Kyselytunti

Kiitos. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Helsingissä on tällä hetkellä poikkeuksellisen huono työllisyystilanne, pahin koko maassa. Erityisen huolestuttavaa on, että työttömyys koskettaa nyt ennen kaikkea nuoria, vastavalmistuneita korkeakoulutettuja ja vieraskielisiä helsinkiläisiä. Esimerkiksi nuorisotyöttömyys on noussut Helsingissä vuoden aikana jopa 35 prosenttia, mikä kertoo, että nuoret eivät löydä paikkaansa työmarkkinoilla edes koulutettuina. Samaan aikaan Suomen hallituksen kiristykset, kuten kansalaisuuslain muutokset ja kotouttamisen vähenevät määrärahat, voivat entisestään heikentää vieraskielisten mahdollisuuksia työllistyä tai vaikeuttaa esimerkiksi starttirahan saamista yrittäjyyden alkuun. Kysynkin: Miten Helsingin kaupunki aikoo vastata tähän huolestuttavaan työllisyyskehitykseen lyhyellä aikavälillä? Mitä konkreettisia toimenpiteitä on suunniteltu tehtävän jo tänä ja ensi vuonna, jotta nuoret ja vieraskieliset eivät jää pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle?

Kiitos.

Ärade ordförande.

Helsingfors arbetslöshetsnivå har efter pandemin förblivit högre än i resten av landet. Särskilt oroande är den omfattande ungdomsarbetslösheten som kan få långvariga effekter på hela årskullar. Även den höga arbetslösheten bland högskoleutbildade påverkar produktiviteten och den offentliga sektorns hållbarhet.

Meidän on huolehdittava kaikkien helsinkiläisten työllistymisen edellytyksistä ja samalla kiinnitettävä erityistä huomiota nuoriin, joiden työura on vasta alkamassa. On tärkeää varmistaa, että valtion tarjoama nuorten työllisyysseteli toimii Helsingissä täysimääräisesti ja tehokkaasti.

Kysyn siksi: Miten voimme hyödyntää nuorten työllistymisseteliä mahdollisimman vaikuttavasti kaupungissamme, jossa nuoria on paljon ja samalla tukea myös muiden ryhmien pääsyä työelämään?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitos erityisesti valtuutetuille, jotka nostivat tämän kysymyksen esiin. Tämähän on mielettömän ajankohtainen ja iso kysymys meille valitettavasti, nyt kun katsomme meidän myöskin kasvanutta vastuuta tästä asiasta työllisyyspalvelu-uudistuksen jälkeen, kun tämän vuoden alusta täysimääräisesti vastaamme työllisyyspalveluiden järjestämisestä. Ja se on myöskin lisännyt meidän maksuvastuuta tästä kysymyksestä. Jos katsomme talousarvioesitystä, jonka maanantaina julkaisin, niin karkeasti sanottuna puolet työllisyyden hoidon resursseista satsaamme palveluihin ja puolet näiden maksuvastuiden kattamiseen. Itse asiassa niitä ei ole niin mitoitettu, mutta sattumalta ne asettuvat molemmat sinne 120 miljoonan kieppeille.

Ja tietenkin tästä valitsevasta tilanteesta johtuen olemme myöskin kiinnittäneet ja olen myöskin kiinnittänyt talousarvioesityksessä huomiota siihen, että työllisyyspalveluissa on riittävät resurssit vastata tähän tilanteeseen. On huomioitu myös esimerkiksi se, että jos nämä lakimuutokset, vastuusiirrot esimerkiksi toimeentulotuen osalta nuorten osalta tulevat Helsinkiin, että meillä on siihen myöskin henkilöstöresurssi löydettäväksi.

Tässähän on, niin kuin tässä viitattiin, aika poikkeuksen tilanne, joka koskettaa ei vain Helsinkiä, vaan kaikkia suuria kaupunkeja. Mehän olemme tottuneet vanhoina aikoina siihen, että kaupungeissa on usein parempi työllisyystilanne kuin valtakunnassa keskimäärin, mutta huomaamme, että nyt se on valitettavasti kääntynyt ympäri. Kun katsomme työttömyysastetta tästä ihan tuoreista syyskuun luvuista, jotka tällä viikolla ovat tulleet, kun valtakunnan keskiarvo on 11,4, niin Helsingissä ollaan 13,4:ssä. Esimerkiksi Turussa vielä suuremmissa luvuissa. Tämä tietenkin korostaa vastuutamme tästä asiasta. Teemme tässä myöskin tiivistä yhteistyötä kuuden suurimman kaupungin kanssa ja myöskin valtion suuntaan. Itse asiassa tämäkin vähän sattumalta. Juuri ennen tätä valtuuston kokousta tapasimme kuusikkokaupunkien kaupunginjohtajakollegoiden kanssa työministeri Marttista ja keskustelimme paitsi tästä nuorisosetelikysymyksen toimeenpanosta, niin myöskin mahdollisuudesta löytää uusia toimia, mahdollisesti kokeiluja sille, että kohdennettaisiin niihin erityisiin suurten kaupunkien huoliin, kuten vaikkapa muuta kuin suomea tai ruotsia taustaltaan puhuvien tai nuorten tilanteeseen. Se työ tässä jatkuu. Muutenkin olemme käyneet hyvin tiivistä vuoropuhelua siihen, että meidän työllisyyspalveluilla on kaikki välineet, esimerkiksi mahdollisuus päästä tulorekisteritietoihin ja muuhun tietovarantoon, jotta meidän työllisyyspalveluissa pystytään palveluita mahdollisimman hyvin tekemään ja kohdentamaan.

Ne meidän konkreettiset työkalut. Meillä on käytössä palkkatuki, työllisyyden Helsinki-lisä. Työllisyyspalveluiden kautta työnantajat voivat myöskin rekrytoida tuella palkattavia esimerkiksi oppisopimustehtäviin. Jatkossa tosiaan esimerkiksi tämä mainittu työllistymisseteli on myöskin keinovalikoimassa. Erityisesti kiinnittäisin huomiota tähän Helsinki-lisään, joka on meidän oma mallimme, joka on vähän niin kuin rinnakkainen tälle palkkatukikokonaisuudelle, joka on koettu hieman byrokraattiseksi ja työnantajan näkökulmasta vaikeasti hallinnoitavaksi, ja on vaikuttanut myöskin siihen käyttöhalukkuuteen. Tämä Helsinki-lisä on suoraviivaisempi, ja nyt juuri käsittelimmekin sen myöntämisen uusia ehtoja ja katsomme, että saisimmeko me sillä vauhditettua tätä tilannetta.

