Kaupunkiympäristölautakunta · 18.8.2026
Koirasaarenpuisto, puistosuunnitelma, Kruunuvuorenranta
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä liitteenä 2 olevan Koirasaarenpuiston puistosuunnitelman, suunnitelmapiirustus nro VIO 6595/1.
Asiakirjan teksti
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat projektinjohtaja Tarmo Hyvärinen ja projektinjohtaja Sari Knuuti. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Laajasalon (49.) kaupunginosassa Kruunuvuorenrannan osa-alueella. Alue on asemakaavassa osoitettu puistoksi merkinnällä VP. Suunnittelualue on esitetty suunnitelmapiirustuksessa VIO 6595/1. Suunnittelualueen maapinta-ala on noin 2 hehtaaria. Suunnitelmassa on otettu huomioon alueella voimassa oleva asemakaava nro 12311, joka on tullut voimaan 13.5.2016. Uusi merenrantapuisto sijaitsee Kruunuvuorenrannassa rajautuen Kruunuvuorenselkään puiston etelä- ja länsiosasta. Koiraluodonkanava jakaa puiston kahteen erilliseen alueeseen. Puiston pohjoispuolella sijaitsee puisto/erityistoimintojen alue (VP/E), johon voidaan puistotoimintojen lisäksi sijoittaa viereistä erityisaluetta (E) palvelevia toimintoja, kuten mahdollinen merellinen tukikohta. Puiston itäreuna rajautuu uusiin asuinkortteleihin ja rannassa olevan edustussaunan tonttiin, joka on kortteli nro. 49315. Puiston eteläosan pohjoisreuna rajautuu asuinkortteleihin, Haakoninlahdenkatuun ja Koiraluodonkanavaan. Puiston länsipuolelle rakentuu Koirasaaren venesatama. Alueella on aikanaan sijainnut Koirasaaren ja Koiraluodon kesähuvilamiljöö, joka muuttui 1900-luvun mittaan öljysatamaksi. Aluetta täytettiin vuosikymmenten aikana huomattavasti. Koirasaarenpuisto sijoittuu osin alkuperäiselle Koirasaarelle ja suurelta osin louhetta olevalle täyttömaalle, joka on tällä hetkellä pääosin louheen murskaus- ja välivarastointikäytössä. Alueella on kolme säilynyttä mutta huonokuntoista öljysäiliön betoniperustusta. Asemakaavan mukaan ne tulee säilyttää ja hyödyntää puiston rakenteina. Lisäksi kaavassa on osoitettu jo hävinneiden säiliöiden paikkoja, joiden tulee kaavan mukaan näkyä muistumana esimerkiksi materiaalivaihdoksena, istutuksin tai piha/puistorakentein tai muin keinoin. Puiston rakentaminen mahdollistaa Koirasaaren ranta-alueen kehittämisen virkistysalueena ja vapaa-ajan toimintojen alueena asemakaavan 11290 mukaisesti. Puistosuunnitelma on laadittu kaupunkiympäristön toimialan toimeksiannosta. Puistosuunnitelmalla mahdollistetaan asemakaavan nro 12311 mukainen puiston uudisrakentaminen. Puistosuunnitelma mahdollistaa asemakaavan toteutumisen kaavan tavoitteiden mukaisesti. Suunnitelma Koirasaarenpuistosta rakennetaan maisemapuisto, johon sijoittuu paikkoja virkistymiselle, oleskelulle ja pääsy merimaiseman ääreen. Tavoitteena on Suomenlinnasta inspiraationsa saanut avoin, kumpuileva niittymaisema, jossa tuulen tuivertamat puuryhmät tuovat elävyyttä ja tuulensuojaa. Puiston pääaiheen muodostavat niittykummut, joiden lomassa mutkittelee kulkureitti. Sen varrelle sijoitetaan penkkejä sekä oleskelualueita. Puisto on osa Idän rantareittiä ja sille odotetaan paljon ulkoilijoita. Vaihtelevat maastonmuodot ja polveileva reitti luovat elämyksellisiä