Kaupunginvaltuusto · 25.3.2026

Valtuutettu Maria Aarnilinnan aloite Helsingin peruskoulujen oppikirjatilanteen selvittämiseksi

Diaarinumero: HEL 2025-014061
Esittelijä: Kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.

Keskustelu

4 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)

Valtuutettu Johanna Nuorteva Sama teema jatkuu. Tässä Maria Aarnilinnan aloitteessa esitetään, että oppimateriaalitilannetta selvitetään Helsingin kaupungin koulujen…

Kiitos, puheenjohtaja.

Sama teema jatkuu.

Tässä Maria Aarnilinnan aloitteessa esitetään, että oppimateriaalitilannetta selvitetään Helsingin kaupungin koulujen opettajilta. Tässä valtuutettu Peltokorven aloitteen yhteydessä keskustelimmekin jo rehtoreille lähetetyn kyselyn vastauksista, ja varmasti valtaosa rehtoreista oli kirjatilannetta opettajilta selvittänyt. 800–1 000 oppilaan ja useamman toimipisteen kouluissa rehtorit ovat nykyään varsin kaukana arjesta. Olisi tärkeää tämän tehdyn kyselyn ja saamiemme vastausten lisäksi vielä jatkaa selvittämistä niiden oppiaineiden osalta, joissa kirjoja ei ole kaikilla käytössä tai joissa on ilmoitettu koettua oppikirjavajetta.

Tarvitsisimme päätöksenteon tueksi tietoa siitä, miten paljon oppikirjoja joudutaan jakamaan ja vuorottelemaan, tai kuinka paljon kielten tehtäväkirjoihin saa tehdä merkintöjä, tai kuinka usein ainoastaan soveltuvat tehtävät tehdään vihkoon. Tähän ongelmakenttään olisi tärkeää perehtyä vielä syvällisemmin, jotta toimialalla on tarkkaa tietoa arjen kirjatilanteesta.

Meillä on monia pieniä tai suurempiakin kuntia merkittävästi heterogeenisempi oppilasjoukko. Tämä korostaa oppikirjojen tarvetta. Kirjojen avulla on helpompi eriyttää sekä ylös- että alaspäin ja toisaalta vahvistaa tekstin lukemista ja luetun ymmärtämistä. Oppikirjavelkaa meillä on Helsingissä kouluissa kertynyt usean vuoden ajan rahoituksen ollessa vähäisempää kuin kunnissa keskimäärin. Aarnilinnan aloitteessa esitettiin merkittävää kartoitustyötä, jotta olisi saatu perusteellinen selvitys ja tieto tämän hetken kirjatilanteesta kouluissa.

Nyt selvittäminen on nytkähtänyt eteenpäin kysymällä asiaa rehtoreilta, ja pintapuolisesti meillä on tietoa nyt aikaisempaa enemmän. Toivottavasti kuitenkin ennen seuraavaa budjettineuvottelukierrosta meillä on kattavasti tarjolla tietoa siitä, mikä on arjen tilanne oppikirja- ja digimateriaalien osalta, jotta pystytään myös budjetti realistisesti arvioimaan.

Kiitos.

Valtuutettu Mirita Saxberg Tästä samasta, mitä valtuutettu Nuorteva nyt nosti tätä kyselyä, joka oli tehty rehtoreiden kautta kouluille. Siellä tosiaan oli näin…

Kiitos, puheenjohtaja.

Tästä samasta, mitä valtuutettu Nuorteva nyt nosti tätä kyselyä, joka oli tehty rehtoreiden kautta kouluille. Siellä tosiaan oli näin suomenkielisissä kouluissa, että 78 prosentti arvioi, että oppikirjoja tulisi olla enemmän. Tässä kyse etenkin on siitä, että tehtäväkirjoja ei ole kaikissa aineissa. Tämä siis selviää tuosta aloitteen vastauksesta.