Jatkuvasti myöskin käymme läpi sitä, että onko meillä kaupunkina ja vaikka sitten myöskin isompia yksityisiä työnantajia mukaan innostaen mahdollisuus varmistaa, että esimerkiksi korkeakoulutetuille ensimmäisiä työpaikkoja etsiville nuorille osaajille olisi paikkoja tarjolla. Tätä listaa voisi jatkaa. Tämä kuvaa sitä, miten laaja tämä työllisyyden hoidon paletti on erityisesti tilanteessa, jossa ryhmät ovat hyvin moninaisia. Siellä on tosiaan enenevässä määrin nuoria, on myös korkeakoulutettuja. Toisaalta esimerkiksi rakentamisen tilanne vaikuttaa matalammankin koulutuksen työttömyysprosenttiin vielä voimistavammin, vaikka se tietenkin niissä ryhmissä usein korkeampi on.

Ehkä lopuksi sitten se iso kuva vielä siitä, että työllisyyspalveluilta tarvitaan tukea, koulutusta, uudelleen koulutusta. Isossa kuvassahan tämän ratkaisee se, että me saamme positiivisen kierteen Suomen ja tietenkin myöskin Helsingin alueen, Helsingin seudun, Uudenmaan talouteen käyntiin. Monet asiat eivät ole meidän käsissä kaupunkina, mutta ne, jotka ovat, meidän pitää tehdä. Siksi olen erittäin iloinen, että kasvu ja elinvoima -painopiste on yksi strategian keskeisistä prioriteeteista ja valonpilkahduksiakin on.

Jäämurtajatilauksista on puhuttu paljon. Kanadalainenhan on jo rakenteilla. Sen työllisyysvaikutuksiksi arvioidaan 500 suoraa työpaikkaa ja useampi sata meriekosysteemissä. Supercellin pääkonttorivaraus on tehty kaupunkiympäristön lautakunnassa ja elinkeinojaostossa, joka kuvaa sitä, että tällaista kansainvälisesti menestyvää liiketoimintaa korkean osaamisen varaan laskeva yritys uskoo Suomeen ja Helsinkiin vetovoimaisena paikkana. Tai esimerkiksi tällä viikolla saimme kesän matkailuluvut. Siellä ulkomaisten yöpymisten määrä on kasvanut yli 15 prosenttia.

Tällaisia positiivisia asioita, kun saisimme liikkeelle useampia vielä näiden lueteltujen lisäksi, niin se kyllä viime kädessä on se, joka ratkaisee kestävällä tavalla myöskin tätä työttömyyden kysymystä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos, pormestari oikein kattavasta vastauksesta.

Te mainitsitte useita toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan työllisyyttä Helsingissä. Kuitenkin juuri nuorten työttömien määrä on kasvanut suhteellisesti eniten korkea-asteen koulutetuilla sekä perusasteen tutkinnon suorittaneilla. Onkin siis selvää, että tulevassa budjetissa on huomioitava tämä huolestuttava työllisyyskehitys.

Kysyisinkin: Miten kaupunki aikoo varmistaa, että juuri nämä kohderyhmät tavoitetaan tehokkaasti ja että toimet eivät jää yleisluontoisiksi ohjelmiksi, vaan johtavat todellisiin työllistymisiin ja pysyviin työpaikkoihin jo lähikuukausina? Kuinka erityisesti ammatillista koulutusta vahvistetaan riittävästi, jotta voidaan vastata työelämän tarpeisiin ja parantaa nuorten työllistymistä?

Kiitos.

Ärade ordförande.

Stort tack till borgmästaren för ett svar, som man märker att frågan tas på största allvar. Jag är också glad för att höra att man vågar gå in för en försökskultur och faktiskt prova nya saker. Vi har i media idag kunnat följa med en rapportering om att upp till 80 procent av lediga jobben i Finland kan vara hemliga för allmänheten. Det här är ju otroligt svårt för en ny arbetssökande, att hur man ska hitta de jobben som faktiskt är lediga. Hur kan Helsingfors stad skapa en atmosfär eller innovativa partnerskap med lokala företag och organisationer för att faktiskt ha möjligheten att matcha arbetslösa och lediga arbetsplatser bättre. Det är ändå företagen som långt skapar de nya arbetsplatserna och det är viktigt att få näringslivet och företagen att våga investera och anställa.

Tack, ordförande.

Kiitos tärkeästä ja ajankohtaisesta kysymyksestä.

Helsinki ja Suomi tarvitsevat menestyviä ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä yrityksiä, jotta saamme lisää työpaikkoja ja verotuloja. Tämänkin takia kasvu ja elinvoima on tärkeä painopiste uudessa strategiassamme ja myös tulevan vuoden budjetissa.

Vaikka työttömyysaste on hälyttävän korkea, on viime viikkoina kuultu myös positiivisia uutisia. Jäänmurtajakaupat tuovat vähintäänkin satoja työpaikkoja Helsingin telakalle. Itä-Helsingin terveysteknologiajätti Planmeca on juuri ilmoittanut tehneensä diilin 1 100 amerikkalaisen hammasklinikan varustamisesta suomalaisella teknologialla. Helsingin pitää omalta osaltaan houkutella uusia yrityksiä ja huolehtia siitä, että olemassa oleville on hyvät puitteet kasvaa. Tontteja, toimitiloja, lupia ja neuvontaa pitää olla joustavasti saatavilla.

Työelämä muuttuu vauhdilla, ja tekoälyn mukanaan tuomassa murroksessa kukaan ei voi olla varma työpaikastaan. Siksi tarvitsemme mahdollisuuksia siirtyä mahdollisimman sujuvasti työpaikasta toiseen ja tietenkin kouluttautua myös uudelleen. Tämän pitää tietenkin näkyä myös Helsingin työllisyyspalveluissa.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Työttömyys ei ole pelkästään taloudellinen ongelma, vaan se on inhimillinen kriisi, joka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja osallisuuteen yleisesti. Pitkittyessään se heikentää uskoa tulevaisuuteen ja kasvattaa tosi paljon syrjäytymisen riskiä. Me tiedetään, että Helsingin elinvoima ja veropohja ja palveluiden rahoitus on suoraan sidoksissa työllisyyden kehitykseen. Tämän me nähtiin jo budjettiesityksessä, jonka pormestari esitti alkuviikosta.

