Kyselytunti

Arvoisa puheenjohtaja, kiitoksia.

Helsingissä taloyhtiöt kasaavat jalkakäytäviltä aurattuja lumia kaduille ja pysäköintipaikoille. Tämä kaventaa katutilaa ja aiheuttaa vaaratilanteita. Ilmiö on nähtävissä erityisesti tiiviisti rakennetuilla alueilla, kuten kantakaupungissa. Viime syksyn budjettineuvotteluissa kaupunki teki panostuksia katujen ja erityisesti kävelyn talviolosuhteiden parantamiseen. Tarkoitus on kehittää lumen hallinnan kapasiteettia lumen vastaanottopaikoin ja hiekkasiiloin. Kysynkin: Mihin konkreettisiin toimiin on jo ryhdytty ja miten kaupunki varmistaa, että tehdyt päätökset näkyvät katujen turvallisuutena ja sujuvana liikenteenä talvikaudella?

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitos valtuutettu Suhoselle ajankohtaisesta kysymyksestä nyt, kun viimein saimme lunta Helsinkiin.

Lumi ilahduttaa erityisesti lapsia ja nuoria, mutta se myös haastaa meitä kaupunkilaisia lähes joka vuosi. Toimiva ja laadukas talvikunnossapito on edellytys yhdenvertaiselle liikkumiselle, ja talvikunnossapito vaikuttaa monen ihmisen elämään ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Talvikunnossapito on toteutettava huolella, jotta kaikkien ihmisten yhdenvertainen liikkuminen voi kaupungissamme toteutua. Esimerkiksi lumivallit vaikeuttavat apuvälineillä liikkuvien ihmisten poistumista ulko-ovesta ja piha-alueelta sekä siirtymistä suojatielle ja pääsyä julkisen liikenteen pysäkeillä. Tästä on yhdenvertaisuusvaltuutettukin antanut juuri lähiviikkojen aikana tärkeän kannanoton. Kävimme tästä myös kaupunkiympäristön lautakunnassa keskustelua, että kuinka me voimme varmistaa, että kaikki kaupunkilaiset voivat liikkua turvallisesti myös talvella.

Kuten kysymyksessä todetaan, viime syksyn budjettineuvotteluissa lisäsimme talousarvioesitykseen 1,5 miljoonaa euroa muun muassa kävelyn ja pyöräilyn talvikunnossapitoon ja kävelyn edistämisohjelman toimenpiteisiin. Tänä talvena kantakaupungissa onkin pystytty nostamaan vilkkaiden väylien talvihoidon laatutasoa ja on hankittu lisäkalustoa. Lisäksi lumen poiskuljetusta on nopeutettu keskeisissä jalankulun ja pyöräilyn kohteissa tämän lisäkaluston avulla. Jalankulku- ja pyöräväylien harjasuolauksessa käytetyn suolaliuoksen vaihtoehdoksi on nyt kokeilussa kasvipohjainen liukkauden torjunta-aine, joka valmistajan mukaan on ihoystävällinen esimerkiksi koirien tassuille. Tästä meillä on ollut myöskin keskustelua.

Paljon on siis tehty näitä toimia, mutta paljon on vielä tehtävää. Olemme esimerkiksi tarkentamassa jalankulkuväylien talvikunnossapidon priorisointia osana kävelyn edistämisohjelman mukaista työtä. Kunnossapitoyksikkö päivittää myös laatuvaatimuksia ja ohjeistusta aurauksessa syntyvien lumivallien ja lumikasojen sijoitteluun liittyen siihen, mistä valtuutettu Suhonen kysyikin. Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on parantaa katujen talvihoidon laatua ja turvallisuutta kokonaisuutena huomioiden kaikkien kulkumuotojen tarpeet. Tavoitteena on saavuttaa vähintään 2 000 lumen lähivarastointipaikkaa ennalta suunniteltuun ja lumelle varattavaan katutilaan. Ennalta suunniteltu kohta ja varaus selkeyttää lumen varastoimismahdollisuuksia nimenomaan katutilassa. Suurin osa paikoista tulee kaupungin lumien käyttöön, mutta on myös harkittava, olisiko osa paikoista taloyhtiöiden hyödynnettävissä. Lumen hallintaan tuo painetta myös nopeutetun aikataulun tavoite lumen mereen kaatamisen lopettamisesta, mikä on tietysti erittäin hyvä asia. Ympäristösuojelulain muutoksen myötä vuoden 2033 sijaan mereen kaato tulee lopettaa vuoteen 2028 mennessä. Tämä on siis hyvä asia, mutta tuo toimialalle lisäpaineita. Siksi lumen maan vastaanottopaikkojen lisäämistä on edistetty ja edistämistä jatketaan samoin kuin myös lumen sulattamista ja lähivarastointia edistetään. Myös lumen innovatiivisia markkinoita on edistetty muun muassa lumen huleveden puhdistamisen tekniikoita kartoittamalla, sulatustekniikoita tutkimalla ja lumen hyödyntämismahdollisuuksia tutkimalla. Aiemmin katutilassa säilytettävälle tai välivarastoitavalle lumelle ei ole erikseen varattu tilaa, vaan sitä on sijoitettu sinne, mihin se on aurauksen yhteydessä ollut mahdollista. Tiiviisti rakennetussa kaupunkitilassa näitä lumitiloja on ollut vähän, ja tämä johtaa siihen, että kadunvarsipaikkoja on väistämättä hyödynnettävä lumisina talvina. On tärkeää ymmärtää, että kaikki lumen poiskuljetus ei kuulu kaupungin vastuulle, ja tiiviissä kantakaupungissa käytössä on kunnossapitolain mukainen vastuunjako, jossa kiinteistöt huolehtivat kohdallaan olevista jalkakäytävistä. Eli esimerkiksi taloyhtiöt huolehtivat itse oman kiinteistön alueen talvikunnossapidosta ja lumen säilyttämistä sekä sen siirtämisestä.

