Kaupunginvaltuusto · 10.9.2025

Kansalliskielilautakunnan vuosikertomus 2024

  • Esittelijä: Kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi liitteenä 1 olevan kansalliskielilautakunnan vuosikertomuksen ja kehotti toimialoja ja keskushallintoa huomioimaan vuosikertomuksessa 2024 esitetyt seuranta- ja toimenpide-ehdotukset.

Keskustelu

2 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)

Ledamoten Björn Månsson Kiitos, arvoisa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kohta myöskin varapuheenjohtaja. Hyvät valtuustokollegat. Kansalliskielilautakunnan…

Kiitos, arvoisa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kohta myöskin varapuheenjohtaja. Hyvät valtuustokollegat.

Kansalliskielilautakunnan edeltäjä, kaupungin kaksikielisyystoimikunta perustettiin vuonna 2013. Sen tehtävänä oli valvoa ja vaalia kaupungin kaksikielisyyttä ja etenkin kaikkien palvelujen toimivuutta molemmilla kansalliskielillä. Ensimmäisellä kaudella sitä johti kollegani Marcus Rantala. Toisella kaudella minä astuin remmiin ja jatkoin tehtävässä kolmannellakin kaudella.

Under den här tredje perioden inträffade mitt i perioden en stor förändring. I och med vårdreformen fick alla välfärdsområden lagstadgade nationalspråksnämnder, och eftersom Helsingfors är sitt eget välfärdsområde ändrades tvåspråkighetskommittén till en sådan nämnd.

Se merkitsi statuksen nostamista. Kansalliskielilautakunta on nyt tarkastuslautakunnan ohella ainoa lakisääteinen lautakunta, ja sen valitsee kaupunginvaltuusto. Kaksikielisyystoimikunta oli muiden toimikuntien tavoin kaupunginhallituksen nimittämä.

Kansalliskielilautakunnan ensisijainen tehtävä on tietysti sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialue. Helsingissä käytettiin kuitenkin lain sallimaa mahdollisuutta antaa lautakunnalle muitakin tehtäviä, ja koska hyvinvointialueemme on päinvastoin kuin muualla maassa sama kuin kaupunki, oli luonteva antaa lautakunnalle tehtäväksi kaupungin muidenkin toimialueiden seuranta kaksikielisyyden kannalta. Siinä mielessä käytännön toimikuva ei suuresti muuttunut, että olihan sotepe-ala kaupungin suurimpana jo ennen lautakunnan perustamistakin ollut tärkein seurannan kohde. Sen sijaan muutos näkyy siinä, että lautakunnan lakisäätäisen valtuustolle annettavan vuosiraportin kylkeen on kytketty myös raportti koskien niin sanottua kunta-Helsinkiä.

Arvoisa puheenjohtaja.

En aio tässä käydä läpi raportin tai raporttien sisältöä ja esityksiä, vaan keskityn muutamaan yleisempään huomioon.

För det första, Helsingfors är vårt tvåspråkiga lands tvåspråkiga huvudstad. Och också för tvåspråkighetens del bör staden fungera som en förebild. Perustuslaki ja kielilaki velvoittavat, mutta sen lisäksi pääkaupungin asema velvoittaa.

Toiseksi: Helsingissä on maan kaikista kunnista selvästi suurin ruotsinkielinen väestö, noin 37 000 ihmistä. Sekin velvoittaa. Suhteellinen osuus väestöstä vastaa muuten koko maan osuutta. Kolmanneksi: Vaikka muun- tai niin sanotusti vieraskielisten määrä ja osuus jo reippaasti ylittää ruotsinkielisten määrän ja osuuden, ruotsin kieli on pysynyt kaupungin selvästi toiseksi suurimpana kielenä. Eiväthän muunkieliset puhu samaa kieltä, vaan yli sataa eri kieltä.

Neljänneksi: Jo kaksikielisyystoimikunnan aikaan pidimme kunnia-asianamme toimia myös monikielisyyden edistäjänä. Språk utesluter aldrig varandra. I själva verket är stadens traditionella tvåspråkighet en dörröppnare till andra språk och andra kulturer.

Arvoisa puheenjohtaja.

Viidenneksi haluan kahdeksan vuoden kokemukseni perustella todistaa, että kaupungin hallinnosta ei löydy kielteistä suhtautumista kaksi- tai monikielisyyteen. Puutteet, ja niitähän löytyy, johtuvat muista tekijöistä kuin asenteista. Suurimpina kielitaitoisen henkilökunnan puute ja teknisten järjestelmien, kuten Apotin ja Sarastian ilmeiset puutteet, ja vielä inhimillisestä unohtamisesta. Tahtoa kyllä riittää.

Toivotan uudelle lautakunnalle arvostamamme valtuutettu Bogomoloffin johdolla tarmoa ja menestystä.

