Munkkivuoren ostoskeskuksen asemakaavan muutos (nro 12662) (sisältää liikennesuunnitelman)

Kiitos, puheenjohtaja.

Ymmärrän hyvin, että jos liikennejärjestelyt rakennetaan sen mukaan, että asukkaita tulee alueelle lisää, niin sinne pitää rakentaakin. Museovirastohan on sanonut, että periaatteessa nämä muutokset ovat hyviä ja tämän pohjan muututtua vielä parempia. Mä olisin kuitenkin toivonut, että tässä vastauksessa olisi huomioitu se, että Museoviraston mielestä jopa se viisikerroksinen rakennus oli pikkusen liian korkea ja nyt kymmenkerroksinen tietysti vielä korkeampi. Me kuitenkin puhutaan erittäin harkittu ja viimeistelty, hyvin säilynyt ja ympäristöarvoltaan Helsingin merkittävimpiä ostoskeskuksia.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

On hyvä, että Munkkivuoren ostari säilyy pääpiirteissään, vaikka toki, kuten tässä edellinen valtuutettu sanoikin, sen ilme jossain määrin muuttuu uudisrakennuksen myötä. Tässä on kuitenkin sellainen onnistumistarina verrattuna näihin Helsingin muihin ostariseikkailuihin, joista nyt sitten todellakaan montaa ei ole jäljellä. Helsinki laati jo vuonna 2004 kattavan selvityksen Ostarit, lähiöiden sydän. Silloin jo harmiteltiin, että modernia rakennusperintöä ei ollut arvotettu eikä suojeltu riittävästi. Tässä selvityksessä kartoitettiin 27 lähiöostaria ja esitettiin ne, jotka halutaan säilyttää kaupunkirakenteessa.

Tämä muutos liittyy kiinteästi suomalaisen asumisen historiaan, kun vielä 1960-luvulla suomalainen asui yleensä maaseudulla puutalossa ja 1970-luvun lopussa hän asui kerrostalossa kaupungissa. Nämä alueet muodostuivat myös Helsinkiin. Ajatuksena oli, että ihminen voi välttämättömät palvelut löytää läheltä kotoa. Nykyään myös tämän tyyppistä kaupunkirakennetta arvostetaan, jossa pystyy kävelemään ja saavuttamaan ne välttämättömät palvelut ilman, että täytyy erikseen mennä kauppakeskukseen. Niitä on Helsinkiin rakennettu ja pääkaupunkiseudulla erittäin paljon. Tietysti harmiteltukin jälkikäteen, kun olemme menettäneet monien kaupunkien elinvoimaisuutta, kun palvelut on keskittyneet erilaisiin jättikeskuksiin, joihin todella erikseen täytyy matkata. Uskon, että jos nyt suunniteltaisiin uudestaan ikään kuin nykyajan ostoskeskusta, niin se olisi jotain tällaista kuin 60- ja 50-luvulla tehtiin. Pienimuotoista, käveltävää. Tiedetään, että verkkoon on mennyt iso osa kaupasta, joten ei tarvita niin valtavia triploja ja redejä, joissa ainakin monessa on jo pulaa tälläkin hetkellä sekä asiakkaista että näistä yrittäjistä tämän kaupan murroksen myötä. Mutta ostoskeskuksia ihmiset arvostavat lähiöissään, ja on todellakin hyvä, että tässä sentään näin on käynyt, että Munkkivuoren, Munkkiniemen alueella jatkossakin on palveluita.

Kiinnitin huomiota, että tässä todella on hyvä määrä edelleen jatkossa liiketilaa. 11 800 kerrosneliömetriä, josta vähittäiskaupan suuryksiköille on varattu 5 700 kerrosneliömetriä. Asuinkerroskortteliin on varattu 6 800 kerrosneliömetriä asuinkerrosalaa ja sitten myös 200 kerrosneliömetriä liiketilakerrosalaa sinne kivijalkaan. Asukasmäärän lisäys on noin 170. Mielenkiintoista on, että tällä hetkellä samaan aikaan nähtävillä oleva Kulosaaren ostoskeskuksen muutos, jossa ei ole noudatettu kaupunkiympäristölautakunnan linjausta siitä, että pyritään osittain edes säilyttämään tämän ostarin ilme. Toisin kuin tässä Munkkivuoressa hyvin onnistuttu on. Sinne suunnitellaan lähes saman verran uutta asumista, mutta vain 1 300 kerrosneliömetriä liiketilaa, joka on aivan liian vähän ja todellakin moninkertaisesti vähemmän kuin tässä Munkkivuoren tilanteessa, jossa kuitenkin pystytään tämä iso määrä liiketilaa hyvin kunnostamaan tällä samalla asuinkerrosneliömäärän muutoksella.

Tässä aikakin loppui, joten mahdollisesti keskustelu vielä jatkuu sitten tuolla salin puolella.

Puheenjohtaja.

Munkkivuoren ostoskeskuksen arvo aikakautensa liike-elämän ja rakennustyypin edustajana on huikea. Ostoskeskuksen käytön jatkuminen jotakuinkin alkuperäisen kaltaisena on tärkeä arvo. Moni vastaava ostari on jo kaupungistamme purettu. Tämä asemakaavan muutos mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ostoskeskuksen toiminnan jatkumisen pääpiirteissään ja palveluiden kehittämisen. Tavoite on siis parantaa yritysten toimintaedellytyksiä myös tässä samalla ja kehittää ostoskeskusta niin, että suojellut osat ja sen uudisrakennukset muodostavat toimivan eheän kokonaisuuden.