Talviolosuhteet ovat aina välillä haastavia, mutta kaupunkiympäristön toimiala ja sen kumppanit tekevät suunnitellusti parhaansa ja toimintaa kehitetään koko ajan edelleen.

Kiitos.

Kiitos apulaispormestari Laisaarelle kattavasta vastauksesta.

On todella tärkeää, että jalankulun turvallisuutta ja talviolosuhteita parannetaan. Se on myös kansanterveysteko nyt, kun jalankulun kulkutapaosuus on ohittanut jo pyöräilyn. Tämä käy ilmi tuoreesta liikennebarometrista. Silti tuoreen kävelybarometrin mukaan kaupunkilaiset ovat vähiten tyytyväisiä juuri talvihoitoon jalkakäytävillä. Oli rohkaisevaa kuulla, että laatutasoa on kuitenkin jo pystytty nostamaan tämän vuoden aikana tai viime vuoden lopulla.

Näitä kehitystoimia todellakin odotetaan ja niitä osataan arvostaa. Peräti 90 prosenttia helsinkiläisistä suhtautuu myönteisesti kävelyn edistämiseen. Oli tärkeää kuulla, että testauksessa on kasvipohjainen liukkauden torjunta. Se miellyttää nimenomaan lemmikkien omistajia. Ja mitä tulee lumen kaatoon mereen, niin sen lopettaminen sopii erinomaisesti maailman merellisimmälle pääkaupungille.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Helsingissä pidetään talvella auki ja jopa lämmitetään pyöräteitä, joilla liikkuu usein vain muutamia pyöräilijöitä tunnissa. Samaan aikaan kävelytiet, joita pitkin valtaosa kaupunkilaisista kulkee joukkoliikenteen pysäkeille, töihin ja palveluihin, ovat olleet laajasti lumen ja jään peitossa, ja liukastumisia tapahtuu jatkuvasti. Tämä näkyy suoraan terveydenhuollon kuormituksena ja kasvavina kustannuksina. Eli kustannuksina, jotka maksaa lopulta kaupunki ja veronmaksajat.

Kysynkin: Miten kaupunki perustelee lämmitettyjen pyöräteiden priorisointia tilanteessa, jossa kävelyteiden puutteellinen talvikunnossapito lisää liukastumisia ja terveydenhuollon kustannuksia? Ja pitääkö kaupunki tätä kokonaisuutta aidosti yhteiskuntataloudellisesti kannattavana?

Kiitos.

Puheenjohtaja.

Me todella olemme lisänneet määrärahoja talvikunnossapitoon, ja sen tietenkin pitää näkyä ihmisten arjessa parempina palveluina. Paljon on tapahtunut, mutta myös on peruutettu taaksepäin. Puhdistussuunnitelmat.fi on ollut kaupunkilaisille ja kunnossapitäjille kullanarvoinen nettipalvelu. Siitä on voinut tarkistaa aluekohtaiset katujen putsausaikataulut ja tilata myöskin tekstiviestitse ilmoituksen. Palvelu on auttanut välttämään siirtokehotuksia, sakkoja, ja se on tehnyt vaikuttavammaksi tuon katujen putsauksen. Nyt tuo palvelu on tosiaan lakkautunut ja ollaan palattu siirtokehotusten osalta vanhaan liikennemerkkiilmoitteluun, joista on saatu paljon palautetta, että ne eivät kunnolla näy. Näkyvät jopa heikommin kuin aikaisemmin.

Kysynkin: Miten näin on päässyt tapahtumaan ja milloin tuo korvaava ratkaisu saadaan käyttöön? Eli voiko kaupunkilaiset olettaa, että sitten kun keväällä katuja putsataan, onko tuo nettipalvelu käytössä vai saadaanko se jo tänä talvena? Toivoisin, että tähän saataisiin vastaus, koska tämä on ollut erittäin tervetullut ja hyvä palvelu kaikille helsinkiläisille.

Arvoisa puheenjohtaja.

Täällä valtuustossa yleensä joka talvi, kun on vähänkin talvea, keskustellaan tästä samasta aiheesta.

Itse kysyisin taas kotikulmiltani Vuosaaresta asioita, kun siellähän viime talvena tämä vastuu ulkoistettiin Staralta tämmöiselle Terranor-nimiselle yritykselle ja tämä viime talvi oli hyvin vaikea tämän yrityksen kanssa. Se ei saanut näitä tehtäviä hoidettua. Kesällä se ei saanut nurmikoita leikattua, ja nyt alkuvuodesta oli semmoinen ongelma, että sai kyllä vähän tehtyä näitä lumitöitä, mutta ei saanut roska-astioita tyhjennettyä samaan aikaan. Eli onko kaupunki nyt selvittänyt tätä Vuosaaren keissiä tässä? Miten tämä ulkoistus on toteutunut siellä? Onko se onnistunut? Olisiko syytä alkaa harkitsemaan sen purkamista? Sen verran monta kertaa on nyt puhuttu tästä asiasta, itsekin olen tätä ottanut esille, että olisi saatava se taso siellä luvatuksi tai sitten lopettaa se toiminta kokonaan ja antaa Staralle takaisin se.

Kiitos, puheenjohtaja.

