Vihreän valtuustoryhmän ryhmäaloite rakennettujen alueiden viherryttämisen vauhdittamisesta

Kiitos, puheenjohtaja.

Kaupunginhallituksen puolesta teknisenä huomiona totean, että sitä aloitevastausta hieman päivitettiin kaupunginhallitusvaiheessa ja yhteen kohtaan se on muutettu siellä kaupunginhallituksen muutoksen mukaisesti, mutta jälkimmäiseen kohtaan se ei ole muuttunut. Eli jos hämmennytte, että puhutaanko nyt suosituksista vai tavoitteista, niin se on tämä jälkimmäinen. Eli kaupunginhallituksen yksimielisesti hyväksytyn muotoilun mukaisesti teknisenä korjauksena se tähän pöytäkirjaan korjataan.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Olen tosi iloinen, että viherryttämisen asiat Helsingissä etenevät ja ajattelen, että se on hirveän tärkeä osa viihtyisää, vehreää kaupunkia ja sen kehittämistä. Mä vierailin vähän aikaa sitten Oslossa ja siellä näin, että entisiä asfalttikenttiä oli muutettu paljon vehreiksi aukioksi, joissa ihmiset kohtaavat, lapset leikkivät ja kahvilat kukoistavat. Meillä usein puhutaan, että tällaista on paljon esimerkiksi Pariisissa tai tuolla etelämmässä, missä on lämpimämpää, mutta selvästi myös Oslossa oli löydetty hyviä ratkaisuja siihen, missä vihreys, vesi ja käveltävyys kaupunkikuvassa lisääntyy.

Itsellä tuli heti mieleen tästä Hakaniemen alue. Hakaniemen tori yksi Helsingin perinteisimmistä paikoista, mutta juuri nyt se on enemmän ehkä autiotori kuin viihtyisä kaupunkiaukio, eikä ne Hakaniemen markkinatkaan nyt erityisen vehreät, viihtyisät ja kauniit ole kaupunkikuvaltaan. Mutta siellä olisi paljon potentiaalia. Mä ajattelisin, että se tori kannattaisi muuttaa jonkunlaiseksi kaupunkiaukioksi, jossa on puita ja siellä olisi istutuksia, siellä olisi oleskelutilaa, ei pelkkää kiveä ja asfalttia. Sellaisiksi paikaksi, jossa oikeasti voi viipyä, leikkiä ja nauttia siitä torielämästä. Nyt kun ylipäänsä alue kehittyy, sinne tulee ratikka ja se ranta rakennetaan, niin tässä olisi valtava potentiaali yhdistää tätä kehittämistä ja tehdä siitä viihtyisä asukkaiden aukio, mutta myös sellainen, johon tullaan vähän kauempaa ja joka yhdistyisi sitten luontevasti esimerkiksi tähän Nihdin ja kantakaupungin alueeseen siinä välissä.

Tältä pohjalta mä olenkin tehnyt myös aloitteen, joka löytyy järjestelmästä. Tässä kehotetaan selvittämään tämän Hakaniemen torin kehittämistä.

Kannustan kaikkia allekirjoittamaan tämän aloitteen.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Viherryttämisellä on laaja tuki. Sen on huomannut kaupunkilaisten kanssa keskustellessa. Mä olen ilokseni huomannut sen myös kaupunkiympäristölautakunnassa yli ryhmärajojen. Kun me puhutaan viherryttämisestä, me puhutaan tietenkin katutilan, me puhutaan kaupunkitilan käytöstä. Siitä, miten me priorisoidaan sitä yhteistä ympäristöämme. Mä haluaisin kiinnittää huomionne erityisesti kantakaupungin toreihin ja aukioihin. Meillä on Helsingissä yllättävän monta paraatiaukiota ottaen huomioon, kuinka vähän meillä järjestetään paraateja. Ehkä voi järjestää enemmänkin, mutta se on toinen keskustelu sitten. Pariisi on näyttänyt, kuinka upeita, vehreitä kaupunkitiloja voidaan luoda muuttamalla kivisiä aukiota kaupunkimetsiksi. Mun mielestä samaa me voitaisiin kokeilla myös täällä Helsingissä. On aika lisätä kunnianhimoa.