Nyt kun me viikonloppuna väännetään näistä ykkösmiljoonista ja muutamista sadoista tuhansista, niin se on aika pieni kokonaisuus verrattuna siihen, mitä tämän työttömyyden kasvun takia nähdään. Joka seitsemäs helsinkiläinen on tällä hetkellä työtön. Samaan aikaan Orpon hallitus on merkittävästi heikentänyt esimerkiksi rakentamisalaa kokonaisuutena. Miten kaupungissa nähdään mahdollisuus itse elvyttää vastasyklisellä rakentamisella tätä työttömyyttä?

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Borgarsdóttir Sandelin mainitsi nämä nuorille tarkoitetut työllisyyssetelit. Se on tietenkin tärkeä toimi, mutta pitää huomioida, että 94 prosenttia nuorista jää niiden ulkopuolelle, eli se ei vastaa siihen tarpeeseen ollenkaan. Tällä hetkellä me tiedetään, että Helsingissä nuorisotyöttömyys on noin 5 000 ja se on kasvanut vuoden aikana 30 prosenttia. Olisinkin kysynyt pormestarilta, että miten Helsingin kaupunki tarttuu nyt tähän nuorisotyöttömyyteen, joka on surullinen fakta. Vahvistetaanko esimerkiksi Ohjaamo-palveluiden tilannetta? Ja sitten hyvä vinkki Tampereelta: Tampereen kaupunki on tullut hätiin ja etsinyt näitä piilotyöpaikkoja aktiivisesti. Esimerkiksi ottanut yhteyttä 2 000 yritykseen ja tehnyt 1 000 yritysvierailua ja tällä tavalla saanut myös työttömille suoraan töitä. Tämä on ihan aito ongelma, että näistä työpaikoista ei julkisesti ilmoiteta, koska työttömyystilanne on niin valtava, että niitä hakemuksia tulee niin valtava määrä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Jos me halutaan Helsingissä aidosti vähentää työllisyyttä ja sen aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä, niin meidän täytyy vahvistaa myös vaikuttavuus- ja tulosperustaisuutta työllisyyspalveluissa. Ei riitä, että palveluita on, jos niitä edes on, jos ne ei oikeasti johda työhön. Me tiedetään, että aika nopeat toimet usein on tehokkaita. Pikakoulutukset, työn ja koulutuksen yhdistävät mallit ja erilaiset työ ensin -menetelmät, jotka auttaa ihmisiä nopeasti takaisin työelämään. Nuoret olisikin tärkeää tavoittaa heti eikä vasta kuukausien päästä.

Mun mielestä oli mielenkiintoinen EVAn raportti, jossa esitettiin, että kaupunkien tulisi kokeilla lähiöissä uusia työllistymisen malleja, esimerkiksi yrittäjyyttä edistämällä ja koulutuspolkuja vahvistamalla lähiöallianssiperiaatteella. Musta tämä ajatus sopisi kokeiltavaksi erinomaisesti myös Helsinkiin esimerkiksi kaupunkikehitysalueille. Työttömyys tosiaan maksaa Helsingille satoja miljoonia euroja, ja siksi se olisi hyvin kohdennettu investointi työllistymiseen, joka sitten maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Työttömyys varsinkin nuoren ihmisen kohdalla johtaa semmoiseen osattomuuden kokemukseen yhteiskunnassa. Jatkuvasti saa lehdistä lukea siitä, että nuori saattaa olla hakenut vaikka sataan työpaikkaan ja suurimmasta osasta ei ole saanut vastausta ja joistakin on saanut kielteisiä vastauksia. Tästä tuli mieleen, kun kuuntelin teidän keskustelua, niin voitaisiinko me Helsingissä ottaa jonkinlainen malli käyttöön, missä mahdollisimman moni nuori kutsuttaisi työhaastatteluun, vaikka todennäköisesti hän ei sitä työpaikkaa edes saisi. Että hän saisi jonkun kontaktin, missä voisi jutella tästä asiasta ja mahdollisesti kannustusta jatkotyön hakemiseen.

Me missataan hirveä mahdollisuus siinä, kun näille nuorille vaan lähetellään viestiä, että et saanut taaskaan.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos hyvästä aiheesta, mistä emme koskaan keskustele liikaa.

Nyt kuitenkin mä haluaisin kolmeen asiaan puuttua. Yksi on sellainen, että me emme voi täällä kaupungin toimesta määrättömästi työllistää, jos täällä ei kerta kaikkiaan ole olemassa yrityksiä, jotka työllistävät. Me emme pysty kaikkia julkisen vallan avulla työllistämään.

Toinen asia on se, että yrittäminen on itsessään vakava asia. On varmaan tosi kivaa houkutella yrittäjäksi kaupunkikehitysalueella ja muualla ihmisiä, mutta jos se on oikeasti elättävää eikä köyhyyteen johtavaa ja lyhytaikaista toimintaa, yrittäjyyttä ei sinällään voi käyttää työttömyyden vastapainona. Sen vuoksi toivoisin, että siinä toimialalla, jossa ei ole tuotteelle tai toimialalle kysyntää, yrittäjyyteen ei myöskään julkisen vallan toimesta houkutella.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mäkin olen erityisen huolissani nimenomaan nuorten työttömyydestä, koska se aiheuttaa helposti näköalattomuutta ja sillä voi olla tosi pitkäjänteisiä seurauksia nuoren koko lopputyöuralle. Mä olen erityisen huolissani sellaisista nuorista, jotka eivät saa välttämättä edes sitä ekaa työpaikkaa.

Mä ehkä haluaisinkin kysyä, että onko pohdittu sitä, että me suunnattaisiin kaupungin kesätyöpaikkoja entistä enemmän sellaisille vähän ehkä heikommassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille, joilla ei ole välttämättä edellytyksiä saada muita kesätöitä. Kysyisin myös: Onko pohdittu kaupungin tarjoamien kesätöiden määrän lisäämistä?

