Kaupunginvaltuusto · 26.8.2026
Valtuutettu Amanda Pasasen aloite luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta kaavoituksessa alueellisen viherkertoimen käyttöönotolla
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.
Keskustelu
2 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)
Valtuutettu Amanda Pasanen Jos katsoo ilmakuvia Helsingistä eri vuosikymmeniltä, niin voi nähdä, miten meidän viheralueet on vähentyneet ja kaventuneet ja meidän…
Kiitos, puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
Jos katsoo ilmakuvia Helsingistä eri vuosikymmeniltä, niin voi nähdä, miten meidän viheralueet on vähentyneet ja kaventuneet ja meidän vihersormet muuttuneet pienemmiksi. Tänä päivänä tietenkin Helsingin kaupunkisuunnittelua tehdään todella eri lähtökohdista kuin kuluneina vuosikymmeninä, mutta silti meillä on paljon parantamisen varaa vielä luonnon huomioinnissa. Kaupunkirakenteen tiivistyessä ja ilmastonmuutoksen edetessä viherrakenteen merkitys kasvavassa kaupungissa kasvaa todella paljon. Me tarvitaan kaupunkivihreää hulevesien hallintaan. Se on tärkeä ihmisten viihtyisyydelle, mutta myös meidän ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta ja ennen kaikkea luonnon monimuotoisuuden suojelun takia. Alueellinen viherkerroin on yksi työkalu mitata sitä, että missä tilassa meidän ympäristömme on. Helsingin tavoitteenahan on siis pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2030 jälkeen, jos jossain luontoa heikennetään tässä kaupungissa, se pitäisi pystyä hyvittämään eli kompensoimaan parantamalla luonnon tilaa jossain muussa paikassa tämän kaupungin rajojen sisällä. Tätä varten me tarvitaan uusia työkaluja ja uusia mittareita, koska luonnon arvon ja luonnon monimuotoisuuden numeerinen mittaaminen on todella haastavaa, ja siihen on Helsinki siis myös kehittänyt työkaluja. Yksi näistä työkaluista on nimenomaan tämä alueellinen viherkerroin.
Eli pari vuoden sisään meillä pitää olla sellainen työkalu, että jokaisessa asemakaavassa ja suunnitteluperiaatteissa, mitä me päätetään, meidän pitäisi pystyä päätöksentekijöinä hahmottamaan, että kuinka paljon luontoa heikennetään näissä suunnitelmissa, mikä se luonnontila on ennen sitä päätöstä ja mikä se luonnontila on päätöksen jälkeen ja mitä me aiotaan tehdä, jos siinä tapahtuu merkittävää heikennystä, millä tavalla nämä heikennykset hyvitetään. Tietenkin pyrkimyksenä pitkällä aikavälillä pitäisi olla se, että kun me tehdään uusia suunnitelmia tähän kaupunkiin, ne tehdään jo rakennetuille alueille ja sellaisille alueille, joissa luontoa ei heikennetä.
Ilahduttavasti kaupunkiympäristölautakunta ja kaupunginhallitus ovat ottaneet tähän aloitteeseen myöntävän kannan ja edellyttäneet sitä, että luonnon monimuotoisuuden heikennysten ja luonnon monimuotoisuuden lisäysten numeerinen hahmottaminen tuodaan mahdollisimman pian osaksi kaikkia alueellisesti merkittäviä kaavahankkeita ja suunnitelmia. Tämä lisää niin suunnittelijoiden kuin päätöksentekijöiden ymmärrystä ja työkaluja myös tämän luontokadon mahdollisten vaikutusten hahmottamisessa.
Helsinki on tosiaan ollut mukana tämän alueellisen viherkerroinmenetelmän kehittämisessä, jossa on myös tutkimuslaitoksia ja tutkijoita mukana, ja tulee myös jatkokehittämään tätä menetelmää edelleen. Näen, että tämä on todella tärkeä askel siinä, että me todella päästään niihin kunnianhimoisiin luontotavoitteisiin, mitä kaupungissa on asetettu.
Kiitos, puheenjohtaja.
