Kaupunkiympäristölautakunta · 29.9.2026

Malminkartano, Kehruutie 6, asemakaavan muuttaminen (nro 13023)

Diaarinumero: HEL 2021-000123
Esittelijä: Ville Lehmuskoski

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä 29.9.2026 päivätyn asemakaavan muutoksen nro 13023 (liite 3). Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupungin 33. kaupunginosan (Kaarela, Malminkartano) korttelin 33295 tonttia 3 ja katualuetta. antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet ehdotuksesta annettuihin lausuntoihin. Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 ([poistettu]), sekä verkkosivuilla: https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2024-005197 Kaava-alueen vanhaa puustoa ja niittykasvillisuutta pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään.

Ehdotukset

Vastaehdotus

Elina Kauppila: Kaava-alueen vanhaa puustoa ja niittykasvillisuutta pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään.

Ehdottaja: · Kannattajat: Johanna Laisaari

Asiakirjan teksti

Käsittely

Asian käsittelyn aikana kuultavana olivat arkkitehti Ria Aasholm, tiimipäällikkö Suvi Tyynilä ja liikenneinsinööri Ville Andersson. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta. Vastaehdotus: Elina Kauppila: Kaava-alueen vanhaa puustoa ja niittykasvillisuutta pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään. Kannattaja: Johanna Laisaari Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Elina Kauppilan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

Päätösehdotus

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 29.9.2026 päivätyn asemakaavan muutoksen nro 13023 (liite 3). Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupungin 33. kaupunginosan (Kaarela, Malminkartano) korttelin 33295 tonttia 3 ja katualuetta. antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet ehdotuksesta annettuihin lausuntoihin. Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 ([poistettu]), sekä verkkosivuilla: https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2024-005197

