Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 12.5.2025 § 105 (kompastuminen)

Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 12.05.2025 § 105

Päätös Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen. Päätöksen perustelut Hakijan vaatimus Hakija on 11.11.2024 esittänyt kaupungille määrältään 89,80 euron ja osittain yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on 6.11.2024 klo 17.50 kompastunut jalkakäytävällä katukiveyksessä olleeseen metallitappiin osoitteen Mikonkatu 6 kohdalla. Hakija on toimittanut vaatimuksensa liitteenä kuvan vahingon aiheuttaneesta metallitapista ja karttakuvan vahinkopaikasta. Sovellettavat normit ja ohjeet Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapitoon luetaan katualueella olevien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito. Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen kunnossapitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Mikonkatu on kevyen liikenteen väylä, jota kunnossapidetään B-luokan mukaisesti. Vahinkopaikka on jalkakäytävän ja kiskoalueen välillä oleva erotusalue. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupungin normien mukaan kivi- ja laattapäällysteisillä väylillä liikenteelle vaaralliset vauriot tulee joko paikata tai suojata liikenteeltä välittömästi vaurion havaitsemisen jälkeen. Kyseisillä väylillä ei sallita käyttäjille vaaraa aiheuttavia, väylän käyttämistä estäviä tai väylän toimintaa vaarantavia puutteita. Päällysteisiin liittyvä vaaraa aiheuttava puute on yli 2 senttimetriä suuri pinnan jyrkkä epätasaisuus, esimerkiksi irronnut tai puuttuva laatta tai kivi tai pinnasta kohonnut tai painunut laatta. Vahingonkorvausvastuun edellytykset Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista. Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan. Asiassa saadut tiedot ja selvitykset Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka sijaitsee valaistun kävelykadun ja raitiovaunukiskojen välisellä kivetetyllä erotusalueella. Vahinkopaikan puhtaana- ja talvikunnossapidon vastuu on kohdalla olevalla kiinteistöllä. Kiinteistö ei ole tehnyt metallitapista kunnossapitolain 5 § tarkoitettua ilmoitusta rakenteellisesta kunnossapitotarpeesta kaupungin kunnossapitoon. Hakija on tehnyt vahingon aiheuttaneesta metallitapista ilmoituksen kaupungille 11.11.2024, ja se on saapunut kunnossapidon tietoon 13.11.2024. Kunnossapito on poistanut metallitapin 14.11.2024. Kunnossapidon selvityksen mukaan metallitappi on ollut osa irrotettavaa ajoestepylvästä. Alkuperäisissä pylvään kiinnitystapeissa on sisällä vaijeri, joka estää pylvästä vierimästä, ja kaatunut pylväs jää muutaman sentin päähän perustuksesta. Tämä estää myös pylväiden häviämistä alkuperäiseltä paikaltaan. Vahingon aiheuttaneesta pylväsperustuksesta puuttuu kokonaan vaijeri, ja tolppa on hukassa. Tämä viittaa siihen, että tolpan on poistanut jokin kolmas taho esimerkiksi työmaan tai huoltoliikenteen sujuvuuden vuoksi työmaan kohdalla ja jättänyt tapin maahan. Mikäli kävelykatuosuudella on kaatuneita tolppia, urakoitsija korjaa ne välittömästi, tai poistaa vaaraa aiheuttavan rakenteen. Kunnossapidon aliurakoitsija käy keräämässä ja korjaamassa kaatuneita tolppia vahinkopaikalla toistuvasti. Edellisen kerran ennen vahinkoa tolppia on käyty korjaamassa 1.11.2024. Kaupungin palautejärjestelmään ei ole annettu palautteita vahinkopaikan rakenteellisista ominaisuuksista ennen kyseistä vahinkoa eikä kaupungille ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia. Forecan Kaisaniemen mittausaseman mukaan vahinkopäivänä 6.11.2024 klo 18 sää on ollut pilvinen ja poutainen. Lumensyvyys mittausasemalla on ollut 0 cm. Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta välttääkseen vaaran ja vahingon. Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta, jos sellainen on. Yhteenveto ja johtopäätökset Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata vauriot kaduilla vain, jos ne havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kunnossapito on tehnyt vahinkopaikalla tarkastuskierroksia, mutta ajoestetolpan puuttumista ei ole havaittu. Vahinkoalueella on edellisen kerran ennen vahinkoa korjattu ajoestetolppia 1.11.2025. Kaupunki on mahdollisimman pian saatuaan tiedon metallitapista ryhtynyt toimenpiteisiin tolpan korjaamiseksi. Vahingon aiheuttaneesta tolpan tyngästä ei ole tullut kaupungille palautteita ennen vahinkoa. Kaupungille on annettu yksi palaute 11.11.2024 hakijan vahingon jälkeen. Palaute on saapunut kunnossapidon tietoon 13.11.2024. Kunnossapito on poistanut metallitapin 14.11.2024. Vahinkopaikalla ei ole ollut kiinteitä näköesteitä ja erotusalue ja sen kunto on ollut myös valaistuksen puolesta havaittavissa. Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa. Sovelletut säännökset Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 § Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 § Tieliikennelaki (729/2018) 3 § Toimivalta Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.