Oikaisuvaatimus koskien palvelukeskusliikelaitoksen johtokunnan päätöstä 25.2.2026 § 8

Oikaisuvaatimus Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunnan päätöksen muutoksenhakuun sovelletaan kuntalain oikaisuvaatimusta koskevia säännöksiä sekä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain erityissäännöksiä. Kuntalain 134.1 §:n mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan 67 §:n 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä tehdään päätöksen tehneelle johtokunnalle. Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 137.1 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Viranhaltijalain 50.1 §:n mukaan lain 37 §:ssä tarkoitettua irtisanomista koskevasta päätöksestä oikaisuvaatimusaika alkaa kulua vasta lain 40.1 §:ssä säädetyn irtisanomisajan päättymisestä. Kuntalain 139 §:n mukaan päätöksen tiedoksiantoon asianosaiselle sovelletaan, mitä hallintolain 59 §:ssä säädetään tavallisesta tiedoksiannosta ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:ssä säädetään tavallisesta sähköisestä tiedoksiannosta. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:n mukaan muu kuin 18 §:ssä tarkoitettu asiakirja voidaan antaa tiedoksi asianomaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan. Asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunnan päätös 25.2.2026 § 8 on toimitettu oikaisuvaatimuksen tekijälle sähköpostitse 25.2.2026. Johtokunnan päätöksessä on ollut virheellinen muutoksenhakuohje. Johtokunnan päätöksen muutoksenhakuohje on korjattu hallintolain 49 §:n mukaisesti ja korjattu muutoksenhakuohje annettu tiedoksi asianosaiselle kirjattuna kirjeenä 5.5.2026. Oikaisuvaatimusaika määräytyy korjatun muutoksenhakuohjeen perusteella. Oikaisuvaatimus on saapunut kaupungin kirjaamoon virka-ajan jälkeen 14.4.2026 ja se on kirjattu saapuneeksi 15.4.2026. Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunnan päätös 25.2.2026 § 8 välittömästi vaikuttaa oikaisuvaatimuksen tekijän oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun, joten hänelle on ollut oikeus tehdä asiassa oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on osoitettu oikealle viranomaiselle. Oikaisuvaatimus on saapunut kaupungin kirjaamoon ennen muutoksenhakuajan alkamista. Ennenaikaisesti saapunut oikaisuvaatimus otetaan käsiteltäväksi hallintolain neuvontavelvollisuuden ja yleisten hallinto-oikeudellisten periaatteiden mukaisesti, ja oikaisuvaatimus käsitellään toimivaltaisessa toimielimessä oikaisuvaatimusajan päättymisen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös / Palvelukeskusliikelaitoksen päätös Oikaisuvaatimus kohdistuu palvelukeskusliikelaitoksen johtokunnan päätökseen 25.2.2026 § 8, jolla viranhaltijan virkasuhde irtisanottiin viranhaltijalain 37 §:n perusteella taloudellisin ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvin perustein. Päätöksen mukaan viranhaltijan tehtävät olivat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi organisaatiomuutoksen perusteella eikä viranhaltijaa ollut voitu kohtuudella sijoittaa toiseen virka- tai työsuhteiseen tehtävään taikka kouluttaa uusiin tehtäviin. Irtisanomisaika on KVTES:n VIII luvun 5 §:n 1 momentin mukainen neljä kuukautta, ja se alkaa päätöksen tiedoksiantoa seuraavasta päivästä. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että irtisanomispäätös kumotaan muoto- ja sisältövirheiden perusteella sekä että työnantaja velvoitetaan korvaamaan viranhaltijalle aiheutuneet ansionmenetykset korkoineen viranhaltijalain 45 §:n mukaisesti. Perusteina oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa menettelyvirheisiin, irtisanomisperusteen puuttumiseen sekä siihen, ettei työnantaja olisi täyttänyt uudelleensijoitusvelvollisuuttaan. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että viranhaltijan aiempaan tehtäväkokonaisuuteen kuuluneita tehtäviä olisi jatkunut muualla organisaatiossa ja, että tarjottu juristin tehtävä olisi ollut aiempaa virkaa ehdoiltaan heikompi. Oikaisuvaatimuksen arviointi Taustaa Palvelukeskusliikelaitos käynnisti yhteistoimintaneuvottelut toimintojen uudelleenjärjestelystä 19.8.2025 annetulla neuvotteluesityksellä. Neuvottelut kohdistuivat niiden alkaessa noin 100 työntekijään, ja ne käytiin ajalla 26.8.–8.9.2025. Neuvotteluissa todettiin, että yhteistoimintaneuvottelut on käyty yhteistoimintalain velvoitteiden mukaisesti. Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta päätti 25.9.2025 § 32 siirtää kolme vastuualuetta suoraan toimitusjohtajan alaisuuteen. Tämän jälkeen palvelukeskusliikelaitoksen toimitusjohtaja päätti 29.10.2025 § 19 toimintasäännöllä siirtää vastuullisuustoiminnon sekä hankinnat ja kilpailuttamisen monipalvelut-yksikköön, ICT-palvelut puhelin- ja hyvinvointipalvelut -yksikköön sekä jakaa asiakkuudet-tiimin liiketoimintojen kesken. Näiden päätösten seurauksena talous- ja hallintopalvelut -yksikön työntekijät, lukuun ottamatta virkasuhteessa ollutta yksikönjohtajaa, siirrettiin joko toimitusjohtajan suoraan alaisuuteen tai liiketoimintayksiköihin. Yksikönjohtajan tehtävät vähenivät näiden järjestelyjen seurauksena olennaisesti ja pysyvästi. Menettely Viranhaltijalain 43 §:n 2 momentin mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta varata viranhaltijalle erillistä tilaisuutta tulla kuulluksi virkasuhteen päättymisestä perusteluineen, jos työnantaja on ollut yhteistoimintalain nojalla velvollinen neuvottelemaan taloudellisista tai tuotannollisista perusteista työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Asiassa yhteistoimintaneuvottelut on käyty ajalla 26.8.–8.9.2025. Oikaisuvaatimuksessa esitetty väite siitä, ettei yhteistoiminnassa olisi käsitelty kaikkia yksittäisiä myöhempiä henkilöstöratkaisuja, ei osoita menettelyä lainvastaiseksi. Yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltiin organisaatiomuutoksen perusteet ja sen henkilöstövaikutukset tehtävä- ja toimintotasolla. Neuvotteluesityksen liitteenä olleessa suunnitelmassa on todettu muun muassa, että talous- ja hallintopalvelut -yksikkö lakkaisi ja että samalla yksikönjohtajan tehtävän tarve lakkaisi sekä että muutoksella olisi vaikutuksia tehtäviin ja palvelussuhteiden ehtoihin. Yhteistoimintamenettelyssä ei yksilöidä lopullisten toimenpiteiden kohteena olevia henkilöitä ennen neuvottelujen päättymistä. Asiassa ei ole ollut kysymys viranhaltijalain 23 §:n mukaisesta virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta, vaan viranhaltijalain 37 §:n mukaisesta irtisanomistilanteesta. Viranhaltijaa on kuultu 21.10.2025 ja 2.12.2025, joissa on käsitelty organisaatiomuutoksen vaikutukset hänen asemaansa, yksikönjohtajan vastuualueen lakkaaminen 1.1.2026 alkaen sekä uudelleensijoituksen käynnistyminen. Kuulemistilaisuuksissa hänelle on esitetty juristin tehtävä vaihtoehtoisena sijoittumisratkaisuna. Oikaisuvaatimuksessa esitetty väite siitä, että tieto muutoksesta olisi annettu ensimmäisen kerran vasta 12.12.2025, ei siten pidä paikkaansa. Menettelyssä ei siten ole tapahtunut sellaista virhettä, joka antaisi perusteen palvelukeskusliikelaitoksen johtokunnan päätöksen kumoamiselle. Irtisanomisperusteen täyttyminen Asiassa ei ole ollut kysymys viranhaltijalain 23 §:n mukaisesta virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta eikä erillisestä viran muuttamisesta työsuhteiseksi, vaan viranhaltijalain 37 §:n mukaisesta tilanteesta, jossa organisaatiomuutoksen johdosta viranhaltijan tehtäväkokonaisuus on lakannut ja hänen asemansa määräytyy irtisanomissäännösten perusteella. Asiassa ei ole myöskään ole kysymys viran lakkauttamista koskevasta erillisestä hallintopäätöksestä. Viranhaltijalaki ei edellytä erillistä viran lakkauttamispäätöstä irtisanomisen