Erityisesti olen kiitollinen siitä, että kaupunginhallitus tässä vastauksessa on katsonut, että tällainen samanlainen selvitys tullaan nyt tekemään myös ruotsinkielisiin kouluihin. Sillä tämä tutkimus oli tehty ainoastaan suomenkielisiin kouluihin. Painottaisin sitä, että nämä tutkimukset tulee aina tehdä sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa jatkossa. Tämä nyt ilmeisesti se trendi on ja kiitos tästä hyvästä aloitevastauksesta.

Valtuutettu Mari Holopainen Valtuutettu Halttunen toi hyviä näkökulmia koulujen arjesta esiin ja myös kehittämisajatuksia. Sen lisäksi, että varmasti nämä erilaiset…

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Halttunen toi hyviä näkökulmia koulujen arjesta esiin ja myös kehittämisajatuksia.

Sen lisäksi, että varmasti nämä erilaiset muut sivustot ovat käytössä helposti kenellä tahansa käyttäjällä, mutta erityisesti lapsilla ja nuorilla, nämä koulujen tarjoamat digilaitteet ovat usein ruutuaikarajoittamattomia ja ne ovat myös kotona kaikkien muiden laitteiden lisänä ja tietysti myös vanhempien pulmana, että miten niiden laitteiden kanssa toimitaan. Tähänkin voisi miettiä jotain ratkaisuja.

Kiitos.

Apulaispormestari Shawn Huff Kuten täällä aiemmin valtuutettu Nuorteva sanoi, on tärkeää, että meillä on sitä tutkimustietoa paljon ja se on kattavaa ja että me saadaan…

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Kuten täällä aiemmin valtuutettu Nuorteva sanoi, on tärkeää, että meillä on sitä tutkimustietoa paljon ja se on kattavaa ja että me saadaan sitä, että voidaan tehdä sen mukaisia päätöksiä.

Tässä asiassa sanoisin kuitenkin sen perusteella, mitä olen kuunnellut keskustelua viimeisen tunnin ajan, niin meillä näyttäisi olevan kuitenkin yhteinen tahtotila siihen, että sitä painettua oppimateriaalia lisätään. Sen valossa totta kai voi miettiä sitä, että kuinka paljon kyselyjä haluaa lähettää opettajille erikseen siinä. Se on kuitenkin opettajan työaikaa myös vastata jokaiseen kyselyyn. Näissä pitää punnita aina sitä, että kuinka paljon halutaan sitä työaikaa erilaisilla kyselyillä ja käyttää siihen tutkimukseen. Varsinkin kun ollaan tällä hetkellä päätetty panostaa näihin painettuihin oppimateriaaleihin. Valtuutettu Saxberg nosti myös tärkeän kohdan, joka myös huomioitiin kaupunginhallituksessa, että tehtiin aika suhteellisen nopeasti tämä tutkimus ja tehtiin vain suomenkielisellä puolella. Näin ei saisi tapahtua, vaan tällaiset tutkimukset pitäisi tehdä aina molemmilla puolilla, suomen ja ruotsin kielen puolella. Tehdään töitä sen eteen, että tämä ei toistu.

Kiitos.

