Kyselytunti

Kiitos, puheenjohtaja.

Viime aikoina on puhuttanut erityisesti Kalasataman asuntojen järjestelyt, joissa asukkaat joutuvat maksamaan monista palveluista ilman, että pystyvät vaikuttamaan niihin. Esimerkiksi asukkaat eivät voi kilpailuttaa jätekeräyksen palvelun toimittajaa tai yhteistiloja vuokrataan ulkopuolisille kalliilla hinnalla ennemmin kuin varataan asukkaiden käyttöön, eikä asukkailla ole tähän mahdollisuutta vaikuttaa.

Kysynkin: Onko käytetty palveluyhtiökonsepti kaikilta osin kohtuullinen? Esimerkiksi kun asukkaat eivät itse pysty vaikuttamaan yhtiönsä asioihin, kuten kilpailuttamaan tuottajia, mutta ovat kuitenkin niistä maksuvelvolliset. Kysyn myös: Miten asukkaat voivat paremmin saada edustajansa palveluyhtiön päätöksentekoon, kun nyt se ei tunnu toimivan?

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitos valtuutettu Suomalaiselle hyvästä ajankohtaisesta kysymyksestä. Kalasatamassa palveluyhtiöiden perustaminen on ollut välttämätöntä, koska asemakaavassa on määräyksiä yhteiskerhotiloille. Kaupunginhallitus on vuonna 2010 päättänyt perustaa Kalasataman Palvelu Oy:n toteuttamaan ja järjestämään Sörnäistenniemen ja Kyläsaaren alueen asuntotontteja palvelevat asemakaavaan perustetut yhteispihatontit, yhteiskerhotilat, autopaikoituksen sekä osakasyhteisöiden sisäiseen ja ulkoiseen tiedottamiseen tarkoitetun alueportaalin. Kalasataman rakentamisen edetessä Sompasaareen ja Verkkosaaren eteläosaan on kaupunginhallitus vuonna 2016 päättänyt perustaa Kalasataman Palvelu 2 Oy:n toteuttamaan ja järjestämään sopimusalueille edellä mainitut vastaavat palvelut.

Liittymällä palveluyhtiön osakkaaksi taloyhtiöt täyttävät asemakaavojen määräysten ja rakennuslupien ehtojen mukaisen vaatimuksen asemakaavan mukaisesta yhteiskerhotilavelvoitteestaan. Palveluyhtiön toimintaa rahoitetaan omakustannusperusteisesti, ja palveluyhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa eikä se jaa omistajilleen osinkoa. Mahdollinen voitto on käytettävä palveluyhtiöön oman toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Näiden palveluyhtiöiden hallituksiin valitaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti vähintään kaksi asukasjäsentä. Äänivaltaiset osakkaat valitsevat ehdotettujen joukosta hallituksen. Tämän taustalla on osakeyhtiölainsäännös, jonka nojalla äänivaltaiset osakkaat valitsevat hallituksen yhtiökokouksessaan.

Palveluyhtiöiden hallituksilla on myös ohjausryhmiä. Hallituksen nimittämiin ohjausryhmiin on kummassakin yhtiössä nimitetty kaksi asukasjäsentä. Ohjausryhmät valmistelevat hallituksille päätettäväksi laajempia ja haasteellisempia asioita.

Asukasjäsenet voivat siis osallistua aktiivisesti valmisteluun ja päätöksentekoon näissä ohjausryhmissä sekä hallituksissa. Palveluyhtiöt selvittävät muutoinkin asukkaiden mielipiteitä erilaisilla kyselyillä, ja näihin kannustankin aktiivisesti vastaamaan.

Jäteputkiyhtiöstä voidaan sanoa tiivistetysti, että asukkaat voivat vaikuttaa jäteputkiyhtiön toimintaan, mutta eivät suoraan päätä siitä. Myös yhtiön omia mahdollisuuksia kilpailuttaa järjestelmän keskeisiä palveluita ja vaikuttaa niiden kustannuksiin rajoittavat järjestelmän rakenteet, pitkäaikaiset sopimukset sekä lainsäädäntöön perustuva vastuunjako. Yhtiö ei siis voi vapaasti kilpailuttaa kaikkia putkikeräysjärjestelmään liittyviä palveluita, ennen kuin alueiden rakentuminen on valmistunut ja järjestelmä toimii kokonaisuutena.

Jäteputkijärjestelmän toimintamalli perustuu yhteiseen järjestelmään, jonka kustannukset ja palvelut tuotetaan keskitetysti koko alueelle.

