Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n Roihupellon raitiovaunuvarikon ratakunnossapitokaluston säilytys- ja huoltohalli -hankkeesta

Pääkaupunkiseudun kasvavan raitiotieverkon ympärivuotisesti toimivan ja kokonaistaloudellisesti kustannustehokkaan ylläpidon mahdollistamiseksi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n Roihupellon raitiovaunuvarikkoa laajennetaan rakentamalla varikolle ratakunnossapitokalustolle säilytys- ja huoltohalli. Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy (Kaupunkiliikenne) omistaa Roihupellon raitiovaunuvarikon. Raitiovaunuvarikko on rakennettu osana Raide-Jokeri-hanketta palvelemaan pikaraitiotielinjan 15 (Itäkeskus-Keilaniemi) liikennöintiä. Varikko otettiin käyttöön vuonna 2022 ja toimii linjan 15 kaluston säilytys- ja kunnossapitovarikkona. Raitioratojen yleisimpien ja tärkeimpien ylläpitotoimien suorittaminen on edellytys raitioliikenteen onnistuneelle ja aikataulujen mukaiselle liikennöinnille. Näitä säännöllisiä tärkeitä ylläpitotoimia ovat mm. radan harjaus, kiskouran puhdistus, ajolangan huurteenpoisto ja kiskojen hionta. Koska monia näitä tehdään vuodenajasta riippuen jopa päivittäin, kunnossapitotoimien suorittamisen nopeus ja tehokkuus on luotettavan liikennöinnin kannalta keskeistä. Linjan 15 kunnossapito on toistaiseksi hoidettu pääosin nk. kaksitiekalustolla eli kiskopyörillä varustetuilla ajoneuvoilla. Kantakaupungin rataverkon kunnossapito on puolestaan hoidettu pääosin työvaunuilla. Saatujen kokemusten perusteella työvaunut ovat tehokkain tapa järjestää kunnossapito, koska ne pystyvät työskentelemään selvästi suuremmalla nopeudella kuin kaksitiekalusto. Lisäksi työvaunuilla voidaan tehdä kiskojen kunnossapitohiontaa, johon tavanomainen kaksitiekalusto ei sovellu. Siten on perusteltua jatkossa järjestää myös linjan 15 ja tulevien raitioverkon laajennusten kunnossapito työvaunuilla. Raitiotieverkon laajentumisen myötä (Itäkeskus-Keilaniemi, Kruunusillat, Vantaan ratikka, Länsiratikat) Kaupunkiliikenne tekee ratakunnossapitokalustoon investointeja, joilla varmistetaan kaluston riittävyys. Valmistuneiden ja toteutuksessa olevien hankkeiden myötä pääkaupunkiseudun raitiotieverkoston laajuus tulee olemaan noin 250 raidekilometriä. Raidekilometrillä tarkoitetaan yksittäistä raidetta, joka mitoittaa ratakunnossapidon työmäärän. Kunnossapitokaluston määrä on mitoitettu raitiotieverkon olemassa olevien ja jo toteutettavaksi päätettyjen hankkeiden perusteella. Tehokkaassa säännöllisessä kunnossapitotoiminnassa työvaunujen tarve on noin 1 vaunu 50 ylläpidettävää raidekilometriä kohden. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa ratakunnossapitokalusto on sijoitettu kolmelle varikolle (Koskelaan, Roihupeltoon ja Vaaralaan), joista rataverkkoa pystytään ylläpitämään mahdollisimman tehokkaasti sekä töiden suorittamisen että kustannusten kannalta. Koskela toimii tavoitetilassa kunnossapitokaluston päävarikkona, jossa tehdään kunnossapitokaluston suuremmat korjaukset. Koskelasta järjestetään kantakaupungin raitioverkon ja Kruunusiltojen raitiotien kunnossapito. Roihupellon varikolta järjestetään linjan 15 sekä Länsiratikoiden ratojen kunnossapito. Vaaralan varikolta järjestetään muusta raitioverkosta erillisen Vantaan ratikan radan kunnossapito. Vaihtoehtojen tarkastelu Vaihtoehtona kunnossapitotoiminnan järjestämiseksi Kaupunkiliikenteen omistamalla kunnossapitokalustolla on vastaavien kunnossapitotöiden ostaminen markkinoilta. Pääkaupunkiseudun raitiotieverkon ominaisuudet rajoittavat kunnossapitotoiminnan markkinoita, mikä vaikuttaa ostettavien palveluiden hintaan. Raitioradan päivittäiskunnossapidon vuosittaiset kustannukset ostopalveluna ovat noin 3 000 000 euroa / 50 raidekilometriä. Tällöin palveluiden ostaminen tulee jo 10 vuoden aikajänteellä kalliimmaksi kuin tarvittavan kunnossapitokaluston sekä niiden vaatimien tilojen hankkiminen ja kunnossapitohenkilökunnan