Sen verran täytyy tähän keskusteluun korjata, että eihän meillä kaupungissa yhtään lämmitettyjä pyöräteitä kyllä ole. Pyöräteitä ja autoteitä harjasuolataan ja kävelyteitä ei, koska kengät ei siitä tykkää eikä koirien tassut. Sen takia tietysti joillain säillä pyörätiet näyttävät erilaiselta, mutta se ei johdu syrjinnästä. Pyöräilyhän on hyvin kannattava liikkumismuoto ympäri vuoden. Siinä, missä kävelyä tehdään enemmän lyhyillä matkoilla, pitkillä matkoilla pyöräily on kuitenkin kestävin kulkumuoto. On laskettu, että jokainen pyöräilty kilometri tuottaa noin 0,18 senttiä yhteiskuntataloudellista etua, eli se on ihan hyvä investointi.

Kiinnostaisi kysyä näitä viimeaikaisia tutkimuksiakin apulaispormestarilta, että mikä onkaan se prosenttiluku aikuisväestöstä, jotka pyöräilevät ympäri vuoden Helsingissä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Niin kuin valtuutettu Sarkomaa totesi, kaupungilla oli aiemmin käytössä toimiva ja kustannustehokas tekstiviestipalvelu, jonka kautta asukkaille tiedotettiin kaupunginosittain tulevista katujen puhdistuksista. Palvelu mahdollisti ajoneuvojen siirtämisen ajoissa, paransi puhdistuksen tehokkuutta ja vähensi turhia pysäköintivirhemaksuja. Erittäin tärkeä tämä palvelu oli talvisin ja keväällä. Tämä palvelu on ollut poissa käytöstä jo pidemmän aikaa, ja syyksi on kerrottu puuttuva kilpailutus.

Kysynkin samalla tavalla kuin valtuutettu Sarkomaa, että milloin kaupunki aikoo palauttaa tämän tekstiviestipalvelun käyttöön.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Mulla ei itse asiassa ole nyt apulaispormestarille kysymystä, mutta haluaisin vain todeta sen, että tämä on ihan todellinen ongelma, että taloyhtiöt sitä lunta työntävät yleisille alueille. Meillä on ongelmana, mikä vain pitää tunnustaa, se, että kun on valittu tiivistää kaupunkia, koska me tarvitaan asuntoja, niin se on tuonut sitä tilan ahtautta, ja meillä on osittain sen kaupungin tiivistymisen takia näitä lumen hallinnan ongelmia.

Mitä sitten tulee tähän jokavuotiseen keskusteluun siitä, että miten pyöräteitä pidetään puhtaana ja miten sitten jalkakäytäviä, niin kyllä mä toivon, olen lautakunnassakin tätä esittänyt, että kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että myös jalkakäytävät ovat hyvin hoidettuja.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

En voi kuin yhtyä valtuutettu Hjeltin toiveeseen, että jalkakäytäviä pidetään paremmin kunnossa. Tälle ehdottomasti on tarvetta. Siihen tietysti liittyy omat monimutkaisuutensa, kun vastuutahot erityisesti kantakaupungissa ovat osittain taloyhtiöt, mutta se ei ole perustelu sille, että asia tehdään huonosti. Ja on totta, että tiiviillä alueilla meillä on pulaa, kun ne ovat tiiviitä, jolloin tilaa on vähemmän kaikkeen käyttöön ja se on lumen hallinnan kannalta haastavampaa. Halvemmaksi per asukas se lumen hallinta silti tulee, mutta kalliimmaksi per neliömetri. Käytännössä tähän on etsitty ratkaisuja, varsinkin kun lumen meren kaato lopetetaan, ja hyvä niin. Meidän täytyy löytää ratkaisuja, joissa kaduilla voidaan joustavammin säilyttää rajatun kokoisia lumikasoja, jottei niitä tarvitse koko ajan olla kuskaamassa pois. Ja se ei ole ihan yksinkertaista, valitettavasti.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Tässä on hyviä puheenvuoroja käytetty.

Tosiaan on niin, että kun näitä harjasuolataan näitä pyöräteitä, niin on usein ollut niin, että pyörätie on ollut aivan sitä pintaa pitkin harjattu, kun vieressä jalkakäytävä ja autotie on ollut kuin perunapeltoa. Silloin on jouduttu esimerkiksi lastenvaunujen kanssa siirtymään pyörätielle, koska on ollut mahdotonta muualla kulkea. Tämähän on sisältynyt tähän pyöräteiden tehostettuun talvikunnossapito-ohjelmaan, johon on pumpattu rahaa valtavasti. Siis useita satoja tuhansia enemmän joka vuosi kuin aikaisempina vuosina. Sitä on kasvatettu sitä rahamäärää, joka siihen laitetaan, mutta sehän ei ole kasvattanut pyöräilyn kulkutapaosuutta ollenkaan talvipyöräilyssä. Eli on käytännössä käynyt niin, että tämä on ollut pelkästään tulonsiirto kaupungilta näille, jotka kuitenkin pyöräilisi talvella.

Kysymys kuuluu nyt apulaispormestarille, että onko tällaista järkevää jatkaa, jos tämä tehostettu talvikunnossapito ei lisää pyöräilyn kulkutapaosuutta? Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tosiaan meillä ei ole lämmitettyjä pyöräteitä, ja pääsääntöisesti vierekkäin olevat jalkakäytävät ja pyörätiet pitäisi olla samassa kunnossapitoluokassa. Tekniikka niissä on eri, ja eri alueilla saattaa olla välillä pyörätie paremmassa kunnossa kuin se jalankulku tai jossain toisin päin. Tämmöinen uusi nettipalvelu on tulossa mahdollisimman pikaisesti, eli sitä kehitetään. Toivottavasti se tulisi nyt tässä kevään aikana. Vuosaaren tilannetta on selvitetty ja sanktioita on annettu.