Sitten myös pormestari nosti esille sen, että kohta kaupunki vastaa täysin sataprosenttisesti alle 25-vuotiaiden nuorten toimeentulotukimenoista. Siihen liittyen ehkä haluaisin kysyä sellaista, mitä olen itse pohtinut tosi paljon, että eikö siinä tilanteessa meidän olisi mielekkäämpää tarjota töitä näille nuorille, jotka ovat työttömiä ja toimeentulotuen varassa, kuin käyttää se sama raha siihen, että me maksetaan valtiolle toimeentulotukimenoja. Onko tätä pohdittu, kysyisin.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaksi asiaa.

Helsingin työttömistä neljäs osa ei tule koskaan näkemään työpaikkaa, koska he ovat työkyvyttömiä ja Helsingissä on lopetettu työkyvyttömien eläkeedellytysten selvittely. Tämä asia pitäisi panna kuntoon. Olen tarjonnut sitä HUSille. Se ei ole kelvannut heille laisinkaan, mutta tulen tarjoamaan sitä apulaiskaupunginjohtajalle ja Helsingin työllisyysvastaaville viranomaisille. Tarvittaessa voin neuvoa, miten niitä lausuntoja tehdään. Tällä hetkellä lääkärit kaikki eivät osaa, ja siinä pitää olla myös mahdollisuus työkokeiluun. Ja toinen seikka, kun nuorisotyöttömyydestä puhutaan. Ryhmässäni sanoin, sosdem-puolueen on otettava ensimmäiset nuoret töihin, sen jälkeen sosdemryhmä, sen jälkeen ammattiyhdysliike, sen jälkeen kaikki muut. Sen jälkeen voimme vaatia muita ottamaan. Ja Helsingin kaupungin tuossa kahviossa pitäisi olla nuoria myöskin töissä, joka puolella. Emme voi vaatia muilta, jos emme itse tee.

Kiitos, arvon puheenjohtaja.

Tärkeää keskustelua ja etenkin nuorten työttömyys on hälyttävällä tasolla, ja myös nuorten toimeentulo on hälyttävällä tasolla. Monella nuorella ei ole varaa tälläkään hetkellä esimerkiksi ihan perus joukkoliikennelippuihin tai ruokaan. Meidän täytyy korjata näitä asioita sekä tässä esiin nostetulla tavoilla että myös muilla tavoin vaikuttaa nuorten toimeentuloon erityisesti.

Haluan nostaa esille tässä teidän kuullessa, että vaikkapa joukkoliikenneliput on sellainen asia, mihin mielestäni tämän pitäisi ehdottomasti vaikuttaa. Me ei voida nostaa niiden hintoja eikä myöskään kurjistaa opiskelijoiden tilannetta nykyistä enempää. Helsingin pitää keksiä erilaisia keinoja, millä me voidaan vahvistaa nuorten toimeentuloa, vähentää nuorten työttömyyttä ja tosiaan miettiä avoimin mielin, mitä kaikkea ne voi olla ja käyttää ne keinot. Kiitoksia.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos valtuustolle aktiivisesta keskustelusta.

Kommentoin lyhyesti osaltani nuorisotyöttömyyden ja ammatillisen osalta. Meillä Helsingissä vallitsee tosiaan suurtyöttömyys, ja erityisesti tämä nuorisotyöttömyyden nousu on huolestuttavaa. Emme saa päästää nuoria näköalattomuuteen, vaan meidän on tästä vaikeasta tilanteesta huolimatta vahvistettava heidän luottamustaan tulevaisuuteen.

Ammatillisella koulutuksella on tässä työttömyyden ratkaisemisessa merkittävä osa. Olemme Stadin AO:ssa tänä vuonna pystyneet ottamaan ennätysmääriä opiskelijoita opiskelemaan, vaikka samaan aikaan meihin ovat osuneet myös Suomen hallituksen leikkaukset. Näistä hallituksen leikkauksista koulutuksen osalta ammatilliseen ovat osuneet kaikista suurimmat. Mutta juuri nyt meidän kannattaa kaupunkina investoida ihmisten kouluttautumiseen Stadin AO:ssa, jotta ihmiset saisivat polun työttömyydestä eteenpäin. Tähän voimme varautua myös tulevassa talousarviossa.

On tärkeää, että pystymme opiskelijamäärien lisäksi myös parantamaan oppimisen tukea ja suomen kielen opetusta ammatillisessa koulutuksessa. On siis erittäin tärkeää, että ammatillisen koulutuksen rahoitus turvataan Helsingissä siten, että voimme pitää Stadin AO:n opiskelijamäärät korkeina ja tarjota ihmisille sekä tutkintokoulutusta, mutta myös heidän tarvitsemiaan täsmäkoulutuksia tai täydennystä osaamiseen. Tänä vuonna ennakoitu opiskelijavuosimäärämme on yli 11 100, mutta ensi vuodelle olemme talousarvion puitteissa pystyneet varautumaan noin reiluun 10 000 opiskelijavuoteen. Tätä kannattaa budjettineuvotteluissa ehdottomasti nostaa. Me tarjoamme Stadin AO:ssa nuorten työpajoja, joissa nuoret voivat päästä työkokeiluun ja tutustumaan erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin ja työpaikkoihin. Osalla pajoista on mahdollista suorittaa tutkinnon osia ja korttikoulutuksia, esimerkiksi hygieniapassi. Olemme panostaneet nuorten Futura-palveluun. Se on suunnattu opiskelun ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille. Se tarjoaa heille henkilökohtaisen valmennuksen kokonaisuuden sisältäen muun muassa ohjausta ja tukea työelämätaitoihin. Tavoitteena tästä on ohjautua TUVAan eli tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen tai suoraan ammatilliseen koulutukseen, työhön tai oppisopimukseen.

Haluamme todella rakentaa Helsingissä nuorille turvaverkkoa yhdessä työpajojen, Ohjaamon ja opiskeluhuoltomme kanssa. Tavoitteena pitää ehdottomasti olla, että meiltä valmistuu Stadin AO:ssa nuoria ja aikuisia, joilla on hyvät valmiudet työelämään valmistuessaan.