Jäteputkiyhtiöiden tavoitteena on, että asukkaiden näkemykset tulevat aidosti huomioiduksi toiminnan kehittämisessä ja päätöksenteon valmistelussa. Vaikka asukkailla ei ole suoraa päätösvaltaa yhtiön hallinnossa, he voivat vaikuttaa yhtiön toiminnan kehittämiseen antamalla palautetta, tekemällä ehdotuksia ja osallistumalla vuoropuheluun. Palveluyhtiön hallinto on tarkoitus luovuttaa osakasyhteisöille, eli asukkaille, viimeistään Kalasataman lopullisen toimintaalueen palvelukonseptien tultua kokonaisuudessaan valmiiksi rakennetuiksi ja rakennusvalvontaviranomaisen toimesta [epäselvää] käyttöönotettavaksi arviolta 2030-luvulla.

Kiitoksia.

Kiitos apulaispormestarille kattavasta vastauksesta.

Tässä kuitenkin jäi monia asioita vielä pimentoon, mihin ei ole saatu kuitenkaan vastausta, ja en tiedä, onko kaupungilla edes antaa näitä vastauksia. Esimerkiksi tämä asukasedustus. Ilmeisesti Kalasatamassa... Näin eräs alueen aktiivi kertoo ja kirjoittaa. Kymmenen taloyhtiön yhteisesti tukemat ehdokkaat eivät tule valituiksi tähän asukasedustukseen, koska valinnan tekevät yhtiöiden äänivaltaiset osakkaat, eli Helsingin kaupunki ja rakennuttajat. Taloyhtiöt voivat siis ehdottaa asukasedustajia, mutta niiden omat osakkeet ovat äänivallattomia hallinnon luovutukseen asti. Tämä ymmärtääkseni on joskus 2030-luvulla, oliko se nyt näin. Toki niin kuin apulaispormestari tässä viittasi, erilaista vuoropuhelua voi harrastaa ja näin, mutta tuntuu todellakin, että eihän sillä ole vaikutusta. Vuoropuhelua on käyty nyt mediassa, mutta esimerkiksi tämä jäteputkikeräys, niin tuntuu, että siihen ei ole kuitenkaan tullut ratkaisua, mikä on erittäin kallista tällä hetkellä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mä kiitän valtuutettu Suomalaista siitä, että hän on tähän tärkeään asiaan ja myöskin tämmöisiin markkinatalouden ongelmiin kiinnittänyt huomiota. Mä tässä nyt sanon vähän tämmöisen työjärjestyspuheenvuoron, että mä olen nyt tässä vuoden päivät koittanut vaikuttaa tähän kyselytuntiin niin, että täällä olisi enemmän kysymyksiä ja myös vastattaisiin kirjallisesti niihin kysymyksiin, mitä ei ehditä käsittelemään. Koska asia ei ole muuten edennyt, olen jättänyt aloitejärjestelmään aloitteen, missä ehdotan, että kyselytuntia kehitetään niin, että on enemmän kysymyksiä, vastataan niihin lyhyesti. Ja sitten jos ei ehditä täällä vastaamaan, saadaan kirjallinen palaute niin kuin oli tapana ennen pormestarimallia. Jos olette samaa mieltä minun kanssani, voitte allekirjoittaa sen aloitteen.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos tärkeästä kysymyksestä.

Tämä malli on kestämätön, ja toivon, että tällaisia ei enää perusteta. Tässä on useita ongelmia, ja niistä osa on tullut tässä esiin. Juuri tämä, että asukasedustajat ei kuitenkaan saa sinne haluamiaan ehdokkaita läpi. Kaupungin rooli on myös sellainen, mikä täytyisi tässä kyllä perata. Kaupungin tietyt henkilöt toimivat tässä ikään kuin lisätehtävänä myös näissä yhtiöissä. Olisi tärkeää, että kaupunki toimii myös asukkaiden edunvalvojana. On mun mielestä myös täysin kestämätöntä, että toisiin kaupunginosiin saadaan jonkinlaisia asukastaloja onneksi, mutta paljon tekemistä senkin osalta. Mutta sitten taas esimerkiksi Kalasatamaan on tullut asukastalo, josta joudutaan maksaa vielä edelleen kalliita vuokria silloin, kun näitä tiloja vuokrataan. Toivon, että tätä mallia ei jatkossa enää luoda mihinkään kaupunginosaan. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Puhun tässä myös Kalasataman asukkaana. Tämä palveluyhtiömalli on ollut todella hyvä ajatus, että meillä on yhteispihoja ja yhteistiloja ja yhteisiä palveluita keskitettynä. Ongelma on siinä, että tämä malli ei tällä hetkellä näytä asukkaiden näkökulmasta riittävän läpinäkyvältä, ennakoitavalta tai demokraattiselta. Mallissa on rakenteellisia viikkoja, kuten esimerkiksi läpinäkyvyys. Asukkaat maksavat palveluistaan vastikkeissaan ja vuokrissaan, mutta ei voi käytännössä kilpailuttaa palveluita, irtautua järjestelyistä tai aidosti vaikuttaa siihen, miten rahaa käytetään. Ja ennakoitavuus. Asunnon ostaja ei pysty selvittämään, mihin hän sitoutuu, eikä sopimuksesta voi koskaan erota. Ja hallinnon paisuminen. Tässä kohdassa olen nyt selvittänyt, että 35–50 prosenttia asukkailta kerätyistä maksuista menee hallinto- ja henkilöstökuluihin, kun se on taloyhtiössä normaalisti 15 prosenttia. Miksi kaksi palveluyhtiötä? Olen sitä mieltä, että kaupungin tulee taataa asukkaille edustus, tiedonsaanti ja mahdollisuudet vaikuttaa.

