Kaupunginvaltuusto · 10.9.2025

Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmän ryhmäaloite tekoälyn hyödyntämisestä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa

Esittelijä: Kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.

Keskustelu

6 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)

Valtuutettu Terhi Koulumies Halusin vain sanoa, että tämä on hyvä aloite. On tosi tärkeää puhua siitä, miten tekoäly muuttaa työelämää tulevaisuudessa. On esimerkiksi…

Arvoisa puheenjohtaja.

Halusin vain sanoa, että tämä on hyvä aloite.

On tosi tärkeää puhua siitä, miten tekoäly muuttaa työelämää tulevaisuudessa. On esimerkiksi arvioitu semmoista jännää tulevaisuudenkuvaa, että ihmisen kaltaiset humanoidirobotit parin vuoden kuluttua maksaisivat enää semmoisen 20 000–30 000 euroa. Ja nehän työskentelevät 24/7. Tällainen teknologian muutos tulee aika paljon vaikuttamaan työelämäänkin.

Varmaan myös hoitoalalla löytyy tehtäviä, joita tämmöinen teknologia voisi hoitaa ihmisten puolesta. Se ei tarkoita, että robotit vaihtaisivat mummojen vaippoja, mutta voi tehdä jotain tukevia töitä. Esimerkiksi kuljettaa ruokaa tai avata ovea suljetulla osastolla, kun tulee vieraat sisään, siis tämmöistä teknistä työtä.

Onhan realistista havaita, että tekoälyn yleistyminen ja käyttöönotto varmasti vaikuttavat myöskin työvoiman kysyntään. Joitain työpaikkoja tulee varmasti katoamaan, mutta on mahdollista, että niiden tilalle syntyy uusia työpaikkoja, kunhan uudistetaan työmarkkinoita silleen, että on joustavuutta, että on mahdollista syntyä yrityksiin uutta työvoiman tarvetta.

Ledamoten Oona Hagman Me haluamme ensinnäkin kiittää perusteellisesta vastauksesta ja siitä, että Helsinki panostaa tekoälyyn sekä strategisesti että…

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Me haluamme ensinnäkin kiittää perusteellisesta vastauksesta ja siitä, että Helsinki panostaa tekoälyyn sekä strategisesti että vastuullisesti. Tämä on tosi tärkeää, mutta myös se, että meillä on rohkeutta tarttua mahdollisuuksiin erityisesti generatiivisen tekoälyn osalta. Tässä aloitteessa korostettiin generatiivisen tekoälyn konkreettisia hyötyjä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on jo nyt saavutettu lääkäreille tutkitusti 1–2 tunnin päivittäisiä ajan säästöjä. Teknologia mahdollistaa lääkäreille enemmän aikaa kuunnella ja kohdata potilaita.

Tässä vastauksessa jää kuitenkin ehkä hieman epäselväksi, milloin ja miten nämä hyödyt aiotaan saavuttaa Helsingissä. Luvattu tekoälyn tiekartta on erittäin tervetullut. Tarvitsemme selkeän suunnitelman tekoälyn käyttöönotosta, erityisesti perusterveydenhuollossa, jossa työkuorma on raskas ja ajan säästön vaikutus on erittäin suuri.

Arvoisa puheenjohtaja.

Meillä on mahdollisuus näyttää, että Helsinki voi olla rohkea edelläkävijä. Nyt on oikea hetki rakentaa oma asiantuntemus, asettaa selkeät tavoitteet kehitykselle, jotta voidaan mahdollisimman pian hyödyntää tekoälyä potilaiden ja henkilöstön parhaaksi.

Toivoisin tässä vielä lopuksi, että ihan toimialakohtaisesti kommunikaatiot voitaisiin jakaa paremmin niin, että meillä olisi parempi kokonaiskuva kaikilla meillä valtuutetuilla siitä, että missä tilanteessa mennään.

Kiitos.

Valtuutettu Tiina Halttunen Tämä ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmän aloite tekoälyn hyödyntämisestä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen toiminnassa on hyvä…

Kiitos, puheenjohtaja.

Tämä ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmän aloite tekoälyn hyödyntämisestä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen toiminnassa on hyvä ja kannatettava, sillä tekoälyä ehdotetaan hyödynnettäväksi julkisissa palveluissa, joissa resursseja leikataan ja palvelun tarve varsinkin terveydenhuollossa väestön ikääntymisen myötä ihan jatkuvasti kasvaa.

