Kaupunkiympäristölautakunta · 20.10.2026
Tammisalo, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus (nro 13003) ja sen asettaminen nähtäville (a-asia)
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Asiakirjan teksti
Päätösehdotus
Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 20.10.2026 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 13003 (liite nro 3) julkisesti nähtäville asetettavaksi 30 päiväksi. Asemakaava koskee Helsingin kaupungin 43. kaupunginosan (Herttoniemi) vesialuetta. Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupungin 43. kaupunginosan (Herttoniemi) katu-, venesatama- ja vesialueita ja 44. kaupunginosan (Tammisalo) kortteleita 44001–44009, 44012–44027, 44029–44037, 44039–44042 katu-, puisto-, venesatama- ja vesialueita. että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 ([poistettu]), sekä verkkosivuilla: https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2023-013835
Esittelijän perustelut
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö Koko Tammisalon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistaa tonttien nykyistä tehokkaamman rakentamisen alueen pientalovaltaisen, vehreän, merellisen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan luonteen säilyttäen. Alueen keskeiset rakennus ja maisema arvot turvataan suojelumerkinnöin, samalla kun tonttien kehittäminen mahdollistetaan. Tammisalon rakennushistoriallisessa inventoinnissa A-luokkaan arvotetut rakennukset suojellaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Osa puistoista ja katualueista nimetään uudelleen, istutusvyöhykkeitä yhdenmukaistetaan kadunvarsilla ja ranta-alueilla. Viheralueet jäsennetään niiden käytön ja arvojen perusteella puisto ja lähivirkistysalueiksi sekä erityisiä arvoja sisältäviksi alueiksi. Uutta asuinkerrosalaa osoitetaan niille tonteille, jotka ovat sitä hakeneet, yhteensä n. 5 500 k m². Keskimääräinen tonttitehokkuus on alueella et=0,29. Tammisalossa on n. 600 rakennusta, joista asuinrakennuksia on n. 400 ja julkisia rakennuksia neljä. Rakennusoikeutta kaavaratkaisussa on yhteensä n.153.000 k-m², joista asuinrakennuksissa n. 145.000 k-m² ja yleisiä ja muita rakennuksia n. 8.000 k-m². Keskustan kortteleissa käyttötarkoituksia yhtenäistetään ja mahdollistetaan asumisen lisäksi liike, toimisto ja palvelutiloja. Kirkon tontin käyttötarkoitusta muutetaan siten, että tontille voi sijoittua asumista sekä liike ja toimistotiloja. Kaava mahdollistaa uusia merellisiä toimintoja Porosaareen, jonne saa sijoittaa mm. vesiurheilu- tai kanoottivuokraamotoimintaa. Ruonasalmenpuistoon on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa saunan, kioskin tai liikunta ja vapaa ajan palveluita. Muillekin rantaan rajautuville puistoalueille osoitetaan eri käyttötarkoituksiin varattuja laiturialueita. Tammisalossa tonteille on rakentunut poikkeuksellisen suuri määrä laitureita. Kaavamääräyksillä mahdollistetaan nykyisten laitureiden säilyttäminen. Uusien laiturien määrää rajataan rantaviivan pituuden perusteella. Autoliikenne tukeutuu olemassa olevaan katuverkkoon. Liikenteen määrä kasvaa täydennysrakentamisen myötä varsin maltillisesti. Kaavassa esitetty keskeisin liikenteellinen muutos on Pyörökiventien pohjoisosan muuttaminen osin kävelykaduksi. Pysäköinti järjestetään tonttikohtaisesti. Tammisalon merivesitulvariskin vuoksi kaavassa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisen rakentamiskorkeuden huomioon ottamiseen. Useimmilla rantatonteilla sekä osalla katu ja korttelialueista maanpinnan korkeus jää turvallisen rakentamiskorkeuden alapuolelle. Rakentaminen edellyttää paikallisesti merkittävääkin maanpinnan korottamista ja/tai tavanomaisesta