Kaupunginvaltuusto · 25.3.2026
Valtuutettu Björn Månssonin aloite Riistavuorenpuiston luonnonsuojelualueen perustamiseksi
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.
Keskustelu
8 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)
Ledamoten Björn Månsson Aloitteen hylkäämisen perustelut ovat aika ristiriitaisia. Toisaalta sanotaan, että Riistavuorenpuiston luontoarvot eivät ole erityisen…
Tack, ordförande.
Aloitteen hylkäämisen perustelut ovat aika ristiriitaisia. Toisaalta sanotaan, että Riistavuorenpuiston luontoarvot eivät ole erityisen korkeita, mutta toisaalta samassa tekstissä sanotaan, että metsä siellä on suhteellisen laaja ja yhtenäinen ja siksi ekologiselle verkostolle merkityksellinen. Edelleen luetellaan viisi erityistä luontoarvoa, muun muassa liito-oravat, arvokkaan kangasmetsän uhanalaiset luontotyypit ja arvokkaat kasvit ja kohteet. Kaiken lisäksi vielä mainitaan vaarantuneet lajit, lintuja ja kasvilajeja. Maallikon silmissä tämän pitäisi mielestäni riittää luonnonsuojelualueen perustamiseksi.
Huomioitavaa on vielä se, että tämän puiston lähialueen rakennussuunnitelmat ovat epävarmoja. Helsingin hallinto-oikeus on tosin hylännyt tehdyt valitukset, mutta nimenomaan äänestyksen jälkeen, jolloin esittelijäjäsen vähemmistönä olisi halunnut hyväksyä nämä valitukset tai huomautukset, mitä ne nyt olikaan juridisesti, ja asia on nyt jo korkeamman hallinto-oikeuden käsissä. Eli alueen kokonaisuuden kohtalo on vielä auki, mutta tässä luonnonsuojelualuepäätöksessähän oli kysymys nimenomaan siitä mäestä, siitä kallioalueesta, ei kaduista.
Valtuutettu Atte Kaleva Valtuutettu Månsson tässä nostaa aika hyvin esiin tämän tietynlaisen kaksoisstandardin, joka Helsingissä vallitsee silloin, kun puhutaan…
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Månsson tässä nostaa aika hyvin esiin tämän tietynlaisen kaksoisstandardin, joka Helsingissä vallitsee silloin, kun puhutaan luontoarvoista.
Nimittäin luontoarvojen merkitys riippuu vahvasti siitä, missä nämä luontoarvot sijaitsevat, ei niinkään siitä, minkälaisia ne itsessään ovat. Välillä yksittäiset kirvelilattakoin esiintymät, puhutaan 4–5 yksittäistä kasvia, joissa on tätä kirvelilattakoita esiintynyt, ovat aiheuttaneet sen, että ei voida esimerkiksi vaikka Lapinlahden sairaala-aluetta kehittää millään tavoin. Se vedetään aivan ikään kuin toimenpidekieltoon.
Sen sijaan taas jossain muualla esiintyy erittäin uhanalaisia, harvinaisia, puhutaan nyt vaikka esimerkiksi kimolepakosta ja viheryökkösestä, jotka ovat EU-direktiivilajeja. Eikä tarvitse edes mainita tätä liito-oravaa, jonka papanoita on löytynyt. Jos nämä onnettomat eläimet sattuvat esiintymään sellaisella alueella, jonne tämä Helsingin rakentaminen on päätetty keskittää, silloin sillä ei ole pienintäkään merkitystä, että siellä näitä erittäin uhanalaisia EUdirektiivilajeja esiintyy. Sille ei anneta mitään painoarvoa silloin. Nyt tässä Riistavuoren metsän kohdalla tämä sama ilmiö esiintyy, että kun on päätetty, että kalliot vedetään sileäksi ja tämä erittäin arvokas luontoalue, jota käytetään siellä nämä paikalliset ihmiset. Jopa kauempaakin tullaan sinne virkistäytymään. Lapset päiväkodeissa menee sinne. Koululuokat menee sinne, pitää siellä jopa oppitunteja. Mutta kun se on päätetty, että se on jyrättävä, jotta saadaan tämä pikaratikka, niin silloin millään luontoarvolla ei ole pienintäkään merkitystä. Ei mitään merkitystä.