Digitaalisia palveluja kehitettäessä on eriarvoistumisen ehkäiseminen kuitenkin erityisen tärkeää. Digitaalisille palveluille tulee olla tarjolla ei-digitaalinen vaihtoehto niille kansalaisille, joilla ei ole käytössään digivälineitä tai välineiden käytössä tarvittavaa osaamista. Erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä, maahanmuuttajien ja esimerkiksi vammaisten ihmisten joukossa digisyrjäytyneisyys on jo tällä hetkellä yleinen ongelma.

Vastuullinen julkinen toimija varmasti pitää huolta myös tekoälyn ympäristövaikutusten minimoimisesta. On hyvä muistaa, että tekoäly käyttää valtavat määrät energiaa. Esimerkiksi generatiivisen tekoälyn tuottaman kuvamateriaalin aiheuttamat ilmakehää lämmittävät päästöt ovat arviolta miljoonakertaiset verrattuna tekoälyn tekstitiivistelmän tuottamiin päästöihin. Kestävän kehityksen periaatteet on tärkeää pitää mielessä kaikessa toiminnassa, myös tekoälyn kehittämisessä ja käyttämisessä.

Kiitos.

Valtuutettu Jenni Pajunen Ja erityiskiitos RKP:n ryhmälle erinomaisesta ryhmäaloitteesta. Tekoälyn avulla voidaan tulevaisuudessa hoitaa yhä tehokkaammin niin…

Kiitos, puheenjohtaja.

Ja erityiskiitos RKP:n ryhmälle erinomaisesta ryhmäaloitteesta. Tekoälyn avulla voidaan tulevaisuudessa hoitaa yhä tehokkaammin niin mielenterveysongelmia, syöpiä kuin muistisairauksiakin. Tekoäly tuo paljon mahdollisuuksia eri sairauksien ennaltaehkäisyyn, varhaisempaan diagnosointiin ja vaikuttavampaan hoitoon. Se tulee myös auttamaan meitä hillitsemään terveydenhuollon kustannusten kasvua. Tekoälylääkäri voi olla myös empaattisempi kuin ihmislääkäri.

Tekoäly tulee mullistamaan monen työkuvan ja niin myös sosiaali- ja terveysalalla, ja siksi meidän Helsingissä täytyy ymmärtää, mitä tämä muutos tuo mukanaan. Aloitevastauksessa viitataan siihen, että Helsinki haluaa oppia muilta hyvinvointialueilta ja erityisen tärkeää on myös benchmarkata tätä tekoälyn hyödyntämistä muualta maailmasta.

Kiitos.

Valtuutettu Antti Vuorela Tässä on hyvä muistaa, että tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä. Itsekin digitaalisia hankkeita töissäni 15 vuotta kehittänyt. Pitää…

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä on hyvä muistaa, että tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä. Itsekin digitaalisia hankkeita töissäni 15 vuotta kehittänyt. Pitää tosiaan mielessä se, että meillä on ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta voi digitaalisia systeemeitä käyttää.

Ehkä kevennyksenä: Kysyin tekoälyltä, että kuka pääministeri sanoi, että minä juon nyt kahvia. Tekoäly kertoi, että se oli Paavo Väyrynen, vaikka se on Harri Holkeri. Tai kuinka pitkä matka on Tapanilan asemalta Keravan asemalle, niin se on kaksi minuuttia. Tiedämme, että sekään ei ole totta. Siellä saattaa tulla myös tuommoisia pieniä fiboja. Sitten jos ne kohdistuu ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin, ne saattaa olla vakavia.

Muuten kannatan kyllä, että systeemeitä kehitetään, mutta pidetään tuo mielessä, niin kuin tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa vähän valotettiin tekoälyn mustaa puolta.

Valtuutettu Ville Merinen · vastauspuheenvuoro Oli äskeiseen puheenvuoroon. Mä olin vähän ajatuksissa, mutta kuulinko mä, että tekoäly on empaattisempi kuin oikea lääkäri? Mä olisin…

Kiitos, puheenjohtaja.

Oli äskeiseen puheenvuoroon.

