujen ja muidenkin hoidon tehostamista tarvitsevien henkilöiden tunnistamisen, kontaktoinnin ja hoitolinjojen tarkistamisen yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tällöin Terveyshyötyarvion avulla voitaisiin parantaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta tehokkaasti myös yksittäisten asiakkaiden osalta. Perustelut suorahankinnalle Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016, hankintalaki) 40 §:n 2 momentin kohdan 2 mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan. Lisäedellytyksenä on, että järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ei ole eikä kilpailun puuttuminen johdu hankinnan ehtojen keinotekoisesta kaventamisesta. Terveyshyötyarvio-analyysi perustuu Käypä hoito -suosituksiin pohjautuviin Duodecim Päätöksentuen muistutteisiin ja muihin näyttöön perustuviin tutkimustietoihin. Kustannus Oy Duodecim on ainoa palveluntuottaja, joka tietämyskokonaisuutensa ja erityisosaamisensa puolesta täyttää palvelulle asetetut vaatimukset, eikä soveltuvia vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ole markkinoilla. Hankinnasta solmittavat sopimukset ja sopimusten allekirjoittaja Sopimuskauden on määrä alkaa 1.1.2026 ja sopimus on voimassa toistaiseksi. Osapuolia sitova sopimus ei synny tämän päätöksen tiedoksiannolla vaan vasta, kun osapuolet ovat allekirjoittaneet hankinnasta sopimuksen. Helsingin kaupungin hallintosäännön 24 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesti lautakunnan päätösten perusteella tehtävät sopimukset allekirjoittaa esittelijä, ellei toimielin toisin päätä. Esittelijä pitää riittävänä, että sopimuksen allekirjoittaa tietohallintojohtaja. Mikäli ilmenee tarvetta sopimuksen päättämiseen (irtisanomiseen tai purkamiseen), päätös on tehtävä riittävän nopeasti. Siksi on tarkoituksenmukaista, että myös sopimuksen päättämistä koskeva päätösvalta on tietohallintojohtajalla. Toimivalta Hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 3 kohdan mukaan toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää hankinnoista lukuun ottamatta osakkeita. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta on 17.12.2024 § 281 päättänyt sosiaali- ja terveys- ja pelastustoimialan viranhaltijoiden hankintavaltuuksista. Hankinnan arvioitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on 2 800 000 euroa, mikä ylittää viranhaltijoiden hankintavaltuudet. Hankinnasta päättää siten sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.

Terveyshyötyarvion ja asiantuntijapalvelun suorahankinta Kustannus Oy Duodecimilta

Päätös

Asiakirjan teksti

Käsittely

Päätösehdotus

Esittelijän perustelut