Jos katsoo meidän tulvariskikohteita kantakaupungissa, niin yksi suurimmista riskeistä tulville keskustassa on Mikonkadun ja Kaivokadun risteyksessä Rautatientorin kulmalla. Viherryttäminen onkin yksi monista keinoista, joilla me voidaan varautua tulviin. Rautatientori on maanvarainen aukio, eli aukiolle voi siis hyvin istuttaa paljon lisää isoja puita. Tästä huolimatta torin osuus on jäämässä kiviseksi läpikulkuaukioksi myös uusissa Kaivokadun suunnitelmissa, vaikka muuten nämä suunnitelmat on vehreyden kannalta upeita. Mä näen Rautatientorissa on valtavasti isomman potentiaalin. Rautatientori oli lähes kokonaan 80-luvulle asti bussien laiturialuetta, minkä jälkeen se remontoitiin nykyiseen muotoonsa. Mä uskon, että Rautatientorin seuraava vaihe voisi olla vehreä kaupunkimetsä.

Toreja toki tarvitaan tapahtumakäyttöön, mutta viime vuosina tapahtumat ovat keskittyneet ydinkeskustan muille aukioille, kuten vaikka Kansalaistorille. Joten Rautatientorin poistuminen tapahtumakäytöstä ei aiheuttaisi tästä näkökulmasta haasteita. Mä uskon, että samalla Rautatientorille voisi rakentaa uuden vetovoimakohteen, miksei vaikka Aleksis Kiven patsaan viereen kirjallisuusteemaisen elämysleikkipuiston. Mä näen, että tässä olisi tosi iso mahdollisuus tuoda keskustaan lisää vehreyttä koskematta yhteenkään pysäköintipaikkaan ja luoda keskustaan vetovoimakohde, joka ei ole kaupallista tilaa. Kaikki voittaisi.

Sen takia, kuten valtuustokollegani Pulkkinen, olen tehnyt valtuustoaloitteen siitä, miten me voitaisiin viherryttää Rautatientoria niin, että nykyinen kivinen tori muuttuisi vehreäksi aukioksi ja ydinkeskustan houkuttelevuutta lisääväksi vetovoimakohteeksi. Jos koette, että tämä olisi juttu, jota kannattaa selvittää, käykää allekirjoittamassa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ensinnäkin kohta yksi: Luojan kiitos meillä ei nyt just ole tarvetta paraateille eikä toivottavasti jatkossakaan millekään tämäntyyppisille kokoontumisille. Mä haluaisin muistuttaa, että aukioilla on myös tehtävä muun muassa Rautatieaseman ja esimerkiksi Kampin vieressä. Me tarvitsemme myös joukkoliikenteelle isojen ryhmien kuljettamiseen aukioita, mihin busseja saadaan kulkemaan ja mihin ensiapu tai hätätilanteessa kuljetukset saadaan mahtumaan. Näillä aukioilla on ikävä kyllä myöskin se tehtävä, ja sen vuoksi me emme voi ihan kaikkia aukioita metsittää. Keskitytään mieluummin niiden lammikoiden ja muiden rannalle, missä on mahdollisuutta siihen puistomaiseen aukioon.

Kiitos.

Tack, ordförande.

Osallistuin muutama viikko sitten muun muassa luonnonsuojelujärjestöjen järjestämään seminaariin tai keskustelutilaisuuteen, jossa avainsana oli tämä latvuspeittävyys, josta todettiin, että se on hyvin vaihtelevaa eri kaupunginosissa. Pahiksina mainittiin Sörnäinen ja Kaartinkaupunki. Sehän on loogista, koska ne on aika lailla täyteen rakennettuja ja asfaltoituja kaupunginosia talojen välissäkin.

Vihreä ryhmä on tässä tosi hyvällä asialla liikkeellä. Tämän latvuspeittävyysselvityksen perusteella voisi käydä systemaattisesti läpi kaikki kaupunginosat ja katsoa, mihin voisi sitä vihreyttä lisätä. Mä kirjoitin sitten kolumnin Helsingin Uutisiin otsikolla Puut antavat vihreyttä, varjoa ja viihtyisyyttä. Tämä varjokin on tärkeä. Itse asiassahan, jos ajatellaan ympäristönmuutosta, niin puilla on sekä ennaltaehkäisevä tehtävä että myöskin sitten näiden hulevesien hoitajina, siis ilmastonmuutoksen seuraamusten lieventäjänä. Eli tosi hyvä. Tehdään tämä systemaattisesti kaupunginosan kerrallaan.

Kiitos, arvon puheenjohtaja.

