Pengerpuisto, puistosuunnitelma, Kallio

Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kallion (11.) kaupunginosassa osa-alueella Torkkelinmäki. Suunnittelualueeseen kuuluvat Pengerpuiston koira-aitaus sekä Pengerpuiston graniittimuurit ja monumentaalinen portaikko. Puistosuunnitelma perustuu voimassa olevaan asemakaavaan nro 9699, joka on tullut voimaan 19.11.1990. Asemakaavassa alue on merkitty puistoksi (P). Suunnittelualue on esitetty liitteenä 2 olevassa suunnitelmapiirustuksessa VIO 6545/1. Pengerpuiston pinta-ala on 11 500 m². Pengerpuisto sijaitsee kerrostaloalueen keskellä lähellä Torkkelinmäen lakea. Puisto rajautuu lännessä Torkkelinkatuun ja Pengerkadun itäiseen ajorataan sekä pohjoisessa Kallion kuvataidelukion tonttiin. Puiston eteläsivulla sijaitsee entinen Helsingin teknillinen oppilaitos tontteineen, jonka käyttötarkoitus on jatkossa asuminen. Kunnostuksen aikana rakentuu myös Pengerpuistoon rajautuva uudisrakennus omana hankkeenaan. Puisto on suunniteltu ja rakennettu 1930- ja 1940-luvuilla. Puisto on kulttuurihistoriallisesti merkittävä puisto, joka kunnostetaan 1940-luvun asuun siinä määrin, kun se nykykäytön ja ylläpidon kannalta on tarkoituksenmukaista. Puistossa on eri kuntoisia vanhoja puita, koira-aitaus ja pallokenttä. Lisäksi Pengerkadun ajoratojen välisessä rinteessä on massiivinen ja kaupunkikuvallisesti merkittävä graniittiportaikko tukimuureineen. Muurit ja portaikot ovat huonokuntoisia ja sellaisena tavanomaista esteellisempiä. Puiston pinnat ovat käytössä kuluneita ja puusto aukkoista niin, ettei puiston alkuperäinen tilasommitelma hahmotu toivotulla tavalla. Valaistus on epätasaista, jonka takia puistossa on monin paikoin pimeää ja puisto koetaan turvattomaksi. Peruskorjauksen jälkeen Pengerpuisto on viihtyisä, turvallinen ja monipuolisesti käytetty viheralue, jonka kunnossapito on kohtuullisesti hoidettavissa. Tavoitteena on säilyttää ja osin ennallistaa puiston kulttuurihistoriallisia arvoja. Puistossa lisätään luonnon monimuotoisuutta ja poistetaan haitallisia vieraslajeja. Kunnostuksesta aiheutuvan hiilijalanjäljen pienentämiseksi tavoitteena on käyttää, kunnostaa ja kierrättää nykyisiä pintamaita ja kasvualustoja. Pengerpuistoa ei ole määritelty lepakkoalueeksi eikä se ole liito-oravan elinaluetta. Kuitenkin Pengerkadun ja Torkkelinkadun risteyksessä on tehty lepakkohavaintoja. Suunnitelma Pengerpuiston oleva puusto, nurmipinnat, kivituhkapintainen polkuverkosto, pallokenttä, koira-aitaus, tukimuurit ja massiivinen portaikko muodostavat viheralueen rungon, joka suurimmaksi osaksi säilytetään ja ennallistetaan. Kasvillisuuden suunnittelussa on estetiikan lisäksi huomioitu puiston turvallisuus ja avoimien näkymien säilymisen tärkeys. Pallokenttä säilytetään nykyisellä paikallaan, ja sen lounaispäätyyn sijoitetaan kuntoiluvälineitä. Pallokentän reunaan asennetaan syväkeräyssäiliö, tapahtumasähköpiste ja vesiposti. Koira-aitaus säilytetään nykyisellä paikallaan, mutta aita uusitaan nykyistä korkeammalla, 1400 mm korkealla aidalla. Koira-aitaus sijaitsee vanhan kivimyllyn paikalla. Myllyn perustus säilytetään. Puiston länsikulmassa sijainneen citykäymälän perustus poistetaan, mutta vesijohto- ja jätevesivaraukset säilytetään. WC:n paikalle rakennetaan shakkilautakiveys, jota läheinen kuvataidelukio voi hyödyntää myös ulkogalleriana. Siellä voi myös kesäisin sijaita myyntikärry. Vaarallisen huonokuntoiset puut poistetaan, ja niiden tilalle tehdään korvaavat istutukset runkotaimilla. Katkonaiset puurivit täydennetään myös