Samtidigt, om ordförande ännu tillåter, vill jag tacka den tidigare nämndens medlemmar, med framlidne viceordförande Kimmo Sasi i spetsen, och vårt högt kvalificerade sekretariat med Antti Peltonen i spetsen. Jag vill också tacka stadsstyrelsen för att den i sin föredragning uppmanar social- och hälsovårdsnämnden att i stadens servicestrategi beakta de förslag nationalspråksnämnden kommer med.

Tack.

Ledamoten Harry Bogomoloff Jag måste säga att jag är väldigt stolt över att få trampa i Månssons fotspår med det här jobbet, och jag hoppas också att Björn Månsson,…

Ärade ordförande. Kiitos, tack.

Jag måste säga att jag är väldigt stolt över att få trampa i Månssons fotspår med det här jobbet, och jag hoppas också att Björn Månsson, fullmäktige Månsson, ställer upp och hjälper oss. Sedan när det blir för marigt och jag inte vet jag riktigt vad jag ska göra så får jag säkert konsulthjälp av Månsson, som har varit länge i de här uppgifterna.

Det som han tog upp här är just det att vi är ganska många svenskspråkiga tässä kaupungissa. Eikä se ei ole mikään ohimenevä juttu eikä pikku juttu, vaan lähtökohtaisesti meidän täytyy utgå från det faktum att man ska kunna komma åt att klara sig på svenska i alla situationer, eller åtminstone i de flesta. Muistan lapsuudestani hur man kunde gå till vilken butik som helst i den här staden och tala båda språken ilman, että siitä oli minkäänlaista vaikeutta kenellekään. Men så är det inte mera, som ledamoten Modig här säger. Hon är modig som vanligt. Hon är modig alla dagar. Så det är andra tider och det är andra språk som gäller nu på gatorna.

Silloin pienenä oppi myöskin slangia kahdella kielellä, eikä sekään ollut mikään kauhean kurja juttu. Se oli aika kivaa. För man lärde sig att både i skolan och på gatorna olika termer, på kanske lite sämre språk, men roligt ändå. Jag är glad att få fortsätta med det jobb som Björn Månsson har inlett och själva nämnden sysslar med. Och kommer att, som vanligt tekemään parhaani tässä asiassa, mutta niin kuin suomalaisessa urheilussa sanotaan, katsomme minne se riittää.

Kiitos. Tack.