Kiitos.

Kiitos Nina Suomalaiselle ajankohtaisesta kysymyksestä.

Palvelu- ja putkikeräisyhteyden korkeat hinnat ja asukasedustus ovat herättäneet keskustelua hyvästä syystä Kalasatamassa. Palvelumaksut ovat jääneet suunniteltua korkeammaksi, koska rakentaminen on suhdanteen takia edennyt suunniteltua hitaammin. Ne tulevat ajan kanssa laskemaan, kun yhä useampi uusi taloyhtiö tulee mukaan järjestelmään. On tärkeää varmistaa, että palveluyhtiöiden hallinto on tehokasta eikä siltä osin aiheuta ylimääräisiä kustannuksia asukkaille.

Putkikeräys on aikoinaan valittu kaavassa jätekeräykseen. Sen hyvä puoli on se, että maanpinnalta säästyy tilaa suurilta jätekatoksilta ja myös vältytään jäterekkarallilta. Tämän ratkaisun toimivuutta on tärkeää arvioida ja parantaa, koska se toistuu monilla uusilla asuinalueillamme. Olisi toivottavaa, että asukasedustajat valittaisiin taloyhtiöiden yhteisellä päätöksellä ja he tiedottaisivat alueen asukkaita samoin kuin kaupunki. Yhteisöpalvelut on tärkeää järjestää niin, että niihin on varaa myös muilla kuin suurituloisilla. Esimerkiksi yhteisötalo Talaksessa olisi potentiaalia kehittyä koko Kalasataman yhteiseksi olohuoneeksi.

Kiitos, puheenjohtaja.

Halusin vielä mainita, että sen lisäksi, että tällä on valtava negatiivinen vaikutus asukkaisiin tällä hetkellä siellä Kalasatamassa, mutta sillä on myös vaikutus yleisesti tähän asuntomarkkinoiden luottamukseen. Silloin kun mahdolliset ostajat pohtivat, että ostavatko Helsingistä erittäin kalliita asuntoja näiltä uusilta, hienoilta alueilta, niin kyllä silloin varmasti alkaa miettimään, että mitäpä tapahtuu silloin, kun siellä on näitä erilaisia palveluita, jotka tulee ikään kuin siinä kaupan päälle, mutta ne tulee niin, että ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa, paljonko on se kuukausittainen vastike, millä rahoitetaan näitä palveluja. Ehkä tämä sauna-tilat on absurdein esimerkki, jos asukkailla itsellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa tai edes käyttää näitä palveluja.

Eli minusta tämä on laajempi kysymys liittyen asuntomarkkinoiden luottamukseen ja siihen, miten asukkaat haluavat ostaa näitä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Suomalaiselle. Tärkeä aihe ja taas yksi esimerkki tässä lukuisassa niiden joukkojen litaniassa näistä ongelmista, joita meillä on. Palveluyhtiöt on omansa. Tämä rinnastuu mun mielestä asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeisiin, jotka on karannut aivan pilviin. Asukkailla ei ole mitään omaa kontrollia vastikkeiden suuruuksiin. Hekan vuokra-asunnoissa asukkailla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa älyttömiin vuokran korotuksiin.

Jotenkin meidän pitää nyt aidosti skarpata ja parantaa tätä meidän asuntopolitiikkaa ja ylipäänsä asuinalueiden hallintaa, niiden yhtiöiden toimintaa, koska kyllä se valitettavasti näin on, että sitten ne asukkaat alkaa jaloillaan äänestämään kukin mistäkin syystä, mutta kun syitä on riittävästi, niin kuntarajojen takaa löytyy varmasti asuinalueita, jossa tämäkin asia toimii paremmin.

4.2 Silja Paavola - Apuvälinepalvelujen toimivuus

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Nostan esille kysymyksen, jonka eteen joutuu yhä useampi helsinkiläinen. Miten palautetaan tai korjataan apuvälineitä? Asia on puhuttanut ennenkin, ja siitä ovat kyselleet niin kaupunkilaiset kuin muun muassa vammaisneuvosto. Joskin vastaus Apuvälinekeskuksesta on ollut tyyliin tunnistamme ongelman. Vastaus ei ole kovin ihmisläheistä toimintaa. Helsinkiläisillä on oikeus saada kunnollinen vastaus.

