Kaupunginvaltuusto · 10.6.2026

Valtuutettu Veronika Honkasalon aloite gynekologisen osaamisen vahvistamisesta osana sosiaali- ja terveyspalveluita

Diaarinumero: HEL 2025-017894
Esittelijä: Kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.

Keskustelu

2 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)

Valtuutettu Veronika Honkasalo Se, että gynekologisia palveluita on saatavilla lähinnä yksityiseltä puolelta, on iso sukupuolten tasa-arvoon liittyvä ongelma, josta me…

Arvoisa puheenjohtaja.

Se, että gynekologisia palveluita on saatavilla lähinnä yksityiseltä puolelta, on iso sukupuolten tasa-arvoon liittyvä ongelma, josta me tietenkin ollaan tiedetty jo hyvin, hyvin pitkään. Se on myös mitä suuremmissa määrin feministinen kysymys. Meiltä jää paljon oireita alidiagnosoimatta. Naiset eivät saa apua ja tukea ajoissa, ja myös on paljon sairauspoissaoloja sen takia, että ikään kuin kärsitään turhaan. Tämä koskee eri-ikäisiä naisia eri elämänvaiheissa. Esimerkiksi vaihdevuosissa on aika tavallista, että kärsitään yksin, kun ei ole varaa mennä yksityiselle. Nythän maan hallitus on näitä gynekologisten palveluiden Kela-korvauksia nostanut, mutta sitä mukaa myös ne toimistomaksut ja lääkärimaksut jännästi nousee, ja se Kela-korvaus ei pienituloista auta.

Tämä mun aloite lähti siitä, että Helsingin Sanomat uutisoi marraskuussa 2025 aika laajasti naisten kokemuksista, joiden mukaan Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa olisi painostettu hormonaalisen ehkäisyn käyttöön ja esimerkiksi kierukan poistosta olisi kieltäydytty tai operaatiota olisi pitkitetty kohtuuttoman pitkään. Monet on puhunut myös siitä, että välttämättä kipulääkettä ei ole saanut tai että se ollut voinut olla hyvin kivulias toimenpide, ja monet naiset eivät ole edes välttämättä herännyt kyseenalaistamaan esimerkiksi tähän toimenpiteeseen liittyvää kipua.

Tämä koko asia on hyvin monitahoinen, ja meillä ei ole välttämättä myöskään korrektia ja eksaktia tutkimustietoa siitä, että mitkä ryhmät erityisesti, mitkä pienituloiset ryhmät tai haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät eivät pääse gynekologisten palveluiden piiriin. Olisinkin toivonut, että sosiaali- ja terveyslautakunta olisi tämän palauttanut niin, että sitä tietoa olisi kerätty Helsingin sosiaali- ja terveystoimen osalta vaikka kyselyin ja eri tutkimustietoa yhdistäen, mutta tämä ei ollut enemmistön henki. Ilmeisesti sinne lautakuntaan kuitenkin on pyydetty tietoa niistä mahdollista hoitoonpääsyn esteistä. Tämä on kysymys siis, josta ollaan laajasti tietoisia, että tämä on suuri epäkohta. Osa naisista ei pääse gynekologisten palveluiden piiriin, koska se yksinkertaisesti maksaa liian paljon. Moni nainen joutuu myös siihen tilanteeseen, että ehkä menee sinne yksityiselle gynekologille ja sitten sanotaan, että pitää tehdä lisää toimenpiteitä ja voipi olla, että joutuu kieltäytymään niistä toimenpiteistä, koska ne maksaa hyvin paljon, jos niitä jatkotoimenpiteitä joudutaan tekemään.

Tämä on, hyvät valtuutetut, erittäin iso tasa-arvoon liittyvä kysymys, joiden parissa mä toivon, että me jatketaan työtä ja mietitään niitä metodeja. Itse olisin toivonut, että tämä olisi palautettu siellä lautakunnassa sillä tavalla, että olisi myös kerätty hyviä käytäntöjä muilta hyvinvointialueilta, jos on kehitetty nimenomaan julkisella puolella sitä, että miten tätä gynekologista osaamista on pystytty vahvistamaan ja saamaan naisia enemmän palveluiden piiriin. Mutta jatketaan työtä.

