Oikaisuvaatimus Staran kaupunki-infran kunnossapidon yksikönjohtajan päätöksestä 10.3.2026 § 9

Kuntalain 134 §:n 1 ja 2 momentin mukaan viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen laissa mainitulle toimielimelle. Oikaisuvaatimus on kuntalain 138 §:n mukaan tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hakija on toimittanut Helsingin kaupungin kirjaamoon 23.3.2026 oikaisuvaatimuksen kaupunki-infran kunnossapidon yksikönjohtajan päätöksestä 10.3.2026 9 §, jolla yksikönjohtaja hylkäsi asianosaisen korvaushakemuksen ajoneuvovaurion korvaamisesta. Korvauksenhakijalle on lähetetty sähköpostitse edellä mainittu viranhaltijapäätös muutoksenhakuohjeineen 10.3.2026. Oikaisuvaatimus on saapunut yleisen määräajan kuluessa kaupungin kirjaamoon. Oikaisuvaatimus ja korvaushakemus ovat liitteinä 1 ja 2. Hakija on alkuperäisessä korvausvaatimuksessaan hakenut Staralta vahingonkorvauksena kolarivaurioituneeksi ilmoitetun ajoneuvon korjauskustannukset kokonaisuudessaan. Kyseinen hakijan lähiomaiselle kuuluva henkilöauto on 2001 vuosimallin Peugeot 307, jolla on ajettu 153 500 kilometriä, ja jonka arvoksi on ilmoitettu 2300 euroa. Alun perin hakija perustelee Mestarintien varrelle ajalla 12.1.-14.1.2026 pysäköidylle autolle aiheutunutta peltivahinkoa sillä, että kolarointi on johtunut kuljettajan huolimattomuudesta siten, että ajoneuvon kylkeen on todennäköisesti peruutettu tienauraajan toimesta. Hakijan mukaan autokorjaamon työntekijä on arvioinut peltivahingon tapahtuneen traktorin ns. takalevyn osuessa autoon, ja ettei kolarivaurio ole kyseisen arvioijan mukaan voinut syntyä auton törmäyksestä tai peruutuksesta. Oikaisuvaatimuksessaan hakija vaatii näin ollen Staraa suorittamaan vahingonkorvauksena korjaustarjouksen mukaisesti yhteensä 2380 euroa. Autokorjaamon korjaustarjous on liitteenä 3 ja 5 valokuvaa auton peltikolhuista ovat oheismateriaalina. Oikeudellinen arviointi ja asiasta saatu selvitys Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä vahingonkorvauslaissa säädetään, muuta johdu. Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Staran työnjohto selvittänyt työkoneiden toiminnan GPS-seurantatiedot kyseisessä katuosoitteessa ajalta 12.1.-14.1.2026. Katualueella on tehty lumenaurausta, mutta alueella työskennelleet työntekijät eivät ole todenneet mainittua vahinkotapahtumaa eikä tämän tasoinen törmäyskolari olisi myöskään voinut jäädä heiltä tuolloin huomaamatta. Vakiintuneen käytännön mukaan Staran työntekijöitä ohjeistetaan aina ilmoittamaan havainnoistaan tai työssä tapahtuvista vahingoista työnjohdolle ja vahingonkärsijälle eikä niistä seuraa sanktioita työntekijöille. Stara ei ole toiminnallaan myötävaikuttanut kyseiseen moottoriajoneuvon esinevahinkoon, koska työnjohdon arvion mukaan alueella työskennelleen kaluston törmätessä mainitulla tavalla henkilöautoon osumakohta olisi ollut ylempänä ja kolaroinnissa olisi rikkoutunut mm. ikkunalasit, eikä ainoastaan auton helmapelti ja sivuoven alaosa. Lisäksi Staran työnjohto on tarkastanut alueella työskennelleen kaluston, eikä puheena olevan peltivaurion jäljet täsmää yhteenkään alueella olleeseen työkoneeseen, eikä niissä ole todettu osumajälkiä, jotka olisivat yhtenäisiä henkilöauton vasemman kyljen alaosan peltivaurioiden kanssa. Staran työnjohdon selvitys ja GPS-seurantatiedot ovat liitteenä 4. Yleisen vahingonkorvausoikeudellisen periaatteen mukaan vahingonkärsijän on aiheutuneen vahingon määrän lisäksi osoitettava vahingonaiheuttajaksi epäillyn toiminnan ja mainitun vahingon välinen syy-yhteys. Hakijan näkemys Starasta ilmeisenä vahingon aiheuttajana perustuu epäilyyn, sillä väitetyin tavoin huolimattomuudella auton kylkeen peruttamisella ei ole silminnäkijää eikä liikennevahingon tapahtuma-aikaa tiedetä. Muun tieliikenteessä tuntemattomaksi jääneen moottoriajoneuvon käyttäjän osallisuutta mahdollisena liikennevahingon aiheuttajana ei yleisen elämänkokemuksen perusteella myöskään voida poissulkea. Esittelijä katsoo, että Staralle ei ole syntynyt asiassa tuottamuksellista korvausvastuuta, ja että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty uusia seikkoja tai uutta näyttöä, joiden perusteella korvausvastuuta tulisi arvioida toisin ja yksikönjohtajan päätös kumota.

Oikaisuvaatimus Staran kaupunki-infran kunnossapidon yksikönjohtajan päätöksestä 10.3.2026 § 9

Päätös

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Esittelijän perustelut