Valtuutettu Riina Bhatian aloite osallisuustulokokeilun selvittämisestä Helsingissä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

Iloitsen suuresti valtuutettu Bhatian aloitteesta, vaikka käsittääkseni tähän tarvittaisiin eduskunnan päätös, joka mahdollistaisi tämän sinänsä järkevän kokeilun.

Jokainen ihminen tarvitsee rahaa elämiseen. Siksi on oikein, että yhteiskunta pitää huolta, ettei kukaan jää tyhjän päällä, vaan saa toimeentulon, jolla voi selvitä. Toisaalta on oikein, että rahaa ei anneta vastikkeettomasti, vaan että työkykyinen ja työikäinen ihminen tekee jotakin hyödyllistä yhteiskunnan hyväksi. Silloin hän myös kokee olevansa hyödyllinen, mitä hän oikeasti onkin palvellessaan toisia.

Hyvässä yhteiskunnassa ihmisen oikeudet ja vastuut ovat tasapainossa. Kun näin on, kukaan ei käytä yhteiskunnan tukiverkkoja väärin ja toisaalta kenelläkään ei pitäisi olla mitään valittamista siitä, miten ihmistä tuetaan, joka muuten olisi työttömänä.

Se, mikä minua ilahduttaa tässä kovasti, on se, että olen aikanani esittänyt samankaltaisia ajatuksia joskus kolmisenkymmentä vuotta sitten ja samantapaista periaatetta. Sen takia iloitsen kovasti tästä valtuutettu Bhatian aloitteesta ja toivon, että tämä aikanaan johtaisi eduskunnassa toimenpiteisiin, jotka mahdollistaisivat tämänkaltaisen toiminnan.

Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Valtuutetut.

Olisin nostanut tässä esiin tällaisen täysin nurinkurisen työllisyys- ja työttömyysasian, joka nousee tästä esityksestä. Tässä päätösesityksessä kannustetaan ja puhutaan positiivisesti yhteisöllisten ja talkoohenkisten vahvistavien toimintamallien puolesta. Se on toki hyvä asia, mutta siinä tapauksessa pitää muistaa, että meillä on tällä hetkellä Helsingissä valtavasti aktiivisia työttömiä vapaaehtoisia toimijoita eri järjestöissä ja yhteisöissä. Vapaaehtoiset pitävät huolta omasta työkyvystään olemalla aktiivisia, tekevät arvokasta järjestötyötä. On tapahtumia ja toimintaa, ja hoitavat omaa mielenterveyttään ja yleensä siinä sivussa myös auttavat muita. Tästä rangaistaan nykyisissä työllisyyspalveluissa.

Mä soitin työllisyysneuvojalle, ja hän sanoi, että taloyhtiön pihalla voi haravoida silloin tällöin, mutta mitään säännöllistä vapaaehtoistyötä ei oikein ole hyvä tehdä. Silloin se saatetaan katsoa niin, että henkilö ei voi ottaa vapaaehtoistyön takia kokoaikatyötä vastaan, joka on ihan puppua. Siihen perään tuli vielä määritelmä, että vapaaehtoinen ei saa palkkaa taholta, jossa tekee vapaaehtoistyötä, mutta jos tällä taholla olisi mahdollisuus maksaa palkkaa, tällainen vapaaehtoistyö on kiellettyä.

Tämähän on ihan käsittämättömän älytöntä. Totta kai vapaaehtoistyötä tekevä voi ottaa työtä vastaan. Se on päivänselvää. Eihän voida vaatia, että työtön tumput suorana siellä pönöttää ja odottaa. Vapaaehtoistyö pitää olla mahdollista. Sitä tulkintaa pitää ehdottomasti ylätasolla muuttaa, ja sitten kun se muutetaan niin, että omatoimiset vapaaehtoiset voivat myös ilman karenssin pelkoa toimia vapaaehtoisena ja pysyä elämässä kiinni, niin sitten tällaiset isommatkin kaupungin toimintamallit ovat varmasti ok.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvä valtuusto.

Tämä Riina Bhatian aloite on oikein ajankohtainen ja tärkeä. Me tosiaan tiedetään, että meillä on paljon ihmisiä työn ulkopuolella, jotka haluaisivat osallistua, tehdä voitavansa. Moni myös toivoo, että olisi semmoista mielekästä tekemistä, joka tapahtuisi kodin ulkopuolella, jossa kohtaa ihmisiä, saa olla osa ja kuulua joukkoon. Osallisuustulolla tosiaan tarkoitetaan tällaista mallia, jossa henkilö saa toimeentulonsa tulosta, jonka vastineeksi hän osallistuu esimerkiksi ekologista ja sosiaalista kestävyyttä edistävään toimintaan.

Tämän aloitteen lähtökohta, minkä Bhatia on kirjoittanut, lähtee tosiaan tällaisesta kahdesta hyvin tärkeästä filosofisesta periaatteesta, että ensinnäkin työ ei ole vain velvollisuus, vaan se on oikeus, ja toiseksi, että kestävän hyvinvoinnin edellytykset ovat myös se, että sulla on merkityksellistä tekemistä, jonka kautta voi kuulua joukkoon. Suomessa on käyty tällaisesta osallisuustulosta vuosikymmenen ajan, mutta tämä on edennyt hirveän hitaasti, koska meidän sosiaaliturvajärjestelmä on kankea.

Ymmärrän kyllä, että kaupunkitasolla tällaista on hankala luoda nykyisen järjestelmän päälle, mutta samalla meidän kaupunkina kannattaa toimia sen puolesta, että kaikki osallistuminen, kaikki tekeminen, kaikki se, mitä kontribuoidaan tähän yhteiseen hyvään, olisi sellaista, joka aidosti myös palkitsee ja joka kannustaa osallistumaan myös sellaisina aikoina, kun työtä on vähän tarjolla ja on hankala saada sitä toimeentuloa sieltä työstä, vaikka olisikin intoa. Tällainen osallisuustulo on kyllä tähän ehdottomasti tärkeä malli. Olisi hienoa löytää näitä keinoja eteenpäin ja myös kannustaa valtiota tähän toimintaan mukaan.

Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirja on yleiskielinen litteraatti kaupunginvaltuuston kokouksessa käydystä keskustelusta. Keskustelupöytäkirja on litteroitu videoidusta kaupunginvaltuuston kokoustallenteesta.

Keskustelupöytäkirjaan ei litteroida kaupunginvaltuuston puheenjohtajan puheenvuoroja. Kaupunginvaltuuston pöytäkirja löytyy Helsingin kaupungin verkkosivuilta paatokset.hel.fi. Diskussionsprotokollet över Helsingfors stadsfullmäktiges sammanträde är en allmänspråklig transkription av diskussionen som förts vid sammanträdet. Diskussionsprotokollet har transkriberats ur videoinspelningen av stadsfullmäktiges sammanträde.

Stadsfullmäktiges ordförandes anföranden transkriberas inte i diskussionsprotokollet. Stadsfullmäktiges protokoll finns på Helsingfors stads webbplats paatokset.hel.fi/sv.