Valtuutettu Maaret Castrén Näin on, niin kuin valtuutettu Honkasalo sanoi, että tästä puhutaan, mutta paljon on kyllä vielä tehtävää, ja kyllä julkisen puolen pitäisi…

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Honkasalolle.

Näin on, niin kuin valtuutettu Honkasalo sanoi, että tästä puhutaan, mutta paljon on kyllä vielä tehtävää, ja kyllä julkisen puolen pitäisi ottaa tästä koppi. Mä olen yrittänyt selvittää, että missä kohtaa Suomen historiassa olisi ollut joku sellainen asia, joka olisi heittänyt naistentaudit hoidettavaksi julkiselta puolelta pois ja yksityiselle puolelle. Kukaan ei ole pystynyt mulle vastaamaan, että miksi näin on käynyt. Mä olen tehnyt nyt yhteistyötä vuoden verran tutkijaporukan kanssa, joka nimenomaan tutkii naistentauteja ja tätä, että missä niitä pitäisi hoitaa. On selvinnyt, että meillä on paljon terveyskeskuksia, joissa esimerkiksi ei ole lainkaan gynekologista tutkimuspöytää. Eli tavallaan siellä lähdetään jo siitä olettamuksesta, että tällaista tutkimusta ei pidä tehdä. Kuitenkin kaikki lääkärit saavat koulutuksen tähän, että sellaista ei ole, etteikö lääkäri osaisi sitä tehdä. Meillä on vain tällainen kummallinen kulttuuri ja asenne tullut tähän yhteiskuntaan, joka mun mielestä pitää ehdottomasti lähteä purkamaan.

Mä sanoisin, että naistentaudit eivät ole vain naistentauteja. Ne on joka ikisen miehen tauti, joka elää näiden naisten kanssa, jotka eivät saa kunnollista hoitoa näihin vaivoihinsa. Tähän olisi kyllä syytä herätä. Tämä maksaa vielä yhteiskunnalle aika paljon, että meillä on naisia, jotka on työkyvyttömiä, huonosti voivia sen takia, että he eivät saa oikeasti julkisella puolella sitä hoitoa, jota tarvitsisivat.

Kiitos.