Kiitos, puheenjohtaja ja kiitos valtuustolle hyvästä keskustelusta.

Joitakin asioita sivuan, jotka tässä nousivat esiin.

Ensin tiiviisti: Työkykyselvittelyjä ei ole lopetettu. Palkkatukipuolellahan tehtiin, kun lainsäädäntö muuttui, ne ratkaisut, joissa sotepe-puolelle edelleen kaupunki pystyy antamaan palkkatukea. Sitten kaupungin ne, missä muilla toimialoilla näitä hyödynnettiin, ne tälle vuodelle ratkottiin, miten pystytään niitä palkkauksia tekemään myös muutoksen jälkeen.

Kolmantena huomiona: Kun tässä nostettiin nuorten Ohjaamo-toiminta, niin Itäkeskuksen osalta Ohjaamo-palveluita vahvistetaan ja muutenkin työllisyyspalveluiden läsnäoloa Itäkeskuksessa vahvistetaan, jotta saadaan myöskin vähän tätä alueellista kattavuutta paremmin järjestettyä.

Sitten tämä iso kokonaisuus, joka liittyy näihin piilotyöpaikkoihin. Kyllä me olemme tunnistaneet saman. Tämähän on itse asiassa nyt työllisyyspalveluuudistuksen varmaan niitä hyviä hedelmiä. Tämäkin on viranomaistoimintaa. Mutta ehkä valtion hallinnossa on ollut vielä enemmän viranomaistoimintaorientoitunutta toimintaa. Nyt sitten ehkä enemmän vähän eri puolilla Suomea otetaan. Tampere on yksi esimerkki. Myöskin yhdessä pienemmällä työllisyysalueella juuri keskustelin kunnanjohtajan kanssa, joka kuvasi, miten siellä on itse asiassa kaikkiin isoimpiin yrityksiin jatkuva yhteys. Meillä on mittakaava erilainen, mutta meilläkin nämä työnantajapalvelut ovat nyt käynnistyneet ja sitä vuoropuhelua yritysten kanssa käydään juuri sen takia, että saadaan ne piilotyöpaikat löydettyä.

Sitten tässä on se puoli, kun viittasin tähän valtion kanssa käytävään keskusteluun ja lainsäädäntömuutostarpeisiin, niin tämähän on just sellainen asia, mihin tätä rekisteritietoa tarvitaan, koska jos sä olet työnantajiin yhteydessä ja löydät sieltä potentiaalisia työpaikkoja, sulla pitää olla kyky siitä asiakasmassasta löytää ne ihmiset, joita pystytään tarjoamaan joko suoraan tai esimerkiksi pienellä lisäkoulutuksella työnantajalle. Tämä vaatii vielä työtä, ja siinä käsitykseni mukaan on kaupunkien ja työllisyysalueiden viestiä kuultu myöskin valtion suunnalta, että tässä päästäisiin eteenpäin. Mutta tätä työnantajapalvelupuolta tosiaan myöskin meillä tehdään.

Sitten viimeisenä huomiona vielä, kun täällä nostettiin tämä julkisen puolen rooli, kaupunginkin rooli tässä rakentamisen investointien liikkeellä pitämisessä. Sitä me todenteolla teemme. Jos me katsomme käsittelyssä olevaa talousarvioehdotustani, kun katsoo kaupungin ja Kaupunkiliikenne Oy:n investoinnit yhteen, niin ollaan jossain siellä [epäselvää] miljardissa jopa ensi vuonna. Eli mehän olemme oikeastaan koko tämän matalasuhdanteen nämä viime muutamat vuodet, kyllä osaltamme kantaneet infrarakentamisessa ja talorakentamisessa sen kortemme kekoon. Jos vielä huomioi sen, että liikkeelle lähteneestä asuntorakentamisesta yhteiskunnan tukemaa asuntotuotantoa on valtaosa, niin tässä on kyllä kaupunki ja sen konserniyhtiöt tehneet oman roolinsa. Se on tietenkin hyvä tässä tilanteessa, että näin on myöskin ollut. 3.2 Hjelt - Kiireetön hoitoonpääsy

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vuosi sitten budjettineuvotteluissa sovimme, että hoitoonpääsyä Helsingissä parannetaan. Sovimme, että kiireettömissä tapauksissa terveysasemalle lääkäriin pääsee 30 päivässä ja hoitajalle 14 päivässä. Siksi hämmästelenkin kaupunkilaisilta saamaani palautetta, että tämä sovittu hoitoonpääsyaika ei lääkärikäyntien osalta toteudu. Erityisesti Vuosaaren terveysaseman alueelta tätä palautetta on tullut.

Olen asiaa aiemmin kysynyt myös apulaispormestari Vieruselta. Vierunen vahvisti tämän kaupunkilaisten palautteen todeksi. Vuosaaren terveysasemalla hoitoon pääsee kiireettömissä asioissa vasta kolmen kuukauden sisällä. Saamani tiedon mukaan lääkärivakanssit Vuosaaressa ovat täynnä. Kyse ei siis ole ollut siitä, että hoitoonpääsy olisi sovittua heikompaa sen takia, että vakanssit olisivat olleet tyhjänä. Olikin ilo nähdä pormestarin budjettiesityksestä panostukset lisätyövoiman saamista varten.

Kysyn kuitenkin apulaispormestari Vieruselta: Mitä toimenpiteitä on tehty tämän vuoden aikana hoitoonpääsyajan saattamiseksi budjettineuvotteluissa sovitulle tasolle? Miksi hoitoonpääsy ei toteudu sovitussa ajassa? Ja mikä on hoitoonpääsyn tilanne kaupunkitasoisesti?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitos valtuutettu Hjeltille erittäin tärkeästä kysymyksestä.

Tämän vuoden alussa perustettiin erillinen ohjausryhmä terveysasemien hoitoonpääsyn parantamiseksi. Ohjausryhmässä on systemaattisesti koko vuoden ajan seurattu ja tullaan seuraamaan tavoitteiden toteutumista sekä tilanteen korjaamiseksi tehtyjen toimenpiteiden etenemistä.