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Valtuutettu Maria Aarnilinna ja 27 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsinki selvittää suoraan Helsingin kaupungin koulujen opettajilta, kuinka paljon painettuja oppimateriaaleja on käytössä perusopetuksessa eri oppiaineissa ja miten laaja oppikirjavaje sekä vaje digitaalisista materiaaleista kouluissa opettajien kokemuksen perusteella on. Aloite on liitteenä 1. Helsingin kaupungin suomenkielisten peruskoulujen rehtoreille (86 koulua) lähetettiin 5.12.2025 kartoitus (liite 2) oppimateriaalien käytöstä sekä oppikirjatilanteesta, johon oli 9.12.2025 mennessä tullut 74 vastausta. Kartoitus tehtiin rehtorien kautta, sillä oppimateriaalien hankinnan tekevät oppilaitoksen rehtori ja opettajat yhteisen keskustelun tuloksena. Opettajat ovat pedagogisia asiantuntijoita ja valitsevat oppiaineen materiaalit tavoitteiden mukaisesti saatavilla olevista vaihtoehdoista tai laativat itse. Kokonaisuudesta vastaa rehtori. Kokonaisuudessa näkyy painettujen ja digitaalisten materiaalien jakautuminen. Vastanneista rehtoreista 78 prosenttia arvioi, että oppikirjoja tulisi olla enemmän. Oppikirjoja kaivataan enemmän ympäristöoppiin, englantiin, elämänkatsomustietoon sekä suomen kieleen ja kirjallisuuteen. Kokemuksen mukaan kyse on siitä, että erillisiä tehtäväkirjoja ei ole kaikissa aineissa. Oppilailla saattaa siis olla paljon monisteita tai he katsovat tehtävät digitaalisesta materiaalista ja vastaavat erilliseen vihkoon. Kartoituksen tulokset ovat liitteessä 3. Koska kyselyyn vastasi 74 suomenkielistä koulua 86:sta (86,0 %) eikä vastanneiden koulujen maantieteellisessä jakaumassa tai koulun tyypissä (ala-aste, yhtenäinen peruskoulu, yläaste, erityiskoulu) näy mitään selkeää vääristymää, on perusteltua olettaa, että vastaukset edustavat hyvin koko Helsingin suomenkielisen perusopetuksen tuloksia. Myös ruotsinkielisen perusopetuksen tilannetta tullaan selvittämään. Kaupunginhallitus kehottaa kasvatus- ja koulutustoimialaa tekemään ruotsinkielisen perusopetuksen oppikirjatilanteesta mahdollisimman pian vastaavan kartoituksen kuin suomenkielisellä puolella. Tavoitteena on saada selkeä kuva myös ruotsinkielisen puolen tilanteesta, jotta mahdolliset puutteet ja niiden korjaamistarpeet voidaan arvioida asianmukaisesti. Kartoitus viedään kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon. Kaupunginhallitus painottaa, että tämänkaltaiset keskeiset selvitykset on syytä jatkossa aina tehdä niin suomeksi kuin ruotsiksi. Erityiskouluissa käytetään valmiita oppimateriaaleja vain muutamissa aineissa, koska heidän tarpeisiinsa suunnattuja oppimateriaaleja ei ole useimmissa aineissa olemassa. Tämä selittää osittain, miksi kaikkien aineiden kohdalla ei päästä 100 %:iin oppikirjojen käytössä. Kyselyn perusteella kaikissa kouluissa on käytössä painetut oppikirjat suomen kielessä ja kirjallisuudessa, matematiikassa, englannin ja ruotsin kielissä sekä biologiassa ja maantiedossa. Muissa lukuaineissa painettuja oppikirjoja käytetään suurimmassa osassa kouluista. Digitaalista oppimateriaalia on käytössä enemmistössä kouluja lähes kaikkien aineiden opetukseen. Eniten digitaalista materiaalia käytetään suomen kielen ja kirjallisuuden sekä englannin opetukseen. Peruskoulujen oppikirjoihin käytettävää rahaa on nostettu vuodelle 2026. Vuoden 2026 talousarviossa peruskoulujen oppikirjamäärärahoja lisätään 1,5 miljoonalla eurolla. Tästä lisäyksestä 1,0 miljoonaa euroa on toimialan määrärahojen kokonaislisäystä ja 0,5 miljoonaa euroa on toimialan talousarvion sisäistä uudelleenkohdentamista ICT-hankinnoista oppikirjamäärärahoihin. Painetun materiaalin määrän kasvamista tullaan seuraamaan. Laskennallista oppilaskohtaista oppimateriaalirahaa seurataan kaupunkitasolla. Painettuun oppimateriaaliin käytetyn rahan määrän kasvua seurataan kouluittain. Kaupunginhallitus esittää lautakunnan kantaan yhtyen, että toimiala selvittää kuinka oppikirjatilanteen kehittymistä helsinkiläisissä kouluissa voitaisiin seurata. Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginhallitus 16.03.2026 § 193

