Kaupunkiympäristölautakunta · 25.2.2025
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 13.1.2025 § 7 (kompastuminen)
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 13.1.2025 (7 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Asiakirjan teksti
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 13.1.2025 (7 §) hylännyt 6.6.2024 jalkakäytävällä Mannerheimintie 21‒23 kohdalla tapahtuneeseen kompastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Esitetyt vaatimukset ja perusteet Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 6.6.2024 kello 2 jalkakäytävällä olevalla bussipysäkillä Mannerheimintie 21‒23 kohdalla tapahtuneeseen kompastumiseen. Hakija on täsmentänyt vaatimuksensa määrältään 1 564,44 euroon. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa. Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että hän kaatui astuessaan bussista ulos suoraan jalkakäytävälle, eikä tällaisessa tilanteessa jalankulkijalla ole mahdollisuutta varoa tai kiertää edessä olevaa kuoppaa. Tieliikennelaki velvoittaa kaupunkia pitämään kevyen liikenteen väylät turvallisessa kunnossa erityisesti vilkkaasti käytetyillä alueilla, kuten bussipysäkeillä. Vahinkopaikka ei myöskään ole ollut Mannerheimintien työmaa-alueella, joten kaupungin vastuulla on ollut huolehtia, että epätasaisuudet ja vauriot korjataan tai ainakin merkitään varoituksin. Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen. Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 13.1.2025. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 20.1.2025 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Tieliikennelaissa ei säädetä teiden tai katujen kunnossapidosta. Asemakaava-alueella olevien katujen kunnossapidosta säädetään kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa (669/1978, jälj. kunnossapitolaki). Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain lisäksi kunnossapitolain kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kaupunki ei ole kiistänyt sitä, että vastuu kyseisen jalkakäytävän rakenteellisesta kunnossapidosta on vahingon tapahtuma-aikaan kuulunut kaupungille huolimatta alueella olevasta työmaasta. Vahinkopaikan kunnossapidosta vastaavalta saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla ollut päällystevaurio on sijainnut reunakiven vieressä ja ollut kooltaan n. 10–20 cm leveä, 70–80 cm pitkä ja enimmillään muutaman sentin syvä. Päällystevaurio ei ole aiheuttanut korjaustoimenpiteitä, eikä siitä ole tullut kaupungille palautteita tai muita vahingonkorvausvaatimuksia. Myös bussista poistuessa tulee havainnoida ympäristöä. Kyseinen päällystevaurio on ollut vahingon tapahtuma-aikaan vallinneissa olosuhteissa havaittavissa ja väistettävissä. Sitä ei voida myöskään pitää jalankululle välitöntä vaaraa aiheuttavana ottaen huomioon vaurion mataluus. Asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla oleva jalkakäytävä on ollut jalankulun tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Edellä esitetyillä ja muutoin vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei se ole asiassa korvausvelvollinen. Lopputulos Edellä esitettyjen perusteluiden sekä vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevien seikkojen perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle kompastumisen seurauksena syntyneestä vahingosta. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä. Sovelletut säännökset Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 § Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1‒4 § Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 19 § Tieliikennelaki (729/2018) 3 § Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 § Toimivalta Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Aiempi käsittely muissa toimielimissä
Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 13.01.2025 § 7
Päätös Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen. Päätöksen perustelut Hakijan vaatimus Hakija on 23.5.2024 esittänyt kaupungille määrältään 1 541,44 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Hakija on 6.6.2024 täydentänyt vaatimuksensa määräksi 1 564,44. Vaatimuksen mukaan hakija on kompastunut 17.5.2024 klo 2 Töölön kisahallin linja-autopysäkillä vaaralliseen kuoppaan. Hakija on liittänyt vaatimuksensa mukaan kuvan vahinkopaikasta sekä kartan, johon on merkitty vahinkopaikka. Sovellettavat normit ja ohjeet Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen. Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Vahinkopaikalla linja-autopysäkki on jalkakäytävällä, jota kunnossapidetään A-luokan mukaisesti. Pääkadun ja erittäin vilkkaan kevyen liikenteen väylän (A-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia. Vahingonkorvausvastuun edellytykset Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista. Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan. Asiassa saadut tiedot ja selvitykset Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka on Mannerheimintie 21–23 kohdalla linja-autopysäkillä, joka sijaitsee valaistulla jalkakäytävällä. Päällystevaurio on sijainnut reunakiven vieressä ja ollut kooltaan n. 10–20 cm leveä, 70–80 cm pitkä ja muutaman sentin syvä. Kunnossapito ei ole saanut palautteita vahinkopaikalla olleesta päällystevauriosta. Mannerheimintie on vahinkoajankohtana ollut työmaa-alueena ja merkitty tietyömerkein. Päällystevaurio ei ole aiheuttanut korjaustoimenpiteitä, ja alue tullaan kokonaisuudessaan uudistamaan Mannerheimintien katutöiden yhteydessä. Kaupungille ei ole saapunut palautteita vahinkopaikalla olleesta kuopasta ennen vahinkoa eikä vahinkopaikasta ole saapunut muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia. Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa 17.5.2024 klo 2 sää on ollut selkeä ja poutainen. Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, vaaran ja vahingon välttämiseksi jalankulkijan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Tieliikennelain mukaan tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä, sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Yhteenveto ja johtopäätökset Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan, joka kuuluu hoitoluokkaan A, päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia. Vahinkopaikalla ei ole kiinteitä näköesteitä. Kaupunki katsoo, että Mannerheimintiellä olevaa epätasaisuutta ei voida pitää vaaraa aiheuttavana tekijänä kevyelle liikenteelle ja epätasaisuus on ollut havaittavissa sekä väistettävissä. Katu on kunnossapitolain edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Tieliikennelaki velvoittaa jalankulkijaa havainnoimaan ympäristöään ja noudattamaan olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Sääolosuhteiden ja valaistuksen osalta sekä hakijan toimittaman valokuvan perusteella kuoppa reunakiven vieressä on ollut vahinkoaikaan havaittavissa. Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa. Sovelletut säännökset Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 § Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1 - 4 § Tieliikennelaki (729/2018) 3 § Toimivalta Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)