Valtuutettu Sandra Hagmanin aloite Palestiinaa koskevasta nimestä Helsingin nimistöön

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Mä haluan aluksi kiittää valtuutettu Hagmania tästä aloitteesta. Se nostaa tärkeän keskustelun siitä, mitä Helsinki haluaa viestiä arvoistaan. Mä en halua kritisoida tässä itse vastausta, vaan nostaa esiin yhden periaatteellisen kysymyksen. Perusteluna vastauksessa todetaan, että ajankohtaisia kriisejä ei tulisi käsitellä nimistön kautta. Mutta onko ajankohtaisuus todella syy olla toimimatta vai just syy toimia? Helsingin nimistö ei ole koskaan ollut täysin neutraalia. Esimerkiksi Minna Canthin mukaan nimettyjä paikkoja annettiin aikana ennen ensimmäistä naisministeriä, jolloin hänen ajamansa tasa-arvo ei ollut itsestäänselvyys, vaan kiistanalainen ja ajankohtainen kysymys. Just siksi nimillä on merkitystä. Ne kertoo, mitä arvoja halutaan nostaa esiin meidän omassa ajassa.

Toivon, että me ei oteta katsettamme pois ajankohtaisista kriiseistä, vaan uskalletaan puhua niistä, osoittaa solidaarisuutta ja pitää esillä rauhaa ja ihmisoikeuksia myös silloin, kun ne on kaikkein ajankohtaisimpia. Tämä aloite on yksi tapa tehdä se.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ja kiitos hienosta avauspuheenvuorosta tähän aiheeseen.

Tosiaan arvoisat valtuutetut.

Tämä Palestiinan nimeä kantava nimistöaloite syntyi puhtaasti kivusta. Siitä kivusta, jota Suomen puuttumattomuus ja osallisuus Gazan kansanmurhaan on aiheuttanut meissä monissa, monissa ihmisissä. Tämä aloitehan keräsi nämä vaadittavat 25 allekirjoitusta yhdessä kokouksessa, mikä kuvastaa sitä, että tämä on yhdessä jaettua surua.

Mutta valitettavasti ja kaikilla kunnioituksella nimistötoimikunnalle hekin sortuivat tässä vastauksessaan oikeistovetoisen ulkopoliittisen johtomme linjaan, kun se sanoo, että meneillään olevaa konfliktia ei olisi hyvä kommentoida nimistön kautta. Tämähän on ollut Suomenkin valtion linja Palestiinan tunnustamisen yhteydessä. Ei voida, kun on tämä konflikti. Mutta anteeksi nyt vaan, tämä konflikti on ollut olemassa jo vuodesta 1948. Nakbasta tulee kuluneeksi tänä keväänä jo 78 vuotta, ja koko sen ajan palestiinalaisten olemassaolon mahdollisuuksia on kavennettu ja palestiinalaisia on systemaattisesti tapettu ja ajettu maanpakoon.

Eli ei ole mitään syytä odottaa. Tai paremminkin, mitä me siis odotamme? Odotammeko me täällä, että nimeämme Palestiinan mukaisesti jonkun kadunpätkän, sitten kun Palestiinaa tai Palestiinan kansaa ei enää ole olemassa? Ehkä voimme sitten nimetä jonkun uuden asuinalueen vastaavien tuhoutuneiden kansakuntien mukaan Etruskien katu, Inkojen polku ja Palestiinalaisten aukio muistoksi siitä, että joskus oli maa ja kansa nimeltä Palestiina.

Mikä meitä vaivaa? Se on mun suurin mietteeni ollut pitkään. Tämä aloite olisi voinut olla yksi, siis yksi hyvinkin pieni, konkreettinen ele sen osoittamiseksi, että kyllä meitä kiinnostaa, että kyllä me välitämme. Muualla Euroopassa tämä on ollut mahdollista. Tämä suomalainen välinpitämättömyys on oikeasti pohjoismaisesti ja eurooppalaisesti katsottuna todella poikkeuksellista. Eli mikä meitä vaivaa?

Minä toivoisin myös, että katsottaisiin tätä asiaa helsinkiläisestä näkökulmasta. Mietin sitäkin helsinkiläistä palestiinalaista lastenhoitajaa, joka hoitaa helsinkiläisiä lapsia helsinkiläisessä päiväkodissa. Tai sitä helsinkiläistä palestiinalaista, joka toimii työllisyyspalveluissa ja auttaa helsinkiläisiä työllistymään. Tai sitä, joka tekee yliopistolla tutkimusta. Tai sitä, joka tekee ohjelmointia. Mietin kaikkia niitä palestiinalaistaustaisia helsinkiläisiä, jotka käyvät täällä koulua ja päiväkotia. Nämä ovat helsinkiläisiä, jotka käyvät joka ilta nukkumaan rinnassaan syvä kipu menetetystä maasta ja kansan kärsimyksistä. Heidän kunniakseen ensisijassa mä olisin halunnut, että me oltaisiin oltu rohkeita ja me oltaisiin voitu nimetä joku paikka tästä kaupungista Palestiinan mukaan. Mikä meitä vaivaa?