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Valtuutettu Veronika Honkasalo ja 28 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsinki huolehtii gynekologisen osaamisen vahvistamisesta ja kehollisen itsemääräämisoikeuden toteutumisesta osana Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluita ja huolehtii siitä, että gynekologille pääsee helposti myös julkisen terveydenhuollon puolella. Aloite on liitteenä 1. Naistentautien erikoislääkärin antama hoito on lähtökohtaisesti erikoissairaanhoitoa. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa potilas ohjataan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarkoituksenmukaiselle hoitotasolle. Hoidon porrastuksen mukaan perusterveydenhuollossa tehdään ensivaiheen arvio ja hoito tai muu palvelu ja potilas ohjataan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta pitää tärkeänä, että gynekologipalveluiden pariin pääsemisen mahdollisia esteitä puretaan ja että erityisen haavoittuvassa asemassa olevien palveluiden tarjontaan kiinnitetään erityistä huomiota. Lautakunta korostaa, että naiserityiset terveyskysymykset ovat tärkeitä ja voivat diagnosoimattomina aiheuttaa kipua ja kärsimystä ja vaikuttaa negatiivisesti niistä kärsivien arkeen. Lautakunta vaatii toimialaa ilmoittamaan, mikä hoitoonpääsyn odotusaika on. Tieto tuodaan sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakuntaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden hoidonporrastus Perusterveydenhuollon perustehtävänä on vastata väestön laaja-alaisista, yleislääketieteellisistä terveyspalveluista, jotka kattavat kymmeniä erilaisia sairaus- ja potilasryhmiä. Kaikkien näiden ryhmien hoito edellyttää, että perusterveydenhuollon rakenteet ja resurssit pysyvät yleislääketieteellisinä, eivät erikoisalakohtaisesti rajattuina. Tämä hoidonporrastus toteutetaan siten, että perusterveydenhuolto huolehtii yleislääkäritasoisesta tutkimuksesta, perustason diagnostiikasta, pitkäaikaissairauksien seurannasta, oireiden ensiarvioinnista ja hoidon koordinoinnista. Erikoissairaanhoito osallistuu hoitoon silloin, kun sairaus tai asiakkaan tilanne edellyttää erityisosaamista, syvällisempää diagnostista arviota tai vaativampaa hoitoa. Perusterveydenhuollossa ilmenevissä gynekologisissa ongelmissa erikoissairaanhoitoa konsultoidaan tarvittaessa samalla tavoin kuin muita erikoissairaanhoidon aloja, huomioiden sovitut työnjaot ja hoitopolut. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ohjaa perusterveydenhuollon toimintaa. Lain 24 §:n mukaan perusterveydenhuoltoon kuuluu väestön terveyden edistäminen sekä yleisten ja tavanomaisten sairauksien tutkimus ja hoito. Lain 50 §:n mukaan erikoissairaanhoito käsittää ne terveyspalvelut, jotka edellyttävät erikoislääkärin osaamista, erityistutkimuksia tai vaativia hoitomenetelmiä. Naistentautien erikoislääkärin antama hoito on lähtökohtaisesti erikoissairaanhoitoa. Lain 51 § edellyttää, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa potilas ohjataan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarkoituksenmukaiselle hoitotasolle. Hoidon porrastuksen mukaan perusterveydenhuollossa tehdään ensivaiheen arvio ja hoito ja potilas ohjataan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon. Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvistetaan perusterveydenhuollon ammattilaisten gynekologista osaamista yhdistämällä laadukas teoreettinen täydennyskoulutus ja käytännön kliininen ohjaus. Osaamista tuetaan lisäksi tarvittaessa lisäkoulutuksilla sekä kehittämällä toimivia ja helposti saavutettavia konsultaatioverkostoja. Perusterveydenhuollossa työskentelevien lääkäreiden osaaminen vaihtelee vastavalmistuneista aina kokeneisiin yleislääketieteen erikoislääkäreihin. Tästä syystä koulutuksen suunnittelussa korostuu yksilöllinen osaamisen johtaminen. Terveysasemien lääkäreiden osaamisen kehittämisen tavoitteena on varmistaa, että jokaisella lääkärillä on riittävät valmiudet tarjota turvallista ja laadukasta hoitoa kaikilla perusterveydenhuoltoon kuuluvilla lääketieteen erikoisaloilla. Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa tarjotaan laajasti naisten terveyteen liittyviä palveluita, kuten esimerkiksi ehkäisyneuvontaa, raskauden seurantaa, seulontoja, vaihdevuosioireiden hoitoa sekä gynekologisten oireiden perusarviointia. Nämä palvelut eivät edellytä erikoissairaanhoidon vaatimaa osaamista, vaan kuuluvat perusterveydenhuollon lakisääteisiin tehtäviin. Raskaudenehkäisy kuuluu perusterveydenhuollon palveluihin, mutta ei ole osa lakisääteistä hoitotakuuta. Hoitajan tekemään kierukan poistoon ei yleensä muodostu jonoa. Mikäli kierukan poisto edellyttää lääkärinvastaanottoa tai asiakas toivoo lääkärin suorittamaa toimenpidettä, odotusaika voi olla pidempi. Helsingin keskitetty ehkäisyneuvonta palvelee nuoria, vammaisia, päihdeasiakkaita tai liikuntarajoitteisia naisia sekä tilanteissa, joissa sopivan ehkäisymenetelmän löytäminen on vaikeaa esimerkiksi perussairauksien tai aiempien ehkäisyongelmien vuoksi. Lisäksi yksikkö tukee ja konsultoi terveysasemia, neuvoloita sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ehkäisyasioissa. Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden asiakkaiden kohdalla voidaan perusterveydenhuollosta konsultoida tai ohjata asiakas HUS-yhtymän ylläpitämän seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukikeskukseen (Seri-tukikeskus). Seri-tukikeskus on matalan kynnyksen tukiyksikkö yli 16-vuotiaille seksuaaliväkivaltaa kokeneille, joka tarjoaa ilmaista kokonaisvaltaista apua, kuten lääketieteellisiä, psykologista tukea ja sosiaalista neuvontaa yhdestä paikasta, sukupuolesta riippumatta, ilman lähetettä tai rikosilmoituksen pakkoa. Viiveet hoidossa ja palautekanavat Aloitteessa tuodaan esille myös Helsingin Sanomien (muun muassa 10.11.2025) uutisoimia naisten kokemuksia, joiden mukaan Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa on painostettu hormonaalisen ehkäisyn käyttöön ja esimerkiksi kierukan poistosta on kieltäydytty tai operaatiota on pitkitetty kohtuuttoman pitkään. Tällainen kohtelu ei kunnioita naisten kehollista itsemääräämisoikeutta. Valtuutetun aloitteessa kuvattuja naisten kokemuksia ehkäisyyn liittyvästä painostuksesta pidetään valitettavina yksittäistapauksina. Hoito- ja palveluratkaisuista sovitaan aina terveydenhuollossa asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä. Asiakas voi antaa saamastaan hoidosta tai palvelusta palautetta Helsingin kaupungin palautejärjestelmän kautta joko nimettömästi tai omalla nimellään. Tunnistautuneelle asiakkaalle annetaan henkilökohtainen vastaus. Palautetta voi antaa myös suoraan henkilökunnalle tai ottamalla yhteyttä sosiaali- ja potilasasiavastaavaan, joka neuvoo palautteen antamiseen liittyvissä käytännöissä. Aloitteessa todetaan myös, että useat gynekologiset vaivat ja lisääntymisterveyteen vaikuttavat sairaudet, kuten endometrioosi ja vulvodynia, ovat alidiagnosoituja, mikä voi johtaa pitkittyneeseen kipuun ja vakaviin seurauksiin. Lisäksi aloitteessa tuodaan esiin, että myös vaihdevuosiin liittyvien oireiden hoidossa on avun saanti usein vaikeaa. Endometrioosin ja vulvodynian diagnostiikan viiveet ovat kansainvälisesti tunnistettu ilmiö, joka liittyy sairauksien monimuotoisiin ja vaihteleviin oireisiin sekä varhaisten diagnosointimenetelmien rajallisuuteen. Kyse ei siten ole yksittäisen perusterveydenhuollon toimintayksikön toiminnasta. Vastaavanlaisia viiveitä esiintyy myös muiden kroonisten ja oireiltaan epäspesifisten sairauksien diagnostiikassa eri erikoisaloilla. Vaihdevuodet ei ole sairaus, vaan luonnollinen biologinen elämänvaihe. Vaihdevuosien aikana tapahtuvat hormonaaliset muutokset voivat kuitenkin aiheuttaa oireita, jotka saattavat heikentää toimintakykyä ja elämänlaatua. Mikäli oireet ovat voimakkaita, lääkäri voi kliinisen arvion perusteella harkita hormonikorvaushoidon aloittamista. Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus tehdä omaa kehoaan koskevat päätökset selkeän, ymmärrettävän tiedon ja yhteisymmärryksen pohjalta terveydenhuollon asiantuntijan kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin asiakkaisiin esimerkiksi nuoriin, vanhuksiin, vammaisiin, päihdeasiakkaisiin, sukupuolivähemmistöihin kuuluviin sekä seksuaalista väkivaltaa kokeneisiin, jotta heidän rajansa, turvallisuutensa ja yksilölliset tarpeensa tulevat kunnioitetuiksi kaikissa palveluprosessin vaiheissa. Riittävän nopealla ja tasavertaisella pääsyllä terveydenhuollon asiantuntijan arvioon ja hoitoon on myönteinen vaikutus asiakkaiden terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Kaikille kuntalaisille avoimien ja hyvin toimivien terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuus on lähtökohta oikeudenmukaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Toimivalta ja saadut lausunnot Asiasta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen. Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginhallitus 01.06.2026 § 429

