Kaupunginvaltuusto · 23.9.2026

Valtuutettu Alma Tuuvan aloite kaupungin tukemasta HSL-lipusta työnhakuvelvoitteen alaisille ja toimeentulotukea saaville

Diaarinumero: HEL 2026-001846
Esittelijä: Kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.

Keskustelu

1 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)

Valtuutettu Alma Tuuva Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2026 elokuussa 13,7 prosenttia. Jotta tähän asiaan saataisiin muutosta, meidän täytyy miettiä myös…

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2026 elokuussa 13,7 prosenttia. Jotta tähän asiaan saataisiin muutosta, meidän täytyy miettiä myös uusia keinoja, joilla työttömien työnhakua voidaan tukea.

Hallitus on tarjoillut työttömille monipuolisesti keppiä ja leikkauksia ja entistä tarkempaa työttömien ajankäytön kyttäämistä. Nämä rangaistuksiin perustuvat työllisyystoimet ovat kuitenkin heikkoa työllisyyspolitiikkaa. Työllistyminen kun ei useinkaan ole hakijan motivaatiosta kiinni. Monen työttömän näkökulmasta myös työnhakuvelvoite on vaikeuttanut työllistymistä, kun työnhakuvelvoitteen vuoksi työpaikat saavat työpaikkailmoituksiin niin paljon hakemuksia, että niiden resurssit eivät riitä hakemustulvan käsittelyyn. Moni työpaikka ei siksi enää haluakaan julkaista avoimia työpaikkoja netissä. Tämä taas johtaa siihen, että työnhaku vaatii suhteita ja muuta aktiivisuutta työnhakijalta. Työnhaussa onnistuu parhaiten se, joka sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tämä taas vaatii sitä, että työpaikkaa etsivän täytyy päästä kulkemaan näihin paikkoihin.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Nettikeskusteluissa usein kuulee argumentin, että vähävaraisille liian kalliit lippujen hinnat eivät ole ongelma, koska eihän työttömien edes tarvitse matkustaa minnekään.

Mutta hyvät kollegat.

Työttömien ja vähävaraisten jos keiden pitäisi päästä liikkumaan kaupungissa, jotta syrjäytymistä ja työttömyysjaksojen pidentymistä voidaan ehkäistä. Pitkäaikaistyöttömyyshän on Helsingissä kasvussa. Elokuussa se oli kasvanut 5 prosenttia vuoden takaisesta, ja tätä kehityskulkua meistä kukaan tuskin haluaa edistää.

Olen saanut yhteydenottoja, joissa kaupunkilaiset kertovat, kuinka julkisilla liikkumisen mahdollistaminen on tärkeä osa oman työkyvyn ylläpitoa. Omasta hyvinvoinnista, verkostoista ja myös osaamisen kehittämisestä huolehtiminen on tärkeää monelle työttömälle, vaikka ei sillä hetkellä työsuhteessa olisikaan. Jos työttömät nähdään vain passiivisena, kotona makaavana ihmisryhmänä, joiden ei tarvitsekaan poistua omasta kaupunginosastaan, tulemme luoneeksi itseään toteuttavan ennustuksen.

Pääkaupunkiseudun lippujen hinnat valitettavasti ovat niin korkeat, että sen seurauksena olemme sulkeneet suuren joukon ihmisiä kotiensa vangeiksi.

Usein kuuluu puhuttavan, että lippujen hinnat ovat monen kaupunkilaisen maksukyvyn kipurajalla. Vähävaraisten näkökulmasta se kipuraja on kyllä, kuulkaas, jo ohitettu aika päiviä sitten, ja tällä on myös seurauksia.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

HSL:llä ei ole käytössä alennuslippuja työttömyyden perusteella. Työmatkaetua sen sijaan on mainostettu ahkerasti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Moni vähävarainen kaupunkilainen kokeekin, että heidän liikkumistarpeitaan ei olla edes yritetty huomioida, vaan julkinen liikenne on olemassa vain niitä varten, jotka käyvät päivätöissä. HSL:n lippujen hintojen alentamisesta on puhuttu valtuustossa paljon. Asiasta on tehty useita aloitteita, ja olemme myös sopineet kaupunkistrategiassa, että tavoittelemme tilannetta, jossa lippujen hinnat laskevat. Silti ne vain nousevat. Toistuvasti törmäämme samaan ongelmaan, eli siihen, että kaupunki ei voi yksin päättää siitä, miten HSL hinnoittelee lippunsa.