edellytykseksi, vaan arviointi kohdistuu siihen, ovatko viranhaltijan tehtävät vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi. Viranhaltijalain 37 §:n mukaan irtisanominen edellyttää, että viranhaltijan tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi organisaatiomuutoksen seurauksena. Talous- ja hallintopalvelut -yksikön rakenne purettiin organisaatiomuutoksessa, vastuita siirrettiin toimitusjohtajan suoraan alaisuuteen sekä liiketoimintayksiköihin ja yksikönjohtajan aiempi johtamis- ja kokonaisvastuu poistui. Se, että osa aiemmista tehtäväalueista on järjestetty toisin muualla organisaatiossa, ei merkitse sitä, että aiempi yksikönjohtajan tehtäväkokonaisuus olisi säilynyt. Olennaista on, että yksikönjohtajan tehtäväkuva poistui organisaatiosta. Oikaisuvaatimuksessa on katsottu, että viranhaltijan tehtävät olisivat siirtyneet juristin tehtävään. Juristin tehtävä on ollut uusi työsuhteinen tehtävä toimitusjohtajan alaisuudessa hallintotoiminnossa. Se ei ole organisatoriselta asemaltaan, vastuultaan eikä laajuudeltaan sama kuin lakkautettu yksikönjohtajan virka. Irtisanomisperuste on siten täyttynyt viranhaltijalain 37 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että tilanteessa, jossa viranhaltijan tehtäväkokonaisuus lakkaa organisaatiomuutoksen johdosta ja työnantaja selvittää sijoittamismahdollisuudet, viranhaltijan asema määräytyy viranhaltijalain 37 §:n mukaisesti. Uudelleensijoitusvelvollisuus Viranhaltija on ollut kaupungin uudelleensijoituksen piirissä organisaatiomuutoksen vuoksi 1.1.2026 alkaen. Uudelleensijoituksen kuulemisessa 2.12.2025 työnantaja tarjosi viranhaltijalle juristin tehtävää, josta viranhaltija kieltäytyi 9.12.2025 antamassaan lausunnossa. Työnantaja tarjosi lisäksi viranhaltijalle uudelleen juristin työsuhteista tehtävää 12.2.2026 viranhaltijalain 37 §:n mukaisena irtisanomisen vaihtoehtona, ja viranhaltija ilmoitti 16.2.2026, ettei ota tehtävää vastaan. Oikaisuvaatimuksen tekijälle tarjottu juristin tehtävä on juridinen asiantuntijatehtävä erilaisissa oikeudellisissa kysymyksissä, johon sisältyy muun muassa juridisen tuen antaminen sekä oikeudelliset palvelu- ja valmistelutehtävät. Tarjottu tehtävä ei sisällä esittelijänä tai päättäjänä toimimista, vaan se on juridinen asiantuntijatehtävä. Tarjottuun juristin tehtävään ei kuulu julkisen vallan käyttöä, eikä se siten voi olla virkasuhde. Näin ollen virkasuhteen jatkumiselle ei ole oikeudellisia edellytyksiä. Oikaisuvaatimuksen tekijä on vedonnut siihen, että juristin tehtävä oli työsuhteinen ja palkkaukseltaan aiempaa alempi. Viranhaltijalain 37 §:n sanamuodon mukaan uudelleensijoitusvelvollisuus voidaan täyttää myös tarjoamalla työsuhteista tehtävää: laki ei edellytä, että tarjottu tehtävä on nimenomaan virkasuhteinen. Palvelussuhteen muodon muutos tai palkkatason muutos eivät siten yksinään tee tarjotun tehtävän hylkäämisestä perusteltua eikä osoita työnantajan laiminlyöneen uudelleensijoitusvelvollisuutensa. Työnantaja selvitti lisäksi viranhaltijan työllistymismahdollisuuksia muissa tehtävissä. Viranhaltija haastateltiin 8.1.2026 kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan suunnittelupäällikön tehtävään ja 4.2.2026 työllisyyspalveluliikelaitoksen yksikön johtajan tehtävään. Viranhaltijalla ei ollut näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavaa substanssi- ja syväosaamista, ja tehtävien menestyksellinen hoitaminen olisi edellyttänyt pitkäkestoista osaamisen kehittämistä kohtuullisen perehdytys- ja koulutusvelvoitteen ylittävällä tavalla. Työnantaja on 23.3.2026 tarjonnut viranhaltijalle neljää eri tehtävää kaupungin sisäisesti uudelleensijoitusprosessin mukaisesti mahdollisia haastatteluja varten. Tehtävät ovat olleet erityisasiantuntija, tiimipäällikkö, kehittämispäällikkö ja yhteyspäällikkö. Viranhaltija on 25.3.2026 ilmoittanut, ettei