Sitten pieni hetki, niin katson täältä.

Talvipyöräilyn osuus Helsingissä on noin 10 prosenttia pyöräilyn kokonaismäärästä. Tehostetusta kunnossapidosta huolimatta talvipyöräilyä haastaa pyöräväylien kunnon ennakoimattomuus. Joissakin arvioissa on esitetty, että jopa 50 000 helsinkiläistä aikuista pyöräilisi läpi talven. Se harjasuolaaminen on sen takia siellä pyöräteillä vain, vaikka ne näyttävät aina paremmin siivotuilta, niin siinä menee kengät pilalle ja koiran tassut eivät sitä kestä ja näin.

Kiitoksia.

3.2 Antti Vuorela ja Silja Borgarsdóttir Sandelin - Palvelutalojen turvallisuus

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vanhusten palvelutaloissa on Suomessa sattunut vakavia onnettomuuksia, laiminlyöntejä ja jopa kuolemantapauksia. Miten Helsingissä on varmistettu vanhusten turvallinen ja asianmukainen hoito?

Ärade ordförande.

Med anledning av de allvarliga och tragiska händelser som nyligen kommit fram inom äldreomsorgen i Esbo har det växt frågor kring säkerheten och tillsynen av äldreboenden även i andra kommuner. Mot den bakgrunden vill vi i SFP lyfta upp frågan om vilka konkreta åtgärder Helsingfors stad vidtar för att säkerställa att säkerheten på stadens äldreboenden är tillräcklig både när det gäller rutiner för tillsyn samt stadens egen uppföljning och kontroll. Och har staden sett behov av att skärpa dessa åtgärder med anledning av det som hände i Esbo?

Tack, ordförande.

Hyvä puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Kiitos, valtuutetut Vuorela ja Borgarsdóttir Sandelin erityisen tärkeästä ja ajankohtaisesta kysymyksestä.

Olin itsekin järkyttynyt lukiessani viimeaikaisesta tapauksesta espoolaisessa palvelutalossa. Jokaisen meistä tulisi voida luottaa siihen, että sitten kun läheisemme tarvitsevat hoivaa, he saavat sitä ja he voivat elää hyvässä ja turvallisessa ympäristössä. Helsingin kaupunki tekee valtavasti töitä sen eteen, että ikääntyneiden palvelut ovat asiakkaille oikea-aikaisia, laadukkaita ja turvallisia. Keskeisessä roolissa tässä on osaava henkilöstömme, joka tekee töitä suurella sydämellä ja isolla ammattitaidolla, sekä se, että meillä on toimivat prosessit sekä omavalvonta.

Me teemme jokaisessa seniorikeskuksessa ja palvelutalossa vuosittain omavalvontasuunnitelman, jonka mukaisesti me arvioimme toimintamme laatua yhteisesti sovitulla aikataululla. Haitta- ja vaaratapahtumailmoitukset sekä läheltä piti -tilanteet ilmoitetaan erilaisiin järjestelmiin ja ne käsitellään työyksiköissä ja johdossa säännöllisesti. Henkilöstön osaamista me päivitämme jatkuvasti.

Osaamisen varmistamiseksi käymme vuosittain joka työyksikössä läpi tärkeitä ohjeistuksia, kuten Helsingin kaupungin eettiset periaatteet sekä asiakkaiden ja potilaiden hyvän kohtelun ohjeistus. Lisäksi ohjeistuksia käydään läpi esim. asiakkaan fyysisestä rajoittamisesta. Kun ikäihmisten parissa aloittaa uusi työntekijä, nimetään hänelle perehdyttäjä, joka perehdyttää uuden tekijän yhdessä esihenkilön kanssa asiakkaisiin, toimialan arvoihin, toimintaamme ja toimintatapoihimme. Toimialalla johdetaan, ohjeistetaan ja perehdytetään myös turvallisuusasioihin.

Hyvästä koulutuksesta sekä ennakoinnista huolimatta on mahdollista, että inhimillisiä virheitä tai esimerkiksi teknisiä häiriöitä ei kuitenkaan aina pystytä ennakoimaan. Sitäkin varten kaupungilta löytyy kuitenkin selkeät prosessit, miten toimitaan, jos jotain epäkohtia ilmenisi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Pidän todella tärkeänä, että asiakkaita osallistetaan myös ikääntyneiden hoivapalveluissa. Siksi onkin hienoa, että kaupungin seniorikeskuksiin on perustettu viime vuonna itsemääräämisoikeusverkosto, jonka tarkoituksena on lisätä osaamista asiakkaiden itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamiseen sekä rajoitustoimenpiteiden käytön minimoimiseen.

Asukasosallisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan muun muassa asiakasneuvostojen ja yhteisökokousten avulla.

Asukkaiden rajoittaminen on aina viimeinen keino asukkaan turvallisuuden varmistamiseksi. Ensisijaisesti pyritään löytämään muita keinoja. Jos rajoittamistoimenpiteisiin kuitenkin joudutaan turvautumaan, rajoittamisessa noudatetaan aina ohjeistuksia ja esihenkilöt myös seuraavat näitä toimenpiteitä.

