Valtuutettu Petra Malinin aloite Helsingin ilmanlaatua parantavien toimien edistämisestä ja huonoon ilmanlaatuun varautumisesta

Arvoisa puheenjohtaja.

Jäin miettimään tuosta aloitevastauksesta sellaista puuttuvaa kohtaa, että mikähän tämä nykyinen katupäällystemateriaali nykyään Helsingissä on. Silloin kun tämä katupölyaihe oli tosi kuuma siinä 13 vuotta sitten ja itsekin silloin tein näitä aloitteita katupölyn torjunnasta, tiedostettiin jo laajalti, että se on suuri terveysongelma siis ei ainoastaan astmaatikoille, mutta myös sydän- ja verisuonisairauksia sairastaville esimerkiksi.

Sitten kuitenkin kaupunki tavallaan vasen käsi ei tiennyt, mitä oikea tekee. Samoihin aikoihin kaupunki alkoi jyrsimään pois sellaista kovaa asfalttia, sitä vanhaa perinteistä asfalttia ajoradoilta, koska se oli kuulemma vähän liian äänekästä, ja korvaamaan sitä kolme desibeliä hiljaisemmalla ja puolitoista kertaa kalliimmalla niin sanotulla hiljaisella asfaltilla. Joka siis oli pehmeämpää laatua ja josta tuli huomattavasti enemmän katupölyä ilmaa, kun auton renkaat jyrsii pehmeätä materiaalia kovemmin. Samalla kun meillä oli tämmöinen julkilausuttu tavoite vähentää katupölyä, niin sitä toisaalta omilla toimilla kaupungissa lisättiin.

Olisin kysynyt, kun tässä ei taas vastauksessa yhtään sivuttukaan tätä asfaltointikysymystä, että mikähän tilanne on nykyään. Vieläkö sitä lisätään ja onko mahdollisesti korjattu se aiempi virhe, että on sitä hiljaista asfalttia käytetty? Ja mielenkiintoisena yksityiskohtana, kun täällä on ollut tämmöinen liikehdintä, että Lönnrotinkadulla on haluttu kieltää nastarenkaiden käyttö, niin Lönnrotinkatu oli yksi tämmöinen hieno pilotti, johon 2009 levitettiin hiljaista asfalttia, joka erityisesti tuottaa katupölyä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ensinnäkin kiitos valtuutettu Malinille tästä hyvästä ja tärkeästä aloitteesta. Mun mielestä tässä hyvin tuodaan esille se, että miten tämä kysymys on tärkeä ja toisaalta näitä lähteitä, jotka vaikuttavat tähän ilmanlaatuun merkittävästikin. Erityisesti täällä nousee esille ne toimet, mihin me voidaan kaupungissa vaikuttaa eli esimerkiksi tähän katupölyyn. Mun mielestä on hyvä, että kaupunginhallituksessa tähän vastaukseen on otettu tämä, että kun tämä uusi ilmanlaatudirektiivi tulee ja nämä raja-arvot tulevat kiristymään merkittävästi, että Helsinki sitten myös valmistautuu ennakoivasti näiden ilmansaasteiden raja-arvojen kiristymiseen ja myös tähän katupölyn vähentämisen velvoitteeseen tekemällä lisää toimia.

Aika nopeastihan ne toimet kääntyvät sinne liikenteen puolelle. Liikenteen päästövähennykset yhtä lailla vaikuttavat siihen ilmanlaatuun. Nämä nastarenkaat ovat asia, joka aiheuttaa 50 prosenttia siitä katupölystä. Pakostikin tässä yhteydessä nousee mieleen se, että ollaanko me kaupungissa tehty tarpeeksi katupölyn vähentämiseksi. Ja silloin kun olisi ollut mahdollisuus tehdä, niin millä tavalla ryhmät ovat tähän asiaan suhtautuneet.

Eli toivoisin, että jos tässä keskustelussa ollaan sitä mieltä, että katupöly on ongelma, niin sitten kun esimerkiksi äänestetään nastarenkaiden käytön rajoittamisen puolesta, olisi mukavaa, että esimerkiksi edellä puhuneen valtuutetun kokoomusryhmästä tälle tulisi tukea. Ja toki nyt, kun kaupunkiympäristön toimiala on demareiden apulaispormestarilla, niin erityisesti sinne SDP:n ryhmään toivoisin, että tähän nastarengaskysymykseen ollaan valmiita myös näiden toimien tasolla tukemaan toimia, jotka aidosti vähentävät katupölyä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Aloite on erinomainen. Muutamia keinoja, miten voidaan hoitaa hommaa: Katupesun lisääminen on aika suhteellisen halpa tapa. Lisätään kastelua, lisätään katujen pesua. Sitten on nämä puukiukaat. Me tiedämme, että päästötöntä puukiuasta ei ole. Tiedämme myös sen, että uudemmat kiukaat on suunniteltu siten, että puu palaa tehokkaammin, jolloin tulee vähemmän päästöjä. Nastarenkaiden osaltahan se on sellainen homma, että jos me yksi katu julistetaan, että täällä ei saa ajaa kuin kitkarenkailla, se nyt ei auta yhtään mitään. Ratkaisu on tietysti se, että sitten kielletään se nastarenkailla ajo kokonaan. Sitten homma hoituu, jos tätä halutaan.