Matti on täysin oikeassa. Paraatipaikat kuuluu luonnolle ja ihmisille, ja tyhjillä toreilla ei tehdä mitään. Niillä missä tapahtuu, niillä tehdään, mutta on meillä muunkinlaisia. Vaikkapa meillä Vuosaaressa on rakennettu paljon ja nopeasti, ja siellä olisi hyvinkin tilaa tällaiselle kaupunkiluonnon lisäämiselle. Maailmalla on tehty jo menestyksekkäästi tällaisia mikrometsiä, millä ihan suojellaan biodiversiteettiäkin ja voidaan myös parantaa kaupungin ilmanlaatua. Tällaisia on sen takia erittäin tärkeää lisätä ja harkita.

On muitakin merkityksiä tällä asialla. Mä kerran bissellä juttelin insinöörikaverini kanssa siitä, että mitkä on meidän pahimmat pelot ja painajaiset. Mä en muista, mitä mä kerroin, mutta hänen painajaisensa oli se, että hulevedet on kaduilla. Tosiaan mietin, että tämä on selvästi insinöörille se pahin painajainen. Näillä mikrometsillä ja puistoalueilla me voidaan vähentää tätäkin painajaista. Ajattelen myös, että meidän kannattaa ylipäänsä lisätä kaupunkilaisten luontoyhteyttä ja parantaa meidän luonnonsuojelua kaikilla tasoilla. Tuli mieleeni, että Tampere julistautui juuri vähän röyhkeästi Suomen retkeilypääkaupungiksi. Mietin, että Helsingillä voisi olla myös vastausvaraa siihen, että mekin lisättäisiin retkeilyreittien määrää ja niiden saatavuutta ja niille pääsyä. Se on vähän toinen asia, mutta myös tärkeä. Kaikenlainen kaupunkiluonto on tärkeää meidän kaupunkilaisille, ja meidän täytyy sitä edistää.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Vihreyttäminen on todella hyvä ajatus, ja sitä kannattaa tehdä. Olen samaa mieltä ja kiitos vihreän ryhmän aloitteelle.

Samalla ihmettelen, miksi tämä ei ole ihan suunnittelun ja rakentamisen vaiheessa mietitty asia. Aina silmiin tulee Kalasatama edelleen, kun kävelen siellä ja käyn siellä. Kalasatamassa on rakentamisen vaiheessa ja suunnitteluvaiheessa mun mielestä vihreyttäminen ei tarkemmin mietitty. Ennakointi puuttuu. Toivon, että jatkossa jos rakennetaan tai uusia kaavoja tehdään, vihreyttämiseen mietitään todella tarkkaan, että taas uudelleen vihreyttämisen mahdollisuudet tai tarpeet ei tulisi, jotta me vältetään turha rahan käyttö, jos me suunnitellaan ja ennakoidaan tosi hyvin.

Toki Hakaniemen tori ja Rautatientori ei ole nyt tässä lähiaikoina rakennettu, mutta niilläkin olisi vihreyttämisen mahdollisuus aiemmin kuin tänään, mutta mikään ei ole myöhässä.

Kiitos.

Tack, ordförande. Hyvät valtuutetut.

Me tosiaan tehtiin vihreässä ryhmässä tämä ryhmäaloite siksi, että kestävä kaupunkisuunnitteluhan on tällä hetkellä murroksessa paitsi Helsingissä, niin myös muualla päin maailmaa, kuten valtuutettu Lehdonkin puheenvuorossa mainittiin esimerkiksi Pariisi. Me ollaan koko ajan paremmin ymmärtämässä elävän luonnon merkitys myös rakennetussa kaupunkiympäristössä.

Ihminenhän on kuitenkin eliölaji muiden joukossa, ja me tarvitaan meidän lähiympäristöön myös muuta kuin asfalttia. Meidän luontainen elinympäristö ei ole asfalttiviidakko, ja sen takia myös tiiviisti rakennetussa ja kasvavassa kaupungissa meidän on pakko löytää lisää ympäristöjä kaupunkivihreälle ja kasvillisuudelle.

Kysehän ei ole vain viihtyisyydestä ja ihmisten hyvinvoinnista, vaan kyse on myös ympäristökriiseihin varautumisesta. Kyse on kaupungin resilienssistä, kun me elämme keskellä ilmastokriisin ja luontokadon aikakautta.