Sillä aikaa, kun me Helsingin päättäjät mietimme, miten tämä kuvio voitaisiin ratkaista, meidän tulee harjoittaa damage controlia sen suhteen, että lippujen nykyhinnat eivät syvennä jo olemassa olevia työttömyyteen, osattomuuteen tai terveyteen liittyviä ongelmia. Ymmärrän, että kausilippu jokaiselle työttömälle tai syrjäytymisvaarassa olevalle kaupunkilaiselle olisi todella iso taloudellinen panostus. Tällä hetkellä kaupunki ei kuitenkaan tule ongelmassa vastaan käytännössä ollenkaan. Enemmänkin voisimme tehdä. Esimerkiksi Tampereella on käytössä aktiivipassi, joka on 90 euron arvolippu, jonka voi saada kerran kalenterivuodessa. Sitä voi käyttää joukkoliikenteessä maksuvälineenä, ja sillä pääsee myös ilmaiseksi museoon. Aktiivipassin tarkoitus on juurikin tukea hyvinvointia, aktiivisuutta ja osallisuutta. Aloitevastauksessa perusteltiin, että tuettuja matkalippuja ei voida toteuttaa, koska niitä varten ei ole budjetoitu rahaa. Toivon, että asia muistetaan ensi kuussa budjettineuvotteluissa.

Kiitos.

Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirja on yleiskielinen litteraatti kaupunginvaltuuston kokouksessa käydystä keskustelusta. Keskustelupöytäkirja on litteroitu videoidusta kaupunginvaltuuston kokoustallenteesta.

Keskustelupöytäkirjaan ei litteroida kaupunginvaltuuston puheenjohtajan puheenvuoroja. Kaupunginvaltuuston pöytäkirja löytyy Helsingin kaupungin verkkosivuilta paatokset.hel.fi. Diskussionsprotokollet över Helsingfors stadsfullmäktiges sammanträde är en allmänspråklig transkription av diskussionen som förts vid sammanträdet. Diskussionsprotokollet har transkriberats ur videoinspelningen av stadsfullmäktiges sammanträde.

Stadsfullmäktiges ordförandes anföranden transkriberas inte i diskussionsprotokollet. Stadsfullmäktiges protokoll finns på Helsingfors stads webbplats paatokset.hel.fi/sv.