häntä tarvitse haastatella edellä mainittuihin työtehtäviin. Edelleen työnantaja on 2.4.2026 tarjonnut viranhaltijalle kahta tehtävää: yksikönpäällikkö ja asiakaspalvelupäällikkö. Samana päivänä viranhaltija ilmoitti, ettei häntä tarvitse haastatella tehtäviin ja, että hän tulee irtisanomaan itsensä samana päivänä 2.4.2026. Viranhaltija irtisanoutui oma-aloitteisesti 2.4.2026. Työnantaja on siten täyttänyt aktiivisesti uudelleensijoitusvelvollisuutensa arvioimalla viranhaltijan käytettävyyttä ja tarjoamalla avoimia tehtäviä hänelle henkilökohtaisesti riittävän valikoidulla tavalla. Viranhaltija on kieltäytynyt hänelle tarjotuista työtehtävistä. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaista yksilöityä tehtävää yllä mainittujen lisäksi, johon viranhaltija olisi tullut kohtuudella sijoittaa. Viranhaltijan myöhempi oma-aloitteinen irtisanoutuminen Viranhaltija on irtisanoutunut virastaan omasta aloitteestaan 2.4.2026 siten, että virkasuhde on päättynyt hänen oman irtisanoutumisensa perusteella 2.5.2026. Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta on päätöksellään 10.4.2026 § 14 merkinnyt irtisanoutumisen tiedoksi. Viranhaltijan irtisanoutuminen tulee voimaan, kun työnantaja saa siitä tiedon, ja virkasuhde päättyy tällöin viranhaltijan oman tahdonilmaisun perusteella. Viranhaltijan aloitteesta tapahtunut virkasuhteen päättyminen ei kuulu viranhaltijalain 44 §:ssä tarkoitetun virkasuhteen jatkuvuusperiaatteen soveltamisalaan. Viranhaltijan oma irtisanoutuminen sulkee pois virkasuhteen jatkumiseen tai palautumiseen liittyvät oikeusseuraamukset. Viranhaltija on lisäksi irtisanoutunut työnantajan irtisanomisajan vielä kuluessa, joten virkasuhde on päättynyt hänen oman irtisanoutumisensa johdosta ennen sitä ajankohtaa, jolloin työnantajan irtisanomisajan perusteella määräytyvä palvelussuhteen päättymisaika olisi muutoin tullut voimaan. Vahingonkorvausvaatimus Viranhaltijalain 44 §:n mukainen virkasuhteen katkeamattomuusperiaate ja 45 §:n mukainen korvaus edellyttää, että virkasuhde on päätetty ilman laissa säädettyä perustetta. Asiassa on edellä todetuin tavoin katsottu, että irtisanomiselle on ollut viranhaltijalain 37 §:n mukainen peruste eikä menettelyssä ole ilmennyt sellaista virhettä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen tai kumoamiseen. Jo tällä perusteella korvausvaatimukselle ei ole edellytyksiä. Joka tapauksessa korvausvaatimus voidaan ratkaista vasta, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu oikaisuvaatimuksen tekijän eduksi ja hän on esittänyt selvityksen saamatta jääneestä säännöllisen työajan ansiosta vähennettynä muissa palvelussuhteissa ansaitulla vastaavalla ansiolla, jota viranhaltija ei olisi saanut virkaa hoitaessaan. Viranhaltijan oma irtisanoutuminen ja siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen katkaisevat mahdollisen ansionmenetyksen kertymisen tai joka tapauksessa ansiotulot toisen työnantajan palveluksessa pienentävät ansionmenetystä. Korvausvaatimukselle ei siten ole oikeudellisia edellytyksiä. Näin ollen korvausvaatimus on hylättävä. Yhteenveto Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunnan päätös ei ole lainvastainen, eikä se ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, ja se on tarkoituksenmukainen. Asiassa on selvitetty sekä irtisanomisperusteen että uudelleensijoitusvelvollisuuden täyttyminen. Viranhaltijan myöhempi oma irtisanoutuminen ei muuta irtisanomispäätöksen lainmukaisuuden arviointia, mutta se sulkee pois virkasuhteen jatkuvuuteen perustuvat oikeusseuraamukset ja rajaa mahdollisuuden saada korvausta ansionmenetyksistä. Oikaisuvaatimus tulee näin ollen hylätä perusteettomana.

Oikaisuvaatimus koskien palvelukeskusliikelaitoksen johtokunnan päätöstä 25.2.2026 § 8

Päätös

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Esittelijän perustelut