Asiakkaiden kontakti terveysasemille on saatu paremmin hallintaan vahvistamalla hoitajien määrää ja tekemällä johtamisesta systemaattisempaa. Takaisinsoittoihin, omaoloihin ja Maisa-viesteihin saadaan vastattua lähes sataprosenttisesti määriteltyjen aikarajojen puitteissa. Ajanvarauskäytänteiden sekä ammattilaisten yhteistyön ja työnjaon osalta eri terveysasemien toimintatapoja on yhtenäistetty ja tullaan yhtenäistämään. Kevään 2025 aikana on myös terveysasemien hoitajaresursseja vahvistettu. Myös Seuren kanssa tehtävää yhteistyötä on tehty aiempaa suunnitelmallisemmin, muun muassa äkillisten poissaolojen hallitsemiseksi.

Valitettavasti terveysaseman kiireettömään hoitoon pääsyssä lääkärille on silti alueellista vaihtelua jo kaikista näistä tehdyistä kehittämistoimenpiteistä huolimatta. Osalla terveysasemista lääkärin kiireettömälle vastaanotolle pääsee nopeastikin, ja osalla terveysasemista on selvästi pidempi viive ja ihmiset joutuvat jonottamaan. Me olemme uudessa kaupunkistrategiassa sitoutuneet siihen, että kaikissa Helsingin terveyskeskuksissa lääkärille kiireettömään hoitoon pääsy tapahtuu 14 vuorokauden sisällä. Meidän tuleekin tehdä lujasti töitä sen eteen, että tämä toteutuu kaikilla Helsingin terveysasemilla. Panostuksia tähän löytyy myös ihailtavasti jo pormestarin talousarvioesityksestä.

Tavoitteeseen pääsemiseksi ja hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi terveysasemilla on otettu käyttöön ja asteittain laajennetaan omalääkärimallia. Lisäksi lääkäriresursseja on vahvistettu nyt syksyllä ja vahvistetaan edelleen ensi vuoden aikana yhteensä 50:llä lääkärin vakanssilla. Näitä lisäresursseja kohdennetaan tarveperusteisesti erityisesti niille alueille, joilla tarve on suuri. Helsingin kaupungilla aloittaa myös uusi terveyskeskusten johtajalääkäri vuodenvaihteen jälkeen. Lääkäriresurssien lisäämisen lisäksi muun muassa johtamisen ja osaamisen vahvistamiseen sekä toimintatapojen yhtenäistämiseen tullaan panostamaan.

Valtuutettu Hjeltin kysymyksessä on nostettu esiin erityisesti Vuosaaren terveysaseman tilanne. Positiivista on, että Vuosaaren terveysaseman lääkärivaje on korjaantunut tänä vuonna ja hoitajien osalta hoitoonpääsy on terveysasemien parhaimpia. Tällä hetkellä Vuosaaressa puretaan aktiivisesti hoitotakuujonoa ihan hyvillä tuloksilla. Hoitotakuujono on kesän jälkeen lyhentynyt. Vuosaareen saadaan myös lääkäreiden osalta vakanssilisäystä loppuvuoden tai alkuvuoden aikana, mikä tulee entisestään parantamaan tilannetta. Me pyrimme Vuosaaressa myös jatkuvasti kehittämään aseman veto- ja pitovoimaa, mutta sen sijaan esimerkiksi erikoislääkärivaje sekä lääkäreiden suuri vaihtuvuus valitettavasti vaikuttavat hoitoonpääsyn korjaantumisen tahtiin. Myös aiempi henkilöstövaje näkyy Vuosaaressa vielä. Omasta mielestäni on kohtuutonta, että Vuosaaren asukkaat joutuvat odottamaan helsinkiläisistä pisimpään päästäkseen lääkärin vastaanotolle. Olen tilanteesta edelleen huolissani, ja terveysaseman tilanteen on muututtava. Hoitoonpääsyn eriarvoisuus eri alueiden välillä ei ole hyväksyttävää. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitos apulaispormestarille erittäin kattavasta vastauksesta. Senpä takia tämä toinen puheenvuoroni lyhenee merkittävästi, koska sain moneen kysymykseeni vastauksen.

Mutta kyllä se vaan on niin, että nämä hoitoonpääsyn viiveet on tosi hankalia, koska ne aiheuttaa sitä, että ne terveysongelmat voivat pahentua. Sen myötä kustannukset kasvaa. Ja sitten työikäisten osalta vaikuttaa työikäisten työkykyyn, millä on sitten omat vaikutuksensa. Ja sitten jos me puhutaan esimerkiksi vaikka nuorten tarpeesta saada lausuntoja esimerkiksi kuntoutuspsykoterapiaa varten tai muuta, niin tässä voi sattua todella ikäviä tilanteita, jos tämä hoitoonpääsy ei parane.

Mä toivon, että nyt sotepe-toimialalla tehdään erittäin vahvaa työtä sen suhteen, että pääsemme strategianmukaiseen hoitoonpääsyaikaan.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Apulaispormestarilta tuli erittäin kattava lista, mutta edelleen jonot ovat liian pitkiä. Me tarvitsemme enemmän digipalveluita niitä tarvitseville. Se ehkä tuosta listasta jäi. Varmasti siinä edetään, mutta ennen kaikkea hoidon jatkuvuutta edistävät toimintamallit on otettava ripeämmin käyttöön. Tutun tiimin, yhä useammin omalääkärin ja myös omanhoitajan hoitaessa laatu paranee, palveluiden kokonaistarve ja kustannukset pienenevät, ja näin jonot lyhenevät.

Tuttu ammattilainen on erityisen tärkeä tietysti paljon palveluita tarvitsevalle, mutta se tiedon kulku ja hoitoonpääsy on tärkeää meille kaikille. Nämä hoidon jatkuvuusmallit etenevät maassa nyt erittäin nopeasti. Se on yksi hallituksen kärkitavoite. Jollain alueella jopa 70 prosentilla on omalääkärimalli, mutta Helsingissä me emme ole niin ripeästi edenneet. Kysynkin vielä, että mitä me konkreettisesti teemme paremmin, jotta tämä hoidon jatkuvuus, omahoitaja-, omalääkärimalli saataisiin Helsingissä laajemmin käyttöön ja myös Vuosaareen erityisesti, kun siellä yli kymmenen vuotta on tainnut nämä ongelmat olla. Mutta kiitos hyvästä vastauksesta. Ehkä tähänkin saadaan yhtä kattava.