HEL 2025-014061 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Vastaehdotus: Marcus Rantala: uusi kappale nykyisen kuudennen kappaleen jälkeen: Kaupunginhallitus kehottaa kasvatus- ja koulutustoimialaa tekemään ruotsinkielisen perusopetuksen oppikirjatilanteesta mahdollisimman pian vastaavan kartoituksen kuin suomenkielisellä puolella. Tavoitteena on saada selkeä kuva myös ruotsinkielisen puolen tilanteesta, jotta mahdolliset puutteet ja niiden korjaamistarpeet voidaan arvioida asianmukaisesti. Kartoitus viedään kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon. Kaupunginhallitus painottaa, että tämänkaltaiset keskeiset selvitykset on syytä jatkossa aina tehdä niin suomeksi kuin ruotsiksi. Kannattaja: Mia Haglund Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Marcus Rantalan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen. 09.03.2026 Pöydälle 16.12.2025 Pöydälle Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 20.01.2026 § 13

HEL 2025-014061 T 00 00 03 Lausunto Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Maria Aarnilinnan ja 27 muun valtuutetun liitteenä 1 olevasta valtuustoaloitteesta koskien oppikirjatilanteen selvittämisestä Helsingissä: Valtuustoaloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esittivät, että Helsinki selvittää suoraan Helsingin kaupungin koulujen opettajilta, kuinka paljon painettuja oppimateriaaleja on käytössä perusopetuksessa eri oppiaineissa ja miten laaja oppikirjavaje sekä vaje digitaalisista materiaaleista kouluissa opettajien kokemuksen perusteella on. Helsingin kaupungin suomenkielisten peruskoulujen rehtoreille (86 koulua) lähetettiin 5.12.2025 kartoitus (liite 2) oppimateriaalien käytöstä sekä oppikirjavajeesta, johon oli 9.12.2025 mennessä tullut 74 vastausta. Kartoituksen vastausten mukaan kouluissa on oppimateriaalia käytössä seuraavan taulukon mukaisesti: Oppiaine | Painettu oppimateriaali käytössä % | Digitaalinen oppimateriaali käytössä % | Oppiaineissa on oppimateriaalivajetta % Suomen kieli ja kirjallisuus | 100 | 86,5 | 41,9 Suomi toisen kielenä | 78,4 | 55,4 | 33,8 Ruotsi | 98,6 | 79,5 | 38,4 Englanti | 98,6 | 87,8 | 45,9 Matematiikka | 100 | 78,4 | 23 Ympäristöoppi * | 98,6 | 73,2 | 49,3 Biologia ** | 100 | 65,7 | 20 Maantieto ** | 100 | 60 | 20 Fysiikka ** | 94,3 | 60 | 22,9 Kemia ** | 94,3 | 60 | 22,9 Terveystieto ** | 91,4 | 57,1 | 20 Historia | 94,5 | 57,5 | 38,4 Yhteiskuntaoppi | 89,2 | 56,8 | 33,8 Elämänkatsomustieto | 63,5 | 55,4 | 44,6 Ev. lut. uskonto | 82,4 | 55,4 | 40,5 Ortodoksinen uskonto *** | 62,2 | 16,2 | 23 Islam *** | 62,2 | 13,5 | 25,7 Kotitalous ** | 77,1 | 14,9 | 11,4 * Ainetta opetetaan vain luokilla 1–6, joten taulukkoon on otettu huomioon vain niiden koulujen vastaukset, joissa opetetaan luokkia 1–6. ** Ainetta opetetaan vain luokilla 7–9, joten taulukkoon on otettu huomioon vain niiden koulujen vastaukset, joissa opetetaan luokkia 7–9. *** Näitä uskonnon oppimääriä ei opeteta kaikissa vastanneista kouluista. Erityiskouluissa