Me hyödynnämme myös hoivateknologiaa sänky-, lattia- ja ovihälyttimien muodossa. Näin me voimme tunnistaa asiakkaan liikkumista esimerkiksi yöaikaan. Teknologia on hyvä apuväline työssä, mutta se ei kuitenkaan korvaa ihmisen tekemää työtä. Siksi henkilöstö seuraakin säännöllisesti asukkaiden tilannetta ja on läsnä asukkaiden arjessa. Teknologiaa me hyödynnämme myös lääkinnällisissä laitteissa. Työntekijöiden laiteosaaminen on varmistettu digitaalisten laitepassien avulla. Lääkintälaitteet ovat rekisteröityjä, ja ne huolletaan säännöllisesti. Lääkehoitoa toteutetaan turvallinen lääkehoito Helsingin sotepe-toimialalla mukaisesti ja lääkehoito-osaaminen varmistetaan lääkehoitoluvin.

Toimialan arviointitoiminnan ostopalvelut ja laadunhallinta -yksikkö tekee Helsingin kaupungin järjestämis- ja valvontavastuulle kuuluvissa yksityisissä toimintayksiköissä sekä oman toiminnan ympärivuorokautisessa asumisessa palveluntuottajien toiminnan omavalvontaa. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa tiivistä yhteistyötä, säännöllisiä tarkastuskäyntejä, yhteistyökokouksia, laatuseurantaa, asiakaspalautteiden käsittelyä sekä tuottajan kaupungille toimittaman lakisääteisen omavalvontasuunnitelman seuraamista. Mahdollisiin muistutuksiin ja kanteluihin vastataan mahdollisimman nopeasti selvittämällä asiaa ensin palveluntuottajan kanssa. Palveluntuottajalta edellytetään toiminnan kehittämistä ja tarvittaessa korjaamista saadun palautteen pohjalta. Yksityisessä palvelutuotannossa ikääntyneiden turvallinen ja asianmukainen hoito ja asiakasturvallisuus on tietystikin toiminnan perusedellytys. Ostopalvelut ja laadunhallinta -yksikön toteuttama omavalvonta ja palveluntuottajan tarkastustoiminta on suunnitelmallista ja systemaattista. Yksikkö tekee vuosisuunnitelman mukaisesti sekä ennalta ilmoitettuja että ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä. Lisäksi tarvittaessa on mahdollisuus tehdä nopeallakin aikataululla ennalta ilmoittamaton käynti, jos tuottajasta tai yksiköstä tulee huolestuttavaa palautetta.

Vuonna 2025 ostopalvelut ja laadunhallinta -yksikkö on tehnyt 174 erilaista tarkastuskäyntiä. Tarkastuskäynnit kohdistuivat Helsingin oman toiminnan ja yksityisen palvelutuotannon ympärivuorokautiseen asumiseen sekä ostopalveluna järjestettyyn kotihoitoon ja päivätoimintaan. Tarkastuskäynnillä varmistetaan asiakasturvallisuutta käymällä läpi muun muassa palveluntuottajan vaara- ja haittatapahtumailmoitukset, niiden käsittely, hoitohenkilöstön määrä, lääkehoitoon liittyvät käytännöt, asiakaskirjaukset ja hoidon suunnittelu.

Valvontatyötä ja ohjaustyötä jatketaan. Pidänkin tärkeänä, että toimiala valvoo toimintaa aktiivisesti ja puuttuu mahdollisiin epäkohtiin. Jokaisella meistä on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen, ja turvallisuus on hyvin keskeinen osa sitä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitokset apulaispormestarille kattavasta vastauksesta.

Tärkeää, että hoito on inhimillistä ja turvallista, että henkilökuntaa on riittävästi ja tilat ovat asianmukaiset. Kysyn: Miten on varmistettu se, että Helsingissä ei tapahdu tilannetta, joka on jo tapahtunut Suomessa, jossa vanhus hälytti turvarannekkeella lukuisia kertoja, pyysi apua. Avunpyyntöön ei vastattu. Ja toinen tapaus, jossa vanhus kuristui, kun hänet sidottiin tuoliin, että sellaisia tapauksia ei satu Helsingissä? Miten tämä on varmistettu?

Ärade ordförande.

Kiitos apulaispormestarille kattavasta vastauksesta.

Kaikessa hoidossa ja hoivassa luottamus on yksi keskeinen tekijä turvallisuuden tunteen vahvistamisessa erityisesti aikoina, kun tekninen kehitys tuo mukanaan uusia ratkaisuja. Ratkaisuja, jotka joskus joillekin voivat tuntua vierailta.

Kysynkin siksi: Miten Helsingin kaupunki huolehtii siitä, että ikääntyneiden asukkaiden sekä heidän omaisten luottamus kaupungin vanhuspalveluihin säilyy ja vahvistuu erityisesti tilanteessa, jossa julkisuudessa esillä olleet tapaukset ovat horjuttaneet luottamusta vanhusten hoitoon?

Tack, ordförande.

Kiitos valtuutettu Vuorelalle ja Borgarsdóttir Sandelinille tärkeästä kysymyksestä.

Kysymys muistisairaan sitomisesta pyörätuoliin tai sänkyyn pitäisi olla lääkärin määräämä turvatoimi, kun vanhus haluaa vaeltaa ympäriinsä kaikkina vuorokaudenaikoina, vaikka ei pysty kävelemään. Suurin syy tapaturmille on riittämätön henkilöstömäärä. Suuri huoleni tässä aiheessa liittyy valvontaan. Siis siihen, kuinka hyvin kaupunki tietää, mitä vanhusten hoivan piirissä tapahtuu ja mitkä seikat aiheuttavat riskejä. Hieman epäilyttää jo tuo termi omavalvonta ostopalvelutoiminnassa. Koska kaupungissa on liian vähän ympärivuorokautisen hoivan paikkoja, yhä huonokuntoisemmat vanhukset ovat kotihoidon armoilla. Kukaan ei käytännössä tiedä, mitä vanhuksen kotona tapahtuu ja kotikuolemat tuskin ylittävät uutiskynnystä.