palkkakustannukset. Kunnossapidon tehokkaan järjestämisen kannalta kunnossapitokaluston tulee sijaita riittävän lähellä kunnossapidettäviä rataosia. Vaikka Länsiratikat-hankkeen myötä Itäkeskus-Keilaniemi radalle muodostuu lähivuosina yhteys kantakaupunkiverkkoon, reitti Koskelan varikolta tälle radalle on epätarkoituksenmukaisen pitkä. Koskelan varikon alueella ei myöskään ole riittävästi tilaa kaikkien työvaunujen säilyttämiselle, vaikka Vantaan raitiotien työvaunut säilytetään Vaaralassa. Näiden vaihtoehtojen pohjalta Roihupellon raitiovaunuvarikon laajentaminen rakentamalla ratakunnossapitokalustolle säilytys- ja huoltohalli on kustannustehokkain vaihtoehto. Hankkeen laajuus Roihupellon raitiovaunuvarikolle rakennetaan ratakunnossapitokalustoa palveleva säilytys- ja huoltohallilaajennus, pinta-alaltaan yhteensä 1 700 m2. Halliin tulee tilat työvaunujen säilyttämiselle, säännölliselle huollolle ja korjauksille, sekä päivittäisille tarkastuksille ja vaunujen puhdistukselle. Halli sisältää huoltolinjan, jonka huoltomontussa on vaunujen pesu- ja nostoalueet. Huoltolinja varustetaan ylähuoltotasolla. Hallin pohjoispäässä on paikka radantukemiskoneen säilyttämiselle. Tukemiskonetta voidaan vaihdettavien telien avulla käyttää sekä raitiotie- että metroradoilla. Tukemiskonetta säilytetään Roihupellon varikolla silloin, kun se työskentelee raitioverkolla. Laajennusosaan tulee myös varikolta operoivan ratakunnossapitohenkilöstön tauko- ja sosiaalitilat. Hanke toteutetaan vuosien 2026–2027 aikana. Kaupunkiliikenne on käynnistänyt hankkeen valmistelevat työt yhtiön riskillä, jotta varikko saadaan käyttöön talveen 2027–2028 mennessä. Hankkeen strategiasidonnaisuus Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 todetaan, että Helsingin kaupunkikehitys perustuu mm. ensisijaisesti joukkoliikenteeseen nojautuvaan liikennejärjestelmään. Strategiassa on tavoite vähentää liikenteen päästöjä mm. varmistamalla joukkoliikenteen ja muiden kestävämpien liikennemuotojen houkuttelevuus. Strategiassa todetaan myös muun muassa, että viemme valtuustokauden aikana eteenpäin Länsi-Helsingin raitiotietä ja Länsisataman raitiotietä. Päätösehdotus tukee näitä kaupunkistrategian tavoitteita ja on näin strategian mukainen. Hankkeen kustannukset Hankkeen arvonlisäverottomaksi kustannukseksi on arvioitu yhteensä enintään 12 900 000 euroa hankesuunnitelman mukaisesti. Kustannukset jakautuvat siten, että Helsingin kaupungille kohdistuu 67 % kustannuksista ja Espoon kaupungille 33 %. Tällöin Helsingin kaupungin osuus hankkeesta on 8 643 000 euroa. Tehtävä hankepäätös koskee Helsingin kaupungin osuutta hankkeesta, jonka Helsingin kaupunki maksaa Kaupunkiliikenteelle osana vuosittaista palvelukorvausta. Hankkeen kustannustason seurannassa käytetään rakennuskustannusindeksin muu talonrakentaminen -alaindeksiä (2025=100, 7/2026=103,4). Hankkeen kustannukset muodostuvat projektinjohdosta, suunnittelusta ja valvonnasta, rakennusurakasta sekä varikonohjausjärjestelmän muutoksista. Kustannusarvioon sisältyy noin 12 % riskivaraus. Syyskuuhun 2026 mennessä hankkeen suunnittelukuluja on toteutunut yhteensä 892 023 euroa. Vuodelle 2026 hankkeen kustannuksiksi on arvioitu 4 615 000 euroa ja vuodelle 2027 7 774 000 euroa. Hankkeen käyttötalousvaikutukset Kaupunkiliikenne rakentaa varikon omistukseensa ja laskuttaa siitä aiheutuvat kustannukset Helsingin ja Espoon kustannukset vuosittaisina korvauksina. Helsingin kaupungille kohdistuu 67 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Loppuosasta kustannuksia vastaa Espoon kaupunki. Kaupungin ja Kaupunkiliikenteen välisen palvelukorvaussopimuksen mukaan Kaupunkiliikenne luovuttaa kaupungille käyttöoikeuden joukkoliikenteeseen tarvittavaan infrastruktuuriomaisuuteen, jotta kaupunki voi edelleen osoittaa joukkoliikenneinfraomaisuuden tarvittavilta osin HSL:n käyttöön kaupungin ja HSL:n välisen joukkoliikenteen kustannusten