Kiitos, puheenjohtaja.

Hoitoonpääsy lääkärille ja hoitajalle on meillä tosiaan hiukan nopeutunut osalla terveysasemista, mutta vielä on matkaa tavoitteeseen pääsemiseksi. Myös viive Maisan kautta tulleisiin yhteydenottoihin vastaamiseen on edelleen tavoitetta pidempi. Sen lisäksi, että meillä hoitoonpääsy on pidempää kuin asettamamme tavoite, myös hoidon tarpeen arvioinnin asettama rima lääkärille pääsemiseksi on varsin korkealla. Pahimmillaan meillä jää myös ilman diagnooseja ja riittävää hoitoa potilaita tämän vuoksi. Olisikin tärkeää, että hoitajilta vähänkin epävarmoissa tilanteissa pystyttäisiin ohjaamaan lääkärin vastaanotolle.

Luottamusta julkiseen terveydenhuoltoon rapauttaa se, että on pitkät jonot, mutta toisaalta epävarmuus siitä, onko saanut oikean arvion ja riittävää hoitoa. Kysyisinkin vielä, että millä mittareilla seurataan sekä hoidon laatua että henkilöstön lisäämisen tarvetta hoitoonpääsyn sekä erityisesti omalääkärimallin rakentamisen yhteydessä. Miten arvioidaan sitä, onko tarvittu esimerkiksi lisää päivystyskäyntejä tai uutta hoitoa vai onko potilas tyytyväinen saamansa hoitoon?

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tosiaan tämä Vuosaaren hoitoonpääsyhän on ollut valitettavan pitkään sellainen asia, mikä on vaatinut erityistä huomiota. Voi kysyä, onko kaupunki nyt oikeastaan riittävän sitoutunut tämän aseman kehittämiseen, sillä tämän päivän Vuorisaari-lehdessä on Timo Raittisen juttu siitä, että Vuosaaren terveysaseman asukasraati on päätetty lopettaa. Onko tämä oikeanlainen viesti kaupungilta asukkaiden suuntaan siitä, että tätä asemaa halutaan parantaa ja kuunnella myös asukkaita? Mä kysyn apulaispormestarilta, että oletteko te tietoinen tästä päätöksestä ja onko tämä mahdollista ottaa uuteen harkintaan, että tämä asukasraadin toiminta nyt edes voisi jatkua siellä.

Toinen toivomus on sitten valtuuston puheenjohtajistolle, että niihin kysymyksiin, mitä ei täällä ehditä käsittelemään, voisi saada kirjallisen vastauksen jatkossa.

Kiitos.

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Helsingin toimialoista sotepe on tietysti vähän eri asemassa kuin muut, kun rahat tulevat valtiolla, kuten hyvin täällä tiedämme, ja aina kun johonkin satsataan, sitten se on jostain toisesta pois.

Mutta tehty kysymys on todella hyvä. Tässä tilanteessa oikea priorisointi on aivan olennaista, ja hoitoonpääsy on minusta yksi sellainen asia, jonka pitää olla listan kärjessä. Sen suhteen haluan itse korostaa kahta asiaa, joista toinen tuli nimenomaan kysymyksessä oikein hyvin esiin eli alueellinen tasavertaisuus. Paljon tärkeämpi asia kuin, että jokaisella alueella on oma terveysasema, on se, että ihan jokaiselta alueelta aikoja saa yhtä hyvin, eli että hoitoon pääsee yhtä hyvin. Tämä on merkittävä tasavertaisuuskysymys, joka toimii erittäin huonosti meillä edelleenkin. Apulaispormestari Vierunen toi sen itsekin esiin. On tehty keinoja ja yritetty puuttua, mutta tämä on asia, johon meidän on paneuduttava tällä kaudella vielä erityisen vahvasti.

Sitten meidän pitää ottaa huomioon, että näiden ajan hakemisen systeemien kohdalla saavutettavuus vaihtelee sen mukaan, että toiset meistä osaa käyttää niitä paremmin kuin toiset. Omalääkärijärjestelmän laajentaminen on asia, joka nimenomaan helpottaa sitä, että saadaan helpommin potilaat ja terveydenhuoltojärjestelmä kommunikoimaan keskenään.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Täällä on kuultu positiivisia uutisia siitä, että hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi on tehty toimia ja tullaan yhä tekemään.

Hoitojonojen purkaminen on meidän keskeinen tavoite, ja nyt uudessa strategiassa me ollaankin yhteisesti linjattu hoitotakuusta, että hoitoon on päästävä kahdessa viikossa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää meiltä valtavaa työtä ja aktiivisia toimia. Meidän on otettava käyttöön mittareita, joilla me mitataan aidosti hoitoonpääsyn kestoa ja asiakastyytyväisyyttä. Nyt uusi strategia painottaa paljon tätä kustannusvaikuttavuutta, mutta mä haluan korostaa sen lisäksi, että meidän on kiinnitettävä huomiota tähän asiakasvaikuttavuuteen ja seurattava sitä soveltuvin mittarein.

Meidän on kiinnitettävä huomiota noihin alueellisiin eroihin, kuten tässä edellisessä puheenvuorossa todettiin ja kohdennettava resursseja sinne, missä on suurin tarve.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Musta on aika tosi surkeata kuulla vuosi toisensa jälkeen, että meillä ei pääse hoitoon kohtuullisessa ajassa, vaikka me täällä poliitikot ollaan linjattu viime vuonnakin budjetin yhteydessä sitä, että tähän täytyy panostaa ja ollaan tehty kunnianhimoisia tavoitteita. Se on kuitenkin tavallaan se, mitä me poliitikot täällä voidaan tehdä. Me voidaan asettaa tavoitteita, ja sitten sen toiminnan pitäisi olla semmoista, että ne tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Silloin myös sanottiin, että ne olisi mahdollista saavuttaa. Toivottavasti tilanne paranee tämän suhteen.

Tämän hoitoonpääsyn lisäksi mä haluan kiinnittää huomioita, niin kuin muutkin jo tässä, hoidon jatkuvuuteen. Tämä omalääkärimallihan parhaimmillaan, jos me saadaan se täällä kunnolla käyttöön, vastaa molempiin haasteisiin, jotka on nähdäkseni yhtä kriittisiä ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Mä haluaisin kysyä, nyt kun tässä maanantaina julkaistussa budjettipohjassa on kirjauksia omalääkärimallista, että onko tarkemmin ollut ajatusta, että miten sitä lähdettäisiin implementoimaan ja että minne päin kaupunkia sitä lähdettäisiin tekemään.