Helsingissä on todella hienoa, että monenlaisia apuvälineitä saa kotiin tarvittaessa. Niitä tuo kotihoito. Niitä saa vammaispalvelun kautta tai omaiset hakevat, kun on todettu tarve. Ihmisen asuessa kotona kotihoidon tai muun kautta tuettuna aikojen saatossa apuvälineitä saattaa kertyä useita. Moni ihminen kuolee kotona ja moni jossakin hoitopaikassa. Ne apuvälineet jäävät silti sinne kotiin. Kyse on niiden palauttamisesta.

Apuvälinekeskus sijaitsee Konalassa, joka ei ole helppojen kulkuyhteyksien päässä. Kaupungin keskuksesta kuulemma noin tunti sinne suuntaan. Asioista päätettäessä pitää huomioida, ettei kaikilla ole autoa ja Kela-taksia ei voi käyttää eikä myöskään matkapalvelun taksimatkoja. Ei myöskään pidä vähätellä asian taloudellisia vaikutuksia, jotka palauttamatta jättämisestä syntyy. 25 prosenttia apuvälineistä jää näiden syiden vuoksi palauttamatta. Moni käyttäjä on jo ehdottanut, että palautuspisteet voisivat olla jokaisessa hyvinvointikeskuksessa, josta kaupunki hakisi ne Konalaan.

Tietty nyt voidaan myös käyttää kovaa innovatiivisuutta. Jos kaupunki ei itse kykene hakemaan niitä hyvinvointiasemilta, joka on halvin tapa, voisiko kaupunki kehittää itse tai yhteistyössä ulkoisen toimijan kanssa, että apuvälineet tuotaisiin ja haettaisiin kotoa.

Toivon, että apulaispormestari Vierunen, teillä on jonkinlainen suunnitelma tähän, sillä asia ei ole uusi, mutta vastauksia ei ole saatu.

Kiitos valtuutettu Paavolalle oikein tärkeästä kysymyksestä.

Apuvälineiden saatavuus on yksi niistä palveluista, joilla mahdollistetaan monen helsinkiläisen kotona asuminen, toimintakyky ja itsenäinen arki. Tästä syystä onkin tärkeää, että myös apuvälineiden huolto, kierrätys ja palauttaminen toimivat mahdollisimman sujuvasti. On siis selvää, että kysymyksessä esiin nostettu huoli on perusteltu.

Apuvälineet on usein suurikokoisia, ja niiden kuljettaminen voi olla hankalaa, eikä kaikilla ole käytössään autoa tai muuta sopivaa kuljetusmahdollisuutta. Erityisen haastavaksi tilanne voi muodostua silloin, kun kyseessä on ikääntynyt henkilö, omainen tai henkilö, jonka toimintakyky on jo valmiiksi heikentynyt. Samalla on kuitenkin syytä todeta, että Helsingin apuvälinepalvelut ovat laajat ja niiden tavoitteena on tarjota apuvälineet niitä tarvitseville mahdollisimman yhdenvertaisesti. Apuvälinekeskuksen keskitetty toimintamalli mahdollistaa asiantuntevan huollon, turvallisuuden sekä apuvälineiden tehokkaan kierrätyksen. Jokainen palautettu apuväline on myös resurssi seuraavalle käyttäjälle.

Apuvälinepalveluissa puhutaan usein sijainnista, mutta on myös syytä katsoa faktoja. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, huom. vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, Helsingissä tehtiin yli 11 000 apuvälinelainausta ja yli 10 000 palautusta. Näitä lukuja tarkastellessa huomaan, että moni helsinkiläinen siis saa apuvälineensä ja saa ne myös palautettua. On myös hyvä muistaa, että apuvälinepalveluissa on kyse mittavasta palvelukokonaisuudesta, joka vaatii esteettömät tilat, toimivan logistiikan ja suuret varastot. Palvelua tuotetaan valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti ja palauttamista on helpotettu kahdella palautusautomaatilla Myllypurossa ja Kalliossa, siis tämä Konalan lisäksi. Niiden käyttöä on ollut vilkasta, mikä osoittaa niiden toimivuuden. Tämänpä vuoksi mielestäni meidän tuleekin nyt selvittää, olisiko mahdollista, että tämänkaltaisia palautuspisteitä löytyisi jatkossa useammasta kaupunginosasta. Palauttamisen sujuvuus on tärkeää ei pelkästään asiakkaan, vaan myös kaupungin näkökulmasta. Jos palauttaminen koetaan liian vaikeaksi, vaarana on, että käyttökelpoisia apuvälineitä jää koteihin tarpeettomasti samalla, kun niiden kysyntä kasvaa. Pidänkin tärkeänä, että kaupunki jatkaa vaihtoehtoisten toimintatapoja selvittämistä. Esimerkiksi nämä alueelliset palautuspisteet, voisiko niitä olla enemmän. Yhteistyö muiden palvelupisteiden kanssa tai erilaiset kuljetusratkaisut voisivat olla keinoja helpottaa asiakkaiden asiointia. Samalla on kuitenkin arvioitava huolellisesti kustannukset, logistiikka ja se, miten ratkaisut vaikuttavat palvelun kokonaisuuteen.