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Kansalliskielilautakunnan vuosikertomuksessa (liite 3) käydään läpi ruotsinkielisten palvelujen toteutumista kaupungin palveluissa vuonna 2024. Keskeisimmät havaitut puutteet koskivat terveydenhuollon takaisinsoittopalveluita, lasten ja nuorten ruotsinkielisiä psykiatrisia palveluita, palautekanavien toimivuutta ruotsin kielellä sekä vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ruotsinkielisten paikkojen riittävyyttä. Kansalliskielilautakunta esittää toimenpide-ehdotuksia täydentämään aikaisemmin esitettyjä toimenpide-ehdotuksia: Osaksi vaikutusten arviointia päätöksissä sisällytetään luonnollisena osana kielellisten vaikutusten arviointia kansalliskielten ja erityisesti vähemmistökieli ruotsin näkökulmista. Kielitaitovaatimus kuvataan selkeästi osana työtehtävien pätevyysvaatimuksia. Vuonna 2024 sotepe-toimialalla alkanut ”pokka ruotsi- våga tala svenska” kielikampanjaa tulee jatkaa ja laajentaa edelleen. Sotepe-toimialan palautekanavat tulee kehittää niin että ne toimivat nykyistä paremmin ruotsin kielellä. Sotepe-toimialalla tulee varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja riittävyys molemmilla kansalliskielillä kuten esimerkiksi ruotsinkielisten terveydenhuollon takaisinsoittopalveluissa, lasten ja nuorten ruotsinkielisten psykiatristen palveluissa, palautekanavien toimivuudessa ruotsin kielellä sekä ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon ruotsinkielisissä palveluissa. Sotepe-toimialalla tulee kiinnittää erityistä huomiota vähemmistökielen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistoiminnalle toimialan palveluissa sekä yhteistyöhön kaksikielisten hyvinvointialueiden välillä myös näiden teemojen ympärillä. Kaupungin kaksikielisen logotyypin hyödyntämistä laajennetaan. Lisäksi lautakunta esittää, että vuonna 2023 vuosikertomuksessa esitettyjä toimenpide- ja seurantamenetelmäehdotuksia jatketaan. Ehdotukset on lueteltu liitteen 3 s. 23 alkaen. Kansalliskielilautakunnan toiminta kunta-Helsingin osalta 2023–2025 Kansalliskielilautakunta on sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistuksen jälkeen toiminut myös yleisesti kaupungin kaksikielisyystoimielimenä jatkaen kaksikielisyystoimikunnan työtä. Tästä toiminnasta määrätään hallintosäännössä. Lautakunta tarkasteli toimikautensa aikana suurimman osan toimialojen, virastojen ja liikelaitosten kielisuunnitelmista. Lautakunta totesi, että suurimmassa osassa kielisuunnitelmia kaksikielisyyttä käsiteltävän melko pintapuolisesti, eikä kehittämiskohteita tai niiden kehittämissuunnitelmia ollut juuri dokumentoitu. Lautakunta kehottaakin kiinnittämään huomiota siihen, että kielisuunnitelma on kansalliskielten turvaamisen väline. Henkilöstön saatavuudessa on ollut lautakunnan toimikauden aikana sekä suomen- että ruotsinkielisissä palveluissa erityisiä haasteita, joita on pyritty ratkaisemaan aihetta koskevalla pormestarin johtamalla strategisella ohjelmaryhmällä. Mukana keinovalikoimassa ovat olleet myös rekrytoinnit ulkomailta. Lautakunta toteaa, että myös henkilöstön suomenkielentaidon vaatimuksia voidaan laskea tietyissä tehtävissä, joissa toimitaan ruotsiksi. Kaupungilla on käynnissä henkilöstöjohtamisen kokonaisuudistus, jossa niin prosesseja kuin tietojärjestelmiä uudistetaan modernimmiksi. Lautakunta katsoo, että tässä työssä on pidettävä mukana myös henkilöstön kielisyyden teemat. Kaksikielisen Helsinki-kehystunnuksen käytön ohjeistusta tulee lautakunnan mukaan edelleen levittää paremmin organisaatiossa. Suurimmalta osalta tahattomista tunnuksen kieliversion käytön virhetilanteista vältyttäisiin, jos lähtökohtana olisi aina kaksikielinen tunnus. Kaksikielisen tunnuksen käyttö yksikielisessä materiaalissa vielä korostaisi kaupungin kaksikielisyyttä. Kaupunginhallituksen kehotus Kaupunginhallitus kehotti 1.9.2025, 547 § sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakuntaa sisällyttämään tulevaan sote-palvelustrategiaan toimenpiteitä ja niiden seurannan niin, että kaupunkistrategian tavoitteet laadukkaista ja saumattomista sosiaali- ja terveyspalveluista ruotsiksi toteutuu. Toimivalta Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) 19 §:n 4 momentin mukaan Helsingin kaupungin kansalliskielilautakunnan on annettava vuosittain hallitukselle kertomus kielivähemmistön palvelujen toteutumisesta. Hallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin lautakunnan antama kertomus antaa aihetta. Kansalliskielilautakunta on käsitellyt vuosikertomuksen 2024 kokouksessaan 24.4.2025 ja sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta kokouksessaan 13.5.2025.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginhallitus 01.09.2025 § 547

Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi liitteenä 3 olevan kansalliskielilautakunnan vuosikertomuksen ja kehottaa toimialoja ja keskushallintoa huomioimaan vuosikertomuksessa 2024 esitetyt seuranta- ja toimenpide-ehdotukset. Lisäksi kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi liitteenä 1 olevan kansalliskielilautakunnan raportin toiminnastaan kunta-Helsingin osalta 1.1.2023–31.5.2025 ja toimittaa sen tarvittavia jatkotoimenpiteitä varten toimialoille, virastoille ja liikelaitoksille. Kaupunginhallitus kehottaa sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakuntaa sisällyttämään tulevaan sote-palvelustrategiaan toimenpiteitä ja niiden seurannan niin, että kaupunkistrategian tavoitteet laadukkaista ja saumattomista sosiaali- ja terveyspalveluista ruotsiksi toteutuu. Käsittely Vastaehdotus: Marcus Rantala: Uusi viimeinen kappale päätösehdotukseen: Kaupunginhallitus kehottaa sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakuntaa sisällyttämään tulevaan sote-palvelustrategiaan toimenpiteitä ja niiden seurannan niin, että kaupunkistrategian tavoitteet laadukkaista ja saumattomista sosiaali- ja terveyspalveluista ruotsiksi toteutuu. Kannattaja: Maarit Vierunen Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Marcus Rantalan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen. 25.08.2025 Pöydälle Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 13.05.2025 § 82

Päätös Sosiaali-, terveys ja pelastuslautakunta päätti merkitä tiedoksi liitteenä olevan kansalliskielilautakunnan vuosikertomuksen 2024. Käsittely Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta ei katsonut tarpeelliseksi kuulla asiassa kutsuttuja asiantuntijoita. Esittelijä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja Juha Jolkkonen

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)