Esittelijän perustelut

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö Kaavamuutosalueeseen kuuluu rakentamattomat yleisten rakennusten korttelialue (Y) sekä Kehruukujan katualue. Niiden tilalle osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialue (AK-1), joka on varattu palveluasuntoja varten. Ratkaisu mahdollistaa sekä yksityisen että julkisen tahon toiminnan tontilla. Lisäksi tontin rakennusoikeuden määrää kasvatetaan. Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 2 300 k-m². Tontti on rakentamaton. Asukasmäärän lisäys on noin 60 uutta asukasta. Työpaikkamäärän lisäys on noin 15 uutta työpaikkaa. Kaavaratkaisu mahdollista ikääntyvien palveluasumisen Malminkartanossa. Tavoitteena on toteuttaa Malminkartanon ympäristöön sopiva rakennuskokonaisuus. Lisäksi tavoitteena on, että ei estetä mahdollista pyöräilybaanan kaavoittamista tulevaisuudessa junaradan varteen voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Kolmikerroksinen uudisrakennus sijoittuu tontille L-muotoisena siten, että rakennusmassa suojaa piha-aluetta junaradan ääniltä ja mahdollistaa pihan käytön virkistäytymiseen. Tontin rajoille ja piha-alueelle sijoittuvat istutukset ja laadukkaat piharakenteet tuovat viihtyisyyttä tontille ja sen ympäristöön. Kaavaratkaisu täydentää aukon Kehruutien katukuvassa ja puujulkisivut tuovat vaihtelevuutta ympäristön tiiliarkkitehtuuriin. Pysäköinti on osoitettu kaavassa maantasoon tontin pohjoisreunalle. Kaavan autopaikkamääräys perustuu voimassa olevaan pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeeseen. Kaavan mukainen vähimmäisvaatimus on kahdeksan autopaikkaa. Viitesuunnitelmassa on esitetty mahdollisuus sijoittaa tontille riittävä määrä henkilöstön sekä saatto- ja vierailuliikenteen tarpeita palvelevia autopaikkoja Toteutuessaan kaavaratkaisu tiivistää kaupunkirakennetta ja täydentää kaupunkikuvaa alueen mittakaavaan sovitetulla uudisrakennuksella sekä auttaa osaltaan turvaamaan ikääntyvien riittävää asuntotuotantoa. Kaavan sosiaaliset vaikutukset on esitetty kaavaselostuksessa. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Päätökset kaavaratkaisun pohjana Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että edistetään täydennysrakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, raideliikenteen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi ratkaisu mahdollistaa laadukkaan ja asuinalueen omaleimaisuuden huomioon ottavan täydennysrakentamisen Malminkartanon kaupunkiuudistusalueella. Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen. Malminkartano on yksi Helsingin kaupungin kaupunkiuudistusalueista kaupungin strategisten tavoitteiden 2021–2025 mukaisesti. Malminkartanoa uudistetaan täydennysrakentamisen ja palveluiden kehittämisen kautta. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Malminkartanon suunnitteluperiaatteet 30.5.2023. Kaava-alue on suunnitteluperiaatteissa osoitettu asuinvyöhyke 1 -luokkaan, jonka rakentaminen on mittakaavaltaan sekoittunutta. Vyöhykkeen rakennusten pääasiallinen kerrosluku vaihtelee kerrostalovaltaisilla osilla neljästä kuuteen ympäristön ominaispiirteet ja mittakaava huomioiden. Rakentamisen tulee rajata katutiloja kokoojakatujen varsilla. Alueen lähtökohdat ja nykytilanne Kaavamuutos koskee tonttia 33295/3 ja Kehruukujan katualuetta. Kaava-alue on rakentamaton ja sillä kasvaa hoitamatonta niittykasvillisuutta. Tontilla kasvaa muutamia puita. Kaava-alueen lähiympäristö koostuu suurelta osin 3–5-kerroksisista asuinkerrostaloista. Asuinrakennuksien julkisivut ovat pääosin punatiili- ja valkobetonipintaisia. Ulkoasultaan rakennukset edustavat omaleimaista, Malminkartanolle tunnusomaista 1980-luvun tyyliä. Malminkartanon lähiö on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Kaava-aluetta rajaavat länsipuolella kulkeva kehärata, pohjoispuolella hallimainen teollisuus-/varastorakennus sekä itä- ja eteläpuolella asuinkerrostalot. Kaava-alueen ulkopuolella, Kehruukujan länsipäässä, on kaavoitettu alue junaradan alittavalla kevyenliikenteen alikulkuyhteydelle. Alikulkuyhteys ei ole toteutunut. Alueella voimassa olevat asemakaavat Alueella on voimassa asemakaava tai asemakaavat 9325 (31.12.1987). Kaava-alueella on voimassa oleva asemakaava, jossa alue on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) sekä Kehruukujan katualueeksi. Voimassa olevassa asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialue sallii rakennetavaksi kaksikerroksisen, 650 k-m2 laajuisen rakennuksen. Kehruukuja on puolestaan yleistä katualuetta, jonka kohdalla sijaitsee mahdollinen junaradan alikulku. Kaava-alueen tontti on osa suurempaa kolmen tontin korttelialuetta. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitseva Kehruukujan katualue on Helsingin kaupungin maanomistuksessa. Pääosa kaava-alueesta on yksityisomistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta. Kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa. Kaavaratkaisun kustannukset Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Tulovaikutukset Kaavoitus nostaa alueen arvoa. Alue on osin yksityisomistuksessa. Maankäyttökorvauksista on sovittu maanomistajan kanssa käydyissä neuvotteluissa. Kaavaratkaisun johdosta ei maanomistajille koidu merkittävää hyötyä, joten kaupunginhallituksen 26.4.2021 (§ 310) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta. Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin. Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat rakennuksen sijaintiin junaradan varressa, jonka vuoksi kohteen akustinen soveltuvuus julkiseen palveluasumiseen on varmistettava. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä teettämällä meluselvitys sekä maaliikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys ja laatimalla niiden perusteella tarvittavat kaavamääräykset. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) kannanotto osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistui aluetta palvelevaan olemassa olevaan vesihuoltoverkostoon. Kannanotossa esitettiin, että yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi eikä asemakaavan muutosehdotus edellytä vesihuollon lisärakentamista. Fingridillä ei ollut lausuttavaa, sillä kaavan suunnittelualueella ei sijaitse Fingridin voimajohtoja eikä muita Fingridin toimintoja. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa. Mielipiteet OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 1 kpl. Mielipiteessä esitettiin huoli naapurirakennusten asukkaiden valoisuuden säilymisestä uudisrakentamisen myötä sekä lisääntyvästä liikenteestä Kehruutiellä. Kaavoitustyössä on huomioitu naapuritonttien valoisuuden säilyminen irrottamalla uudisrakennus Kehruutien puoleisesta tontin rajasta, sijoittamalla L-muotoinen rakennusmassa vain osittain kadun varteen ja sovittamalla uudisrakentamisen korkeus ympäröivien rakennusten mittakaavaan. Kaavamuutoksen viitesuunnittelun yhteydessä on laadittu varjostavuustutkielma, jonka perusteella uudisrakennus ei aiheuta kohtuutonta varjostavaa vaikutusta naapuritonteille. Liikenneturvallisuus on huomioitu sijoittamalla pysäköintialue nykyisen Kehruukujan paikalle, tontin pohjoisosaan. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa. Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §) Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 15.4.2026–18.5.2026. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu verkkosivuilla https://www.hel.fi/kaavakuulutukset(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia. Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta: Helen Sähköverkko Oy Helsingin vanhusneuvosto Väylävirasto Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala Kaavaehdotusta koskevia lausuntoja saapui 7 kpl. Näistä kolmella ei ollut lausuttavaa. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat alueen junaliikenteen aiheuttaman melu-, runkomelu- ja tärinähaittojen huomioimiseen, vesihuoltoon, rakennuksen käyttötarkoitukseen sekä ikääntyneiden ja muistisairaiden asumisolosuhteisiin. Huomautukset eivät aiheuta tarvetta muutoksille kaava-aineistoissa. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa. Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen Kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä saapuneiden huomautusten johdosta. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Kaavaratkaisun johdosta ei maanomistajille koidu merkittävää hyötyä, joten kaupunginhallituksen 26.4.2021 (§ 310) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta. Tarkemmat perustelut Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta. Sovelletut säännökset Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §. Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §. Toimivalta Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunta päättää asemakaavan muutoksesta, koska kaavaratkaisulla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Jatkotoimenpiteet Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan lausunnon antaneille viranomaisille.

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)