Tärkeintä on se, että palvelua kehitetään käyttäjien tarpeesta lähtien. Kun tunnistamme ongelmat ja etsimme niihin käytännöllisiä ratkaisuja, voimme samalla säilyttää laadukkaan ja toimivan apuvälinejärjestelmän, josta Helsinki on syystäkin tunnettu.

Kiitän vielä valtuutettu Paavolaa tärkeän asian nostamisesta keskusteluun. Kiitos.

Kiitos hyvästä vastauksesta, apulaispormestari Vierunen.

Kysymyshän on myös siitä, että me opetamme ikään kuin ihmisiä siihen, että se tavara, joka lainataan, on oikeasti yhteiskunnan, ja se pitää myös palauttaa. Se kynnys palautukseen olisi todella matala. Mä pidän, että 25 prosenttia jää kumminkin palauttamatta, niin se on tosi paljon. Tämä on todella hienoa, että niitä tulee niitä palautuspisteitä enemmän, mutta meillä voisi olla mahdollista, että jokaisessa hyvinvointikeskuksessa olisi myös se palautuspiste, mutta mihinkä vain ne tulee, niin se on koko ajan hyvä. Kaikkein parasta on, että ihmiset ymmärtävät, että ne ovat veroeuroilla ostettuja ja ne pitää palauttaa. Kiitos.

Kiitos.

Kiitos hyvästä kysymyksestä, johon ainakin itse olen yrittänyt yli 20 vuotta saada jotain järjellistä vastausta.

Tämä tilanne on parantunut siitä, mitä tämä on ollut, ja olen todella iloinen, mikäli näitä pisteitä jaetaan ympäri kaupunkia. Mä olen monta kertaa ajatellut, että minkä vuoksi nämä ikäihmisten palvelutalot ja seniorikeskukset eivät voisi olla niitä paikkoja, joihin näitä voisi helposti viedä, koska sieltä joka tapauksessa kuljetuksia on myöskin helppo hoitaa ja siellä on isot aulat ja kaikki muut. Mun mielestä siinä ei riitä syyksi se, että vahtimestarit eivät halua ottaa vastaan mitään lisätyötä. Terveyskeskuksiin en veisi niitä sen vuoksi, että ne kuitenkin kuormittavat siellä olevia ihmisiä, ja palvelukeskuksissa tilanne on erilainen naulakkoineen päivineen.

Mutta hyvä, että tähän nyt toivottavasti saadaan jotain järkeä. Konala on liian kaukana.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Paavolalle tärkeästä kysymyksestä.

Apuvälineet merkitsevät suurelle määrälle helsinkiläisiä liikkumista, terveyttä, kivun hallintaa, turvallisuutta ja ihmisarvoista elämää. Monelle ovat tuttuja tilanteet, joissa apuväline, josta on riippuvainen, yllättäen rikkoutuu. Näin voi käydä myös illalla tai viikonloppuna. Kuitenkin apuvälinepalvelun aukioloajat ovat suppeammat kuin virka-aika. Kysyisin apulaispormestari Vieruselta: Onko tarkoitus vastata kaupunkilaisten akuutteihin tarpeisiin ja toteuttaa apuvälinehuoltoa myös virka-ajan ulkopuolella päivystysluontoisesti, jolloin saataisiin myös odotusaikoja lyhenemään? Onko tarkoitus tarjota paikasta riippumatonta liikkuvaa apuvälinehuoltoa? Onko tarkoitus muilla tavoilla lisätä palvelun toimitusvarmuutta erilaisilla vararatkaisuilla, esimerkiksi tarjoamalla vara-osia ja vara-apuvälineitä?

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Paavolalle tärkeästä kysymyksestä ja apulaispormestari Vieruselle hyvästä vastauksesta.

Tämä apuvälineasia on todellinen ongelma, koska niin kuin tässä on edelläkin jo todettu, niin se Konala on osalle kaupunkilaisista hankalasti saavutettavissa. Nämä aukioloajat ovat hankalat. Meillä koko aika asuu kodeissa huonokuntoisempia ihmisiä, jotka tarvitsevat niitä apuvälineitä, ja tämä on tehty aivan liian vaikeaksi tämä apuvälineiden saaminen. Pitäisin tärkeänä, että tätä nyt vahvasti lähdettäisiin edistämään tätä palautuspisteiden lisäämistä, ja sitten lähdettäisiin myös selvittämään sitä, että voisiko tämä liikkuva palvelu olla myös jotain muuta kuin kerran viikossa kahdessa eri seniorikeskuksessa Helsingissä.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Paavolalle kysymyksestä. Tätä on aina silloin tällöin käsiteltykin, mutta ratkaisua ei edelleenkään ole löytynyt.