poikkeavia suunnitteluratkaisuja. Kaavan sosiaaliset vaikutukset, sisältäen myös vaikutukset lapsiin ja nuoriin, on esitetty kaavaselostuksessa. Päätökset kaavaratkaisun pohjana Kaavaratkaisu toteuttaa Helsingin kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteita sovittamalla yhteen täydennysrakentamisen ja Tammisalon arvokkaan luonnon, maiseman sekä pientalovaltaisen kaupunkirakenteen säilymisen. Ratkaisussa on edistetty strategian mukaista alueiden omaleimaisuuden, vehreyden ja viihtyisyyden turvaamista, sekä maltillista täydennysrakentamista, jossa alueen väljyys ja merellinen luonne säilyvät. Kaava on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen ja myös maanalaisen yleiskaavan mukainen. Kaavan lähtökohtana ovat olleet myös Tammisalon muutosperiaatteet, jotka hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa vuonna 2013 ja päivitettiin vuonna 2024. Alueen lähtökohdat ja nykytilanne Kaakkois-Helsingissä sijaitseva Tammisalon kaupunginosa on kauttaaltaan meren ympäröimä saari, joka rajautuu itä-koillisessa Strömsinlahteen, kaakossa Vartiosaareen, lounaassa Laajasalon Yliskylään, lännessä Herttoniemeen ja pohjoisessa Roihuvuoreen. Tammisalon rakentumisen vaiheet voidaan jakaa viiteen eri aikakauteen: varhaiseen kartanoaikaan, kesähuviloiden aikaan 1700-luvulta alkaen, Tammelundin omakotipalsta -aikaan 1920-luvulta lähtien, ensimmäisen asemakaavan voimaan tuloon 1951 ja sen jälkeiseen suuremman mittakaavan rakentamiseen aikaan, jolloin alueelle laadittiin useampia asemakaavoja ja entisten omakotikortteleiden tai huvilatonttien käyttötarkoituksia muutettiin kerros- ja rivitalokortteleiksi. Tuolloin rakennettiin myös paritaloja sekä joitakin tuolloin uutta rakennustyyppiä edustaneita pienkerrostaloja. Eniten rakennuksia on 1960–70 -luvulta. Rakennukset ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta joko kaksi- tai yksikerroksisia. Alueella on voimassa asemakaavat 9379 (31.12.1987), 9308 (25.03.1988), 9266 (31.07.1987), 9183 (25.07.1986), 9106 (28.02.1986), 9089 (24.01.1986), 9041 (23.08.1985), 8984 (24.05.1985), 8983 (24.05.1985), 8809 (09.03.1984), 8568 (23.07.1982), 8379 (13.05.1981), 8139 (16.01.1980), 7864 (22.03.1978), 7623 (09.02.1977), 7376 (03.09.1975), 7287 (29.01.1975), 7246 (04.05.1975), 7225 (12.12.1974), 7224 (12.12.1974), 7168 (24.09.1974), 7162 (29.10.1974), 7161 (29.10.1974), 7121 (12.12.1974), 6939 (28.08.1973), 6858 (09.08.1974), 6847 (29.08.1972), 6809 (12.12.1972), 6808 (12.09.1972), 6776 (15.06.1972), 6658 (16.12.1971), 6587 (20.08.1971), 6568 (23.04.1971), 6464 (09.12.1970), 6461 (27.01.1971), 6394 (27.11.1970), 6393 (27.11.1970), 6357 (27.05.1970), 6305 (05.03.1970), 6202 (16.01.1970), 6114 (09.04.1969), 6029 (19.06.1968), 6028 (07.08.1968), 6026 (12.06.1968), 5988 (05.06.1968), 5984 (10.04.1968), 5937 (05.06.1968), 5933 (12.09.1967), 5928 (29.08.1967), 5873 (16.03.1967), 5839 (23.11.1966), 5805 (22.07.1966), 5781 (12.05.1966), 5717 (30.12.1965), 5609 (16.01.1965), 5575 (16.10.1964), 5552 (01.08.1964), 5517 (22.05.1964), 5498 (05.05.1964), 5463 (04.03.1964), 5432 (15.01.1964), 4861 (17.01.1961), 4801 (27.10.1960), 4757 (13.07.1960), 4685 (09.04.1960), 4626 (22.12.1959), 4607 (14.10.1959), 4467 (18.12.1958), 3235 (18.11.1952), 2986 (15.05.1951), 12471 (30.07.2019), 11681 (12.10.2007), 11633 (03.08.2007), 11399 (29.07.2005), 10889 (29.12.2000), 10659 (01.10.1999), 10577 (26.06.1998), 10498 (10.10.1997). Alueella on voimassa 72 asemakaavaa. Yleisin käyttötarkoitusmerkintä on asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue (AKR), ja toiseksi yleisin erillispientalojen korttelialue (AO). Tonttitehokkuus on pääosin noin e=0,25. Alue on pientalovaltainen