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Valtuutettu Alma Tuuva ja 28 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupungin sisäisen ja lähialueille suuntautuvan matkustamisen mahdollistava tuettu lippu tarjottaisiin työnhakuvelvoitteen alaisille ja toimeentulotukea saaville helsinkiläisille. Se voisi olla joko kaupungin kustantama kausilippu, maksusitoumus kausilippuun tai matkakortille ladattavaan arvoon, tai riittävä määrä kertalippuja. Aloite on liitteenä 1. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että työttömillä on mahdollisuus osallistua työhaastatteluihin ja työllistymistä edistäviin palveluihin. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala tukee jo nykyisellään asiakkaita työllistymisen edistämisessä sekä taloudellisesti että erilaisin palveluin. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta ei kuitenkaan kannata ehdotusta matkalipun myöntämisestä kaikille helsinkiläisille toimeentulotuen saajille ja työnhakuvelvoitteen alaisille, sillä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla ei ole nykyisessä rahoitustilanteessa edellytyksiä laajamittaisen tuen myöntämiselle työllistymistä edistäviin matkakuluihin. Kustannusten tarkka arviointi on vaikeaa, sillä laskentatapoja voi olla monia. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan näkökulmasta on oleellista keskittyä perustoimeentulotuen saajiin, sillä heistä moni on todennäköisesti myös täydentävän ja/tai ehkäisevän toimeentulotuen saajia. Kelan tietojen mukaan maaliskuussa 2026 Helsingissä oli 18–64- vuotiaita perustoimeentulotuen saajia 29 106 henkeä. Kuukausittaiset kustannukset jakaantuisivat eri vyöhykeyhdistelmillä ja lipputyypeillä seuraavasti, mikäli lippu ostettaisiin kaikille edellä mainituille perustoimeentulotuen saajille kerran kuukauden aikana: Lipputyyppi | AB-vyöhyke | ABC-vyöhyke | ABCD-vyöhyke Kertalippu | 0,09 milj. | 0,13 milj. | 0,14 milj. Vuorokausilippu (1vrk) | 0,30 milj. | 0,37 milj. | 0,40 milj. Vuorokausilippu (2vrk) | 0,46 milj. | 0,55 milj. | 0,60 milj. Vuorokausilippu (3vrk) | 0,61 milj. | 0,74 milj. | 0,80 milj. Sarjalippu (10krt) | 0,86 milj. | 1,17 milj. | 1,30 milj. Sarjalippu (20krt) | 1,63 milj. | 2,22 milj. | 2,47 milj. Kausilippu (14vrk) | 1,61 milj. | 2,41 milj. | 2,66 milj. Kausilippu (30vrk) | 2,15 milj. | 3,21 milj. | 3,54 milj. Vuosikustannukset jakaantuisivat eri vyöhykeyhdistelmillä ja lipputyypeillä seuraavasti, mikäli lippu ostettaisiin kaikille edellä mainituille perustoimeentulotuen saajille kerran jokaisen kuukauden aikana: Lipputyyppi | AB-vyöhyke | ABC-vyöhyke | ABCD-vyöhyke Kertalippu | 1,15 milj. | 1,57 milj. | 1,74 milj. Vuorokausilippu (1vrk) | 3,70 milj. | 4,47 milj. | 4,81 milj. Vuorokausilippu (2vrk) | 5,55 milj. | 6,70 milj. | 7,22 milj. Vuorokausilippu (3vrk) | 7,40 milj. | 8,94 milj. | 9,63 milj. Sarjalippu (10krt) | 10,37 milj. | 14,14 milj. | 15,71 milj. Sarjalippu (20krt) | 19,59 milj. | 26,71 milj. | 29,68 milj. Kausilippu (14vrk) | 19,34 milj. | 28,95 milj. | 31,92 milj. Kausilippu (30vrk) | 25,81 milj. | 38,55 milj. | 42,54 milj. Tuen myöntäminen työllistymistä edistäviin matkakustannuksiin Taloudellista tukea myönnetään työllistymistä edistäviin matkakustannuksiin esimerkiksi silloin, kun asiakas osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Lisäksi