Apuvälineiden palauttamisesta on tehty varsin hankalaa Helsingissä. Kuten valtuutettu Karhunen nosti esille, palautus onnistuu vain virka-aikaan keskellä päivää, jolloin se työssäkäyville on hankalaa tai omaisille, jotka ovat tukena, on myös hankalaa. Harva pystyy ottamaan palkatonta vapaata töistä apuvälineiden palauttamista varten. Ei liene mahdotonta järjestää sitä, että terveysasemilta kerättäisiin vaikka kerran pari kuukaudessa sinne palautuneet apuvälineet. Esimerkiksi pieniä välineitä, kuten kyynärsauvoja, saattaa olla vain lyhyen aikaa käytössä. Ne eivät vie myöskään paljon tilaa. Toivon, että tässä nyt aktiivisesti mietitään uusia keinoja ja uusia palautuspisteitä. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Ongelma ei ole suinkaan uusi. Ehdotin neljä vuotta sitten, että Apuvälinekeskus perustaa apuvälineiden noutopalveluun, joka kävisi tilauksesta hakemassa apuvälineet asiakkaiden kodeista. Nouto voitaisiin sopia tietylle päivälle esimerkiksi aamupäivään, iltapäivään tai iltaan. Noutoauton reitti voitaisiin optimoida noutopyyntöjen mukaan ja tarkka noutoaika ilmoittaa asiakkaalle viimeistään noutoa edeltävänä päivänä. Tämä ratkaisu olisi todennäköisesti kokonaistaloudellisesti edullisempi kuin nykyinen tilanne, jossa erittäin kalliita apuvälineitä jää palauttamatta ja niiden tilalle joudutaan hankkimaan uusia. Kirpputorit ja kierrätyskeskukset noutavat käyttökelpoista tavaraa kodeista. Sorttiasemalla on noutopalvelu jätteille. Kotiin voi tilata kotiinkuljetuksella ateriapalvelun, lounaan tai kaikki kauppaostokset. Kotihoito tilaa tarvittaessa laboratorion ottamaan veri- ja virtsanäytteet kotihoidon asiakkailta kotiin. Miksi erittäin kalliita apuvälineitä ei voida noutaa ikääntyneiden ja usein vaikeasti liikkuvien asiakkaiden kotoa?

Ärade ordförande.

Tack till ledamot Paavola för frågan.

Många av de personer som använder hjälpmedel är äldre eller har funktionsnedsättningar som gör det särskilt svårt att kommunicera. Kommunikationen med staden, det är viktigt att den fungerar smidigt. Det har framförts oro över att den telefonservice som hänvisas till i frågor om återlämning, reparation och underhåll av hjälpmedel inte fungerar tillräckligt väl på svenska, i vissa fall inte överhuvudtaget. Helsingfors är en tvåspråkig stad och invånarna har lagstadgad rätt att få service på svenska och finska. Kysyn siksi: Miten kaupunki varmistaa, että apuvälinepalvelujen puhelinpalvelu ja asiakasneuvonta toimivat yhdenvertaisesti sekä ruotsiksi että suomeksi ja mihin konkreettisiin toimenpiteisiin ryhdytään, jos käy ilmi, etteivät ruotsinkieliset asiakkaat saa palvelua omalla kielellään.

Tack, ordförande.

Kiitos, puheenjohtaja ja kiitos valtuutetuille oikein hyvästä keskustelusta ja kiitos myös hyvistä ideoista.

Sanoin, että meillä on nämä kaksi palautuspistettä. Myllypurossa se toimii 7.50–19.50. Älkää kysykö minulta, mistä tulee nämä ei tasaluvut, mutta kuitenkin virka-ajan ulkopuolella pystyy Myllypurossa palauttamaan näitä. Kallio on sitten 8–16, ja sitten on tietysti Konala. Huolto tehdään pääosin siellä Konalassa, koska siellä on varaosat ja siellä on tilat sen työn tekemiseen. Tämä on nyt näin sen huollon osalta.