Me esitetään tässä aloitteessa, että kaupunki varaa viherryttämisen toteuttamiseen kunnianhimoisen budjetin. Viherryttämistä tehdään jo paljon, mutta sitä pitäisi tehdä vielä enemmän. Me esitetään myös, että viherryttämistä tulisi priorisoida viherpinta-alaltaan sellaisilla alueilla, joissa sitä tosiaan on vähemmän kuin muilla, ja etenkin kaupunkiuudistusalueilla ja myös sellaisilla alueilla, jotka tällä hetkellä koetaan epäviihtyisiksi kaupungissa. Täällä kiinnitettiin aiemmassa keskustelussa huomiota siihen, että monilla uusilla alueilla Helsingissä ei välttämättä ole niin paljon vehreyttä kuin kaupunkilaiset toivoisivat. Monet meidän uudet alueet, kuten vaikka Jätkäsaari, Verkkosaari ja Kalasatama, on rakennettu vanhoille satama- ja teollisuusalueille. Ja näillä alueillahan ei ole ollut minkäänlaista vehreyttä aiemmin. Sen takia kaikki vehreys, mitä siellä on, on pitänyt suunnitella ja istuttaa sinne, ja sitä tarvitaan näille alueille myös lisää.

Tässä aloitevastauksessa kerrotaan ilahduttavasti kaikesta siitä työstä, mitä Helsingissä jo tehdään vehreyden ja kasvillisuuden lisäämiseksi. Tänä vuonna katuvihreän määrän lisääminen katusuunnitelmissa on ollut painopisteenä, ja se on kyllä myös näkynyt meidän kaupunkiympäristölautakunnan päättämissä katusuunnitelmissa. Todella monissa suunnitelmissa lisätään puita ja pensaita liikenteen aiemmin viemään tilaan. Mehän ollaan Suomessa perinteisesti varattu aika paljon asfaltoitua pinta-alaa esimerkiksi autoilun käyttöön. Nyt kun kaupungissa siirrytään tilatehokkaampiin liikkumismuotoihin, me voidaan myös tätä autoilulta vapautunutta tilaa käyttää kaupungin viihtyisyyden ja vehreyden lisäämiseen.

Ensi vuonna kaupunkiympäristön toimialalla tullaan tarkastelemaan viherryttämisen toimenpiteiden riittävyyttä ja laatimaan myös tarkemmat tavoitteet sille, miten näihin viherryttämistavoitteisiin päästään ja aikatauluttamaan toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi. Lisäksi tämän aloitteen myötä rakennetun ympäristön latvuspeittävyyden määrälle sekä vettä imevän pinta-alan määrälle tullaan asettamaan sitovat tavoitteet, jotta me pystytään paremmin eri alueilla varautumaan tulviin ja sään ääri-ilmiöihin. Tämä on todella merkittävä kestävää kaupunkisuunnittelua ohjaava linjaus. Tätä työtähän on aloitettu kaupunkiympäristön toimialalla nyt keväällä ja on tehty selvitys, jossa tarkastellaan latvuspeittävyyden lisäämisen mahdollisuuksia eri kaupunkialueilla. Tänä vuonna on myös valmistunut katuvihreäverkoston selvitys ja Malminkartanossa ja Kannelmäen kaupunkiuudistusalueella on toteutettu luonnon monimuotoisuutta edistäviä pilottihankkeita. Näitä ja monia muita asioita on siellä aloitevastauksessa nostettu, ja olen tosi iloinen tästä kehityksestä, mitä Helsingissä tällä hetkellä tapahtuu, ja iloinen, että tämä meidän tavoite myös kiihdyttää tätä. Toivon, että saamme myös kaupungin talousarvioneuvotteluissa varattua riittävät varat kaupungin viherryttämiseen.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja ja valtuutetut.

Tämä on ihan loistava aloite, viherryttäminen, mutta väistämättä tulee mieleen myös Teollisuuskadun ja Aleksis Kiven kadun väliin jäävä Konepajan alue. Siellä on tullut asukkailta tosi paljon palautetta just tästä viherryttämisestä ja nimenomaan varjopaikoista. Siellä on isolla aukiolla lastentarha ja lastentarhan piha, jossa ei ole minkäänlaista suojaa paahteelta tai tuulelta tai miltään. He ovat nimenomaan toivoneet tällaista aloitetta.

Tietenkin kun ilmastonmuutos ei näitä paahteita eikä tuulia paremmaksi tee, tämä on tosi tärkeä aloite ja tämä kannattaa pistää toimeen mahdollisimman nopeasti.