Kysyn apulaispormestarilta: Tekeekö kaupunki vanhustenhoitoa valvoessaan myös yllätystarkastuksia, jotka ovat tehokkaampia kuin omavalvonta tai ennalta sovitut tarkastusnäytökset? Hiljattainhan Kirkkonummella tehty yllätystarkastus hoivakotiin paljasti melkoisen määrän hälyttäviä puutteita.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

On todella tärkeää, että pääsimme keskustelemaan vanhusten hoivan tilasta ja niistä järkyttävistä uutisista, joita olemme saaneet näistä yksityisistä hoivakodeista lukea. Erityisesti näitä uutisia vasten on ollut karmeaa lukea myös kokoomusjohtoisen hallituksen suunnitelmista leikata Helsingin soterahoitusta niin rankalla kädellä, että Helsinki häviää kaikista alueista eniten. Hallituksen leikkaukset ovat erityisen kylmää kyytiä juuri sellaisille helsinkiläisille, jotka tarvitsevat paljon sote-palveluita eli ikäihmisille. Arvoisa apulaispormestari Vierunen.

Haluaisin kuulla, miten olette ajatelleet torpata oman puolueenne johtaman hallituksen ehdottamat katastrofaaliset suunnitelmat Helsingille.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tärkeää tosiaan huomioida se, että meillä on hallitus vallassa, joka leikkaa ennennäkemättömän paljon sote-rahoituksesta ja sitten vielä rankaisee Helsinkiä ihan erityisesti ja sen lisäksi vielä suoraan kohdentaa vanhuspalveluihin massiivisen leikkauksen.

Tämä kyselytuntikysymys on erittäin tärkeä. Tosiaan Helsingissä vanhuspalveluiden tilanne on ollut pitkään myös kriisissä. Me tiedetään, että erittäin huonokuntoisia vanhuksia jonottaa sinne ympärivuorokautiseen hoivaan, ja samaan aikaan me tiedetään, että kotihoito ja kotihoidon työntekijät ovat erittäin tiukoilla. Olisin kysynyt apulaispormestarilta, että kun kotihoidon työntekijöitä tapasin viime keväänä, niin minulle oli yllätys se, että heille esimerkiksi varsinaiseen työaikaan ei lasketa lainkaan siirtymiä asiakkaalta toiselle. Pitääkö tämä paikkansa?

Helsingin täytyy ilman muuta varmistaa hoivakotien asukkaiden ja toisaalta myös kotihoidon asiakkaiden turvallisuus ja laadukas hoito. Yhdyn edellisiin puhujiin ja toivon, ettei hallituksen suunnittelema Helsingin sote-leikkaus toteudu.

Noin kolme neljäsosaa laitoshoidossa olevista ikäihmisistä sairastaa muistisairautta. Muistisairaiden määrä tulee tulevina vuosina kasvamaan voimakkaasti väestön ikääntymisen myötä. Muistisairauksista yli 45 prosenttia olisi mahdollista siirtää eteenpäin terveellisillä elintavoilla, joihin kuuluu muun muassa liikunta, ravinto, sydän- ja verisuoniterveys sekä sosiaalinen aktiivisuus ja kognitiivinen harjoittelu. Helsingissäkin on käytössä Suomesta maailmalle levinnyt muistisairauksia ennaltaehkäisevä FINGER-malli. Muistisairauksien tutkimus, varhaisempi diagnosointi ja uudet lääkehoidot tuovat uusia mahdollisuuksia tarjota tulevaisuudessa yhä parempaa ja yksilöllisempää hoitoa. Näihin myös helsinkiläisillä pitää olla sujuva pääsy. Muistisairauksien inhimillisen ja taloudellisen taakan helpottamiseksi Helsingin kannattaa edistää omilla toimillaan aivoterveyttä kaikilla toimialoilla.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Käsittelemme erittäin tärkeitä kysymyksiä. Apulaisoikeusmies Maija Sakslin on todennut aivan vasta, että rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksiä ja menettelytapoja koskevan lainsäädännön puuttuessa hän on laillisuusvalvonnassa edellyttänyt, että jokaisella yksiköllä on ohjeet rajoitustoimenpiteiden käytön vähentämiseksi ja niistä luopumiseksi sekä, että henkilökunta näissä yksiköissä tuntisi perusoikeuksien rajoittamisen edellytykset. Hän on myös todennut, että perushoitoon liittyviä tehtäviä jäi viime vuonna esimerkiksi näissä yksiköissä, joihin yllätystarkastuksia on tehty, tekemättä. Hoitajilla ei ollut aikaa läsnäoloon, mielekkääseen tekemiseen tai ulkoilun järjestämiseen, eikä saattohoidon aikana henkilöstöä ollut näissä yksiköissä lisätty.

Käsitykseni mukaan tarkastuksia ei ole tehty helsinkiläisiin yksiköihin, mutta kysyisin, mikä tilanne meillä tältä osin on.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tack för en viktig fråga ledamoten Borgarsdóttir Sandelin ja valtuutettu Vuorela.

Helsingissä yhteisöllinen asuminen lisääntyy palvelutalomuotoisen asumisen lisäksi. Yhteisöllinen asuminen kuulostaa ensikuulemalta hyvältä, mutta käytännössä sinnekin ikääntynyt siirtyy vasta, kun kotihoidon palvelut eivät riitä eikä itsenäinen asuminen onnistu. Käytännössä siis hyvin vahvaa tukea tarvitsevia asukkaita on myös yhteisöllisessä asumisessa. Yhteisöllisen asumisen osalta ei ole kuitenkaan säädetty esimerkiksi henkilöstömitoitusta samalla tavalla kuin palveluasumisen osalta. Palvelut ovat myös riippuvaisia siitä, että niitä asukkaille erikseen ostetaan.