Nimistötoimikunta kuitenkin lausuntonsa lopussa antoi toivoa, kun siellä lukee, että jos jokin Palestiinaan liittyvä tai muuten aihepiiriin sopiva kohde tulee nimettäväksi tulevissa asemakaavamuutoksissa missä päin kaupunkia tahansa, voidaan Palestiina harkita otettavaksi huomioon nimiaiheena. Otan tämän positiivisena ja toiveikkuudella vastaan. Helsinki kasvaa ja kehittyy, ja uusia asemakaavoja tehdään eri puolille jatkuvasti, joten jäämme odottamaan. Toivonkin, että nimistötoimikunta todella pitää mielessä Palestiinan ja tulee pitämään sen vielä, kun sillä on oikeasti konkreettisesti tässä elävässä elämässä merkitystä.

Tulen seuraamaan kehitystä. Kahden vuoden päästä nakbasta tulee kuluneeksi 80 vuotta. Jos nimeä ei vielä näy, niin lupaan tehdä uuden aloitteen. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Vaikka jollain asteella pystyn ymmärtämään nimistötoimikunnan kantaa, jossa ei nähdä kaavanimistön olevan tarkoituksenmukaisin tapa käsitellä käynnissä olevia konflikteja, niin kannan samaan aikaan huolta siitä, että Israelin miehittäessä Palestiinaa laittomasti jo yli seitsemättä vuosikymmentä on aihe sellainen, josta voidaan aina pestä kädet vetoamalla sen käynnissä olemiseen. Siksi haluankin kiittää valtuutettu Hagmania aloitteesta ja painottaa, että Palestiinaa aidosti tulee voida harkita nimiaiheeksi tulevaisuudessa. Gazan kansanmurhassa on tapettu yli 70 000 ihmistä, ja nämä luvut ovat todennäköisesti alakanttiin. Tämä vastaa suunnilleen sitä, että joka kymmenes helsinkiläinen olisi tapettu. On mahdoton ajatella, että tämän tuhon edessä olisi vaihtoehto olla toimimatta. Kuten tämän valtuuston aloittaneella kyselytunnilla jälleen huomattiin, ei Helsinki suinkaan ole maailman myrskyistä irrallinen, vaan nämä vaikuttavat oleellisesti myös kaupunkilaisten arkeen. Vaikka nimistöä ei nähtäisi sille oikeaksi paikaksi, on kaupungilla ehdottomasti tapoja käsitellä maailman tapahtumia ja kriisejä sekä osoittaa solidaarisuutta, ja niin sen tulee myös tehdä. Peräänkuulutankin tässä kohtaa, että sitä myös hyödynnetään esimerkiksi silloin, kun kaupunki päättää, mihin se hankintojen muodossa rahansa käyttää.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Todella hyvä puheenvuoro ja valtuutettu Hagmanilla on hyvä aloite. Kiitos tästä aloitteesta.

Haluan sen verran valtuutettu Hagmanillekin antaa krediittiä tästä. Tämän aloitteen kautta itselläkin heräsi vähän ajatusta ja tein toista aloitetta tukeakseni tätäkin. Toi aloite, mitä mä olen tehnyt, sen ajatus on se, että Helsinki maailmankyläksi, katunimistön uudistaminen monikulttuurisuuden vahvistamiseksi. Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa Helsingin asemaa kansainvälisenä maailmankylänä ja juhlistaa kaupungin monimuotoisuutta nimeämällä katuja niiden maiden mukaan, joista Helsingin asukkaat ovat kotoisin. Eli miksi Helsingissä ei voi olla Vietnamin polku? Miksi ei voi olla Somaliakatu? Miksi ei voi olla Brasilian polku? Meidän pitää katsoa eteenpäin tulevaisuuteen ja katsoa sitä, että Helsinki on moninainen, Helsinki on monikulttuurinen, Helsinki on kansainvälinen.

Toivon, että tuetta aloitetta ja saadaan kaikkien maiden nimet meidän kaduille. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan sitä, että yksi Helsingin kaduista nimetään Palestiinan mukaan. Se olisi selkeä ja arvokas tapa osoittaa tukea Gazassa ja Länsirannalla kärsiville ihmisille. Tämä ei ole vain nimi, vaan viesti ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Kiitos.