Kiitos.

Puheenjohtaja.

Tämä aloite on tosi hyvä. Siitä on käyty hyvää keskustelua, ja se liittyy aika vahvasti ilmastonmuutokseen, joka tulee näkymään joka vuosi enemmän Helsingissä. Lämpötilat tulee nousemaan, rankkasateet lisääntymään ja meriveden korkeus vaihtelee. Yhä useammin me joudutaan kysymään, että onko Helsinki riittävän hyvin varautunut sään ääri-ilmiöihin, ja valitettavasti ei ole ihan vielä. Me tiedetään, että tulvariskit tulevaisuudessa erityisesti rannikkoalueilla, kuten Helsingissä, tulee kasvamaan ja rankkasateiden ja sulamisvesiä aiheuttamat tulvat voi aiheuttaa vahinkoa kodeille, infralle ja turvallisuudelle.

Siksi me tarvitaan Helsingissä paljon toimia siihen, miten tämä rakennettu ympäristö sopeutetaan tähän muuttuvaan ilmastoon. Tässä tuleekin sitten nämä viheralueet, jotka ovat tässä avainasemassa. Ne ovat luonnon tätä omaa infraa, joka imee vettä, viilentää kaupunkia ja tekee elinympäristöstä viihtyisää. Kaupunginosat, uudet ja vanhat, tarvitsevat tällä hetkellä paljon työkaluja ja keinoja tämän viherryttämisen edellytysten helpottamiseksi.

Samaan aikaan pitää todeta, että myöskään nämä ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät tällä hetkellä ihan jakaudu tasaisesti tässä kaupungissa. Toiset kaupunginosat on nykyisin vehreitä ja varjostettuja. Toiset on aika betonisia ja kuumia. Tämä on myös tällainen ympäristöoikeudenmukaisuuden kysymys, koska kaikilla helsinkiläisillä on oikeus terveelliseen ja viihtyisään elinympäristöön. Mä olen iloilla katsonut, kun omalla asuinalueella Kruunuvuorenrannassa uusien suunniteltujen puistojen ja muiden osalta on tehty hyvin paljon näitä viherryttämisen toimenpiteitä ja tätä rakennettua infraa on tehty erityisesti luontoa ajatellen. Se tekee viihtyisäksi tämän kaupunkiympäristön, mutta aika paljon on vielä tehtävää, että erityisesti taloyhtiöillä ja erilaisilla aluetoimijoilla olisi enemmän keinoja ja tietämystä siihen, miten tätä viherryttämistä tehdään.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mä ehkä nyt näen tämän vähän kärjistetyn voimakkaasti, kun olin viime kauden täältä pois, mutta jos mä kuuntelisin tätä keskustelua nauhalta, en tietäisi, että miltä vuodelta tai miltä vuosikymmeneltä tämä on peräisin, koska näillä samoilla sanoilla ja samoilla lauseilla tätä samaa keskustelua ja samanlaisia toimenpidealoitteita on tehty ikuisuudet täällä. Mä just googlasin, niin mä itsekin tein vuonna 2019 aivan samansisältöisen aloitteen. Siis suunnilleen copy pastella näitä voisi replikoida. Silloinkin, täytyy myöntää, vähän nolotti, koska se ei ollut mikään täysin uusi idea, vaan se oli silloinkin jo vanhaa keskustelua. Tämä herättää vähän kysymyksen, että eikö kaupunki siis toteuta näitä poliitikkojen pyörittelemiä ajatuksia vai pyöriikö tämä valtuuston keskustelu jossain ihan omassa universumissa vähän irrallaan tästä kaupungin oikeasta toiminnasta. Mun täytyy sanoa, että koska mä olin itse rakennusviraston lautakunnan puheenjohtaja aikoinaan kymmenen vuotta sitten, niin tulin nähneeksi, että jo silloin kymmenen vuotta sitten nämä olivat vanhoja tuttuja asioita kaupungin virkamiehille. Näitä toteutettiin täyttä häkää. Kaupunki suunnitteli viheralueita ja viherryttämistä ja puistoja ja toteutti niitä hankkeita. Mä vähän ehkä mietin, että pitäisikö meidän miettiä tätä valtuuston työskentelytapaa, että saataisiin jotain uusia ideoita tai jotenkin oltaisiin enemmän kiinni tässä kaupungin todellisuudessa.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Varmasti osin on niin, että samoja keskusteluita, mutta näin uutena valtuutettuna huomautan, että me käydään täällä aika paljon itse asiassa aika paljon samoja keskusteluita kuin aikaisemmin. Ei varmaan ole ihan pelkästään tähän asiaan liittyvä asia, mutta ehkä mä sanoisin niin, että tähän viherryttämiseen ja ilmastonmuutokseen liittyen nämä toimet, mitä tehdään, on jatkuvia. Erityisesti nyt kun nämä sään ääri-ilmiöt korostuu Helsingissä, varmasti tullaan tekemään vielä nopeammin, kun tämä asia on noussut enemmän pinnalle myös ihmisten keskuudessa. Täällähän me puhutaan paljon niistä asioista, mitä tässä kaupungissa tapahtuu, ja tätä työtä pitää jatkaa tulevaisuudessakin.