tiloja ja näkymiä merelle ja puistoon. Kummut tarjoavat myös tuulensuojaa. Puiston pohjoisosassa sijainneiden öljysäiliöiden perustuksiin sijoitetaan oleskelua ja istutuksia. Jo kadonneiden öljysäiliöiden paikat tuodaan näkyväksi pyörein kiveyskuvioin ja istutusaluein. Reitin varrelle keskeisiin näkymäkohtiin on sijoitettu aukioita, joissa on aurinkotuoleja, kiikarit suurmaiseman katseluun, selfiekehyksiä ja paikan historiasta kertovia opastauluja. Puiston sisääntulojen yhteyksiin sijoitetaan koiravessoja. Tutkamasto siirretään pois nykyiseltä paikaltaan lähivuosina. Tämänhetkisen arvion mukaan uusi sijainti on puiston pohjoispuolisella VP/E-alueella. Koiransaarenpuisto on ilmeeltään pääosin luonnonmukainen. Puuistutukset tehdään muutaman keskenään samanlajisen puun ryhminä, jotka kehittyvät tuulisessa ympäristössä kasvutavoiltaan vaihteleviksi ja mielenkiintoisiksi. Oleskelupaikkojen ja sisääntuloaukioiden yhteyteen istutetaan kaupunkikuvalliselta ilmeeltään rakennetumpaa monilajista perenna- ja pensaskasvillisuutta. Aukioiden pintamateriaalina on luonnonkivi. Kalusteet ovat istuinosiltaan puuta. Puuta käytetään jonkin verran myös oleskelualueiden pinnoitteina. Olevaa louhetta hyödynnetään rantavyöhykkeellä ja reunojen tuennassa, ja suuria kivenlohkareita käytetään rantaviivassa ja paikoin puistoreitin varrella. Puistokäytävät ovat kivituhkapäällysteisiä ja niitä reunustavat noppakiviraidat. Kahden säilyneen öljysäiliön perustusten yhteyteen rakennetaan metalliset portaat. Puiston koilliskulmassa jatketaan viereisen venesataman betonista oleskeluportaikkoa. Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä 1 olevasta suunnitelmaselostuksesta ja liitteenä 2 olevasta suunnitelmapiirustuksesta VIO 6595/1. Puisto sopeutuu alueella voimassa olevan asemakaavan nro 11290 mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. Luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys Koirasaarenpuiston suunnittelualue on voimakkaasti ihmistoiminnan muokkaamaa ympäristöä, joka on syntynyt entisen öljysataman ja varastoalueen rakenteiden sekä täyttömaiden päälle. Alkuperäinen luonnonympäristö on pääosin hävinnyt, ja nykyiset luontoarvot ovat vähäisiä. Luonnonpiirteistä merkittävimpiä ovat säilyneet avo- ja silokalliopinnat, jotka edustavat paikan alkuperäistä geologista perustaa. Ne muodostavat paikallisesti maisemallisesti ja ekologisesti arvokkaita elementtejä. Alueella on muutamia puuntaimia, yksi pieni tervaleppäryhmä ja hiukan rantakasvillisuutta, jotka ilmentävät alkuperäisen rantaluonnon piirteitä. Ne säilytetään. Kumpujen täyttöihin voidaan sijoittaa muilta työmailta tulevia ylijäämämaita, joita ei tämän ansiosta tarvitse ajaa Helsingin ulkopuolelle loppusijoituspaikaan. Ylijäämämaiden sijoituspaikoista on Helsingissä jatkuvasti puutetta. Rantarakenteissa käytetään louhetta, jota on valmiina Koirasaarilla. Puistossa valmiiksi olevat, rantaa reunustavat parimetriset kivenjärkäleet käytetään osana rantarakennetta. Rantoja ei rakenneta uudestaan viimeistellymmiksi, vaan esirakentamisen yhteydessä rakennetut lohkarerannat saavat jäädä nykyisenlaisiksi. Rakennettavan kanavan suulla luiskat tehdään järjestetystä