käytetään valmiita oppimateriaaleja vain muutamissa aineissa, koska heidän tarpeisiinsa suunnattuja oppimateriaaleja ei ole useimmissa aineissa olemassa. Tämä selittää osittain, miksi kaikkien aineiden kohdalla ei päästä 100 %:iin oppikirjojen käytössä. Kyselyn perusteella kaikissa kouluissa on käytössä painetut oppikirjat suomen kielessä ja kirjallisuudessa, matematiikassa, englannin ja ruotsin kielissä sekä biologiassa ja maantiedossa. Muissa lukuaineissa painettuja oppikirjoja käytetään suurimmassa osassa kouluista. Digitaalista oppimateriaalia on käytössä enemmistössä kouluja lähes kaikkien aineiden opetukseen. Eniten digitaalista materiaalia käytetään suomen kielen ja kirjallisuuden sekä englannin opetukseen. Vastausten perusteella 78 % kouluista on oppikirjavajetta. Vajetta on eniten ympäristöopin, englannin, elämänkatsomustiedon ja suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa. Oppikirjavajeen suurta määrää selittää erityisesti oppiaineen tehtäväkirjojen puuttuminen. Koska kyselyyn vastasi 74 suomenkielistä koulua 86:sta (86,0 %) eikä vastanneiden koulujen maantieteellisessä jakaumassa tai koulun tyypissä (ala-aste, yhtenäinen peruskoulu, yläaste, erityiskoulu) näy mitään selkeää vääristymää, on perusteltua olettaa, että vastaukset edustavat hyvin koko Helsingin suomenkielisen perusopetuksen tuloksia. Kyselyä ei kuitenkaan ole lähetetty ruotsinkielisille peruskouluille, joten tuloksista ei voi vetää johtopäätöksiä ruotsinkielisten koulujen tilanteesta. Peruskoulujen oppikirjoihin käytettävää rahaa on nostettu vuodelle 2026. Vuoden 2026 talousarviossa peruskoulujen oppikirjamäärärahoja lisätään 1,5 miljoonalla eurolla. Tästä lisäyksestä 1,0 miljoonaa euroa on toimialan määrärahojen kokonaislisäystä ja 0,5 miljoonaa euroa on toimialan talousarvion sisäistä uudelleenkohdentamista ICT-hankinnoista oppikirjamäärärahoihin. Painetun materiaalin määrän kasvamista tullaan seuraamaan. Lautakunta esittää, että toimiala selvittää kuinka oppikirjatilanteen kehittymistä helsinkiläisissä kouluissa voitaisiin seurata. Yhteenveto Kyselyyn oppikirjatilanteesta vastasi 74 suomenkielistä peruskoulua 86:sta. Vastausten perusteella painetut oppikirjat ovat pääasiallinen opetusmateriaali erityisesti lukuaineissa. Digitaalisia oppimateriaaleja on käytössä suurimmassa osassa kouluja, mutta vähemmän kuin painettuja oppikirjoja. Vastauksista voidaan päätellä, että kouluissa on oppikirjavajetta. Peruskoulujen oppikirjoihin käytettävää rahaa on nostettu vuodelle 2026. Painetun materiaalin määrän kasvamista tullaan seuraamaan. Käsittely Vastaehdotus: Shawn Huff: Viimeinen lause ennen yhteenvetoa: "Lautakunta esittää, että toimiala selvittää kuinka oppikirjatilanteen kehittymistä helsinkiläisissä kouluissa voitaisiin seurata." Kannattaja: Sami Muttilainen Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Shawn Huffin vastaehdotuksen yksimielisesti. 16.12.2025 Pöydälle Esittelijä kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)