Valtuutettu Elina Kauppila Mä halusin kiittää valtuutettu Pasasta tästä hyvästä aloitteesta. Mä ajattelen, että me todella tarvitaan tällaista ajankohtaista ja…
Kiitos, puheenjohtaja.
Mä halusin kiittää valtuutettu Pasasta tästä hyvästä aloitteesta.
Mä ajattelen, että me todella tarvitaan tällaista ajankohtaista ja tärkeää työkalua meidän päätöksenteon tueksi. Kun mä luin tuota aloitevastausta, siinä puhuttiin aika paljon tämän kustannuksista. Jäin miettimään sitä, että se on aika kapea tapa katsoa tätä asiaa, kun puhutaan luonnon monimuotoisuudesta. Jos me pystytään ottamaan se paremmin huomioon meidän päätöksenteossa, niin silloin mä ajattelen, että sillä on kertautuvia kustannuksia tai taloudellisiakin hyötyjä, mutta myös ihan sellaisia luonnon itseisarvoon liittyviä hyötyjä. Kiitos tästä tosi hyvästä aloitteesta. On tosi ilahduttavaa, että se sai näin myönteisen vastaanoton.
Kiitos.
Asiakirjan teksti
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Valtuutettu Amanda Pasanen ja 26 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingin kaikissa uusissa asemakaavoissa ja suunnitteluperiaatteissa on arvioitava alueellisen viherkertoimen avulla alueiden nykyiset sekä suunnitelmien myötä syntyvät tai olevat luonnon monimuotoisuuden ja ilmastoviisauden arvot ja tuotava nämä päätöksentekijöiden tietoon. Lisäksi esitetään, että pyrkimyksenä tulisi uusissa kaavoissa tai suunnitelmissa olla, että alueellisen viherkertoimen arvot eivät laske nykytilasta, vaan uusien suunnitelmien on aina lähtökohtaisesti vahvistettava luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoviisautta. Aloite on liitteenä. Tavoiteltujen hyötyjen saavuttaminen suunnittelussa ja resurssitehokkuus edellyttävät menetelmän jatkokehittämistä sekä sen hallittua ja vaiheistettua käyttöönottoa. Ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa menetelmän pilotointia jatketaan erikseen määritellyissä suunnitteluhankkeissa. Samanaikaisesti käynnistetään jatkokehityshankkeen suunnittelu menetelmän keventämiseksi ja osittaiseksi automatisoimiseksi. Alueellisen viherkertoimen edellyttämien selvitysten työmäärät ovat olleet noin 180 työtuntia selvitystä kohden, mikä vastaa kustannuksina keskimäärin noin 10 000–15 000 euroa. Hyväksymiskäsittelyyn tuodaan vuosittain noin 50–60 asemakaavaa, jolloin kokonaiskustannuksesta muodostuu käyttötalouden näkökulmasta merkittävä. Asemakaavoituksen noin 1,2 miljoonan euron kokonaisbudjetista selvitykset veisivät noin 0,5–0,9 miljoonaa euroa per vuosi. Osayleiskaavat ovat laajoja kokonaisuuksia, joten kustannus per osayleiskaava on moninkertainen asemakaavoihin verrattuna. Menetelmän käyttöönotto aiheuttaa olennaisia lisäresurssitarpeita ja työllistämisvaikutuksia, sitoen kustannuksia muiden tarvittavien selvitysten teettämiseltä. Koska käyttötaloudessa on käytössä rajallinen selvitysresurssi, viherkertoimen edellyttämillä selvityksillä olisi myös merkitystä kaavoituksen aikatauluihin. Aloitteesta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto. Kaupunginhallitus edellyttää, että muun muassa alueellisen viherkertoimen mahdollistama luonnon monimuotoisuuden heikennysten ja luonnon monimuotoisuuden lisäysten numeerinen hahmottaminen tuodaan mahdollisimman pian osaksi kaikkia alueellisesti merkittäviä kaavahankkeita ja suunnitelmia lisäten näin sekä suunnittelijoiden että päätöksentekijöiden ymmärrystä kaupunkikehityksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Tämä on olennaista, koska kaupunki on sitoutunut pysäyttämään luontokadon Helsingissä vuoteen 2030 mennessä, minkä jälkeen luonnon monimuotoisuuden tulisi kaupungin sisällä kasvaa. Myös uuden alueidenkäyttölain esitys edellyttää, että luonnon monimuotoisuus huomioidaan kaavoituksen eri tasoilla aiempaa tarkemmin. Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.