Pidän kyllä ihan tosi tärkeänä, että näitä aloitteita tehdään ja nämä asiat menevät eteenpäin ja ne nousevat puheenaiheeksi.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Koulumies on siinä mielessä oikeassa, että tähän aihepiiriin liittyen on tehty aikaisemmin aloitteita. Itsekin olen ollut niitä tekemässä, mutta samaan aikaan ajattelen, että tämä ryhmäaloite, minkä vihreät ovat tehneet, on hyvä ja tärkeä. Ja mun mielestä on hienoa, että tämän asian painoarvoa nostetaan myös tällä kaudella esille, koska samaan aikaan on myös totta, että sekä ilmastokriisi että luontokato ovat asioita, jotka eivät yhdessä kaudessa täällä ratkea.

Näitä kysymyksiä pitää käsitellä valtuustossa, ja mun mielestä voitaisiin käsitellä useamminkin, mutta erityisen hyvää on se, kun tässä oli huoli, että näkyykö tämä valtuuston keskustelu sitten missään, niin mun mielestä on se, että nyt tästä viherryttämisestä on kirjaus tässä uudessa kaupunkistrategiassa, jossa puhutaan siitä, että tämä toimenpideohjelma myös tehdään. Sitä kautta tämä sitten varmasti ainakin tulee priorisoiduksi tällä kaudella. Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Itse näen, että kyllä tämä viherryttämiskeskustelu ja ymmärrys luonnon monimuotoisuudesta on aivan eri tasolla kaupunkisuunnittelussa kuin mitä se on ollut kymmenen vuotta sitten. Ja kyllä sitä tehdään myöskin aivan eri intensiteetillä tänä päivänä kuin silloin, kun itse olen tullut valtuustoon ja kaupunkiympäristölautakuntaan. Kyllä mä sanoisin, että sillä keskustelulla ja aloitteiden tekemisellä on varmasti ollut paljon väliä.

Ehkä niistä asioista, mitä uutta tämä aloite tuo. Se, että me nyt linjataan siitä, että me laitetaan sitovat tavoitteet latvuspeittävyydelle ja vettä imevän pinnan määrälle eri kaupunkialueilla ja aletaan oikeasti tarkasti mittaamaan sitä, että millä tavalla me saadaan sitä luontoa tuotua kaupunkiin ja sitä resilienssiä rakennettua. Kyllä se on jotain aivan uutta, mitä me ei olla aiemmin tässä kaupungissa tehty.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mä oikeastaan ihmettelen, että miten kokoomuksen suunnalta tätä näin vahvasti lähdetään kyseenalaistamaan. Onhan tärkeätä, että nimenomaan tätä keskustelua tuodaan eteenpäin, koska nähdään, että ei olla tehty vielä riittävästi. Meillä ilmastonmuutos etenee, sään ääri-ilmiöt on todellisuutta. Ne on aidosti sellaisia, jotka vaikuttavat ihmisten turvallisuuteen. Se ei ole pelkästään, että mihin pelastusajoneuvot pääsevät, vaan myös esimerkiksi vedenpinnan nousu on meille aito uhka. Se, että meillä ei olla tehty vielä riittävästi, ei tarkoita sitä, etteikö tästä olisi keskusteltu aikaisemmin. Sehän on hyvä, että meillä on aikaisemmin esimerkiksi Hakaniemenkin torin kehittämistä on ehdotettu jo kymmenen vuotta sitten, mutta vielä on selvästi tehtävää. Varmaan tämä pyörä pitää myös keksiä uudelleen niin kauan, kunnes se sitten vihdoin on käytössä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä on todellakin asia, josta ollaan pitkään kaupungissa keskusteltu, ja se on nimenomaan tärkeä asia. On hyvä, että sitä pidetään tasaisesti esillä, koska tieto lisääntyy. Tässä on hyviä puheenvuoroja käytetty nimenomaan ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuudesta, siitä miten tärkeä luonnon itseisarvo on ja minkälaisia vaikutuksia. Meillä on aika paljon saatu lisää sitä tietoa, ja se näkyy nyt meidän strategiassa ja näissä toimenpiteissä, mitä toimialalla on kyllä kuluneen kymmenen vuoden aikana tehty.