Tässä mielestäni kohtuudella on onnistuttu, ja pidän tärkeänä, että tässä asiassa nyt edetään. Ostoskeskuksen kohennusta on suunniteltu pitkään, ja rakennuksessa on merkittävää korjausvelkaa. Eli tämä on tervetullut uudistus tälle alueelle. Pidän myöskin hyvänä, että ostoskeskuksen ulkoalueita kehitetään ja sisäpihalle palautetaan alkuperäinen selkeä luonne ja sisäpihan alle rakennettu pysäköintitila säilyy kaupungissa. Alueella tarvitaan pysäköintipaikkoja.

Haluan myös korostaa sitä, että jatkosuunnittelussa on tärkeää kuulla myös alueen asukkaita ja yrittäjiä. Tämä ostoskeskus on hyvin keskeisellä joukkoliikenteen toiminta-alueella. On olennaista, että myöskin remontin suunnittelussa ja toteutuksessa kadut ja raiteet ovat vapaita samoin kevyen liikenteen väylät ja parkkipaikat ja pysäkit niin, että liikennearki sujuu tuolla alueella. Se on erittäin tärkeää. Ihan lopuksi totean, että on olennaista mielestäni, ja näin myöskin lautakunta totesi, että jatkosuunnittelussa tuosta Naantalin aukiosta suunnitellaan vehreä aukio. Lehtipuiden ja pensaiden lisäksi siihen tulee ikivihreää kasvillisuutta. Näin voimme vaalia Munkkivuoren vehreää vihreää ominaispiirrettä.

Kannatan esitystä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Näin munkkivuorelaisena täytyy sanoa, että on tosi hienoa, että ostariin panostetaan. Se on suosittu ostospaikka, ja sinne tulee asiakkaita ihan naapurikaupunginosista asti. On tosi hyvä, että pysytään siinä ajan tiimoilla. Lisäksi periaatteena on mun mielestä hyvä, että Helsinki panostaa vanhoihin asuinalueisiin, kun tuntui, että joinain vuosina oli meneillään semmoinen trendi, että laitettiin kaikki panostukset näihin uusiin rakennettaviin uudiskaupunginosiin. Musta se on hyvä, että näitä vanhoja asuinsijoja kehitetään myös.

Munkkivuoressahan on parhaillaan ollut vuodenvaihteessa ja nyt alkaa olla kohta lopuillaan HSY:n runkovesiurakka. Siellä on nyt uudistettu infraa, ja on hienoa mun mielestä, että sinne tulee Huopalahdentielle ratikka. Se parantaa julkisen liikenteen mahdollisuuksia siellä alueella. Täydennysrakennuksen ainoa semmoinen toive vaan, että mä toivon, että siellä säilyy taloyhtiöiden välissä pieniä luontoplänttejä. Ne ovat oikeastaan mun mielestä tärkeämpiä kuin se, että onko vaikka talo, kuinka monta kerrosta korkea. Se, että siellä säilyy lähiluonto, on tärkeää tälle alueelle, kun se on suunniteltu alun perin metsäiseksi kaupunginosaksi.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Vielä sen verran, että mun mielestä tässä on erityisen mukavaa se, mistä valtuutettu Sarkomaakin tässä jo mainitsi, eli ei vain säilytetä jotain tällä hetkellä olemassa olevaa, vaan pyritään palauttamaan se jopa siihen aikaisempaan olomuotoonsa, joka vahvistaa sitä, että niin kuin Museovirasto sanoo, että kaikkien alueeseen kohdistuvien toimenpiteiden tulee vahvistaa alueen identiteettiä, ei heikentää sitä. Eli olen todella tyytyväinen tähän toimintamalliin.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Täysin samaa mieltä tässä myös edellisen puhujan kanssa. On todella hienoa, että nyt myös palautetaan alkuperäistä arkkitehtuuria ja on tehty hyvää yhteistyötä. On kunnioitettu rakennushistoriaa, on käytetty niitä rakennushistoriallisia selvityksiä, joita on olemassa, ja katsottu, että kaava-alue liittyy luontevasti lähiympäristöön ja sen alueen identiteetti säilyy. Tämmöistä toimintaa todella toivoisin enemmänkin nähtävän tässä kaupungissa.

Nämä eivät tietenkään ole helppoja tilanteita, mutta kyllä me tiedetään, että tällainen määrä lisäasumiskerrosneliöitä on erittäin arvokasta myös. Joten kyllä tästä pitäisi myös kaupungin huolehtia, ettei tarkastella pelkästään näitä kustannuksia, vaan myös sitä, että kuinka arvokkaita on ne jokainen etenkin asuinkerrosneliö, joita näihin vanhoille ostareille on tuotu lisärakentamisoikeutena. Kyllä ne varmasti on se, joka siellä erityisesti toki rakennuttajaa kiinnostaa, mutta kyllä meillä on velvollisuus huolehtia, että kaupunginosissa säilyy myös liiketilaa, vaikka siitä ei ihan niin kovaa tuottoa sitten saisikaan. Tässä on nyt todella kaupunki neuvotellut hyvin. On päästy hyvään ratkaisuun, ja tällaista toimintaa toivoisi nähtävän enemmänkin tässä kaupungissa.