Aiempi käsittely muissa toimielimissä
Kaupunginhallitus 10.08.2026 § 528
HEL 2025-018639 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Vastaehdotus: Suvi Pulkkinen: Lisäys: Kaupunginhallitus edellyttää, että muun muassa alueellisen viherkertoimen mahdollistama luonnon monimuotoisuuden heikennysten ja luonnon monimuotoisuuden lisäysten numeerinen hahmottaminen tuodaan mahdollisimman pian osaksi kaikkia alueellisesti merkittäviä kaavahankkeita ja suunnitelmia lisäten näin sekä suunnittelijoiden että päätöksentekijöiden ymmärrystä kaupunkikehityksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Perustelu: Tämä on olennaista, koska kaupunki on sitoutunut pysäyttämään luontokadon Helsingissä vuoteen 2030 mennessä, minkä jälkeen luonnon monimuotoisuuden tulisi kaupungin sisällä kasvaa. Myös uuden alueidenkäyttölain esitys edellyttää, että luonnon monimuotoisuus huomioidaan kaavoituksen eri tasoilla aiempaa tarkemmin. Kannattaja: Mia Haglund Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Suvi Pulkkisen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen. 22.06.2026 Pöydälle 15.06.2026 Pöydälle 24.03.2026 Pöydälle Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula
Kaupunkiympäristölautakunta 31.03.2026 § 187
HEL 2025-018639 T 00 00 03 Lausunto Kaupunkiympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Valtuutettu Amanda Pasanen ja 26 muuta valtuutettua ovat tehneet 26.11.2025 aloitteen luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta kaavoituksessa alueellisen viherkertoimen käyttöönotolla. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsingin kaikissa uusissa asemakaavoissa ja suunnitteluperiaatteissa on arvioitava alueellisen viherkertoimen avulla alueiden nykyiset sekä suunnitelmien myötä syntyvät tai olevat luonnon monimuotoisuuden ja ilmastoviisauden arvot ja tuotava nämä päätöksentekijöiden tietoon. Lisäksi esitetään, että pyrkimyksenä tulisi uusissa kaavoissa tai suunnitelmissa olla, että alueellisen viherkertoimen arvot eivät laske nykytilasta, vaan uusien suunnitelmien on aina lähtökohtaisesti vahvistettava luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoviisautta. Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että tavoiteltujen hyötyjen saavuttaminen suunnittelussa ja resurssitehokkuus edellyttävät menetelmän jatkokehittämistä sekä sen hallitun ja vaiheistetun käyttöönoton. Ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa menetelmän pilotointia jatketaan erikseen määritellyissä suunnitteluhankkeissa. Samanaikaisesti käynnistetään jatkokehityshankkeen suunnittelu menetelmän keventämiseksi ja osittaiseksi automatisoimiseksi. Kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että muun muassa alueellisen viherkertoimen mahdollistama luonnon monimuotoisuuden heikennysten ja luonnon monimuotoisuuden lisäysten numeerinen hahmottaminen tuodaan mahdollisimman pian osaksi kaikkia alueellisesti merkittäviä kaavahankkeita ja suunnitelmia lisäten näin sekä suunnittelijoiden että päätöksentekijöiden ymmärrystä kaupunkikehityksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Käsittely Vastaehdotus: Lisätään lausuntoehdotukseen: Amanda Pasanen: "Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että muun muassa alueellisen viherkertoimen mahdollistama luonnon monimuotoisuuden heikennysten ja luonnon monimuotoisuuden lisäysten numeerinen hahmottaminen tuodaan mahdollisimman pian osaksi kaikkia alueellisesti merkittäviä kaavahankkeita ja suunnitelmia lisäten näin sekä suunnittelijoiden että päätöksentekijöiden ymmärrystä kaupunkikehityksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen." Kannattaja: Sami Kuusela Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Amanda Pasasen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen. 24.03.2026 Pöydälle Esittelijä kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)