Mä olin vähän ajatuksissa, mutta kuulinko mä, että tekoäly on empaattisempi kuin oikea lääkäri? Mä olisin halunnut tästä kysyä, että mitenkä tekoälyllä on empatia? Empatia on ihmisen ominaisuus. Vaatii tunnepohjaista ajattelua. Kyllä mä ymmärrän, että se voi oppia sen, mutta... Voi olla tietysti tosi ärtynyt lääkäri joku päivä, ja sitten siltä empatia... Tai se on väsynyt. Vaikka lapset on valvottaneet yöllä. Mutta periaatteellisesti haluaisin tuohon vielä lisää keskustelua.

Kiitos.

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että kaupunki omaksuu pikaisesti omaa asiantuntemusta generatiivisesta tekoälystä, ottaen huomioon tietoturvan, riskit ja rajoitukset. Lisäksi esitetään tiekarttaa siitä, miten Helsinki ottaa käyttöön generatiivisen tekoälyn sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen toiminnassa, erityisesti perusterveydenhuollossa, palvelujen tehostamiseksi, tarjonnan ja saatavuuden parantamiseksi sekä henkilöstön työkuorman keventämiseksi. Aloite on liitteenä 1. Tekoälytiekartta sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala laatii kevätkauden 2025 aikana tekoälytietkartan osana toimialajohdolle järjestettävää tekoälyvalmennusta, joka toimii jatkossa etenemissuunnitelmana. Tiekarttaa rakennetaan työpajoissa, joissa huomioidaan tekoälyn käyttöön ja käytettävyyteen, tietoturvaan ja -suojaan sekä tarkoituksenmukaisuuteen liittyviä näkökulmia. Tekoälyn hyödyntämistä ja sen käytössä tavoiteltavia hyötyjä tarkastellaan toimialalla eri johtamistasojen, tiedolla johtamisen, asiakastyötä tekevien ammattilaisten ja kuntalaisten näkökulmista. Tavoitteena on tunnistaa parhaimmat, käyttäjäystävällisimmät ja kustannustehokkaimmat digitaaliset ratkaisut, joista generatiivinen tekoäly on yksi huomioitava vaihtoehto, ja hyödyntää niitä tarvelähtöisesti. Generatiivinen tekoäly on yksi tekoälyn muoto, mutta ei välttämättä parhaiten tarpeita vastaava tekninen ratkaisu. Tekoälykehittämistä toteutetaan useilla eri tasoilla ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa valtiovarainministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tekoälykehitystä ja -toimintamalleja kehitetään kaupunkiyhteisesti kaupunginkanslian ja muiden toimialojen kanssa. Sen lisäksi toimiala on osa valtakunnallista sosiaali- ja terveysministeriön perustamaa tekoälyn ekosysteemiä ja sen mukana kehittämässä tämän kevään aikana valtakunnallista tekoälyvisiota. Yhteistyötä ja yhteiskehittämistä tehdään ministeriöiden, eri hyvinvointialueiden, Etelä-Suomen yhteistyöalueen ja tekoälyratkaisuja tarjoavien palveluntarjoajien kanssa. Tavoitteena mahdollistaa tekoälyn turvallinen ja lainmukainen käyttö palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on kiinnitetty huomiota tekoälyn hyödyntämiseen ja sen käyttöönottoihin liittyviin prosesseihin ja tekoälyn eettisiin periaatteisiin. Koko henkilöstön tekoälyosaamista varmistetaan EU:n AI-Actin mukaisesti tarjoamalla kaupunkiyhteisiä koulutuksia ja seuraamalla niiden toteutumista. Digitalisaation osalta toteutetaan tarvelähtöistä ja läpinäkyvää kehittämistä, jossa kehitysideat tulevat lähtökohtaisesti kansalaisilta ja asiakastyön rajapinnasta. Toimialalla selvitetään parhaimman mahdollisen digitaalisen ratkaisun vaihtoehtoja moniammatillisesti ja selvitetään, mitkä tekoälyratkaisut tarjoavat parhaimmat kyvykkyydet niille asetettujen tarpeiden näkökulmasta. Tekoälykehityksen lähtökohtana on hallittu hankinta, testaus, pilotointi, käyttöönotto ja jatkuva käyttö. Toimialalla seurataan tarkasti, mitä muilla hyvinvointialueilla ja sosiaali- ja terveysalan toimijoiden keskuudessa tehdään, ja osallistutaan mahdollisuuksien