Tämä on aika surullista, että meillä on täällä kaupungissa vallinnut jo pitkän aikaa, tämmöinen hyvin voimakas kaksoisstandardi, mitä liittyy näihin luontoarvoihin. Se on hyvin ikävää minusta. Mä toivon, että järki voittaisi tässäkin asiassa. Valitettavasti sellaista nyt ei tämänkin aloitevastauksen perusteella ole näkyvissä.
Ledamoten Björn Månsson · vastauspuheenvuoro Olen taipuvainen olemaan vähän samaa mieltä Atte Kalevan kanssa siitä, että riippuu paikasta, miten paljon arvostetaan tiettyjä kasvi- ja…
Olen taipuvainen olemaan vähän samaa mieltä Atte Kalevan kanssa siitä, että riippuu paikasta, miten paljon arvostetaan tiettyjä kasvi- ja eläinlajeja. Mutta huomautan, että minun aloitteeni ei koskenut koko tätä aluetta. Se ei olisi tehnyt mahdottomaksi kadunvarsien rakentamista, vaikka siinä oli mun mielestä menty vähän liiallisuuksiin, mutta tämä aloite ei koskenut sitä, vaan nimenomaan tätä luontoaluetta siellä keskellä.
Valtuutettu Pentti Arajärvi · vastauspuheenvuoro Valtuutettu Kaleva piti juuri hyvän puheen, jonka jälkeen voi kysyä, että miten se menikään se satamatunnelin suuaukko. Se olisi voitu…
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Kaleva piti juuri hyvän puheen, jonka jälkeen voi kysyä, että miten se menikään se satamatunnelin suuaukko. Se olisi voitu tehdä niin, että se ei häiritse luontoarvoja.
Valtuutettu Atte Kaleva · vastauspuheenvuoro Tämä satamatunnelin suuaukko ei toki ollut siinä näiden neljän tai viiden kirvelikasvin kohdalla, jossa tätä kirvelilattakoita esiintyi,…
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.
Tämä satamatunnelin suuaukko ei toki ollut siinä näiden neljän tai viiden kirvelikasvin kohdalla, jossa tätä kirvelilattakoita esiintyi, jotka kasvit olisi voitu, jos se siinä olisi ollut, vaikka ottaa ylös, siirtää, ja kirvelilattakoit olisivat seuranneet tätä kirveliä. Ymmärrän tämän, mitä tämä valtuutettu Månsson sanoi tässä, että nythän kysymys olisi ollut siitä edes, että tätä rakentamista, mikä nyt sinne on päätetty, mikä on liiallista, se on näin. Tämä ei olisi edes sitä estänyt, mutta kun se on siellä Riistavuoressa, joka on ollut kiistanalainen kohta, silloin näillä luontoarvoilla ei ole mitään painoarvoa.
Yksittäisten lahokaviosammalesiintymien, nekin pistemäisiä kasviesiintymiä, niiden tieltä on massoitettu uudestaan kerrostaloja. On käännetty, jotta nämä lahokaviosammaleet eivät jäisi sinne rakennettavan alle silloin, kun on päätetty, että tässä kohtaa se on tärkeää. Mutta sitten kun on päätetty jossain kohdassa luontoarvot eivät ole tärkeitä, silloin niillä ei ole pienintäkään merkitystä. Tämä on hyvin valitettavaa.
Valtuutettu Pentti Arajärvi · vastauspuheenvuoro On valitettavaa, jos satamatunnelin päätös tehtiin noin huonoilla tiedoilla. Siellä Satama epätoivoisesti koittaa pitää hengissä sitä…
Arvoisa puheenjohtaja.