Kiitos.

Tack, ordförande.

Och stort tack till biträdande borgmästaren för en utförlig redovisning av nuläget och planerna framöver.

Itse pitkään perusterveydenhuollon lääkärinä ja ylilääkärinä toimineena haluan muistuttaa tekoälyn potentiaalista. Näkisin, että mikään muu keino tehostaa meidän perusterveydenhuollon toimintaa ja tuotantoa ei ole yhtä merkityksellinen. Tekoälyllä on valtava potentiaali terveydenhuollon henkilöstön työn tehostamisessa ja ajan säästämisessä. Kaikki ne suhteellisen mekaaniset työvaiheet, kuten potilaskertomusten kirjaaminen, reseptien uusiminen, kirjalliset hoito-ohjeet, ajanvaraukset ja aikataulujen suunnittelu ovat suhteellisen helppoja automatisoida ilman, että laatu kärsii. Ja kun ammattilaisen ei tarvitse keskittyä kirjaamiseen, hänellä on paremmat mahdollisuudet keskittyä kohtaamiseen, läsnäoloon ja keskusteluun. Ollaan RKP:n valtuustoryhmän toimesta ehdotettu tiekartan laatimista, jonka avulla Helsinki voisi ottaa generatiivisen tekoälyn käyttöön. Tämän asian kanssa olisi mielestäni kiire.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Helsingin Sanomat uutisoi sunnuntaina, että hyvinvointialueiden ytneuvotteluissa tavoitellaan yhteensä 2 000–3 000 työntekijän vähentämistä. Kuten me tiedämme, niin Helsinki on tässä ollut vähän erityyppisessä asemassa tämän erillisratkaisun myötä ja me ollaan pystytty vastaamaan näihin hallituksen leikkauksiin ja säästöihin. Esimerkiksi ollaan pystytty pitämään tämä hoitotakuu kahdessa viikossa. No nyt tässä just keskustellaan siitä, että toteutuuko se täälläkään ja ei vaikuta toteutuvan.

Siitä huolimatta minusta on hienoa, että me ollaan pyritty siihen, että näitä huonoja päätöksiä, joita valtakunnan tasolta tulee, täällä koetetaan taklata parhaan mukaan. Mutta haastehan on se, että valtakunnan tasolla on edelleen tämä ideologinen tavoite siinä, että vahvistetaan yksityistä terveydenhuoltoa ja se tehdään julkisen terveydenhuollon kustannuksella. Eli kuinka kauan me pystytään toimimaan vastavoimana tällaisissa tilanteissa, on minusta relevantti kysymys. Siksi haluaisin tässä nyt nostaa esiin Helsingin kaupungin edunvalvonnan merkityksen suhteessa myös tähän sote-toimijuuteen ja siihen, että me pystytään aidosti pitämään se hoitotakuu kahdessa viikossa. Myös haluan sanoa, että se on aivan perusasia, että lääkäriin pääsee silloin, kun lääkäriä tarvitaan.

Kiitoksia, arvon puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Itse asiassa kun tässä on noussut sitä, ettei pääse kukaan hoitoon, niin Helsingin kaupungilla on käsittääkseni hyvin paljon tiedossa, millaisia ryhmiä näissä eri piireissä on, kuinka paljon siellä on työssä käyviä, kuinka paljon eläkkeellä, kuinka paljon lapsiperheitä. Eli kansakunta, joka tulee käyttämään sillä alueella paljonkin julkista terveysasemaa. Sen takia tähän pitää nyt pikimmiten saada se omalääkärimalli.

Otan ihan vastaan tämän Vuosaaren syystä, että olen asunut siellä 49 vuotta, jolloin siellä on paljon maahanmuuttajia. Jos käy niin, että koko ajan lääkärit ja hoitajat vaihtuvat, aikaa kuluu siihen, jolloin se on pitovoima.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Arvon valtuutetut.

Kiitos hyvästä keskustelusta, hyvistä lisäkysymyksistä.

Valtuutettu Sarkomaa toi esille asian hoidon jatkuvuudesta. Sen lisäksi, että me palkkaamme lisää lääkäreitä, me olemme mukana aktiivisesti kansallisessa omalääkärityöskentelyssä ja omalääkäri nimetään asteittain lisääntyvästi useammalle saman tapaan kuin muualla maassa. Näitä hyviä käytäntöjä jaetaan kansallisesti. Laatua me myös seuraamme jatkuvasti. Me seuraamme muun muassa hoitoonpääsyä, asiakkaiden ja potilaiden kokemusta hoidosta. Esimerkiksi päivystyskäynnit tai lähetteet erikoissairaanhoitoon eivät ole lisääntyneet.

Valtuutettu Jalovaaralle tätä Vuosaaren asukasraatia koskien: Asukasraatia ei ole lopetettu, vaan se on yhdistetty Myllypuron asukasraadin kanssa. Tässä on kyse siitä, että uudessa mallissa kokeillaan muiden terveysasemapalveluiden tuomista osaksi tätä toimintaa. Kun me saadaan usean eri alueen ja palveluiden asiakkaita yhteen, me vahvistetaan sitä asiakaskokemusta ja saadaan erilaiset asiakasnäkökulmat huomioiduiksi. Me nyt kokeillaan tämmöistä keskitettyä asiakasraatitoimintaa ja katsotaan sitten, millaisia kokemuksia saadaan. Mennäänkö sillä eteenpäin vai palataanko vanhaan. Tekoälystä: Toimialalla on tehty juuri tänä vuonna tekoälytiekartta, ja me olemme juuri ottaneet käyttöön ensimmäiset pilotit asiakas- ja potilastietojärjestelmässä.

Useampi teistä nosti myös esiin alueellisen yhdenvertaisuuden, jonka itsekin toin jo alun perin puheessani esille. Kuten sanoin, tämän eteen meidän todellakin pitää tehdä töitä, että se hoidon saatavuus ja jatkuvuus toteutuu joka puolella Helsinkiä.

Kiitos.