Kaupunkiympäristölautakunta · 28.1.2025

Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 12.12.2024 § 24 (polkupyörävahinko)

Diaarinumero: HEL 2021-000123
Esittelijä: Ville Lehmuskoski

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 12.12.2024 (24 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö on päätöksellään 12.12.2024 (24 §) hylännyt 17.8.2024 Paciuksenkatu 7 kohdalla tapahtuneeseen polkupyörällä kaatumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Esitetyt vaatimukset ja perusteet Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 40 000 euron vahingonkorvausvaatimuksen liittyen 17.8.2023 kello 16.45 Paciuksenkatu 7 kohdalla tapahtuneeseen polkupyörällä kaatumiseen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa. Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että Väyläviraston suunnitteluohjeen mukaan satunnaisia tasoeroja pyöräily- ja jalankulkukaistan välillä tulee välttää turvallisuuden takaamiseksi. Tällainen satunnainen tasoero vahinkopaikalla on aiheuttanut hakijan pyöräilyonnettomuuden. Hakijan vahinkopaikan vaarallisuudesta kaupungille antaman ensimmäisen palautteen johdosta kaupunki on ilmoittanut, että kyseisen kadun kohta on välitetty urakoitsijalle korjattavaksi, ja nyt kaupunki on päätöksessään ilmoittanut, ettei kohtaa aiota korjata. Hakija pitää turvallisuudesta piittaamattomana sitä, että tällaiset tasoerot ovat käytäntö eikä onnettomuuspaikkaa tulla korjaamaan. Hakija vaatii vahingonkorvauksen lisäksi sitä, että kyseinen kadun kohta korjataan. Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen. Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 12.12.2024. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 27.12.2024 eli säädetyssä määräajassa.

Perustelut

Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan lisäksi kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys. Hakija on oikaisuvaatimuksessaan vedonnut Väyläviraston ohjeeseen nimeltä "Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu (34/2022)". Kyseisen nimistä ohjetta ei ole enää voimassa, vaan se on kumottu ohjeilla Jalankulun suunnittelu (34/2022) ja Pyöräliikenteen suunnittelu (18/2020). Nämä Väyläviraston tienpidon turvallisuusjärjestelmään kuuluvat ohjeet ovat tarkoitettu käytettäväksi valtion maanteillä, mutta niitä voidaan soveltaa myös kaupunkien ja kuntien katualueiden suunnittelussa. Kadut rakennetaan kuitenkin alueidenkäyttölain mukaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti, kun taas maantiet rakennetaan liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetuin lain mukaan ELY-keskuksen laatimisvastuulle kuuluvan tiesuunnitelman mukaisesti noudattaen Väyläviraston antamia ohjeita. Hakija kaatui polkupyörällä, kun pyörän eturenkaan sivu osui pyöräkaistan ja jalkakäytävän välissä olevaan kiveykseen. Vahinkopaikalla on yksisuuntainen pyörätie, joka on risteyksessä suojatien kohdalla luiskattu jalkakäytävän kanssa samasta tasosta ajoradan tasoon pyöräkaistaksi. Pyöräkaistan ja jalkakäytävän välillä on suojatien kohdalla enintään muutaman sentin korkuinen reunakivi, ja reunakiven jalkakäytävän puoleiselle reunalle on lisäksi asetettu kahden noppakiven rivit parantamaan näkyvyyttä. Liikenne- ja katusuunnittelupalvelusta saadun selvityksen perusteella rakenne on Helsingin kaupungin pyöräliikenteen väylien suunnitteluperiaatteiden mukainen. Myös Väyläviraston voimassa olevien ohjeiden mukaan lähtökohtana on pyöräliikenteen ja jalankulun erottelu. Jalkakäytävän ja pyörätien välillä voidaan käyttää eri tyyppisiä erottelukaistoja ja tasoeroja. Tällainen rakenteellinen erottelu pyörätien ja jalkakäytävän välissä parantaa erityisesti jalankulkijan, mutta myös pyöräilijän, turvallisuutta. Rakenteellinen erottelu estää parhaiten epähuomiossa väärällä väylän osuudella kulkemista. Risteysalueilla jalankulkijoiden odotusalue voidaan osoittaa rakenteellisesti, ja yksisuuntainen pyörätie voidaan ohjata ajoradan tasoon pyöräkaistaksi ennen risteystä. Hakijan 18.8.2023 antaman palautteen sekä toisen palautteen, joka on koskenut vahinkopaikan välittömässä läheisyydessä olevia tilapäisiä liikennejärjestelyitä, johdosta alueella toiminutta työmaata on vaadittu korjaamaan tekemäänsä luiskausta kaksisuuntaiseksi muutetun pyörätien ja jalkakäytävän välillä. Tämä tilapäisiä liikennejärjestelyitä koskenut korjaus, josta hakijalle palautteen vastauksessa on kerrottu, ei ole koskenut kohtaa, jossa hakija on vaatimuksensa mukaan kaatunut. Asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla olevan pyörätien ja jalkakäytävän rakenteet ovat olleet ehjät, ja yksisuuntaisen pyörätien luiskaaminen pyöräkaistaksi risteyksessä ajoradan tasoon on kaupungin suunnitteluperiaatteiden mukainen. Vahinkopaikalla oleva rakenteellinen ratkaisu on myös Väyläviraston voimassa olevan ohjeen (18/2020) mukainen. Edellä esitetyillä ja muutoin hallintopäällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei se ole asiassa korvausvelvollinen. Lopputulos Edellä esitettyjen perusteluiden sekä hallintopäällikön päätöksestä ilmenevien seikkojen perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle pyörällä kaatumisen seurauksena syntyneistä vahingoista. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä. Sovelletut säännökset Alueidenkäyttölaki (132/1999) 85 § Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 § Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1‒4 § Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (503/2005) 15 f §, 100 a § Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 19 § Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 § Toimivalta Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)