mukaan yhteiskehittämiseen. Yhteiskehittämisen tavoitteena on nopeuttaa tekoälynratkaisujen käyttöönottoa lyhentämällä tietosuojan vaikutustenarviointiin ja järjestelmätoimittajien kyvykkyyksiin liittyviä selvitysaikoja. Toimialalla hyödynnetään muilla hyvinvointialueilla ja kolmannella sektorilla tehtävää tekoälykehitystä seuraamalla niiden toimintaa ja tekemällä niiden kanssa yhteiskehittämistä. Aloitteessa kuvattu Nummelasta käynnistynyt potilaan ja lääkärin keskustelusta yhteenvetoa tekevä järjestelmä on selvityksessä ja sen osalta keskustellaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja pilotissa käytetyn järjestelmän toimittajan CostaLabs:n kanssa. Tavoitteena on ymmärtää riskit kokonaisvaltaisesti ennen tekoälyratkaisujen käyttöönottoa. Tekoälyratkaisujen käyttöönotoissa ja pilotoinneissa noudatetaan kansallisia, kansainvälisiä ja kaupunkiyhteisiä ohjeistuksia ja sääntelyä sekä DigiFinlandin tekemää kansallista selvitystä tekoälyn käyttötapauksista ja lainsäädännöstä, joka sisältää suositukset yhteistä tulkinnoista. Tietosuojaan ja tietoturvaan liittyen toteutetaan aina tietosuojan vaikutustenarviointi ja tietoturvan kypsyysarviointi sekä otetaan käyttöön EU:n AI-Actin mukaisen perusoikeuksien vaikutustenarviointi. Sosiaali- ja terveysalalla tekoälyn käyttöönottoa hidastaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö, joista esimerkiksi lääkintälaitelainsäädännöllä on merkittäviä vaikutuksia terveydenhuollon tekoälyratkaisujen toteuttamiseen. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on tunnistettu organisaation kypsyystason kehittämistarve ja sitä on vahvistettu henkilöstön koulutuksilla, henkilöstörekrytoinneilla ja yhteisen tekoälytiekartan työstämisellä. Organisaation kypsyystasoon liittyy myös ymmärrys, mitä tekoälyn käyttöönotto edellyttää sekä miten tietoa käsitellään ja hallitaan. Toimialalla on tunnistettu tarve tekoälyn tarvitsemille tiedon laadun varmistamiskäytännöille, ja niiden valmistelua ollaan käynnistämässä. Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on tällä hetkellä selvityksessä useita erilaisia tekoälyratkaisuja sekä niihin liittyviä vaatimuksia, ja samalla opitaan jo käytössä olevista tekoälyratkaisuista, kuten Chatbot Hesteristä. Tekoälykehitys kulkee useassa linjassa, joista keskeisimpiä ovat tiedolla johtaminen, Apotin tekoälykehittäminen ja siihen integroitavat tekoälyratkaisut sekä itsenäiset tai muihin digitaalisiin järjestelmiin integroivat tekoälyratkaisut. oimialalla on ollut omassa kokeilussa ja pilotoinnissa erilaisia tekoälyä hyödyntäviä digitaalisia ratkaisuja. Sosiaalihuollon AI-avustajan avulla on pyritty helpottamaan kolmannen sektorin palveluiden tunnistamista ja löytämistä, joita ammattilaiset voivat tarjota asiakkaille ja potilaille julkisten palveluiden rinnalle tai tilalle. Toimialalla on myös pilotoitu hoidon tarpeen arviointiin integroitua AI-tekstimuunninta, jonka tavoitteena on luoda rakenteisesta hoidon tarpeen arviointipohjasta tekstimuotoinen kertomusmerkintä potilastietojärjestelmään liitettäväksi. Näiden tavoitteena on säästää työntekijöiden aikaa ja mahdollistaa palveluissa asioivien kuntalaisten läsnä olevaa kohtaamista. Toimivalta ja saadut lausunnot Asiasta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen. Hallintosäännön 30 luvun 12 §:n mukaan ryhmäaloitteeseen vastaa kaupunginhallitus. Vastaus käsitellään kaupunginvaltuustossa kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä. Muutoin ryhmäaloitteeseen sovelletaan, mitä tämän luvun 11 §:ssä on määrätty valtuutetun aloitteesta.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginvaltuusto 27.08.2025 § 191

