Kaupunkiympäristölautakunta · 16.12.2025
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 22.10.2025 § 232 (kompastuminen)
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 22.10.2025 (232 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Asiakirjan teksti
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 22.10.2025 (232 §) hylännyt 22.4.2025 Hämeentiellä Sörnäisten metroaseman kohdalla tapahtuneeseen kompastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Esitetyt vaatimukset ja perusteet Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 22.4.2025 noin kello 14 Hämeentiellä Sörnäisten metroaseman kohdalla tapahtuneeseen kompastumiseen. Hakija kaatui jalkakäytävän ja pyörätien erottavaan korotettuun reunakiveykseen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa. Hakijan oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksessä on pahoja virheitä ja vääriä tulkintoja sekä lakipykäliä. Hakija toteaa, että tiemerkinnät ja -maalaukset ovat olleet puutteellisia, ja alueidenkäyttölaki ja tieliikennelaki edellyttää selkeitä merkintöjä. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta sisältää myös vahingon kärsineen oikeudellisen näkemyksen, eikä vahingonkorvauslaissa ole Suomessa pykälää 232 §. Vahinkotapahtumassa on hakijan mukaan ollut kyse kaatumisesta korotettuun katukiveykseen eikä kompastumisesta, ja hakijalle kuuluva korvaus lisäksi ylittää määrältään 5 000 euroa. Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen. Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi eKirjeellä 24.10.2025. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 27.10.2025 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Toimivalta Hakijan mukaan korvauksen määrä ylittää 5 000 euroa. Oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksen on tehnyt vahingonkorvaustiimin tiimipäällikkö, jolla on kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätöksen 22.12.2023 § 51 nojalla toimivalta päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa. Tiimipäällikkö on lisäksi toimivaltainen päättämään kokonaan yksilöimättömistä vahingonkorvausvaatimuksista. Vahingonkorvausvaatimuksen määrällä tarkoitetaan sitä euromääräisesti yksilöityä korvausvaatimuksen määrää, jonka hakija vaatimuksessaan esittää. Hakija on vahingonkorvausvaatimuksessaan 17.6.2025 esittänyt 1 000 euron korvausvaatimuksen sekä muilta osin määrältään täysin yksilöimättömiä korvausvaatimuksia. Vahingonkorvaustiimin päällikkö ei näin ollen ole ylittänyt toimivaltaansa hakijan vahingonkorvausvaatimuksesta päättäessään, sillä hakijan euromäärältään yksilöity vahingonkorvausvaatimus on ollut alle 5 000 euron. Esitetyt virheet Hakija toteaa, ettei Suomen vahingonkorvauslaissa ole pykälää 232 §. Päätöksessä oleva 232 § ei ole vahingonkorvauslain pykälä. Kyseessä on vahingonkorvaustiimin päällikön päätöspöytäkirjan pykälä eli numero, joka kertoo monesko kyseinen päätös kuluvana vuonna on ollut. Päätöksessä on sovellettu vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 1 §:ää ja 6 luvun 1 §:ää. Asia on kerrottu hakijalle myös puhelimitse 27.10.2025. Päätöksessä ei ole tältä osin virhettä. Hakija on nostanut oikaisuvaatimuksessaan esiin, ettei kyse ollut kompastumisesta vaan kaatumisesta. Kompastuminen tarkoittaa jalan liikuttaessa horjahtamista tai kaatumista jalan osuessa tai takertuessa johonkin. Kompastuminen on ilmaisuna yleistasoisempi ja se korostaa kaatumisen tai horjahduksen aiheutumismekanismia eikä siitä aiheutunutta seurausta. Hakija on vaatimuksen mukaan kaatunut kävellessään korotettuun kiveykseen, joten asiassa on kyse kompastumisen aiheuttamasta kaatumisesta. Päätöksessä ei siten ole virhettä, kun vahinkotapahtumaa kutsutaan kompastumiseksi. Vahingonkorvausasia Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain lisäksi kunnossapitolain kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys. Hakija on vedonnut alueidenkäyttölain ja tieliikennelain tiemerkintöjen ja -maalausten selkeyttä koskeviin säännöksiin, sekä kunnossapitolakiin. Alueidenkäyttölaissa on säännöksiä kadunpitovelvollisuudesta ja kadun rakentamisesta. Kyseisen lain mukaan katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti, ja katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. Tieliikennelaissa on säännökset tiemerkinnöistä. Tieliikennelain mukaan tiemerkinnällä tarkoitetaan maalaamalla tai muilla menetelmillä tienpintaan tehtyä merkintää, jota käytetään joko yksin tai yhdessä liikennemerkkien kanssa liikenteen ohjaamiseen. Tien pituussuuntaisella merkinnällä tie voidaan jakaa ajokaistoihin ja muihin alueisiin. Tien erikorkuisten osien välissä olevista reunatuista ei ole erikseen säädetty lailla. Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Hakija on kompastunut Hämeentiellä eri tasoissa olevan jalkakäytävän ja pyörätien erottavaan reunakiveykseen. Alueen kunnossapidosta vastaavalta sekä liikenne- ja katusuunnittelupalvelun johtavalta katuasiantuntijalta saatujen selvitysten mukaan jalkakäytävän ja pyörätien välissä oleva korkeusero on suunnitteellinen ratkaisu eikä siinä ole rakenteellista vikaa. Jalkakäytävän ja pyörätien välissä oleva enintään 5 cm korkea reunatuki on vakiintunut käytäntö vuodesta 2014 alkaen, ja se on merkitty vahinkopaikalla kahden noppakiven lisäraidalla. Pyörätien ylittävän suojatien kohdalla reunakivi on myös osittain luiskattu ja suojatien kohta on merkitty asfalttia vaaleammalla betonikiveyksellä. Vahinkopaikalla ei ole tehty korjaustoimenpiteitä eikä vahinkopaikalla ole korjaustarvetta. Asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla on rakenteellisesti ehjä ja suunnitteluratkaisun mukainen eritasoinen pyörätie ja jalkakäytävä sekä niiden välissä reunatukena kiveys. Vahinkopaikalla ei ole korjaustarpeita. Edellä esitetyillä ja muutoin vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei se ole asiassa korvausvelvollinen. Lopputulos Edellä esitettyjen perusteluiden sekä vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevien seikkojen perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle kompastumisen seurauksena syntyneestä vahingosta. Päätöksen tehnyt viranhaltija ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä asiassa ole tullut esille muutoinkaan mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä. Sovelletut säännökset Alueidenkäyttölaki (132/1999) 84‒85 § Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 § Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1‒4 § Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 84‒85 § Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 § Toimivalta Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Aiempi käsittely muissa toimielimissä
Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 22.10.2025 § 232
HEL 2025-008210 T 03 01 00 Päätös Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen. Päätöksen perustelut Hakijan vaatimus Hakija on 14.5.2025 esittänyt kaupungille määrältään 1 000 euron ja osittain yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan vahingonkärsijä kompastui korotettuun katukivetykseen 22.4.2025 noin klo 14 Sörnäisten metroasemalle kävellessä. Hakija on toimittanut vaatimuksen yhteydessä kartan, johon vahinkopaikka on merkitty. Sovellettavat normit ja ohjeet Kadut rakennetaan alueidenkäyttölain mukaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapitoon luetaan katualueella olevien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito. Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Vahinkopaikka on suojatie, jota kunnossapidetään A-luokan mukaisesti. Vahingonkorvausvastuun edellytykset Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista. Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan. Asiassa saadut tiedot ja selvitykset Vahinkopaikan kunnosta on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta sekä liikenne- ja katusuunnittelupalvelun johtavalta katuasiantuntijalta. Saadun selvityksen mukaan jalkakäytävän ja pyörätien välissä oleva korkeusero on suunnitteellinen ratkaisu eikä siinä ole rakenteellista vikaa. Jalkakäytävän ja pyörätien välissä oleva enintään 5 cm korkea reunatuki on vakiintunut käytäntö vuodesta 2014 alkaen, ja se on merkitty vahinkopaikalla kahden noppakiven lisäraidalla. Vahinkopaikalla ei ole tehty korjaustoimenpiteitä eikä vahinkopaikalla ole korjaustarvetta. Kaupungille ei ole annettu palautteita vahinkopaikalla olleesta korotuksesta ennen vahinkoa eikä vahinkopaikasta ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia. Forecan mukaan Kumpulan havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa 22.4.2025 klo 14 sää on ollut pilvinen ja poutainen. Aurinko on laskenut Helsingissä 22.4.2025 klo 20.58. Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät Vaikka kulkuväylän epätasaisuudet olisivatkin joskus hankalia havaita, vaaran ja vahingon välttämiseksi jalankulkijan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Tieliikennelain mukaan tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä, sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Yhteenveto ja johtopäätökset Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla ei ole ollut vahingon tapahtumisaikana korjaustarvetta. Paikalla ei ole liikenneturvallisuutta vaarantavia tai korjausta edellyttäviä vaurioita kiveyksessä, vaan vahinkopaikalla oleva korkeusero on suunniteltu ratkaisu. Tieliikennelaki velvoittaa jalankulkijaa havainnoimaan ympäristöään ja noudattamaan olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Sääolosuhteiden ja valaistuksen perusteella korkeusero jalkakäytävän ja pyörätien välissä on ollut vahinkoaikaan havaittavissa. Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei sen toiminnassa ole laiminlyöntiä, huolimattomuutta tai virhettä, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa. Sovelletut säännökset Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 § Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 § Alueidenkäyttölaki 85 § Tieliikennelaki (729/2018) 3 § Toimivalta Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)