perustoimeentulotukea saavalle asiakkaalle voidaan myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea erityisen perustelluista syistä työllistymistä edistäviin matkakuluihin. Tällaisia perusteita voivat olla esimerkiksi työkokeiluun, koulutukseen tai muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuminen. Työllistymisen edistäminen on ollut vuodesta 2025 alkaen yksi toimeentulotuen painopisteistä. Vuonna 2025 täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myönnettiin matkakuluihin yhteensä lähes 1,1 miljoonaa euroa. Pääsääntöisesti toimeentulotukea myönnetään matkakuluihin vain lyhytaikaisesti johtuen toimeentulotuen luonteesta. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus ja matkakulut sisältyvät toimeentulotukilain mukaan perustoimeentulotuella katettaviin menoihin, eikä niihin tulisi näin ollen myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea toistuvasti. Tuen myöntäminen perustuu kuitenkin aina sosiaalialan ammattilaisen harkintaan ja asiakkaiden yksilökohtaisiin tilanteisiin. Mikäli asiakkaalla on todettu erityisen tuen tarve, pidempiaikaisemman tuen myöntäminen voi olla perusteltua. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala tarjoaa taloudellisen tuen lisäksi kattavasti erilaisia lakisääteisiä palveluja, ohjausta ja tukea erityisesti heikoimmassa asemassa oleville henkilöille työllistymisen edistämiseksi. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, työllistymistä edistävä sosiaaliohjaus ja sosiaalityö, vammaisten henkilöiden työtoiminta, vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta sekä tehostettu sosiaalinen kuntoutus. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta varmistaa, että työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeen ja siihen liittyvään työtoimintaan osallistuvien julkisen liikenteen matkoja tuetaan myös jatkossa, kun toiminta muuttuu vapaaehtoiseksi. Lautakunta pitää tärkeänä, että matkakulut eivät muodostu esteeksi osallistumiselle. Kaupunginhallitus edellyttää, että toimialalla tunnistetaan aiempaa paremmin ne henkilöt, joiden työnhaku tai työnhakuvelvoitteen suorittaminen on vaarassa estyä liputtomuuden vuoksi, ja lisää tarvittaessa asiakkaiden tukemista ongelman korjaamiseksi. Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi Työllistymisen edistäminen on tärkeää, sillä työllistyminen edistää sekä henkilön kokonaisvaltaista hyvinvointia että yhteiskunnan kannalta taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. Työllistyminen lisää esimerkiksi osallisuuden ja elämänhallinnan kokemusta, vähentää taloudellista riippuvuutta erilaisista etuuksista ja ehkäisee syrjäytymistä. Työllistymisen edistämisen kannalta keskeisiä asioita ovat taloudellisen tuen lisäksi myös oikea-aikaiset ja tarpeeseen vastaavat palvelut, ohjaus sekä muut tukitoimenpiteet. Työllisyyspalveluiden käytössä olevat tuet ja joustomahdollisuudet Jos työnhakijalle on asetettu työnhakuvelvollisuus, hän voi itse määrittää tavan, jolla hän täyttää velvollisuuden. Useat velvollisuuden täyttävistä toimista eivät edellytä matkustamista tai aiheuta suoria kustannuksia työnhakijalle. Työnhakuvelvollisuuden voi täyttää monella tavalla, kuten esimerkiksi hakemalla työtä, vastaamalla työpaikkailmoitukseen tai jättämällä avoimen hakemuksen työnantajalle, ilmoittautumalla