Päätös Kaupunginvaltuusto pani asian pöydälle. Esittelijä Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus 18.08.2025 § 506

Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula

Kaupunginhallitus 11.08.2025 § 479

Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Käsittely Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Marcus Rantalan ehdotuksesta. Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 20.05.2025 § 107

Lausunto Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen ryhmäaloitteesta koskien tekoälyn hyödyntämistä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa: "Aloitteessa esitetään, että kaupunki omaksuu pikaisesti omaa asiantuntemusta generatiivisesta tekoälystä, ottaen huomioon tietoturvan, riskit ja rajoitukset. Lisäksi esitetään tiekarttaa siitä, miten Helsinki ottaa käyttöön generatiivisen tekoälyn sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen toiminnassa, erityisesti perusterveydenhuollossa, palvelujen tehostamiseksi, tarjonnan ja saatavuuden parantamiseksi sekä henkilöstön työkuorman keventämiseksi. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala laatii kevätkauden 2025 aikana tekoälytietkartan osana toimialajohdolle järjestettävää tekoälyvalmennusta, joka toimii jatkossa etenemissuunnitelmana. Tiekarttaa rakennetaan työpajoissa, joissa huomioidaan tekoälyn käyttöön ja käytettävyyteen, tietoturvaan ja -suojaan sekä tarkoituksenmukaisuuteen liittyviä näkökulmia. Tekoälyn hyödyntämistä ja sen käytössä tavoiteltavia hyötyjä tarkastellaan toimialalla eri johtamistasojen, tiedolla johtamisen, asiakastyötä tekevien ammattilaisten ja kuntalaisten näkökulmista. Tavoitteena on tunnistaa parhaimmat, käyttäjäystävällisimmät ja kustannustehokkaimmat digitaaliset ratkaisut, joista generatiivinen tekoäly on yksi huomioitava vaihtoehto, ja hyödyntää niitä tarvelähtöisesti. Generatiivinen tekoäly on yksi tekoälyn muoto, mutta ei välttämättä parhaiten tarpeita vastaava tekninen ratkaisu. Tekoälykehittämistä toteutetaan useilla eri tasoilla ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa valtiovarainministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tekoälykehitystä ja -toimintamalleja kehitetään kaupunkiyhteisesti kaupunginkanslian ja muiden toimialojen kanssa. Sen lisäksi toimiala on osa valtakunnallista sosiaali- ja terveysministeriön perustamaa tekoälyn ekosysteemiä ja sen mukana kehittämässä tämän kevään aikana valtakunnallista tekoälyvisiota. Yhteistyötä ja yhteiskehittämistä tehdään ministeriöiden, eri hyvinvointialueiden, Etelä-Suomen yhteistyöalueen ja tekoälyratkaisuja tarjoavien palveluntarjoajien kanssa. Tavoitteena mahdollistaa tekoälyn turvallinen ja lainmukainen käyttö palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on kiinnitetty huomiota tekoälyn hyödyntämiseen ja sen käyttöönottoihin liittyviin prosesseihin ja tekoälyn eettisiin periaatteisiin. Koko henkilöstön tekoälyosaamista varmistetaan EU:n AI-Actin mukaisesti tarjoamalla kaupunkiyhteisiä koulutuksia ja seuraamalla niiden toteutumista. Digitalisaation osalta toteutetaan tarvelähtöistä ja läpinäkyvää kehittämistä, jossa kehitysideat tulevat lähtökohtaisesti kansalaisilta ja asiakastyön rajapinnasta. Toimialalla selvitetään parhaimman mahdollisen digitaalisen ratkaisun vaihtoehtoja moniammatillisesti ja selvitetään, mitkä tekoälyratkaisut tarjoavat parhaimmat kyvykkyydet niille asetettujen tarpeiden näkökulmasta. Tekoälykehityksen lähtökohtana on hallittu hankinta, testaus, pilotointi, käyttöönotto ja jatkuva käyttö. Toimialalla seurataan tarkasti, mitä muilla hyvinvointialueilla ja sosiaali- ja terveysalan toimijoiden keskuudessa