Mutta kuten mä sanoin, niin just nämä palautusautomaatit, palautuspisteet, musta ilman muuta meidän tulee nyt selvittää, jos kerta kokemuksetkin niiden osalta on meillä positiivisia ja hyviä, niin selvittää näin, että saisimmeko niitä jollakin lailla laajennettua. Ja vähän niin kuin tekin sanoitte, nämä palautuspisteet, yhteistyö muiden palvelupisteiden kanssa tai sitten näitä erillisiä kuljetusratkaisuja. Arvioidaan näitä ja arvioidaan niiden kustannuksia ja miten pystymme ihmisten arkea helpottamaan.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Halusin tähän tuoda vain sen esiin, että useinhan kun seniori joutuu hoitokotiin sieltä kotoaan tai kuolee ja asuntoja joudutaan sitten tyhjentämään omaiset hyvinkin nopealla aikataululla, niin monet omaiset eivät välttämättä edes tiedä, että väline on lainattu. Kun sieltä löytyy talo täynnä tai huoneisto täynnä erilaista tavaraa ja välineitä, ei ole ihan varmaa, että mistä nämä on. Eli ei välttämättä edes tiedetä, minne palauttaa, varsinkin jos nämä henkilöt, nämä omaiset ovat ulkopaikkakuntalaisia. Jos näihin välineisiin saisi paremmin nähtäväksi tarraa tai tietoa, mistä se on otettu, minne se palautetaan ja ylipäänsä, että se tieto olisi helpommin löydettävissä.

Itse olen ollut tässä tilanteessa, ja näitä välineitä on löytynyt sieltä kotoa. Sitten vasta tajusin, että nämähän on lainattu, nämähän pitää palauttaa. Uskon, että tähänkin voisi kiinnittää huomiota, niin paremmin ne saattaisivat palautua. Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kävin itse eilen Peijaksen sairaalassa, ja keskusteltiin apuvälineestä, minkä saan. Sitten lääkäri naurahti, että kyllä se Konala on niin vaikeasti mentävä, kannattaa varmaan vaan mennä Mehiläiseen ja ostaa sieltä kolmella kympillä kävelysauva, se on huomattavasti helpompaa. Jopa meidän hoitohenkilökunta sairaaloissa itse pitää sitä noutopistettä niin hankalana, että kehottaa asiakkaita, potilaita ostamaan ne itse ihan vaan Mehiläisestä. Kyllä se musta kertoo siitä tilanteesta, että miten hankalasti tämä kaupungilla on organisoitu. Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos.

[epäselvää] Meillä löytyy siis ruotsinkielinen asiantuntija apuvälinepalvelussa, eli uskoisin, että tämäkin hoituu ruotsin kielellä myös.

[epäselvää] Niissä on jo tarrat, eli pitäisi huomata niistä kyllä, keltä ne on lainattu.

Kiitos.

4.3 Nora Grotenfelt - Kertakäyttöpakkausten vähentämiseen varautuminen

Tack, ordförande.

Med anledning av EU:s nya förordning om förpackningar och förpackningsavfall, PPWR, som träder i kraft i augusti 2026, undrar vi SFP, hur förbereder sig Helsingfors stad för de kommande kraven på återanvändning och minskad användning av engångsförpackningar? Planerar staden några stödåtgärder, anvisningar eller praktiska lösningar för att underlätta övergången för evenemangsarrangörer, företag och föreningar?

.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tack, ledamot Grotenfelt för den aktuella frågan.

EU:n pakkausjäteasetus, PPWR, on astunut tosiaan voimaan 11. helmikuuta 2025, ja sen soveltaminen alkaa asteittain tänä vuonna 12. elokuuta alkaen. Helsingin muovitiekartta on laadittu vuonna 2025 päättyneessä BaltiPlasthankkeessa. Tämän tiekartan tavoitteena on kestävästi ja resurssiviisaasti muovia käyttävä kaupunki, joka priorisoi muovin kierrätystä ja kiertotaloutta. Tämä tiekartta kokoaa yhteen parhaat käytännöt ja linjaukset kestävään muovin käyttöön liittyen.

Helsingin roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelmassa taas keskitytään muun muassa tapahtumien roskaantumisen vähentämiseen. Yhtenä toimenpiteenä on pilotoida kertakäyttöastioiden kieltämistä kaupungin tapahtumissa. Kestomukien soveltavuutta on testattu juuri toukokuussa Naisten Kymppi -juoksutapahtumassa yhteistyössä Greencup Oy:n kanssa. Näiden tapahtumapilottien jälkeen on tarkoituksena kerätä palautetta sekä tapahtumajärjestäjiltä että siivouksesta vastaavilta tahoilta, jotta toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida ja mallia kehittää sitten eteenpäin. Kaupungin tavoitteena on kokeilujen avulla saada juurrutettua kestomukien käyttöä tapahtumiin. Tavoite on linjassa sekä EU:n kertakäyttömuovin vähentämisvelvoitteen kanssa että kaupungin oman roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelman kanssa. Roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelman toimenpiteenä on myös kannustaa yrityksiä ja kehittää yhteistyötä niiden kanssa. Toimenpiteessä on tarkoitus tehdä yhteistyötä etenkin niiden yritysten kanssa, joiden toiminnasta aiheutuu huomattavaa roskaamista Helsingissä. Kansliapäällikkö on vuonna 2021 päättänyt linjauksesta koskien kaupungin järjestämien tilaisuuksien tarjoilua. Linjauksen mukaan kaupungin omissa ja järjestämissä tilaisuuksissa käytetään ainoastaan kestoastioita ja aterimia. Juomapulloja ei käytetä, vaan juomat tarjoillaan kannusta, kuten olette ehkä itsekin viimeistään tänään huomanneet, kun meillä oli valtiovierailu täällä. Helsingissä kestoastioiden laajempi ja systemaattinen käyttö tapahtumissa vaatii kaupungin yhtenäisen linjauksen sekä astiavuokraamoiden kilpailutuksen jatkossa.