hakijaksi vuokratyöyritykseen tai hakemalla työpaikkaa vuokratyöyrityksen kautta. Lisäksi velvollisuuden voi täyttää esimerkiksi hakemalla työskentelyä varten myönnettäviä apurahoja, pyytämällä lisää työtunteja nykyiseltä työnantajalta, jos työnhakija on osa-aikatyössä tai alkamalla yrittäjäksi. Harkinnanvaraista kulukorvausta voidaan myöntää työllistymissuunnitelmassa sovitun työllistymistä tukevan palvelun ajalta, mikäli palveluun osallistumisesta aiheutuu välttämättömiä kustannuksia. Työvoimaviranomainen tekee päätöksen korvauksen myöntämisestä. Yhdeksän euron päivittäinen kulukorvaus on tarkoitettu asiakkaalle, joka osallistuu työllistymistä tukevaan palveluun eikä asiakkaalla ole oikeutta kulukorvaukseen työttömyysetuuden maksajalta (Kelalta tai työttömyyskassalta) tai jonkin muun lain perusteella. Jos asiakas osallistuu oman alueensa työllisyyspalvelun velvoittamana työvoimakoulutukseen, saa hän vähentää verotuksessa matkakulut koulutuksen ajalta saamistaan etuustuloista. Vähennyksen voi tehdä kodin ja koulutuspaikan välisistä matkoista. Työnhakijalle voi koitua suuria kustannuksia matkustaessaan muualle Suomeen tai Eurooppaan esimerkiksi työhaastattelua tai työllistymistä tukevaa palvelua varten. Työtön työnhakija voi tällaisessa tilanteessa hakea matka- ja yöpymiskustannusten korvausta. Matkakustannusten korvausperuste on matka kilometreinä kerrottuna 0,21 eurolla. Matkakustannuksista korvataan 12 euroa ylittävä osa enintään 200 euroon saakka. Yöpymiskustannuksista myönnetään korvausta aiheutuneiden kustannusten perusteella mutta enintään 80 euroa vuorokaudessa. Työllisyyspalveluiden järjestämissä työnhakijan haastatteluissa ja työnhakukeskusteluissa pyritään joustamaan asiakkaan tarpeen mukaan. Työvoimapalveluita säätelevät lait asettavat kuitenkin tiettyjä rajoituksia joustoille. Tapaamiset, kuten työnhakukeskustelut, voidaan useimmissa tapauksissa joustavasti sopia hoidettavaksi puhelimitse tai asiakasta lähimpänä olevaan työllisyyspalveluiden toimipisteeseen. Poikkeuksena tästä on yleistuen 1.5.2026 voimaan astuneet aktivointijaksot, joissa asiakas tavataan kasvokkain. Tällöinkin voidaan sopia tapaaminen asiakkaan kannalta sopivimmalle toimipisteelle. Helsingin työllisyyspalveluissa oli vuoden 2026 tammi-huhtikuun aikana tehty yhteensä 442 464 asiakasyhteydenottoa. Näistä 123 819 (28 %) on tehty puhelimitse. Sähköpostitse tai muulla viestillä tehtyjä yhteydenottoja oli 190 890 (43 %). Sovittuja, paikan päällä tapahtuneita tapaamisia oli 43 218 (10 %), joiden lisäksi toimipaikoissa asioitiin 9 216 kertaa (2 %) ilman ajanvarausta. Työllisyyspalvelut palvelevat jatkossa helsinkiläisiä helposti saavutettavissa ja hyvien liikenneyhteyksien varrella olevissa toimipisteissä Kampissa sekä Itäkeskuksessa kauppakeskus Itiksessä. Työttömät eivät kuulu HSL:n lippujen alennusryhmiin. Kuitenkin helsinkiläiset, jotka saavat kuntoutustukea, voivat ostaa 50 prosentin alennuksella kausi-, kerta- ja lisävyöhykelippuja. Sama alennus voidaan myöntää pitkäaikaissairaalle tai pysyvästi liikuntarajoitteiselle helsinkiläiselle. Asiasta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan sekä työllisyyspalveluliikelaitoksen lausunnot. Esitys on lausuntojen mukainen. Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginhallitus 14.09.2026 § 640