korvaamisesta 7.12.2011 tehdyn sopimuksen (infrasopimuksen) edellyttämällä tavalla. Kaupunki maksaa Kaupunkiliikenteelle vuosittaista palvelukorvausta tästä käyttöoikeudesta. Varikon kustannukset jakautuvat ratainfraan sekä tiloihin, joita käsitellään eri tavoin kaupungin ja HSL:n välisessä infrasopimuksessa. Investoinnin arvioidaan kasvattavan kaupungin Kaupunkiliikenteelle maksamaa palvelukorvausta keskimäärin 245 800 euroa vuodessa, missä on huomioitu Kaupunkiliikenteen alihankintana teettämien kunnossapitotöiden vähentymisestä saatava arviolta 300 000 euron vuosittainen säästö. Kaupungin HSL:ltä saama infrakorvaus kasvaa arviolta 161 400 euroa vuodessa. HSL:n kustannuksista noin 45 % katetaan lipputuloilla, minkä lisäksi noin 20 % hankkeen kustannuksista kohdistuu käytön mukaan muille kunnille. Loppuosa kustannuksista, yhteensä arviolta 71 000 euroa vuodessa, kiertyy vuosittain kaupungin maksamaan HSL:n kuntaosuuteen. Kokonaisuudessaan hanke kasvattaa kaupungin käyttötalousmenoja 30 vuoden aikana keskimäärin noin 155 400 euroa vuodessa. Ensimmäisenä kokonaisena vuonna hanke kasvattaa kaupungin käyttötalousmenoja noin 213 900 euroa. Kruunusillat- ja Länsiratikat-hankkeiden valmistuttua arviolta vuoteen 2030 mennessä, ratojen kunnossapitokustannuksista arvioidaan saatavan 450 000 euron vuotuinen lisäsäästö verrattuna ulkoistettuun kunnossapitoon. Tästä noin puolet kohdistuu kunnossapitokaluston investointeihin ja puolet varikkohankkeelle. Samalla kaupungin osuus varikon vuosittaisista kustannuksista kasvaa 26 000 eurolla, koska varikon kustannukset jaetaan Helsingin ja Espoon kaupunkien kesken käytön mukaan. Varikkohankkeesta kaupungille koituva hyöty vaihtoehtoiseen ratkaisuun verrattuna on tällöin noin 200 000 euroa. Vuodesta 2030 alkaen hanke on siten kaupungin käyttötalouden kannalta kustannusneutraali tai lievästi positiivinen. Lisäksi hankkeen avulla mahdollistetaan kiskojen elinkaarta pidentävä kunnossapitohionta, minkä arvioidaan pienentävän kunnossapitokustannuksia keskipitkällä aikavälillä. Toimivalta Kaupungin ja kaupunkiliikenneyhtiön välisen yhteistyösopimuksen perusteella raitiovaunuvarikon ratainfra on uutta infraa koskeva uudisinvestointi. Yhteistyösopimuksen mukaan uudisinvestointien osalta kaupunki linjaa hankkeiden kustannuksista ja ajoituksesta 10-vuotisella suunnitelmakaudella osana kaupungin talousarvioprosessia tai erillisinä päätöksinä kaupungin toimivaltarajojen mukaisesti. Kaupunginhallituksen 16.12.2024 § 822 hyväksymän liikennehankkeiden käsittelyohjeen mukaan sellaiset yli 5 miljoonan uudisinvestoinnit, jotka vaikuttavat kaupungin Kaupunkiliikenteelle maksamaan palvelukorvaukseen, käsitellään kaupungin toimivaltarajojen mukaisesti. Hallintosäännön 2 luvun 9 §:n nojalla kaupunkiympäristölautakunta voi tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle kaupunkiympäristön toimialan tehtäviin hallintosäännön 4 luvun 6 §:n mukaan kuuluvissa asioissa. Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 3 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää hankesuunnitelmista, joiden kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa, lukuun ottamatta turvallisuuden tai varautumisen vuoksi salassa pidettäviä hankesuunnitelmia. Kaupunginhallitus on 18.9.2017 § 865 päättänyt, että toimialalautakunta tai sen määräämä viranomainen päättää toimialan muuta kuin tilahanketta koskevasta suunnitelmasta ja piirustuksesta, kun hankkeen suunnitelman mukainen arvonlisäveroton kustannusarvio on enintään 5 miljoonaa euroa. Kun hankkeen kustannusarvio on yli 5 miljoonaa euroa, päättää siitä kaupunginhallitus yleistoimivaltansa perusteella (hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 3 momentti).

Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n Roihupellon raitiovaunuvarikon ratakunnossapitokaluston säilytys- ja huoltohalli -hankkeesta

Asiakirjan teksti

Esitysehdotus

Esittelijän perustelut