Kaupunkiympäristölautakunta · 5.5.2026
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 11.3.2026 § 23 (muu vahinko)
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 11.3.2026 (23 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Asiakirjan teksti
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 11.3.2026 (23 §) hylännyt 21.10.2024 tapahtuneeseen ajoneuvon varastosiirtoon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Esitetyt vaatimukset ja perusteet Hakija on oikaisuvaatimuksessaan toistanut määrältään 3 714,73 euron vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 21.10.2024 tapahtuneeseen ajoneuvon varastosiirtoon. Hakijan ajoneuvo siirrettiin virheellisen pysäköinnin vuoksi osoitteesta Porkkalankatu 4 kaupungin ajoneuvojen siirtokeskukseen. Vaatimuksen mukaan ajoneuvon öljypohja vaurioitui siirtämisen aikana. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa. Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että päätös perustuu virheelliseen oikeudelliseen arvioon ja puutteelliseen selvitykseen. Ajoneuvo vahingoittui kaupungin toimeksiantaman siirtotoimenpiteen aikana, jolloin ajoneuvo oli kaupungin hallussa. Vahingonkorvausoikeuden periaatteiden mukaan toimeksiantaja vastaa suhteessa ulkopuoliseen vahingonkärsijään toiminnasta, jonka se on antanut suoritettavaksi lukuunsa. Tässä tapauksessa hakijan mukaan kaupungilla on mahdollisuus vedota isännänvastuun perusteisiin, mikäli hinausliike rinnastuu työntekijään. Vaikka isännänvastuun kriteerit olisivat tiukat, asiassa voidaan esittää argumenttina asian kuuluvan kaupungin vastuulle. Ajoneuvo siirrettiin kaupungin päätöksellä ja oli kaupungin hallussa varastosiirron ajan. Koska ajoneuvo vahingoittui kaupungin hallussa, vastuu korvaamisesta on kaupungilla, ellei se kykene osoittamaan vahingon syntyneen muulla tavoin. Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen. Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 11.3.2026. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 17.3.2026 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkorvauslain mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Julkisyhteisö on kuitenkin korvausvastuussa vain silloin, kun toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu. Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan. Julkisen vallan käyttöä ovat viranomaisen tai viranomaisen lukuun toimivan yksipuoliset, lakiin perustuvat toimet, jotka vaikuttavat yksilön oikeuksiin, etuihin tai velvollisuuksiin. Pääasiallisesti julkisen vallan käyttämistä ovat hallintopäätösten teko, lain ja muiden normien säätäminen sekä voimakeinojen käyttö. Julkisen vallan käyttönä ei sen sijaan pidetä tavanomaisia tai rutiiniluonteisia toimenpiteitä tai palvelujen tuottamista, eikä myöskään avustavia tai valmistelevia toimenpiteitä. Kaupunki on velvollinen työnantajana korvaamaan vahingon, jonka sen työntekijä tai viranhaltija virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Työnantajana pidetään myös sitä, joka antaa tehtävän sellaiselle itsenäiselle yrittäjälle, joka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet on rinnastettava työntekijään. Lisäksi jos se, joka viranomaisen määräyksestä tai toisen pyynnöstä suorittaa laissa määrättyä tai työsuhteeseen verrattavissa olosuhteissa tiettyä tehtävää olematta itsenäinen yrittäjä, tehtävää suorittaessaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa vahinkoa, on se, jonka lukuun tehtävä suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Toisin kuin oikaisuvaatimuksessa esitetään, toimeksiantosuhteessa lähtökohtaisesti toimeksiantajalle ei synny vahingonkorvausvastuuta tehtävää suorittaneen yrityksen aiheuttamasta vahingosta, kun kyse on itsenäisestä yrityksestä. Toimeksiantajan korvausvastuu edellyttää sitä, että tehtävää suorittanut rinnastuu työntekijään (KKO 2004:53). Kaupungin korvausvastuu työntekijän tai viranhaltijan tosiasiallisesta toiminnasta (isännänvastuu) edellyttää sitä, että kyse on kaupunkiin työ- tai virkasuhteessa olevasta henkilöstä. Jos kyse on toimeksiantosuhteesta, kaupungin isännänvastuu edellyttää sitä, että toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet huomioiden henkilö on rinnastettavissa työntekijään. Hakijan ajoneuvon hinauksen suorittanut yritys on osakeyhtiö, jolla on noin kaksikymmentä työntekijää ja joka toimii sekä Uudenmaan että Kymenlaakson alueella. Kyseiseltä hinausliikkeeltä voi kuka tahansa tilata hinauspalveluita. Kyseisen hinausliikkeen työntekijät eivät kuulu kaupungin isännänvastuun piiriin, sillä hinausliike on edellä esitettyjen syiden perusteella itsenäinen yritys eikä sen työntekijöitä siten rinnasteta toimeksiantajan työntekijöihin. Itsenäisenä yrityksenä se vastaa siten myös toimeksiantosuhteessa omien työntekijöidensä toiminnasta. Ajoneuvon konkreettinen siirtotoimenpide, eli ajoneuvon lastaaminen, kuljettaminen ja purkaminen siirtoajoneuvosta ovat tosiasiallista ja tavanomaista toimintaa, josta vastaa kyseisen toimenpiteen tekevä taho. Jos ajoneuvon siirron suorittanut henkilö näitä toimenpiteitä tehdessään vahingoittaa itse tai siirtoajoneuvollaan siirrettävää ajoneuvoa, kyse ei ole julkisen vallan käytöllä aiheutetusta vahingosta vaan työ- tai liikennevahingosta. Siirrettävä ajoneuvo ei myöskään konkreettisen siirtotoimenpiteen aikana ole kaupungin hallussa vaan hinausliikkeen hallussa. Hakijan tapauksessa hinausliike, joka hakijan vaatimuksen mukaan on vahingoittanut hakijan ajoneuvoa, on yksityinen ja itsenäinen osakeyhtiö, joka vastaa itse omasta ja työntekijöidensä toiminnasta. Asiassa saadun selvityksen perusteella hakijan ajoneuvon siirtopäätös on ollut lainmukainen. Kaupungin työntekijä, viranhaltija tai muu kaupungin isännänvastuun piiriin kuuluva henkilö ei ole vahingoittanut hakijan ajoneuvoa, eikä kaupungille siten ole syntynyt asiassa isännänvastuuta. Asiassa ei näin ollen ole kaupungin toimintaa koskevaa tai kaupungin isännänvastuulla olevan henkilön virhettä, laiminlyöntiä tai huolimattomuutta, eikä kaupunki näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen. Edellä esitetyin ja muutoin vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevin perustein kaupunki katsoo, ettei se ole korvausvelvollinen hakijan ajoneuvon vaurioista. Lopputulos Edellä esitetyn perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioista. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä. Sovelletut säännökset Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 § Laki ajoneuvojen siirtämisestä (1580/2019) 1‒3 §, 5 § Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 11 §, 19 § Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 3 luku 1‒2 §, 6 luku 1 § Toimivalta Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)