Sitten valtuutettu Pasanen nosti hyvin esiin sen, että meillä on näitä uusia asuinalueita rakennettu nimenomaan näille paikoille, joissa meillä ei ole ollut lainkaan niin sanotusti sitä lähiluontoa. Sen tarve on tietysti merkittävä. Sitten kun me huomioidaan tosiaan nämä tänäkin kesänä olleet helleaallot, jotka ovat jopa harvinaisempia. Itse olen kuitenkin jo viisikymppinen, niin edellinen oli aika kauan aikaa sitten, mutta nyt näitä on selvästi näinä lähikesinä tullut enemmän. Sitten meillä on tämä tulvariski, joka esimerkiksi Kööpenhaminassa selkeästi realisoitui ja maksoi paljon. Asia on tärkeä, ja sitä Kympin toimialalla viedään vahvasti eteenpäin ja on viety, eli tehdyt aloitteet tässä kymmenen vuoden aikana eivät suinkaan ole olleet lainkaan turhia.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tärkeä aloite ja tämä Lehdon spin-off-aloite, uusi valtuustoaloite, on erittäin hyvä, koska itse asiassa viime kaudella kaupunkiympäristölautakunnassa, kun oli tämä Elielinaukion uusi rakennus, jota vastustettiin, ettei se sovi siihen ympäristöön, kysyin valmistelusta, että sopisiko se sitten päärautatieaseman toiselle puolelle siihen Rautatientorin puolelle, koska se on varsin aneeminen tori. Onhan siellä nykyään jotain näitä food court truckeja ja muita, mutta siis todella vähällä käytöllä ja näin. Itse asiassa miksi ottaa joko tai, kun voi olla sekä että.

Sinänsä mä olen sitä mieltä, että siihen aidostikin sopisi jonkinlainen uudisrakennus siihen Rautatientorin johonkin kohtaan ja sitten sen yhteydessä joku viherkatto tai muu vastaava. Kyllä meidän kannattaa ajatella tätä rakentamatonta keskustaa, jossa voi yhdistellä siis ikään kuin tiloja ja luontoa ja viherryttämistä. Joku kiva viheralue ja sitten joku uudisrakennus siihen Rautatientorille.

Toki nyt vaunulenkillä vauvan kanssa, kun on pelkästään aikaa kävellä joka päivä neljä tunti ympäri Helsinkiä, huomaa uusia rakentamismahdollisuuksia. Tässä keskustassa Töölönlahti on valtavan iso vesialue. Ottaen huomioon ne lintujen määrät ja muut, jos Töölönlahdestakin puolet ottaisi rakentamiskäyttöön ja sen Kaisaniemen kentän uudistuksenkin jälkeen siihen jäävän hiekkakentän, jolla on vielä vähemmän käyttöä linnuille tai muille, niin olisi valtavasti potentiaalia siis ihan ydinkeskustassa meillä parhailla paikoilla. Mutta tämä Rautatientori nyt kun se on aloitteena ilmeisesti tehty, niin kyllä kannatan siihenkin lisää rakentamista, koska nämä tyhjät tilathan tekee tästä sen aution. Kai se tulee sieltä Venäjän vallan ajasta. Näin mua opetettu, että Senaatintorit ja muut on tehty, että on hirveästi isoja toreja. Kai se Kreml on samannäköinen. En ole käynyt, mutta aikoinaan Vodkaa komisario Palmu elokuvassa näkyy, että tyhjä tori, joka jatkuu vain kilsojen päähän. Eihän siinä ole mitään elinvoimaa kellekään.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ehkä vastaan valtuutettu Merelle, kun hän haaveilee Töölönlahden rakentamisesta, että sitä aluettahan on kaavailtu muun muassa Helsingin uudeksi luonnonsuojelualueeksi. Se on aika uniikki alue siinä mielessä, että se on erittäin suosittu virkistysalue ja siellä on paljon ihmisiä viettämässä aikaa, mutta siellä on myös poikkeuksellisen monipuolinen linnusto. Se voisi olla mielenkiintoinen alue, missä voimme yhdistää kestävästi sekä virkistyskäytön että luonnonsuojelun. Uskon, että helsinkiläisten enemmistö ei kyllä haluaisi eikä myöskään siellä asuvat linnut, että se kaavoitettaisiin asuntorakentamiseen. Uskon, että asuntorakentamiselle meillä löytyy rutkasti parempia paikkoja tässä kaupungissa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Vastauksena tähän, etten tule väärinymmärretyksi.