Tässä todetaan silleen, että kitkarenkaiden osuus halutaan 70 prosenttiin, ja sitten todetaan, että siihen pääsemiseksi tarvitaan lisää toimenpiteitä. Olen kovin kiinnostunut, että mitkä sitten ovat nämä toimenpiteet, mihin tässä viitataan. Mitä kaupunki voi sinänsä tehdä? Valtiohan voi tehdä määräämällä nastaveron, että pannaan siihen, että se rengas maksaa puolitoista kertaa enemmän. Tällainen kustannusohjaus on liikenteessä osoittautunut yhdeksi aika tehokkaaksi keinoksi siitä, mitä kuluttaja ostaa. Toki sitten kun saadaan kitkarenkaiden osuus korkeaksi, silloin tämä nastarenkaiden aiheuttama haitta käy pieneksi. Toisaalta niillä on positiivisiakin vaikutuksia, että vähän sitten rouhii sitä katua, kunhan ei sitten liikaa rouhikaan.

Kiitos, puheenjohtaja.

Suomessa ilmansaasteisiin kuolee vuosittain toista tuhatta ihmistä, ja olisi erittäin tärkeää, että me täällä Helsingissä myös tehtäisiin lisää vaikuttavia toimia katupölypitoisuuksien pienentämiseksi.

Vaikuttavimmat toimet, mitä me voimme tehdä, liittyvät autoliikenteen määrän ja nastarenkaiden käytön vähentämiseen. Olen hiukan eri mieltä valtuutettu Vuorelan kanssa siitä, etteikö tällä nastarengaskieltokokeilulla ja yhden kadun sulkemisella nastarenkaiden käyttäjiltä olisi laajempaakin vaikutusta. Sillä on nimittäin laaja signaalivaikutus siihen, että pikkuhiljaa me tulemme kaupungissa siirtymään sellaiseen järjestelmään, jossa kaupungin sisällä ajetaan kitkarenkailla eikä nastarenkailla. Uskon, että myös tämä yhden kadun kokeilu on vaikuttanut laajemminkin kuin vain siihen, että ihmiset olisivat kiertäneet juuri tämän kadun, vaan se signaalivaikutus on merkittävä. Tämän takia olen myös todella pettynyt siihen, että kun viime keväänä meillä olisi ollut mahdollisuus laajentaa tätä kokeilua, niin juuri sosiaalidemokraatit pyörsivät oman kantansa tässä ja tämä nastarengaskieltokokeilun laajentaminen torpattiin kaupunginhallituksen käsittelyssä. Toivoisin, että kun me otamme helsinkiläisten asukkaiden terveyden ja lasten terveyden tässä kaupungissa vakavasti, että me nyt tällä valtuustokaudella ryhdymme vaikuttavampiin toimiin, jotta me pääsemme niihin EU:n raja-arvoihin ja jotta me saamme ilmansaasteet kuriin tässä kaupungissa.

Tack ska du ha, ordförande.

Mäkin haluan kiittää valtuutettu Malinia tästä erinomaisesta aloitteesta. Minäkin ajattelen, että terveellinen ja ilmansaasteiltaan vähäinen kaupunki on meidän kaikkien jakama tavoite. Nythän me emme vielä ole tämän tavoitteen tasalla, sillä tästä valtuustoaloitteen vastauksesta voi lukea, että kun kohta astuu voimaan aika, jolloin ilmalaatudirektiivin mukaisesti ilmansaasteiden sitovat raja-arvot kiristyvät, niin ei ole todennäköistä, että näillä nykyisillä toimilla olisimme lähellä näitä raja-arvoja. Eli on selkeää, että lisää toimenpiteitä tarvitaan.