Kysyisinkin vielä: Mitä uusia keinoja on henkilöstön ja omaisten havaitsemien turvallisuuden ja hyvinvoinnin puutteiden tekemien havaintojen keräämiseen ja käsittelyyn? Erityisesti nyt yhteisöllisen asumisen osalta mielelläni vielä kuulisin, koska siellä henkilökuntaa ei ole samalla tavalla vuorokauden ympäri kuin palvelutaloissa.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Todellakin oikeusasiamies Sakslin on edellyttänyt, että jokaisessa yksikössä pitäisi olla ohjeet rajoitustoimenpiteiden käytöstä ja niiden vähentämiseksi ja myöskin poistamiseksi silloin, kun se ei ole tarkoituksenmukaista. Kysynkin: Toteutuuko Helsingissä tämä oikeusasiamiehen edellytys?

Liian usein rajoitetaan perusteettomasti esimerkiksi liikkumisvapautta sitomalla tai estämällä ulkoilu. Hyvin graavi esimerkki tästä itsemääräämisoikeuden epäämisestä on se, että elämänsä esimerkiksi avioliitossa tai avoliitossa eläneet iäkkäät ihmiset erotetaan viranomaispäätöksellä, vaikka lain mukaan on selvä oikeus yhteiseen hoivapaikkaan, mutta kovin usein sitä ei pyynnöstä huolimatta toteuteta todeten vaikka, että on erilainen hoidon tarve aviopuolisoilla. Selvästi sosiaalihuoltolaissa ja vanhuspalvelulaissa tämä yhteinen hoivapaikka pitäisi myöntää ja järjestää. Kysynkin: Toteutuuko tämä Helsingissä? Jos ei, niin mihin toimenpiteisiin on ajateltu ryhdyttävän? Paljon on tehtävää hallituksen leikkausesityksessä.

Hyvät valtuutetut ja puheenjohtaja.

Helsingillä on hyvät ohjeet perehdytykseen, mutta Helsinki myös tietää, että on järjettömän paljon keikkaa tekeviä ja määräaikaisia työsuhteita, jolloin tätä perehdytystä ei tapahdu. Meillä on myös todella suuri ongelma siinä, että työnantajan velvollisuuteen kuuluu tarkistaa osaamisen taso niin ammatillisesti kuin kielellisesti. Miten Helsinki aikoo suhtautua siihen, että näiden kahden, kolmen ison asian parantamiseksi tulee? Miten siis lyhytaikainen työntekijä perehdytetään? Miten työnantaja oikeasti katsoo ja tsekkaa, että sillä on osaamisen taso kunnossa sekä myös kielellisesti?

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ikääntyneiden palvelut tulee olla laadukkaita, turvallisia ja luotettavia. Useammat pohtivat, saako tarvitsemaansa hoitoa ja miten heitä sitten kohdellaan. Tänään mediassa kävi ilmi se, että ikäihmisten ympärivuorokautisista hoitopaikoista luovutaan kokonaan. Tilalle jäävät yhteisöllinen asuminen ja kotiin vietävät palvelut. Nämä palveluthan eivät ole riittäviä niille ikäihmisille, jotka tarvitsevat laajempaa tehostettua tukea ja hoitoa. Ikäihmisten hoidon kehitys on erittäin huolestuttavaa.

Kysynkin: Miten Helsinki valmistautuu huolehtimaan ikäihmisistä, jotka tarvitsevat tehostettua hoitoa ja valvontaa?

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kuten täällä on todettu, nämä yllätystarkastukset ovat paljastaneet näissä palvelutaloissa vakavia puutteita vanhusten hoidossa ja heidän perusoikeuksien toteutumisessa. Nämä puutteet ovat olleet niin vakavia, että voidaan perustellusti puhua heitteillejätöstä ja kaltoinkohtelusta. Vakavien puutteiden ja laiminlyöntien taustalla on usein henkilöstön vajaus ja hoitajien jatkuva kiire. On erittäin huolestuttavaa, että kiire on lisääntynyt selvästi sen jälkeen, kun hoitajamitoitusta laskettiin viime vuoden alussa Orpon hallituksen toimesta.

Me ei voida enää sulkea meidän silmiämme tällaisilta väärinkäytöksiltä. Nyt ei tarvita kaunista puhetta, vaan konkreettisia toimia. Näköjään hallitus nyt esittää ratkaisuksi Helsingin rahoituksesta leikkaamista yli miljoonalla eurolla. Mä kysynkin apulaispormestari Vieruselta: Miten varmistatte ikäihmisten turvallisen ja ihmisarvoisen hoivan tilanteessa, jossa hoitajamitoitusta on laskettu? Ja mitä aiotte tehdä palveluiden rahoituksen turvaamiseksi?

Kiitos.

Tack ska du ha, värderade ordförande.

Tosiaan vanhusten hoidon palveluissa olisi laadullisestikin paljon kehitettävää, mutta nytten kun olemme tilanteessa, jossa saamme lukea hallituksen esityksestä, että Helsingille esitetään tosiaan 102 miljoonan euron pysyvät sote-leikkaukset, niin alkaa kuitenkin miettimään, millä mittakaavalla näitä paikkoja enää on edes tulevaisuudessa olemassa. Siis tämä taloudellinen mittakaava on sellainen, että myös toimialajohtaja Jolkkonen on lausunut, että tämän kattamiseen vaadittaisiin 1 500 vanhusten hoivapaikan poistaminen. Joten kysynkin: Miten me pidämme huolta siitä, että meillä tulevaisuudessa tällaisella rahoitusmallilla on yksikään hoivapaikka enää jäljellä? Ja millä tavalla pormestaripuolue, joka on myös pääministeripuolue tässä maassa, pitää huolta siitä, että tällainen rahoitusesitys ei koskaan etene eduskunnasta eteenpäin?