Itse asiassa sen linnuston tänään viimeksi arvioin. Siellä oli kanadanhanhia, heinäsorsia ja lokkeja. Mikään näistä ei ole erityisen harvinainen tai sanotaan, että eläinlaji, joka ei jossain muualla pärjäisi.

Siihen oli aikoinaan hienot suunnitelmat Töölönlahdelle, että miten sitä voitaisiin ottaa tehokkaampaan käyttöön säilyttäen se luonnonmukaisuus. Ehkä tässä nimenomaan itse ajattelen sellaista sekä että ratkaisua, että miten voidaan pitää huolta niistä luontoarvoista ja samalla miettiä, että millä tavoin kaupunki voi kehittyä. Missään tapauksessa en kannata sen täyssuojelua, vaikka tiedän, että meidänkin puolueen entinen puheenjohtaja, onko jo peräti joku kunniapuheenjohtaja, tällaista masinoi niin kuin käärmettä pyssyyn tuolla Finlandia-talon näyttelyssäkin.

Mitä vähemmän me betonoidaan kuvainnollisesti tätä meidän ydinkeskustaa ihan parhailla paikoilla, sen enemmän me jätetään mahdollisuutta meille miettiä ja kehittää tätä kaupunkia.

Kiitos.

Totean vielä tähän valtuutettu Meren puheenvuoroon, että Töölönlahdelta löytyy siis paljon myös uhanalaisia lajeja. Nyt elämme kuitenkin myöhäissyksyä, jolloin valtaosa lintulajeista on lentänyt etelään. Suosittelen käymään siellä myös keväällä ja alkukesästä, kun paljon enemmän erilaisia lintulajeja on paikalla.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Oma suosikkini Töölönlahden linnuista on nokikana.

Mun tausta on ilmastonmuutoksen sopeutumistutkijana, ja tervehdin kyllä ilolla sitä, miten valtavirtaa nykyään on tämä keskustelu siitä, miten sään ääriilmiöihin, tulviin, helteisiin ja muihin, täytyy olla valmiina ja mikä itse asiassa nimenomaan kaupunkivihreän rooli siinä on. Hyvin keskeinen. Tervehdin myös ilolla näitä ajatuksia aukioiden viherryttämisestä. Vaikka olenkin aika ahkerasti paraateissa tässä kaupungissa marssinut, mielellään siellä enemmän vihreätä harmaan tilalla näkee.

Mulla osui tuossa viime viikolla silmiin sellainen uutinen, että suomalainen Atte Ahola oli Leidenin yliopistosta voittanut palkinnon Euroopan parhaan kandidaatin työn tekemisestä. Aiheena oli itse asiassa kaupunkivihreä. Hänen tuloksensa siinä – taisi olla data Saksasta – oli se, että paitsi että kaupunkivihreän määrä on hirvittävän tärkeää... Ihan fysikaalisesti auttaa. Siitä on paljon hyötyjä. Niin nimenomaan ihmisten viihtyisyyden kannalta on ratkaisevaa, että he näkevät sitä vihreää elinympäristössään. Eli se itsessään, että me tuodaan kaikkialle kaupunkiin edes pieniä plänttejä kaupunkivihreää, puita, niittyjä, mitä tahansa, se itsessään siis lisää ihmisten viihtyisyyttä ja kokemaa hyvinvointia. Eli kaikki platta, mitä vihreälle löytyy, kannattaa siihen hyödyntää. On ihan monenlaista hyötyä jo ihan siitä, että ihmiset näkevät ikkunoistaan ja lähellään ja kaupungilla kulkiessaan vihreämmän kaupungin. He voivat paremmin.

Eli hieno aloite ja hyvä, että tämä on nyt kaupunkistrategiassakin selkeästi kirjattuna.