Täällä keskustelussa tosiaan on nyt jo nostettu varmaan jokaisen puhujan toimesta tämä nastarengaskysymys. Itse istuin viime kaudella kaupunkiympäristölautakunnassa, jossa käsiteltiin nimenomaan tätä puhuttua nastarengaskieltokokeilua, joka nyt on Lönnrotinkadulla ollut voimassa viimeiset kolme vuotta, eli yhdellä kadulla koko Helsingin laajuisessa kaupungissa. Siellä kaupunkiympäristölautakunnassa oma esitykseni siitä, että tätä laajennettaisiin yhdelle toiselle kadulle, eli Runeberginkadulle ja sitten tulevaisuudessa harkittaisiin Kaisaniemenkatua, hyväksyttiin. Mutta valitettavasti kaupunginhallitus pyörsi tämän päätöksen. Eli seuraavat kolme vuotta meidän tavoitteiden taso on edelleen sama kuin viimeiset kolme, eli yhdellä kadulla kaupungin tasolla kokeillaan nastarengaskieltoa. Mä olen asunut Oslossa 90-luvun lopulla, ja silloin jo siellä sakotettiin nastarenkaiden käytöstä, jolloin ilmanlaatu parani merkittävästi. Me ollaan auttamattomasti 20 vuotta jäljessä näistä ilmanlaatua parantavista toimista. Toivoisin nyt korkeampaa tavoitteiden tasoa ja kunnianhimoa seuraaville vuosille.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ilmanlaatuun tietenkin vaikuttavat monet tekijät. Täällä nostettiin jo esiin saunojen kiukaat, joskin toki takkoja saattaa olla Helsingissä jopa enemmän kuin puusaunoja. On totta, että ne ovat joillakin alueilla merkittävä päästölähde ja kaupungin tasollakin noteerattava. Vielä suurempi ovat Venäjän metsäpalot silloin, kun tuuli käy idästä ja sattuu olemaan metsäpalokausi. No, Venäjän metsäpaloille me emme voi juuri mitään tehdä ja saunojen kiukaisiinkin meillä on valistusvaltaa, mutta rajatusti. Se suuri päästölähde, johon me voimme vaikuttaa on liikenne, autoliikenne, ja se on se, jonka kautta ilmanlaadun parannustoimet käytännössä on pakko tehdä.

Valtuutettu Koulumies nosti esiin taannoiset hiljaisen asfaltin kokeilut. Muistan itse, kun olin silloisessa yleisten töiden lautakunnassa, kun näitä kokeiluja tehtiin. Arvaatteko, mikä oli se ongelma hiljaisen asfaltin kanssa? No, se on tietenkin nastarenkaat. Nastarenkaat söivät hiljaisen asfaltin pois aivan liian nopeasti ja tuottivat katupölyä siitä. Sen takia sitä ei voi käytännössä käyttää Helsingissä. Se ei ole, että se olisi yleisesti pölyävämpi, vaan nimenomaan se ei kestänyt nastarenkaita. Kaikki kysymykset tässä ilmanlaadussa Helsingissä palaavat aina nastarenkaisiin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Etsin tuossa aloitteesta sanaa sähkö, eli Control + F ja sähkö, niin ei löytynyt mitään sähköautoilun lisäämiseksi. Jos puhutaan pakokaasupäästöistä, niin olisi tietysti ihan hyvä, että kaupunki omilla toimillaan edesauttaisi tätä sähköautoilun lisäämistä. Tuossa tuli monia hyviä näkökohtia esiin. Tässä on pakko tätä HSY:tä kiittää siitä, että tuottaa meille ihan kansainvälisen tason huippudataa ilmanlaadusta ja toivottavasti jatkaa sitä.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Myös omasta puolestani kiitos valtuutettu Malinille tästä aloitteesta, joka on tehty äärimmäisen tärkeästä teemasta.

Aloitan ehkä huomiosta. Valtuutettu Vuorella nosti esiin sähköisen ajoneuvokannan edistämisen, ja siinä tietenkin kaupungin toimet ovat kahtalaiset. Toisaalta kaupungin oman omistaman ajoneuvokannan sähköistäminen, joka on alun takkuisuuden jälkeen edennyt kohtuullista vauhtia, mutta meidän on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että tällä valtuustokaudella käytännössä päästään siihen, että kaupungin omistamat henkilöautot olisivat kaikki sähköisiä. Toinen puoli tietenkin liittyy edellytyksiin siihen, että eri keinoin huolehditaan siitä, että sähköautoja on mahdollista ladata tässä kaupungissa sekä yleisillä alueilla että esimerkiksi uudisrakentamisessa. Meillähän on ollut lainsäädäntöä kunnianhimoisemmatkin velvoitteet asuntorakentajille siihen, että minkälaiset edellytykset sähköautojen lataamiseen on.

Sähköautothan eivät yksin ratkaise tätä lähipäästöjen ongelmaa, vaikka ovatkin tietenkin iso edistysaskel, mutta sähköautot myös silloin, jos niissä on käytössä nahkarenkaat, niin tietenkin rouhivat sitä asfalttia.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja.

Lopuksi haluaisin nostaa esiin sen tutkimustiedon, joka on vahvistunut viime vuosina. Useinhan ajatellaan, että nämä terveysvaikutukset liittyvät keuhkosairauksiin, esimerkiksi astmaan, mutta nehän liittyvät myös sydänsairauksiin ja yhä enemmän ymmärretään, että ilmanlaadun pienhiukkasilla on vaikutuksia lasten aivokehitykseen ja oppimiskykyyn. Itse ainakin ajattelen voimakkaasti, että meidän pitäisi puolustaa ja tehdä kaikkemme, että helsinkiläisillä lapsilla on terveelliset olosuhteet kasvaa ja kehittyä myös oppimiskyvyltään.

Kiitos.