HEL 2026-001846 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. 07.09.2026 Pöydälle Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 09.06.2026 § 145

HEL 2026-001846 T 00 00 03 Lausunto Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti antaa esittelijän ehdotuksesta poiketen kaupunginhallitukselle valtuutettu Alma Tuuvan ja 28 muun valtuutetun kaupungin tukemaa HSL-lippua työnhakuvelvoitteen alaisille ja toimeentulotukea saaville koskevasta valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon: Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan kanta ja arvio kustannuksista ”Valtuustoaloitteessa todetaan, että julkisen liikenteen käyttömahdollisuus on oleellinen osa syrjäytymisen ja työttömyyden pitkittymisen torjumista. Aktiivinen työnhaku- ja työhaastatteluissa käyminen vaatii hakijalta mahdollisuutta matkustaa myös oman kaupunginosansa ulkopuolelle. Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että kaupungin sisäisen ja lähialueille suuntautuvan matkustamisen mahdollistava tuettu lippu tarjottaisiin työnhakuvelvoitteen alaisille ja toimeentulotukea saaville helsinkiläisille. Se voisi olla joko kaupungin kustantama kausilippu, maksusitoumus kausilippuun tai matkakortille ladattavaan arvoon, tai riittävä määrä kertalippuja. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta pitää tärkeänä, että työttömillä on mahdollisuus osallistua työhaastatteluihin ja työllistymistä edistäviin palveluihin. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala tukee jo nykyisellään asiakkaita työllistymisen edistämisessä sekä taloudellisesti että erilaisin palveluin. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta ei kuitenkaan kannata ehdotusta matkalipun myöntämisestä kaikille helsinkiläisille toimeentulotuen saajille ja työnhakuvelvoitteen alaisille, sillä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla ei ole nykyisessä rahoitustilanteessa edellytyksiä laajamittaisen tuen myöntämiselle työllistymistä edistäviin matkakuluihin. Kustannusten tarkka arviointi on vaikeaa, sillä laskentatapoja voi olla monia. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan näkökulmasta on oleellista keskittyä perustoimeentulotuen saajiin, sillä heistä moni on todennäköisesti myös täydentävän ja/tai ehkäisevän toimeentulotuen saajia. Kelan tietojen mukaan maaliskuussa 2026 Helsingissä oli 18–64-vuotiaita perustoimeentulotuen saajia 29 106 henkeä. Kuukausittaiset kustannukset jakaantuisivat eri vyöhykeyhdistelmillä ja lipputyypeillä seuraavasti, mikäli lippu ostettaisiin kaikille edellä mainituille perustoimeentulotuen saajille kerran kuukauden aikana: Lipputyyppi | AB-vyöhyke | ABC-vyöhyke | ABCD-vyöhyke Kertalippu | 0,09 milj. | 0,13 milj. | 0,14 milj. Vuorokausilippu (1vrk) | 0,30 milj. | 0,37 milj. | 0,40 milj. Vuorokausilippu (2vrk) | 0,46 milj. | 0,55 milj. | 0,60 milj. Vuorokausilippu (3vrk) | 0,61 milj. | 0,74 milj. | 0,80 milj. Sarjalippu (10krt) | 0,86 milj. | 1,17 milj. | 1,30 milj. Sarjalippu (20krt) | 1,63 milj. | 2,22 milj. | 2,47 milj. Kausilippu (14vrk) | 1,61 milj. | 2,41 milj. | 2,66 milj. Kausilippu (30vrk) | 2,15 milj. | 3,21 milj. | 3,54 milj. Vuosikustannukset jakaantuisivat eri vyöhykeyhdistelmillä ja lipputyypeillä seuraavasti, mikäli lippu ostettaisiin kaikille edellä mainituille perustoimeentulotuen saajille kerran jokaisen kuukauden aikana: Lipputyyppi | AB-vyöhyke | ABC-vyöhyke | ABCD-vyöhyke Kertalippu | 1,15 milj. | 1,57 milj. | 1,74 milj. Vuorokausilippu (1vrk) | 3,70 milj. | 4,47 milj. | 4,81 milj. Vuorokausilippu (2vrk) | 5,55 milj. | 6,70 milj. | 7,22 milj. Vuorokausilippu (3vrk) | 7,40 milj. | 8,94 milj. | 9,63 milj. Sarjalippu (10krt) | 10,37 milj. | 14,14 milj. | 15,71 milj. Sarjalippu (20krt) | 19,59 milj. | 26,71 milj. | 29,68 milj. Kausilippu (14vrk) | 19,34 milj. | 28,95 milj. | 31,92 milj. Kausilippu (30vrk) | 25,81 milj. | 38,55 milj. | 42,54 milj. Tuen myöntäminen työllistymistä edistäviin matkakustannuksiin Taloudellista tukea myönnetään työllistymistä edistäviin matkakustannuksiin esimerkiksi silloin, kun asiakas osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Lisäksi perustoimeentulotukea saavalle asiakkaalle voidaan myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea erityisen perustelluista syistä työllistymistä edistäviin matkakuluihin. Tällaisia perusteita voivat olla esimerkiksi työkokeiluun, koulutukseen tai muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuminen. Työllistymisen edistäminen on ollut vuodesta 2025 alkaen yksi toimeentulotuen painopisteistä. Vuonna 2025 täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myönnettiin matkakuluihin yhteensä lähes 1,1 miljoonaa euroa. Pääsääntöisesti toimeentulotukea myönnetään matkakuluihin vain lyhytaikaisesti johtuen toimeentulotuen luonteesta. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus ja matkakulut sisältyvät toimeentulotukilain mukaan perustoimeentulotuella katettaviin menoihin, eikä niihin tulisi näin ollen myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea toistuvasti. Tuen myöntäminen perustuu kuitenkin aina sosiaalialan ammattilaisen harkintaan ja asiakkaiden yksilökohtaisiin tilanteisiin. Mikäli asiakkaalla on todettu erityisen tuen tarve, pidempiaikaisemman tuen myöntäminen voi olla perusteltua. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala tarjoaa taloudellisen tuen lisäksi kattavasti erilaisia lakisääteisiä palveluja, ohjausta ja tukea erityisesti heikoimmassa asemassa oleville henkilöille työllistymisen edistämiseksi. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, työllistymistä edistävä sosiaaliohjaus ja sosiaalityö, vammaisten henkilöiden työtoiminta, vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta sekä tehostettu sosiaalinen kuntoutus. Lautakunta varmistaa, että työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeen ja siihen liittyvään työtoimintaan osallistuvien julkisen liikenteen matkoja tuetaan myös jatkossa, kun toiminta muuttuu vapaaehtoiseksi. Lautakunta pitää tärkeänä, että matkakulut eivät muodostu esteeksi osallistumiselle. Lautakunta edellyttää, että toimialalla tunnistetaan aiempaa paremmin ne henkilöt, joiden työnhaku tai työnhakuvelvoitteen suorittaminen on vaarassa estyä liputtomuuden vuoksi, ja lisää tarvittaessa asiakkaiden tukemista ongelman korjaamiseksi. Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi Työllistymisen edistäminen on tärkeää, sillä työllistyminen edistää sekä henkilön kokonaisvaltaista hyvinvointia että yhteiskunnan kannalta taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. Työllistyminen lisää esimerkiksi osallisuuden ja elämänhallinnan kokemusta, vähentää taloudellista riippuvuutta erilaisista etuuksista ja ehkäisee syrjäytymistä. Työllistymisen edistämisen kannalta keskeisiä asioita ovat taloudellisen tuen lisäksi myös oikea-aikaiset ja tarpeeseen vastaavat palvelut, ohjaus sekä muut tukitoimenpiteet.” Käsittely 09.06.2026 Esittelijän ehdotuksesta poiketen Asiassa tehtiin seuraavat kaksi jäsen Alma Tuuvan vastaehdotusta: Vastaehdotus 1: Lisätään lausunnon loppuun: Lautakunta varmistaa, että työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukeen ja siihen liittyvään työtoimintaan osallistuvien julkisen liikenteen matkoja tuetaan myös jatkossa, kun toiminta muuttuu vapaaehtoiseksi. Lautakunta pitää tärkeänä, että matkakulut eivät muodostu esteeksi osallistumiselle. Kannattaja: jäsen Tuomas Rantanen Vastaehdotus 2: Lisätään lausunnon loppuun: Lautakunta edellyttää, että toimialalla tunnistetaan aiempaa paremmin ne henkilöt, joiden työnhaku tai työnhakuvelvoitteen suorittaminen on vaarassa estyä liputtomuuden vuoksi, ja lisää tarvittaessa asiakkaiden tukemista ongelman korjaamiseksi. Kannattaja: jäsen Tuomas Rantanen Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta hyväksyi yksimielisesti jäsen Alma Tuuvan tekemät ja jäsen Tuomas Rantasen kannattamat vastaehdotukset. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti asiasta hyväksytyn vastaehdotuksen osalta esittelijän ehdotuksesta poiketen. 26.05.2026 Pöydälle Esittelijä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja Juha Jolkkonen

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)