Kaupunkiympäristölautakunta · 12.8.2025

Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 22.5.2025 § 134 (autovaurio)

Diaarinumero: HEL 2021-000123
Esittelijä: Ville Lehmuskoski

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 22.5.2025 (134 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 22.5.2025 (134 §) hylännyt 10.8.2024 Sompasaarenlaituri 10 kohdalla tapahtuneeseen autovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Esitetyt vaatimukset ja perusteet Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 1 572,07 euron vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 10.8.2024 kello 16 Sompasaarenlaituri 10 kohdalla tapahtuneeseen autovaurioon. Hakijan pysäköidyn auton päälle kaatui siirtokehotusmerkki. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa. Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että kyseinen merkki on ollut kiinteästi asennettu metalliseen liikennemerkkitolppaan eikä mihinkään kotitekoiseen rakenteeseen. Lisäksi kyseessä ei ole satunnainen tai yksityishenkilön kyhäämä merkki vaan virallisen näköinen, yhteystiedoilla varustettu ilmoitus kaupungin nimissä. Kyseessä ei voi olla ulkopuolisen tahon pystyttämä “väärennös”, koska siihen ei olisi ollut pääsyä ilman kaupungin välineitä ja valtuuksia. Jos kyltti on asetettu virheellisesti ilman lupaa, se on tapahtunut kaupungin organisaatiossa tai sen urakoitsijan toimesta, mistä kaupungilla on valvontavastuu. Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen. Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 22.5.2025. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 22.5.2025 eli säädetyssä määräajassa.

Perustelut

Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan lisäksi kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys. Liikenteenohjauslaitteen asettaa kadulle tai muulle kunnan hallinnoimalle tielle tieliikennelain mukaan kunta. Helsingissä siirtokehotusmerkin asettaminen katualueille edellyttää kaupunkiympäristön toimialan alueiden käyttö ja valvonta -yksikön myöntämän päätöksen. Asiassa on saatu selvitykset sekä alueen kunnossapidosta vastaavalta kaupungin urakoitsijalta että alueiden käyttö- ja valvontayksiköltä. Kalasataman alueella on ollut tapahtuma-aikaan useiden eri työmaiden tilapäisiä liikennemerkkejä, mutta saadun selvityksen mukaan hakijan auton päälle kaatunut liikennemerkki on ollut luvatta katualueella. Kaupungille on tullut tieto vahingon aiheuttaneesta siirtokehotusmerkistä syyskuussa 2024 tulleen palautteen myötä. Ennen hakijan autolle tapahtunutta vahinkoa kaupungin palautejärjestelmään ei ole tullut ilmoituksia kyseisestä siirtokehotusmerkistä. Hakijan toimittamissa kuvissa on vanhan näköinen siirtokehotusmerkki, joka on ollut pystytettynä kevyeen jalustaan. Selvityksen mukaan kaupungin urakoitsija käyttää siirtokehotusmerkeissä jalustana betoniporsasta, johon on merkitty työmaan tunnus. Hakijan auton päälle kaatuneen merkin kyltissä mainittua Helsingin kaupungin rakennusvirastoa ei ole ollut olemassa enää 1.6.2017 jälkeen, ja kyltin malli on lisäksi sellainen, jota kaupungin urakoitsija ei enää käytä. Kaupungin urakoitsijan vuonna 2024 käyttämät siirtokehotusmerkkien kyltit ovat olleet nykyisen tieliikennelain ja kaupungin ohjeistuksen mukaisia, ja siten erinäköisiä kuin hakijan kuvassa oleva siirtokehotuskyltti. Nykyisissä kylteissä on mm. nykyinen Helsingin kaupungin logo. Esimerkkikuvat Kalasatamasta vuodelta 2024 kaupungin urakoitsijan käyttämistä siirtokehotusmerkeistä ovat liitteessä 5. Alueella toimiva kaupungin urakoitsija tekee lisäksi tarvitsemistaan tilapäisistä liikennejärjestelyistä ilmoituksen kaupungille ja laatii pystyttämistään siirtokehotusmerkeistä pystytyspöytäkirjan, joka on edellytys sille, että ajoneuvoja voidaan ylipäätään tarvittaessa siirtää pois siirtokehotusmerkin vaikutusalueelta. Edellä esitetyt seikat huomioiden hakijan auton päälle kaatunut siirtokehotusmerkki ei ole kaupungin tai sen urakoitsijan omistama, käyttämä eikä pystyttämä. Vahingon aiheuttaneen siirtokehotusmerkin asettajaa ja omistajaa ole kaupungin tekemästä selvitystyöstä huolimatta löytynyt. Vahinkopaikalla ei ole ollut vahingon tapahtumisaikaan eikä kaatuneessa merkissä olevana päivämääränä kaupungille ilmoitettua katualueella tehtävää työtä eikä myöskään kaupungin päättämiä tilapäisiä liikennejärjestelyitä. Siirtokehotusmerkkejä kuten muitakin liikennemerkkejä tankoineen ja jalustoineen voi valmistaa, teetättää, ostaa ja omistaa Suomessa vapaasti. Esimerkiksi Helsingissä käytettävän nykyisen mallin mukaista Helsingin logolla varustetun siirtokehotuskyltin saa ostettua internetistä (liite 6). Ainoastaan liikennemerkin asettaminen tielle edellyttää tieliikennelain mukaista päätöstä toimivaltaiselta taholta. Kun jokin muu taho kuin kaupunki tarvitsee katualuevaraustaan varten siirtokehotusmerkin, ei kaupunki myöskään tarjoa tai pystytä siirtokehotusmerkkejä vaan katualueen varaajaa vastaa tarvittavien merkkien hankkimisesta sekä niiden pystyttämisestä. Siirtokehotusmerkkejä on sen vuoksi muidenkin tahojen kuin kaupungin tai sen urakoitsijoiden omistuksessa. Asiassa ei ole tullut sellaista uutta selvitystä, joka muuttaisi vahingonkorvaustiimin päällikön päätöstä hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimus. Saadun selvityksen perusteella hakijan auton päälle kaatunut siirtokehotusmerkki ei ole ollut kaupungin tai sen urakoitsijan omistama eikä pystyttämä. Kyseisen siirtokehotusmerkin asettamiseen ei ole ollut tieliikennelain mukaista lupaa kaupungilta ja sen pystyttäjä sekä omistaja ovat jääneet tuntemattomiksi. Kaupungilla ei ole ollut eikä kaupungille ole tullut tietoa kyseisestä siirtokehotusmerkistä ennen vahingon tapahtumista. Edellä esitetyin ja muutoin vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevin perustein kaupunki katsoo, että se ei ole vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioitumisesta. Lopputulos Edellä esitettyjen perusteluiden perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioitumisesta. Asiassa ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä. Sovelletut säännökset Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 § Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 a § Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 19 § Tieliikennelaki (729/2018) 71 §, liite 3.9 merkki I13 siirtokehotus Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 § Toimivalta Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 22.05.2025 § 134