HEL 2025-017894 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. 25.05.2026 Pöydälle 28.04.2026 Pöydälle Esittelijä vs. kansliapäällikkö Pia Ojavuo

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 12.05.2026 § 123

HEL 2025-017894 T 00 00 03 Lausunto Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti esittelijän ehdotuksesta poiketen antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Veronika Honkasalon ja 28 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien gynekologisen osaamisen vahvistamista osana sosiaali- ja terveyspalveluita: ”Aloitteessa vaaditaan, että Helsinki huolehtii gynekologisen osaamisen vahvistamisesta ja kehollisen itsemääräämisoikeuden toteutumisesta osana Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluita ja huolehtii siitä, että gynekologille pääsee helposti myös julkisen terveydenhuollon puolella. Lisäksi aloitteessa pidetään tärkeänä, että palveluiden saatavuudessa huomioidaan etenkin nuoret ja vähemmistöryhmät. Gynekologeilla tulee olla riittävä osaaminen kohdata erityisryhmät, kuten vammaiset sekä sukupuolivähemmistöt. Lisäksi tulee olla riittävästi osaamista kohdata ja auttaa seksuaalista väkivaltaa kokeneita. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että perusterveydenhuollon perustehtävänä on vastata väestön laaja-alaisista, yleislääketieteellisistä terveyspalveluista, jotka kattavat kymmeniä erilaisia sairaus- ja potilasryhmiä. Kaikkien näiden ryhmien hoito edellyttää, että perusterveydenhuollon rakenteet ja resurssit pysyvät yleislääketieteellisinä, eivät erikoisalakohtaisesti rajattuina. Tämä hoidonporrastus toteutetaan siten, että perusterveydenhuolto huolehtii yleislääkäritasoisesta tutkimuksesta, perustason diagnostiikasta, pitkäaikaissairauksien seurannasta, oireiden ensiarvioinnista ja hoidon koordinoinnista. Erikoissairaanhoito osallistuu hoitoon silloin, kun sairaus tai asiakkaan tilanne edellyttää erityisosaamista, syvällisempää diagnostista arviota tai vaativampaa hoitoa. Perusterveydenhuollossa ilmenevissä gynekologisissa ongelmissa erikoissairaanhoitoa konsultoidaan tarvittaessa samalla tavoin kuin muita erikoissairaanhoidon aloja, huomioiden sovitut työnjaot ja hoitopolut. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ohjaa perusterveydenhuollon toimintaa. Lain 24 §:n mukaan perusterveydenhuoltoon kuuluu väestön terveyden edistäminen sekä yleisten ja tavanomaisten sairauksien tutkimus ja hoito. Lain 50 §:n mukaan erikoissairaanhoito käsittää ne terveyspalvelut, jotka edellyttävät erikoislääkärin osaamista, erityistutkimuksia tai vaativia hoitomenetelmiä. Naistentautien erikoislääkärin antama hoito on lähtökohtaisesti erikoissairaanhoitoa. Lain 51 § edellyttää, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa potilas ohjataan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarkoituksenmukaiselle hoitotasolle. Hoidon porrastuksen mukaan perusterveydenhuollossa tehdään ensivaiheen arvio ja hoito ja potilas ohjataan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvistetaan perusterveydenhuollon ammattilaisten gynekologista osaamista yhdistämällä laadukas teoreettinen täydennyskoulutus ja käytännön kliininen ohjaus. Osaamista tuetaan lisäksi tarvittaessa lisäkoulutuksilla sekä kehittämällä toimivia ja helposti saavutettavia konsultaatioverkostoja. Perusterveydenhuollossa työskentelevien lääkäreiden osaaminen vaihtelee vastavalmistuneista aina kokeneisiin yleislääketieteen erikoislääkäreihin. Tästä syystä koulutuksen suunnittelussa korostuu yksilöllinen osaamisen johtaminen. Terveysasemien lääkäreiden osaamisen kehittämisen tavoitteena on varmistaa, että jokaisella lääkärillä on riittävät valmiudet tarjota turvallista ja laadukasta hoitoa kaikilla perusterveydenhuoltoon kuuluvilla lääketieteen erikoisaloilla. Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa tarjotaan laajasti naisten terveyteen liittyviä palveluita, kuten esimerkiksi ehkäisyneuvontaa, raskauden seurantaa, seulontoja, vaihdevuosioireiden hoitoa sekä gynekologisten oireiden perusarviointia. Nämä palvelut eivät edellytä erikoissairaanhoidon vaatimaa osaamista, vaan kuuluvat perusterveydenhuollon lakisääteisiin tehtäviin. Raskaudenehkäisy kuuluu perusterveydenhuollon palveluihin, mutta ei ole osa lakisääteistä hoitotakuuta. Hoitajan tekemään kierukan poistoon ei yleensä muodostu jonoa. Mikäli kierukan poisto edellyttää lääkärinvastaanottoa tai asiakas toivoo lääkärin suorittamaa toimenpidettä, odotusaika voi olla pidempi. Helsingin keskitetty ehkäisyneuvonta palvelee nuoria, vammaisia, päihdeasiakkaita tai liikuntarajoitteisia naisia sekä tilanteissa, joissa sopivan ehkäisymenetelmän löytäminen on vaikeaa esimerkiksi perussairauksien tai aiempien ehkäisyongelmien vuoksi. Lisäksi yksikkö tukee ja konsultoi terveysasemia, neuvoloita sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ehkäisyasioissa. Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden asiakkaiden kohdalla voidaan perusterveydenhuollosta konsultoida tai ohjata asiakas HUS-yhtymän ylläpitämän seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukikeskukseen (Seri-tukikeskus). Seri-tukikeskus on matalan kynnyksen tukiyksikkö yli 16-vuotiaille seksuaaliväkivaltaa kokeneille, joka tarjoaa ilmaista kokonaisvaltaista apua, kuten lääketieteellisiä, psykologista tukea ja sosiaalista neuvontaa yhdestä paikasta, sukupuolesta riippumatta, ilman lähetettä tai rikosilmoituksen pakkoa. Aloitteessa tuodaan esille myös Helsingin Sanomien (muun muassa 10.11.2025) uutisoimia naisten kokemuksia, joiden mukaan Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa on painostettu hormonaalisen ehkäisyn käyttöön ja esimerkiksi kierukan poistosta on kieltäydytty tai operaatiota on pitkitetty kohtuuttoman pitkään. Tällainen kohtelu ei kunnioita naisten kehollista itsemääräämisoikeutta. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että valtuutetun aloitteessa kuvattuja naisten kokemuksia ehkäisyyn liittyvästä painostuksesta pidetään valitettavina yksittäistapauksina. Hoito- ja palveluratkaisuista sovitaan aina terveydenhuollossa asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä. Asiakas voi antaa saamastaan hoidosta tai palvelusta palautetta Helsingin kaupungin palautejärjestelmän kautta joko nimettömästi tai omalla nimellään. Tunnistautuneelle asiakkaalle annetaan henkilökohtainen vastaus. Palautetta voi antaa myös suoraan henkilökunnalle tai ottamalla yhteyttä sosiaali- ja potilasasiavastaavaan, joka neuvoo palautteen antamiseen liittyvissä käytännöissä. Aloitteessa todetaan myös, että useat gynekologiset vaivat ja lisääntymisterveyteen vaikuttavat sairaudet, kuten endometrioosi ja vulvodynia, ovat alidiagnosoituja, mikä voi johtaa pitkittyneeseen kipuun ja vakaviin seurauksiin. Lisäksi aloitteessa tuodaan esiin, että myös vaihdevuosiin liittyvien oireiden hoidossa on avun saanti usein vaikeaa. Endometrioosin ja vulvodynian diagnostiikan viiveet ovat kansainvälisesti tunnistettu ilmiö, joka liittyy sairauksien monimuotoisiin ja vaihteleviin oireisiin sekä varhaisten diagnosointimenetelmien rajallisuuteen. Kyse ei siten ole yksittäisen perusterveydenhuollon toimintayksikön toiminnasta. Vastaavanlaisia viiveitä esiintyy myös muiden kroonisten ja oireiltaan epäspesifisten sairauksien diagnostiikassa eri erikoisaloilla. Vaihdevuodet ei ole sairaus, vaan luonnollinen biologinen elämänvaihe. Vaihdevuosien aikana tapahtuvat hormonaaliset muutokset voivat kuitenkin aiheuttaa oireita, jotka saattavat heikentää toimintakykyä ja elämänlaatua. Mikäli oireet ovat voimakkaita, lääkäri voi kliinisen arvion perusteella harkita hormonikorvaushoidon aloittamista. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta pitää tärkeänä, että gynekologipalveluiden pariin pääsemisen mahdollisia esteitä puretaan ja että erityisen haavoittuvassa asemassa olevien palveluiden tarjontaan kiinnitetään erityistä huomiota. Lautakunta korostaa, että naiserityiset terveyskysymykset ovat tärkeitä ja voivat diagnosoimattomina aiheuttaa kipua ja kärsimystä ja vaikuttaa negatiivisesti niistä kärsivien arkeen. Lautakunta vaatii toimialaa ilmoittamaan, mikä hoitoonpääsyn odotusaika on. Tieto tuodaan sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakuntaan. Johtopäätökset Naistentautien erikoislääkärin antama hoito on lähtökohtaisesti erikoissairaanhoitoa. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa potilas ohjataan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarkoituksenmukaiselle hoitotasolle. Hoidon porrastuksen mukaan perusterveydenhuollossa tehdään ensivaiheen arvio ja hoito tai muu palvelu ja potilas ohjataan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon. Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus tehdä omaa kehoaan koskevat päätökset selkeän, ymmärrettävän tiedon ja yhteisymmärryksen pohjalta terveydenhuollon asiantuntijan kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin asiakkaisiin esimerkiksi nuoriin, vanhuksiin, vammaisiin, päihdeasiakkaisiin, sukupuolivähemmistöihin kuuluviin sekä seksuaalista väkivaltaa kokeneisiin, jotta heidän rajansa, turvallisuutensa ja yksilölliset tarpeensa tulevat kunnioitetuiksi kaikissa palveluprosessin vaiheissa. Riittävän nopealla ja tasavertaisella pääsyllä terveydenhuollon asiantuntijan arvioon ja hoitoon on myönteinen vaikutus asiakkaiden terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Kaikille kuntalaisille avoimien ja hyvin toimivien terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuus on lähtökohta oikeudenmukaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.” Esittelijän perustelut Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Veronika Honkasalon ja 28 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien gynekologisen osaamisen vahvistamisesta osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Lausuntoa on pyydetty 15.5.2026 mennessä. Käsittely Asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus: Jäsen Jenny Kasongo: Lisätään lausunnon loppuun: Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta pitää tärkeänä, että gynekologipalveluiden pariin pääsemisen mahdollisia esteitä puretaan ja että erityisen haavoittuvassa asemassa olevien palveluiden tarjontaan kiinnitetään erityistä huomiota. Lautakunta korostaa, että naiserityiset terveyskysymykset ovat tärkeitä ja voivat diagnosoimattomina aiheuttaa kipua ja kärsimystä, ja vaikuttaa negatiivisesti niistä kärsivien arkeen. Lautakunta vaatii toimialaa ilmoittamaan, mikä hoitoonpääsyn odotusaika on. Tieto tuodaan sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakuntaan. Kannattaja: jäsen Nita Austero Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta hyväksyi yksimielisesti jäsen Jenny Kasongon tekemän ja jäsen Nita Austeron kannattaman vastaehdotuksen. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti asiasta hyväksytyn vastaehdotuksen osalta esittelijän ehdotuksesta poiketen. 28.04.2026 Pöydälle Esittelijä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja Juha Jolkkonen

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)