On valitettavaa, jos satamatunnelin päätös tehtiin noin huonoilla tiedoilla. Siellä Satama epätoivoisesti koittaa pitää hengissä sitä kirvelilattakoita, mutta lähinnä vain sen takia, että jos se häviää sieltä, niin koko tunnelia ei voida rakentaa tai ainakaan ei voida siihen kohtaan rakentaa.
Valtuutettu Laura Korpinen Kiitän valtuutettu Månssonia, että hän on tätä Riistavuori-asiaa pitänyt esillä. Pidän itsekin hyvin surkuhupaisena sitä, että ihmiset on…
Arvoisa puheenjohtaja.
Kiitän valtuutettu Månssonia, että hän on tätä Riistavuori-asiaa pitänyt esillä. Pidän itsekin hyvin surkuhupaisena sitä, että ihmiset on suurissa määrin äänestänyt tässä kaupungissa vihreitä, koska heitä on harmittanut se, mitä lähiluonnolle tapahtuu. Eivätkä he ole ymmärtäneet sitä, että nimenomaan vihreiden valtakaudella tätä hävitystä on tehty.
Kiitos.
Valtuutettu Seida Sohrabi Haluan yhtyä Kalevan puheenvuoroon, kun hän puhui kaksoisstandardeista tässä valtuustossa. Nimittäin painotettujen oppikirjojen kohdalla…
Arvoisa puheenjohtaja.
Haluan yhtyä Kalevan puheenvuoroon, kun hän puhui kaksoisstandardeista tässä valtuustossa. Nimittäin painotettujen oppikirjojen kohdalla pidettiin tärkeänä sitä, että lapsia ja nuoria kuullaan ja hyvin monissa muissakin asioissa me aina tuodaan esille, kuinka tärkeää on lapsia ja nuoria kuulla. Samaa sanottiin tietenkin viime kuun lopussa, kun käsiteltiin lihan ja maidon puolittamista. Liha-maitoasiassa siinä kohtaa lapsia ei tosiaan haluttu kuulla, vaikka lapset tekivät hyvin selväksi niin lautakunnassa kuin täälläkin, että mikä heidän kantansa on. Joten kyllä nämä kaksoisstandardit on vain todistettu hyvin useasti ja ikäviä hommia.
Kiitos.
Asiakirjan teksti
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Valtuutettu Björn Månsson ja 24 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan Riistavuorenpuiston ydinosan ottamista uudeksi luonnonsuojelualueeksi, koska nykyisten suojelualueiden joukossa kallioalueet ovat aliedustettuina. Aloite on liitteenä 1. Kaupunginhallitus hyväksyi 23.6.2025 § 474 Helsingin luonnonsuojelualueohjelman vuosille 2025–2038. Ohjelmaan on valittu luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita, jotka pyritään perustamaan luonnonsuojelualueiksi ohjelmakauden aikana, ja se on monialaisen valmistelutyön kokonaisnäkemys siitä, mitkä alueet Helsingin kaupungissa tulisi ensisijaisesti rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla. Ohjelmaan valittujen kohteiden perustaminen suojelualueiksi ohjelmakauden aikana tulee työllistämään valmistelua täysimääräisesti eikä ohjelman ulkopuolisten alueiden rauhoittamista pidetä tarkoituksenmukaisena. Riistavuorenpuiston luontoarvot eivät ole luonnonsuojelualueohjelman kohteiden valintaperusteita käyttäen erityisen korkeita. Länsi-Haagan asemakaavan 12883 muutoksessa puistoksi eli VP merkityn osuuden suojelulla ei saavutettaisi luonnonsuojelun kannalta merkittävää hyötyä. Luonnonsuojelualueen perustaminen ei vaikuttaisi VP-alueen nykyisten luontoarvojen turvaamiseen, koska kaava-alueen tällä osuudella ei ole merkittävää tarvetta luonnonolojen muuttamiseen. Riistavuorenpuiston metsä on suhteellisen laaja ja yhtenäinen metsäalue ja sellaisena ekologiselle verkostolle merkityksellinen. Kaupungin