istuttamalla uusia puita. Eteläpuolisen tontin uudisrakennuksen eteen istutetaan puiden lisäksi runkotaimisia pensaita ryhmiin. Pengerkadun ajoratojen välissä olevan rinteen ylitiheää kasvillisuutta harvennetaan. Kasvillisuutta myös jäsennellään piilopaikkojen vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Portaikkoon siemenistä kylväytyneet taimet ja pienpuusto poistetaan, sillä puiden voimakas juuristo vaurioittaa muurirakennetta vääntäen kiviä irti ja rapauttaen laastia. Nurmipinnoillakin edistetään monimuotoisuutta. Toimintojen kannalta keskeisemmät nurmikot hoidetaan kulutusta kestävinä puistonurmina. Niitä kehystävät nurmikot ovat luonnonnurmia ja niittyjä, joiden lajisto on monimuotoisempaa ja pölyttäjäystävällistä. Pengerkadun ajoratojen välisen rinnettä hoidetaan niittynä. Portaikon esteettömyyttä parannetaan asentamalla siihen nykyiset vaatimukset täyttävä kaide käsijohteineen. Kallioluolan sisäänkäynnin tukimuurin päällä oleva suojakaide kunnostetaan. Pengerpuiston valaistusta parannetaan asentamalla raiteille puistovalaisimet. Kiviportaikon kaiteisiin ja käsijohteisiin integroidaan valaistus, jolla korostetaan portaikon arkkitehtuuria ja samalla valaistaan reittiä. Lähiympäristön pehmeällä valaistuksella minimoidaan kaukalomainen tunnelma ja parannetaan turvallisuutta. Vuorovaikutuksen yhteydessä saatiin palautetta, mutta niillä ei ole puistosuunnitelman sisältöön suoranaisesti vaikutusta, sillä näitä ehdotuksia oli jo suunnitelmassa. Esitettyjä kommentteja otetaan huomioon toteutussuunnitteluvaiheessa. Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä 1 olevasta suunnitelmaselostuksesta VIO 6545 ja suunnitelmapiirustuksesta VIO 6545/1, joka on liitteenä 2. Puisto sopeutuu alueella voimassa olevan asemakaavan nro 9699 mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. Vuorovaikutus Puistosuunnitelmaluonnos oli esillä Helsingin kaupungin verkkosivulla 5.–18.11.2025. Suunnitelmaluonnos esiteltiin asukkaille 6.11.2025 Kallion kirjastossa. Asukkaiden kommenteissa toivottiin lintujen huomioimista suunnittelussa, puiston turvallisuuden parantamista, valaistuksen kehittämistä ja erityisesti puiston aktivointia monenlaisilla toiminnoilla siten, että huumekauppiaat ja -käyttäjät siirtyisivät toisaalle. Asukaspalautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon. Vuorovaikutusmuistio on liitteenä 3. Kustannukset ja aikataulu Puiston rakentamisen kustannukset suunnittelualueelta ovat noin 1,2 miljoonaa euroa eli noin 104 euroa/m² (alv 0 %). Pengerpuiston muurien ja kaiteiden kunnostamisen kustannukset ovat liki 50 % kokonaiskustannuksista. Pengerpuisto kuuluu kunnossapitoluokkiin R2 (toimintaviheralue), R3 (käyttöviheralue) ja R4 (suoja- ja vaihettumisviheralue). Suunnittelualueen vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat 17 250 euroa, 1,5 euroa/m² (alv 0 %). Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8040101 Uudet puistot ja puistojen peruskorjaus. Puiston rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2026 alkaen. Toimivalta Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan lautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia. Puistosuunnitelma mahdollistaa puiston peruskorjauksen. Suunnitelman voidaan katsoa olevan taloudellisesti merkittävä. Sovelletut säännökset Alueidenkäyttölaki (132/1999) 90 § 1–3 mom. 62 § Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 30 §

Pengerpuisto, puistosuunnitelma, Kallio

Päätös

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Esittelijän perustelut