kiviheitokkeesta välttäen valetut pystymuurit. Kasvillisuustyypit on suunniteltu sellaisiksi, että suurin osa kasvualustoista voidaan toteuttaa kierrätyskasvualustasta, joka sopii niityille ja niille istutettaville puille. Pääosa puiston pinnoista toteutetaan niittyinä. Ne muodostavat lajistoltaan erilaisia biotooppeja: ketoja, paahdeniittyjä ja rehevämpiä niittyjä. Kasvillisuuden lajivalintaa ohjaavat monimuotoisuus, kasvien sopivuus tuuliseen ja karuun kasvupaikkaan, kytkeytyminen alueelliseen kasvillisuuteen, pölyttäjät ja sellaiset ravintokasvit, jotka soveltuvat harvinaistuneille perhoslajeille ja muille hyönteisille. Kaikki hulevedet imeytetään paikallisesti, sillä hulevesiviemäröintiä ei rakenneta. Vuorovaikutus Puistosuunnitelmaluonnos oli esillä Helsingin kaupungin verkkosivulla 18.–31.3.2026. Suunnitelmaluonnos esiteltiin asukkaille 24.3.2026. Tiedote puistosuunnittelun aloituksesta, esilläolosta ja asukastilaisuudesta lähetettiin asukasyhdistykselle ja lähikiinteistön rakennuttajalle 4.3.2026. Puiston lähiympäristö on vielä rakentamatonta ja asumatonta. Lehti-ilmoitus julkaistiin 17.3.2026 Helsingin Uutisissa. Lisäksi asukastilaisuudesta tiedotettiin paikallisissa sosiaalisen median kanavissa. Koirasaarenpuiston puistosuunnitelmaluonnos esiteltiin yleisötilaisuudessa Kruunuvuorenrannan Kruunuparkki 5 asukastilassa 24.3.2026 klo 18–19. Tilaisuudessa oli paikalla Helsingin kaupungin edustaja kaupunkiympäristötoimialalta sekä suunnittelukonsultin edustaja. Suunnitelmien esittelytilaisuudessa kävi 28 henkilöä. Suunnitelmaan oltiin varsin tyytyväisiä. Palautteessa korostuivat puiston valaistukseen, varusteluun, siisteyteen ja koira-aiheisiin ratkaisuihin liittyvät näkökulmat. Lisäksi esitettiin toiveita opastuksesta, levähdyspaikoista ja puiston merellisen ilmeen huomioimisesta sekä yksittäisiä kysymyksiä muun muassa grillipaikasta, kahvilasta, kunnossapidosta ja talvikunnossapidosta. Saadut palautteet on otettu huomioon suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan muun muassa tarkentamalla koiravessojen sijainteja ja valaistusta. Asukaspalautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon. Vuorovaikutusmuistio on liitteenä 3. Kustannukset ja aikataulu Puiston rakentamisen kustannukset suunnittelualueelta ovat noin 1,6 miljoonaa euroa eli noin 80 euroa/m² (alv 0 %). Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8080304 Kruunuvuorenrannan puistot ja liikunta-alueet (projektialueiden puistot). Puiston rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2027 alkaen. Suunnittelualue kuuluu kunnossapitoluokkiin R2, R3, (toiminta- ja käyttöviheralue) ja A2 ja A3 (käyttö- ja maisemaniitty). Suunnittelualueen vuosittaiset ylläpitokustannukset arvioidaan olevan jatkossa 25 000 euroa eli noin 1,25 euroa/m² (alv 0 %). Toimivalta Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan lautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia. Suunnitelman voidaan katsoa olevan taloudellisesti merkittävä. Sovelletut säännökset Alueidenkäyttölaki (132/1999) 90 § 1–3 momentit Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 30 §
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)