luontotietojärjestelmään liitetyissä luontoselvitysaineistoissa on tunnistettu Riistavuorenpuistosta viisi erityistä luontoarvoa: liito-oravan ydinalueet, metsä- ja puustoisen verkoston ydinmetsä, arvokkaat kangasmetsät, uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit sekä arvokkaat kasvikohteet. Riistavuorenpuistossa esiintyy edellä mainittuja luontoarvoja kahtena erillisenä keskittymänä alueen pohjois- ja etelä-/länsiosassa. Keskittymät ilmenevät selvästi Helsingin luontotietojärjestelmän heat map - ja Zonation-luontoarvokartoista, joiden avulla voidaan suhteuttaa alueen luontoarvoja muihin Helsingin luontoalueisiin Luontoliiton metsäryhmän vuonna 2024 tekemässä luontoselvityksessä todettiin alueelta valtakunnallisesti vaarantunut harjaskääpä sekä silmälläpidettävät rusokantokääpä ja kaarnakääpä, alueellisesti uhanalainen riukukääpä, sekä useita kasvupaikkoja valtakunnallisesti erittäin uhanalaisesta, mutta Helsingissä yleisestä lahokaviosammalesta. Lisäksi Laji.fi-portaaliin tallennetuista aineistoista löytyy havaintoja punaisen listan lintulajeista ja luontodirektiivin liitteen IV lajista, pohjanlepakosta. Lintulajit ovat Helsingissä yleisiä, eikä pohjanlepakosta tunneta alueelta lisääntymis- eikä levähdysalueita, joita koskee luonnonsuojelulain hävittämis- ja heikentämiskielto. Riistavuorenpuistolla ei ole erityisen korkeaa luonnon kokonaisarvoa verrattuna kaupungin luonnonsuojelualueohjelman kohteisiin. Koko metsäalue saa luonnonsuojelualueohjelman 2025–2038 kohteiden valinnassa käytetyssä arvopisteytyksessä pisteet 3/13. Luontoliiton havainnot eivät nosta pisteitä, koska niiden perusteella rajattava kääpäalue ei kuuluisi arvoluokkaan I. Riistavuorenpuiston keskiosassa sijaitseva, Etelä-Suomessa äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi kangaskorpi ei kuulu luonnonsuojelualueohjelmassa huomioituihin arvokohteisiin, koska se on edustavuudeltaan heikko. Liito-oravalle tärkeitä alueita ja lahokaviosammalesiintymiä ei ole käytetty ohjelmakohteiden valintaperusteena, mutta niitä sisältyy moniin ohjelmakohteisiin. Valtuustoaloitteessa suojelun perusteena esitetty kallioalue ei kuulu Helsingistä raportoituihin arvokkaisiin geologisten kohteisiin. Geologisia arvoja käytettiin luonnonsuojelualueohjelman kohteiden valinnassa lisäperusteena, ja arvokkaita kalliomuodostumia valittiin ohjelmakohteiksi. Moniin ohjelmakohteisiin sisältyy myös muita kuin erityisen arvokkaita kallioita osana erilaisten luontotyyppien yhdistelmää tai kasvillisuudeltaan arvokasta aluetta. Välittömästi asutukseen rajautuvana kohteena Riistavuorenpuistoa käytetään paljon ulkoiluun, mikä aiheuttaa kasvillisuuden kulumista. Luonnonsuojelualueen perustaminen ei vähentäisi oleellisesti kulumista. Luonnonsuojelualueille on mahdollista asettaa liikkumisrajoituksia, mutta kulkemista Riistavuorenpuiston kallioilla ei ole perusteltua rajoittaa rauhoitusmääräyksillä, koska sieltä ei tunneta tavanomaista arvokkaampaa kasvilajistoa. Merkittävä osa kalliosta geologisena muodostumana voidaan säilyttää pitämällä rakentamatta jäävä alue luonnonmukaisena puustoisena ja kallioisena alueena. Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen. Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.