asuinalue, jossa on vähäisesti kerrostaloja ja palvelutontteja. Kaupunki omistaa yleisten alueiden lisäksi yhteensä 5 tonttia. Muut tontit ovat yksityisomistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta ja tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta. Kaavaratkaisun kustannukset Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Kaavaehdotuksessa ei ole arvioitu myöhemmin suunniteltavien, kuten Tammisalon aukion ja Pyörökiventien pohjoisosan, liikenteellisten tai katuympäristön muutosten kustannusvaikutuksia. Tulovaikutukset: Kaavoitettavan rakennusoikeuden yhteensä n. 5 500 k-m² arvolla ei ole kovin merkittävää tulovaikutusta. Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista sekä osallisten mielipiteistä ja vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin. Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa: Museovirasto kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo Helsingin seurakuntayhtymä Elisa Oyj Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat pääasiassa rakennustaiteellisiin, kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin, erityisesti Tammisalon kirkon asemaan ja tulevaisuuteen osana alueen kaupunkikuvaa. Lisäksi kannanotoissa korostettiin teknisen infrastruktuurin toimivuuden varmistamista, kuten sähköisen viestinnän palvelujen, jätehuollon ja vesihuollon huomioon ottamista suunnittelussa. Kannanotoissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että Tammisalon kirkon tontin suunnittelua, rakennuksen suojelua ja mahdollista täydennysrakentamista on tarkasteltu kokonaisuutena yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän, Helsingin kaupunginmuseon, Museoviraston sekä suunnittelukonsultin kanssa. Suunnittelussa on arvioitu kirkon käytön, säilyttämisen ja mahdollisen muutoksen edellytyksiä sekä niiden vaikutuksia rakennuksen arkkitehtuuriin, arvoihin, kaupunkikuvalliseen ilmeeseen ja asemaan kaupunkirakenteessa. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa. Mielipiteet OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 15 kpl. OAS-vaiheessa saadut mielipiteet koskivat pääasiassa Tammisalon kirkkoa ja sen kulttuuriarvoja sekä kaupunkikuvallista ja yhteisöllistä merkitystä, sekä Jatasalmentie 11 A -soitteessa sijaitsevan huvilan Villa Edishemin lähiympäristöä. Lisäksi oli muutama yksittäinen mielipide yksittäisistä asuintonteista, joissa toivottiin mm. suojelusta tai rakennusoikeuden lisäämisestä luopumista ja tontin laajentamista kaupungin puistoalueelle. Lintujen turvallisuudesta esitettiin myös mielipide. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa. Tarkemmat perustelut Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta. Sovelletut säännökset Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §. Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §. Toimivalta Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta. Jatkotoimenpiteet Asemakaavoituspalvelu asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville verkkosivuille https://www.hel.fi/suunnitelmat. Nähtävilläolosta ilmoitetaan verkkosivuilla www.hel.fi/kaavakuulutukset. Asemakaavoituspalvelu pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Merelliset palvelut-yksikkö sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos Elisa Oyj Digita Oy DNA Oyj Helsingin nuorisoneuvosto Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Helsingin seurakuntayhtymä Helsingin vammaisneuvosto Helsingin vanhusneuvosto Kaupunkiliikenne Oy Lupa- ja valvontavirasto Museovirasto Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy Telia Finland Oyj Telia Towers Finland Oy muut mahdolliset tahot
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)