Kaupunkiympäristölautakunta · 17.6.2025
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 25.4.2025 § 15 (puun aiheuttama kiinteistövaurio)
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimi-alan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 25.4.2025 (15 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Asiakirjan teksti
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö on päätöksellään 25.4.2025 (15 §) hylännyt 28.8.2023 Salakkakujalla tapahtuneeseen puun kaatumisen aiheuttamaan kiinteistövaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Esitetyt vaatimukset ja perusteet Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 15 599,20 euron vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 28.8.2023 alkuillasta Salakkakuja 4:ssä tapahtuneeseen kiinteistövaurioon. Hakijan kiinteistön vieressä olevalta kaupungin lähimetsäksi luokitellulta viheralueelta kaatui puu vahingoittaen hakijan kiinteistöä. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa. Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että kaupunki ei ole osoittanut huolehtineensa lähimetsän kunnossapidosta asianmukaisesti. Vahingon aiheuttaneessa puussa on ollut laaja ja pitkälle edennyt juuriston lahovaurio, joten puun kuntoa ei ole valvottu riittävän säännöllisesti tai perusteellisesti. Kaupunki ei voi olettaa, että asuinalueen välittömässä läheisyydessä vanhoille puille ei tarvitse tehdä asianmukaista kuntokartoitusta vuosittain. Kaupunki ei ole myöskään teettänyt asuinalueen välittömässä läheisyydessä sijaitseville puille arboristin tekemää kuntoarviota, jossa otetaan näytteitä puunrungosta poraamalla, jolla voidaan todeta puiden tosiasiallinen kunto. Sääolosuhteet eivät yksinään vapauta kaupunkia vastuusta. Hakija vaatii lisäksi, että kaikki puut, jotka ovat riskinä taloyhtiön tontilla sijaitseville rakennuksille, kaadetaan Salakkakuja 4:n kiinteistön läheisyydestä. Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen. Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 25.4.2025. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 9.5.2025 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan lisäksi kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Vahingonkorvausvastuuta arvioidaan suhteessa ennen vahinkoa tehtyihin kunnossapitotoimenpiteisiin. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys. Alueen kunnossapidosta vastaavalta saadun selvityksen mukaan vahingon aiheuttanut puu on ollut nurmialueella kasvanut poppeli, joka on ollut ulospäin hyväkuntoisen näköinen ja vihreä. Pelastuslaitos kävi paikan päällä sahaamassa puun osiin ja siirsi ne hakijan kiinteistön katolta pois. Alueen projektinjohtajan antaman selvityksen mukaan poppelin juuristo on ollut erittäin laho. Kuvien perusteella ruskolaho on ulottunut lähes koko juuristoon tyviosan ympärillä. Poppelin juuriston laho oli huomattavissa vasta siinä vaiheessa, kun metsurit sahasivat jo kaatunutta puuta vahinkopaikalla. Päällepäin poppelissa ei ole ollut vikaa. Lähimetsiksi luokitelluilla alueilla yksittäisiä vaarallisia puita poistetaan joko oman tarkkailun tai kaupungille annettujen palautteiden perusteella. Välitöntä vaaraa aiheuttavat puut poistetaan mahdollisimman nopeasti. Lähimetsien puita tarkkaillaan pääsääntöisesti silmämääräisesti. Arboristit eivät tutki puita metsäalueilla ilman erittäin painavaa syytä. Mahdollinen kuntoarvio tehdään tarvittaessa silmämääräisessä tarkkaillussa tehtyjen havaintojen perusteella maisemallisesti erityisen arvokkaalle puuyksilölle, esimerkiksi vanhoille jalopuille. Lähimetsissä tehtävissä kuntoarvioissa puita ei tutkita mikroporalla, vaan ne tutkitaan äänitomografilla, jolloin puusta saadaan tarkemmin tietoa. Asiassa saadun lisäselvityksen mukaan alueen projektinjohtaja sekä kunnossapidosta vastaava ovat käyneet katselmoimassa aluetta 16.5.2025. Katselmoinnissa havaittiin yksi kuollut puu, joka tullaan poistamaan lintujen pesimäajan päätyttyä. Puusta jätetään osa maapuuksi alueelle. Kaikkia puita ei lähdetä varotoimena kaatamaan miltään metsäalueelta, vaan puulle täytyy löytyä selkeä kaatoperuste. Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kaisaniemen havaintoaseman mittausten mukaan tuulen nopeus on vahinkopäivänä 28.8.2023 klo 15.10 ja klo 17.40 välisenä aikana ollut navakkaa ja kovaa vaihdellen 8,7 m/s ja 14,5 m/s välillä. Tuulen puuskanopeus on 28.8.2023 klo 15.10 ja klo 17.40 välisenä aikana vaihdellut 14,8 m/s ja 22,4 m/s välillä. Näin kovat ja toistuvat tuulenpuuskat voivat aiheuttaa puiden ja puiden oksien katkeamista. 28.8.2023 klo 17.40 ja klo 18.40 välisenä aikana tuulen puuskanopeus on vaihdellut 8 m/s ja 16,5 m/s välillä ja keskituulen nopeus 4,3 m/s ja 8,1 m/s välillä. Asiassa saadun selvityksen perusteella vahingon aiheuttaneessa poppelissa ei ole ollut ennen sen kaatumista havaittavaa vikaa, joten tarkempiin kuntotutkimuksiin ei ole ollut syytä. Vahinkopäivänä iltapäivällä on ollut ollut myrskypuuskia, jotka ovat voimakkuudeltaan olleet riittävän kovia katkomaan puita. Edellä esitetyin ja muutoin hallintopäällikön päätöksestä ilmenevin perustein kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään ja ettei se ole asiassa korvausvelvollinen. Lopputulos Edellä esitettyjen perusteluiden perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan kiinteistön vaurioitumisesta. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, jotka antaisivat aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä. Sovelletut säännökset Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §, 138 § Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1‒2 §, 6 § Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 19 § Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 § Toimivalta Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Aiempi käsittely muissa toimielimissä
Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Hallintopäällikkö 25.04.2025 § 15
Päätös Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen. Päätöksen perustelut Hakijan vaatimus Hakija on 23.10.2024 esittänyt kaupungille määrältään 15 599,20 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan kaupungin alueella ollut puu kaatui Salakkakujalla sijainneen kiinteistön kattoa vasten 28.8.2023 alkuillasta ja vahingoitti kiinteistöä. Vaatimuksen mukaan pelastuslaitos kävi paikan päällä sahaamassa puun osiin ja siirsi ne katolta pois, jotta talon asukkaille ei aiheudu lisävaaraa. Hakija on toimittanut vaatimuksen ohessa pelastuslaitoksen vahinkoraportin ja kuvia vahingon aiheuttaneesta puusta. Sovellettavat normit ja ohjeet Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kunnan hallinnassa asemakaava-alueella olevat torit, katuaukiot, puistot ja muut näihin verrattavat yleiset alueet niiden käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa. Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin. Helsingissä viheralueet jaetaan käyttötarkoituksen mukaiseen luokitukseen. Vahingon aiheuttanut puu on kasvanut M2-luokkaan kuuluvassa lähimetsässä nurmialueella. Lähimetsät ovat asuinalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevia metsiä, joiden käyttö on päivittäistä. Niitä käytetään oleskeluun, leikkiin, kauttakulkuun, ulkoiluun, liikuntaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lähimetsiä hoidetaan ylläpitäen puuston elinvoimaisuutta, uudistumista ja turvallisuutta. Lisäksi hoidetaan polkuja sekä opastukseen liittyviä rakenteita. Yksittäisiä vaarallisia puita poistetaan joko kaupungin oman tarkkailun tai kaupungille annettujen palautteiden perusteella. Välitöntä vaaraa aiheuttavat puut poistetaan mahdollisimman nopeasti. Vahingonkorvausvastuun edellytykset Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista. Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan. Asiassa saadut tiedot ja selvitykset Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahingon aiheuttanut puu on ollut nurmialueella kasvanut poppeli. Pelastuslaitos kävi paikan päällä sahaamassa puun osiin ja siirsi ne katolta pois. Alueella toimiva urakoitsija teki vahinkopaikalla loppusiivouksen 29.8.2023. Alueella toimivalta urakoitsijalta saadun selvityksen mukaan puu on ollut ulospäin hyväkuntoisen näköinen ja vihreä. Alueen projektinjohtajan selvityksen mukaan puun juuristo on ollut erittäin laho. Kuvien perusteella ruskolaho on ulottunut lähes koko juuristoon tyviosan ympärillä. Metsurit havaitsivat juuristossa olevan lahon sahatessaan runkoa pois. Kaupungin palautejärjestelmään ei ole annettu ennen kyseistä vahinkotapahtumaa ilmoituksia vahingon aiheuttaneesta puusta. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia kyseisestä vahinkopaikasta. Kaupungille on esitetty 6 muuta vahingonkorvausvaatimusta puiden aiheuttamista vahingoista kyseiseltä vahinkopäivältä. Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kaisaniemen havaintoaseman mittausten mukaan tuulen nopeus on vahinkopäivänä 28.8.2023 klo 15.10 ja klo 17.40 välisenä aikana ollut navakkaa ja kovaa vaihdellen 8,7 m/s ja 14,5 m/s välillä. Tuulen puuskanopeus on 28.8.2023 klo 15.10 ja klo 17.40 välisenä aikana vaihdellut 14,8 m/s ja 22,4 m/s välillä. Näin kovat ja toistuvat tuulenpuuskat voivat aiheuttaa puiden ja puiden oksien katkeamista. 28.8.2023 klo 17.40 ja klo 18.40 välisenä aikana tuulen puuskanopeus on vaihdellut 8 m/s ja 16,5 m/s välillä ja keskituulen nopeus 4,3 m/s ja 8,1 m/s välillä. 11–13 m/s tuuli luokitellaan navakaksi tuuleksi, 14–20 m/s tuuli luokitellaan kovaksi tuuleksi ja 21–24 m/s myrskyksi. Kun tuuli on navakkaa, se saa puiden suuret oksat heilumaan, ja kun tuuli on kovaa, puut heiluvat ja tuuli katkoo puiden oksia. Myrskytuuli katkoo puita. Erityisesti tuulenpuuskat aiheuttavat tuhoja maa-alueilla. Yhteenveto ja johtopäätökset Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta. Puussa ei ole ollut päällepäin nähtävää vikaa, eikä siitä ole tullut ilmoituksia kaupungille. Puun juuriston laho oli huomattavissa vasta siinä vaiheessa, kun metsurit sahasivat jo kaatunutta puuta vahinkopaikalla. Vahinkopäivänä tuulennopeus puuskissa on noussut myrskylukemiin, ja asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ovat aiheuttaneet puun kaatumisen. Kaupungille on esitetty kyseiseltä vahinkopäivältä useita muita vahingonkorvausvaatimuksia kaatuneiden puiden aiheuttamista vahingoista. Edellä esitetyn perusteella asiassa ei ole tapahtunut kunnossapidon laiminlyöntiä, eikä kaupungin puolelta ole todettavissa myöskään tahallisuutta tai tuottamusta. Kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen. Sovelletut säännökset Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 § Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–2 §, 6 § Toimivalta Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan hallintopäällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on yli 15 000 euroa.
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)