tehdään, ja osallistutaan mahdollisuuksien mukaan yhteiskehittämiseen. Yhteiskehittämisen tavoitteena on nopeuttaa tekoälynratkaisujen käyttöönottoa lyhentämällä tietosuojan vaikutustenarviointiin ja järjestelmätoimittajien kyvykkyyksiin liittyviä selvitysaikoja. Toimialalla hyödynnetään muilla hyvinvointialueilla ja kolmannella sektorilla tehtävää tekoälykehitystä seuraamalla niiden toimintaa ja tekemällä niiden kanssa yhteiskehittämistä. Aloitteessa kuvattu Nummelasta käynnistynyt potilaan ja lääkärin keskustelusta yhteenvetoa tekevä järjestelmä on selvityksessä ja sen osalta keskustellaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja pilotissa käytetyn järjestelmän toimittajan CostaLabs:n kanssa. Tavoitteena on ymmärtää riskit kokonaisvaltaisesti ennen tekoälyratkaisujen käyttöönottoa. Tekoälyratkaisujen käyttöönotoissa ja pilotoinneissa noudatetaan kansallisia, kansainvälisiä ja kaupunkiyhteisiä ohjeistuksia ja sääntelyä sekä DigiFinlandin tekemää kansallista selvitystä tekoälyn käyttötapauksista ja lainsäädännöstä, joka sisältää suositukset yhteistä tulkinnoista. Tietosuojaan ja tietoturvaan liittyen toteutetaan aina tietosuojan vaikutustenarviointi ja tietoturvan kypsyysarviointi sekä otetaan käyttöön EU:n AI-Actin mukaisen perusoikeuksien vaikutustenarviointi. Sosiaali- ja terveysalalla tekoälyn käyttöönottoa hidastaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö, joista esimerkiksi lääkintälaitelainsäädännöllä on merkittäviä vaikutuksia terveydenhuollon tekoälyratkaisujen toteuttamiseen. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on tunnistettu organisaation kypsyystason kehittämistarve ja sitä on vahvistettu henkilöstön koulutuksilla, henkilöstörekrytoinneilla ja yhteisen tekoälytiekartan työstämisellä. Organisaation kypsyystasoon liittyy myös ymmärrys, mitä tekoälyn käyttöönotto edellyttää sekä miten tietoa käsitellään ja hallitaan. Toimialalla on tunnistettu tarve tekoälyn tarvitsemille tiedon laadun varmistamiskäytännöille, ja niiden valmistelua ollaan käynnistämässä. Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on tällä hetkellä selvityksessä useita erilaisia tekoälyratkaisuja sekä niihin liittyviä vaatimuksia, ja samalla opitaan jo käytössä olevista tekoälyratkaisuista, kuten Chatbot Hesteristä. Tekoälykehitys kulkee useassa linjassa, joista keskeisimpiä ovat tiedolla johtaminen, Apotin tekoälykehittäminen ja siihen integroitavat tekoälyratkaisut sekä itsenäiset tai muihin digitaalisiin järjestelmiin integroivat tekoälyratkaisut. Toimialalla on ollut omassa kokeilussa ja pilotoinnissa erilaisia tekoälyä hyödyntäviä digitaalisia ratkaisuja. Sosiaalihuollon AI-avustajan avulla on pyritty helpottamaan kolmannen sektorin palveluiden tunnistamista ja löytämistä, joita ammattilaiset voivat tarjota asiakkaille ja potilaille julkisten palveluiden rinnalle tai tilalle. Toimialalla on myös pilotoitu hoidon tarpeen arviointiin integroitua AI-tekstimuunninta, jonka tavoitteena on luoda rakenteisesta hoidon tarpeen arviointipohjasta tekstimuotoinen kertomusmerkintä potilastietojärjestelmään liitettäväksi. Näiden tavoitteena on säästää työntekijöiden aikaa ja mahdollistaa palveluissa asioivien kuntalaisten läsnä olevaa kohtaamista. Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi Tekoälyn avulla palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta voidaan parantaa. Lisäksi palvelut ja niiden kustannustehokkuus tehostuvat ja ammattilaiset säästävät aikaa kirjaamisesta asiakaskohtaamiseen." Esittelijä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja Juha Jolkkonen

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)