Päätös Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen. Päätöksen perustelut Hakijan vaatimus Hakija on 29.11.2024 esittänyt kaupungille määrältään 1 572,07 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 10.8.2024 klo 16 osoitteessa Sompasaarenlaituri 10, kun tolppa kaatui ajoneuvon päälle. Hakijan mukaan kyseessä oli kaupungin asettama tolppa. Hakija on toimittanut vaatimuksen liitteenä valokuvia vahingon aiheuttajasta, joka on ollut siirtokehotusmerkki. Sovellettavat normit ja ohjeet Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidosta vastaa lähtökohtaisesti kaupunki. Kun yleisellä alueella suoritetaan kaivutöitä tai sitä käytetään muuten työmaana ja työmaa estää normaalin koneellisen kunnossa- ja puhtaanapidon, kuuluu vastuu sekä työalueen ja siihen liittyvän alueen kunnossa- ja puhtaanapidosta työ suorittajalle. Työmaa-alueilla sattuneet vahingot kuuluvat tämän vuoksi lähtökohtaisesti työn suorittajan käsiteltäväksi. Yleisillä alueilla tehtävä työ edellyttää ilmoituksen jättämistä kaupungille. Ilmoitusmenettelyllä kaupunki valvoo yleisillä alueilla tapahtuvia töitä. Siirtokehotusmerkkiä käytetään, kun katua tai muuta yleistä aluetta varataan työmaan käyttöön, tai ajoneuvoja joudutaan siirtämään kadulla suoritettavan työn tai järjestettävän tapahtuman vuoksi. Siirtokehotusmerkin asettaminen edellyttää tieliikennelain mukaista päätöstä tilapäisistä liikennejärjestelyistä ja tilapäisen liikenneohjauslaitteen asettamisesta. Kaupungin katualueella tilapäisistä liikennejärjestelyistä päätetään kaupunkiympäristön toimialan alueiden käyttö ja valvonta -yksikössä. Työstä vastaava vastaa aina merkkien asettamisen vaatimista järjestelyistä ja niiden ylläpidosta ympäri vuorokauden. Vahingonkorvausvastuun edellytykset Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista. Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan. Asiassa saadut tiedot ja selvitykset Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta sekä alueiden käyttö ja valvonta -yksikön tarkastajalta. Saadun selvityksen mukaan kaupunki ei ole pystynyt selvittämään tahoa, joka kyseisen siirtokehotusmerkin on asettanut, sillä alueella ei tapahtuma-aikana ole ollut voimassa olevaa työmaalupaa, eikä kyseisen siirtokehotusmerkin asettamisesta ole tehty päätöstä. Kunnossapidosta vastaavan mukaan alueella toimiva urakoitsija käyttää työmaa- ja siirtokehotusmerkkien jalustana aina betoniporsaita. Hakijan toimittaman valokuvan perusteella vahingon aiheuttaneen merkin jalusta ei ole ollut betoniporsas, vaan se on ollut kevytjalustainen. Kyseisiä siirtokehotustauluja pystyy hankkimaan esimerkiksi verkkokaupasta. Kaupungin palautejärjestelmään ei ole annettu palautteita siirtokehotusmerkistä ennen kyseistä vahinkotapahtumaa. Kaupungille ei ole esitetty vahinkopaikalta muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia. Yhteenveto ja johtopäätökset Vahingon aiheuttanut siirtokehotusmerkki ei ole ollut kaupungin asettama. Kaupunki ei ole pystynyt selvittämään siirtokehotusmerkin asettanutta tahoa, koska kaupungille ei ole tehty kunnossapitolain edellyttämää ilmoitusta yleisen alueen käytöstä, eikä kaupunki ole tehnyt siirtokehotusmerkin asettamista koskevaa päätöstä tilapäisistä liikennejärjestelyistä. Kaupungille ei ole myöskään tullut palautteita vahingon aiheuttaneesta siirtokehotusmerkistä ennen vahinkoa. Kaupunki ei vastaa kolmansien osapuolien aiheuttamista vahingoista. Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen. Sovelletut säännökset Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 § Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 a § Tieliikennelaki 71 § Toimivalta Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)