Kiitos.

Tällä viikolla uutisoitiin tosiaan näistä merkittävistä uhkista meidän kaikkien helsinkiläisten hoitoon ja hoivaan. Se koskettaa kaikkia kaupunkilaisia. Nämä yli 100 miljoonan euron leikkaukset on ihan merkittävät, ja tämä tulee kaikki siis sen päälle, että on jo aikaisemmin leikattu. Helsinki kasvaa, ikääntyy ja on näyttänyt mallia vastuullisessa taloudenhoidossa, mutta silti Orpon hallitus tulee rankaisemaan meitä siitä, että me ollaan hoidettu meidän taloutta vastuullisesti.

Iso kysymys on se, että mitkä palvelutalot ja terveysasemat lakkautetaan. Kuinka pitkiksi tämä johtaa meidän hoitojonot? Ketkä jätetään ilman hoitoa? Oletteko te, apulaispormestari Vierunen, arvioinut, että mistä kaikista sotepalveluista leikataan näiden 100 miljoonan euron leikkauksien johdosta, jos ne toteutuu?

Kiitos.

Lämmin kiitos hyvät valtuutetut, että tämä tärkeä asia herätti näin paljon keskustelua. Kiitos myös kysymyksistä [epäselvää] ainakin suurimpaan osaan niistä.

Esimerkiksi yöaikaan meillä tehdään aina myös käynnit huoneisiin, eli emme luota pelkästään tekniikkaan. Rajoitustoimenpiteet on minimoitu, ja jos käytetään esimerkiksi haaravöitä, ne on siihen valmistettuja ja tarkoitettuja. Meillä on selkeä prosessi, jos itsemääräämisoikeutta pitää rajoittaa, eli siinä on aina sekä hoitotieteellinen että lääketieteellinen arvio sekä suunnitelma rajoitteesta luopumisesta.

Me parannamme luottamusta vuosittaisilla hoitoneuvotteluilla sekä tiiviillä yhteydenpidolla sekä laatua ylläpitämällä. Suurin osa, niin kuin sanoin jo aikaisemminkin puheenvuorossani, näistä valvontakäynneistä on ennalta ilmoittamattomia.

Yhteisöllinen asuminen on meillä seniorikeskusten yhteydessä, eli siellä on aina henkilökuntaa läsnä. Mitä tulee ikääntyneiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon, se tulee purkaa vanhuspalvelulain nojalla 2027 vuoden loppuun mennessä. Tämä laitoshoito tullaan korvaamaan ympärivuorokautisella palveluasumisella. Helsingissä laitoshoitoa on vielä Koskelan, Kivelän ja Kustaankartanon seniorikeskuksissa sekä Seniorisäätiöllä noin 300 laitoshoidon paikkaa. Helsingin omat paikat korvautuvat ympärivuorokautisella palveluasumisella joko uudisrakennuksen tai perusparannuksen kautta. Seniorisäätiön osalta suunnitelmat laitoshoidon korvaamiseksi ovat olemassa. Yhteisöllinen asuminen ja kotihoito palveluina sopivat sellaisille asiakkaille, joilla ei ole vielä ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. Näillä ei siis voi korvata ympärivuorokautista palveluasumista.

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus. Sitä ei ole kategorisesti laskettu 0,6:een, vaan asiakkaiden hoitoisuus otetaan huomioon henkilöstömitoituksessa. Esim. psykogeriatrisissa ja lyhytaikaisen hoidon yksiköissä on korkeampi mitoitus. Meillä eivät ympärivuorokautisen palveluasumisen paikat vähene, vaan lisääntyvät tänä kesänä, kun Jakomäkeen valmistuu uusi palvelutalo.

Meidän palvelukeskuksissa on toimintaa, jota kutsutaan FINGERtoimintamalliksi. Se nimi tulee siitä, että siinä puhutaan viidestä sormesta, jotka ovat terveellinen ruoka, säännöllinen liikunta, aivojen aktivointi, sosiaalinen aktiivisuus sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinta. Me seuraamme säännöllisesti ulkoilua, sitä, että yksiköissä on toimintaa ja aktiivista arkea.

Lopuksi, ihan lopuksi en, haluan siis vaan sanoa, että Helsingissä meidän vanhuspalvelut eivät ole kriisissä. Hoivaan pääsee hyvin. Odotusaika tarpeen arvioinnista hoivapaikan järjestymiseen on noin 40–50 vuorokautta, kun lakisääteinen velvoite on 3 kuukautta.

Ja lopuksi haluan sanoa, joka ei nyt sinänsä tähän aiheeseen kuulu, mutta koskien lakipakettia, joka nyt tulee lausunnoille.

Se, että Helsinki rangaistaan nyt hyvästä taloudenpidosta jälleen kerran, on täysin kohtuutonta. Esitetty leikkaus on Helsingille kaksinkertainen maan keskivertoleikkauksiin verrattuna, ja niin kuin täällä todettiin, sehän on suora leikkaus meidän palveluihin. Mitä voi nyt tehdä, on se, että toivon teiltä jokaiselta vaikuttamistyötä, että näin ei tule tapahtumaan. Itse lupaan sitä ainakin tehdä. Me jatkamme vaikuttamistyötä sen eteen, että esitetty esitys ei tule toteutumaan.

Kiitos.