Kiitos tästä erittäin hyvästä kysymyksestä. Aion tätä lähteä selvittämään ja edistämään tässä kaupungissa.

Kiitoksia.

Kiitos apulaispormestarille hyvästä vastauksesta.

Vastauksessa mainitut asiat on ympäristön kannalta tietenkin oikea suunta. Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa, että siirtymä onnistuu käytännössä eikä aiheuta kohtuuttomia kustannuksia tai hallinnollista taakkaa toimijoille, jotka tekevät Helsingistä elävän ja houkuttelevan. Tämän vuoksi olisi tärkeää tarkastella jo nyt, miten tuleviin vaatimuksiin voidaan valmistautua ennakoivasti.

Siksi kysynkin vielä: Voisiko Helsinki yhdessä alan toimijoiden kanssa selvittää, miten etenkin pienempiä toimijoita voitaisiin auttaa muutoksessa ja yhdistää sillä tavalla kunnianhimoiset ympäristötavoitteet ja toimivat edellytykset yrittämiselle ja kaupunkikulttuurille?

Kiitos.

Tack, ordförande och tack till ledamot Grotenfelt för den bra frågan. Eli tämän EU-pakkausasetuksen keskeisenä tavoitteena on tosiaan ehkäistä pakkausjätteen määrää, edistää kierrätystä ja pakkausten uudelleenkäyttöä. Jätteistä pakkaukset on yksi suurimmista ja myös EU:ssakin nopeimmin kasvavista jätevirroista, mikä johtuu tästä lisääntyvästä kulutuksesta ja esimerkiksi verkkokaupan kasvusta. Samaan aikaan pääkaupunkiseudullakin 70 prosenttia sekajätteeseen päätyvistä tuotteista olisi mahdollista kierrättää. Muovia päätyy enemmän sekajätteeseen kuin kierrätykseen. Eli on ihan välttämätöntä, että tätä jätteen määrää vähennetään ja kiertotaloutta edistetään kaikilla tasoilla.

Olen samaa mieltä siitä, että Helsingin tulee olla tässä aktiivinen. Toki tähän liittyy myös ihan velvoitteita esimerkiksi elintarvikevalvontaviranomaisille kunnassa valvontaan liittyen. Eli kysyisin, että onko kommenttia tähän valvontapuoleen, miten siihen on valmistauduttu, kun tiedän, että siellä on haasteita ja esimerkiksi pohdintaa resurssien osalta.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mä muistuttaisin, että kaupungilla on myös paljon omaisuutta, mitä voisi kohdella vähän niin kuin hellemmin. Tarkoitan siis sitä, että ihan toimivaa kamaa lentää tuonne lavalle. Meillä on ollut Pakilan työkeskus, mikä on pitänyt muun muassa leikkipuistojen lasten leikkivälineitä kunnossa. Kun tästä ollaan luovuttu, sittemmin myös ne alkaa hajoamaan ja niitä ei ole kukaan korjaamassa. Meillä on tuolla rullakkokaupalla kaikennäköistä AV-kamaa eri ammattikoulujen kellareissa. Tähän olisi jotain hyvää jatkokäsittelyä saada tulevaisuutta ajatellen.

Mitä mennään sitten vaikka ihan tällaiseen ateriahyödyntämiseen, niin mä en tiedä, onko oppilaitosten hävikkiruokaa esimerkiksi ajateltu jaettavaksi vähävaraisille tai näin. Ainakin leikkipuistoissa näköjään myös jaetaan nykyään aikuisille, mikäli sitä jää yli. Se on hyvä asia.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Kuten tuossa vastauksessa sanoin, niin tässä pyritään tekemään nimenomaan yhteistyötä ja on hyvä sitten huomioida toki nämä pienemmätkin yritykset ja toimijat jatkossa. Valvonta tietysti on velvoittavaa, kun tässä on kyse EU-tason direktiivistä, ja sitä sitten tullaan myös valmistelemaan toimialalla. Kiitos.