Aiempi käsittely muissa toimielimissä
Kaupunginhallitus 09.03.2026 § 165
HEL 2025-014878 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula
Kaupunkiympäristölautakunta 20.01.2026 § 26
HEL 2025-014878 T 00 00 03 Lausunto Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Valtuustoaloitteessa esitetään Riistavuorenpuiston ydinalueen perustamista luonnonsuojelualueeksi, koska nykyisten suojelualueiden joukossa kallioalueet ovat aliedustettuja. Kaupunginhallitus hyväksyi 23.6.2025 Helsingille uuden luonnonsuojelualueohjelman vuosille 2025 - 2038. Riistavuorenpuiston luontoarvot eivät ole luonnonsuojelualueohjelman kohteiden valintaperusteita käyttäen erityisen korkeita. Länsi-Haagan asemakaavamuutoksessa puistoksi eli VP merkityn osuuden suojelulla ei saavutettaisi luonnonsuojelun kannalta merkittävää hyötyä. Luonnonsuojelualueen perustaminen ei vaikuttaisi VP-alueen nykyisten luontoarvojen turvaamiseen, koska kaava-alueen tällä osuudella ei ole merkittävää tarvetta luonnonolojen muuttamiseen. Asia liittyy Länsi-Haagan asemakaavan 12883 muutokseen, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 11.12.2024. Kaavamuutos koskee puisto-, lähivirkistys- ja katualueita. Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt päätöksellään Länsi-Haagan asemakaavaa koskevat valitukset 1.12.2025, mutta asemakaava ei ole vielä saanut lainvoimaa. Länsi-Haagan asemakaavan muutoksessa osoitetaan asumista ja liiketilaa uuden Länsi-Helsingin pikaraitiotien varrelle osana laajempaa Vihdintien bulevardikaupungin kehitystä. Rakentamiselle on varattu kapea vyöhyke Vihdintien reunaan siten, että Riistavuorenpuiston metsäisestä ja kallioisesta alueesta säästyy noin kaksi kolmasosaa. Suuri osa uudesta maankäytöstä sijoittuu poistuvien 110 kV ilmajohtojen turva-alueelle, jolla kasvillisuutta on jo nykyisellään rajoitettu, sillä johtoalueet on pidettävä avoimina ja aluskasvillisuus sekä puusto raivataan tai karsitaan säännöllisesti. Näyttävien kallioselänteiden säilyminen puistossa ja korttelialueiden keskellä sekä kallion louhintatarpeen minimointi on ollut kaavaratkaisun keskeinen lähtökohta. Myös liito-orava kulkureitteineen huomioitiin kaavan suunnittelussa. Vihdintien varren suon kuivumista rakentamisen vuoksi tullaan kompensoimaan purkamalla ulkoiluteiden patoavia rakenteita ja ohjaamalla hulevesiä kuivahtaneen suoluonnon elvyttämiseksi alueen eteläosaan. Rakentamisen aiheuttamaa luontohaittaa on päätetty kaavamuutoksen yhteydessä hyvittää. Helsinki on äskettäin valmistellut ja hyväksynyt erittäin kunnianhimoisen luonnonsuojelualueohjelman vuosille 2025 - 2038, eikä Riistavuorenpuisto kuulu sen kohteisiin. Ohjelmaan on valittu luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita, jotka pyritään perustamaan luonnonsuojelualueiksi ohjelmakauden aikana, ja se on monialaisen valmistelutyön kokonaisnäkemys siitä, mitkä alueet Helsingin kaupungissa tulisi ensisijaisesti rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla. Ohjelmaan valittujen kohteiden perustaminen suojelualueiksi ohjelmakauden aikana tulee työllistämään valmistelua täysimääräisesti, ja ohjelman ulkopuolisten alueiden rauhoittamista on tarkasteltava kriittisesti. Riistavuorenpuiston metsä on suhteellisen laaja ja yhtenäinen metsäalue ja sellaisena ekologiselle verkostolle merkityksellinen. Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmään liitetyissä luontoselvitysaineistoissa on tunnistettu Riistavuorenpuistosta viisi erityistä luontoarvoa: liito-oravan ydinalueet, metsä- ja puustoisen verkoston ydinmetsä, arvokkaat kangasmetsät, uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit sekä arvokkaat kasvikohteet. Riistavuorenpuistossa esiintyy edellä mainittuja luontoarvoja kahtena erillisenä keskittymänä alueen pohjois- ja etelä-/länsiosassa. Keskittymät ilmenevät selvästi Helsingin luontotietojärjestelmän heat map - ja Zonation-luontoarvokartoista, joiden avulla voidaan suhteuttaa alueen luontoarvoja muihin Helsingin luontoalueisiin. Luontoliiton metsäryhmä on tehnyt alueella vuonna 2024 luontoselvityksen, jonka tuloksia ei ole käytetty kaupungin luontoarvokartoissa. Luontoliiton selvityksessä todettiin alueelta valtakunnallisesti vaarantunut harjaskääpä sekä silmälläpidettävät rusokantokääpä ja kaarnakääpä, lisäksi alueellisesti uhanalainen riukukääpä, sekä useita kasvupaikkoja valtakunnallisesti erittäin uhanalaisesta, mutta Helsingissä yleisestä lahokaviosammalesta. Lisäksi Laji.fi-portaaliin tallennetuista aineistoista löytyy havaintoja punaisen listan lintulajeista ja luontodirektiivin liitteen IV lajista, pohjanlepakosta. Lintulajit ovat Helsingissä yleisiä, eikä pohjanlepakosta tunneta alueelta lisääntymis- eikä levähdysalueita, joita koskee luonnonsuojelulain hävittämis- ja heikentämiskielto. Riistavuorenpuistolla ei ole erityisen korkeaa luonnon kokonaisarvoa verrattuna kaupungin luonnonsuojelualueohjelman kohteisiin. Koko metsäalue saa luonnonsuojelualueohjelman 2025 - 2038 kohteiden valinnassa käytetyssä arvopisteytyksessä pisteet 3/13 (pohjoisosa 2/13 ja etelä-/länsiosa 2/13). Luontoliiton havainnot eivät nosta pisteitä, koska niiden perusteella rajattava kääpäalue ei kuuluisi arvoluokkaan I. Riistavuorenpuiston keskiosassa sijaitseva, Etelä-Suomessa äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi kangaskorpi ei kuulu luonnonsuojelualueohjelmassa huomioituihin arvokohteisiin, koska se on edustavuudeltaan heikko. Liito-oravalle tärkeitä alueita ja lahokaviosammalesiintymiä ei ole käytetty ohjelmakohteiden valintaperusteena, mutta niitä sisältyy moniin ohjelmakohteisiin. Valtuustoaloitteessa suojelun perusteena esitetty kallioalue ei kuulu Helsingistä raportoituihin arvokkaisiin geologisten kohteisiin. Geologisia arvoja käytettiin luonnonsuojelualueohjelman kohteiden valinnassa lisäperusteena, ja arvokkaita kalliomuodostumia valittiin ohjelmakohteiksi. Moniin ohjelmakohteisiin sisältyy myös muita kuin erityisen arvokkaita kallioita osana erilaisten luontotyyppien yhdistelmää tai kasvillisuudeltaan arvokasta aluetta. Välittömästi asutukseen rajautuvana kohteena Riistavuorenpuistoa käytetään paljon ulkoiluun, mikä aiheuttaa kasvillisuuden kulumista. Luonnonsuojelualueen perustaminen ei vähentäisi oleellisesti kulumista. Luonnonsuojelualueille on mahdollista asettaa liikkumisrajoituksia, mutta kulkemista Riistavuorenpuiston kallioilla ei ole perusteltua rajoittaa rauhoitusmääräyksillä, koska sieltä ei tunneta tavanomaista arvokkaampaa kasvilajistoa. Merkittävä osa kalliosta geologisena muodostumana voidaan säilyttää pitämällä rakentamatta jäävä alue luonnonmukaisena puustoisena ja kallioisena alueena. Esittelijä kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)