Hallintosäännön muuttaminen, mikroliikennelupa

Arvoisa puheenjohtaja.

Mä olen täällä puhunut usein potkulauta-asioista. Uudemmat valtuutetut eivät sitä tiedä, mutta silloin kun tämä ongelma alkoi aktualisoitumaan, aloin tätä asiaa pitämään esillä. 2019 tein ensimmäisen aloitteen potkulautojen pysäköintisäännöistä, ja kun se ei johtanut mihinkään, niin 2013 uuden. Myös SDP:n valtuustoryhmä teki yhden ryhmäaloitteen viime kaudella tästä. Aika hitaasti menee eteenpäin nämä asiat. Tie tähän, että on saatu vähitellen jotain keinoja vaikuttaa potkulautakaaokseen, sanoisin jopa potkulauta-anarkiaan, on ollut aika pitkä. Sopimiset yrittäjien kanssa toi ensin keskusta-alueelle jotain tolkkua tähän pysäköintikaaokseen. Lähiöissä tämä anarkia jatkuu edelleen. Laudat on siellä kasoissa pitkin poikin, ja kukaan ei niitä tule hakemaan pihoilta ja teiltä pois. Ihmiset kompastuvat niihin.

Tämä laki toivottavasti tuo jotain uusia puitteita tähän vaikuttamiseen. Itse toivon, että kaupunki ajaa mahdollisimman tiukkaa linjaa tässä pysäköintivalvonnassa ja -sääntelyssä. Se olkoon se toivomus, että käytetään nyt niitä keinoja, mitä voi, vaikuttaa. Tämä uusi laki antaa kyllä hyvin vähän keinoja tähän turvallisuuden parantamiseen valitettavasti. Se on ihan liian löysä. En tiedä, lobbaritko pääsi tähän vaikuttamaan vai mistä tämä johtuu, että tämä ei nyt ole ollenkaan sitä, mitä tarvittaisi.

Se esimerkiksi ei mahdollista kypäräpakon vaatimista, mikä olisi hyvin tehokas sitä turvallisuutta ja tuoda myös vähän tolkkua siihen vuokraustoimintaan. Ilmeisesti myös ikärajavalvonnassa on puutteita. Ainakaan tässä vaiheessa ei ole sitä tullut. Näkee ihan hirveitä tilanteita, kun kolmekin nuorta lasta saattaa olla tämmöisen laudan päällä tuolla pitkin katuja. Mä pelkään, että me tullaan näkemään vielä lisää vakavia onnettomuuksia ennen kuin vielä tiukempi linja tulee tässä.

Hallitus on päästänyt liian löysän lain läpi. Sen takia mä toivon, että Helsingin oma vaikuttamistoiminta kohdistetaan siihen, että alamme ajamaan seuraavalla hallituskaudella tiukempaa lainsäädäntöä tähän. Pelkään, että tämä Pariisin linja on se, mihin joudutaan päätymään eli totaalikielto, koska nämä toimenpiteet on olleet tähän asti aivan liian vähäisiä lopettamaan sen haitan, mitä tämä vuokraustoiminta aiheuttaa kaupunkilaisille ja lisäämään turvallisuutta. Me ollaan vastuussa turvallisuudesta. Samalla tavalla kuin aikanaan otettiin turvavyöpakko käyttöön, pitää myös ottaa kypäräpakko käyttöön. Joku ajattelee, että se on turha, mutta oikeasti se on yhteiskunnan tehtävä vastata siitä, että tämä toiminta on turvallista ja ei jouduta myöskään kohtuuttomasti vakavia onnettomuuksia hoitamaan.

Tämä on nyt vähän eteenpäin askel, mutta ei ollenkaan tarpeeksi. Sanotaan näin.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Mun täytyy kyllä tässä kiittää nyt valtuutettu Jalovaaraa siitä, että tämä oli erittäin hyvä puheenvuoro, minkä hän tuolta piti.

Mä ihmettelen sitä jollain tavalla, että miksi kaupungin pitäisi ylipäätänsäkään nyt olla ratkaisemassa sellaista ongelmaa, mitä nämä skuuttiyrittäjät tai ne firmat, ovat itse aiheuttaneet. Eli se on heidän aiheuttamansa. Me voitaisiin vaatia sitä, että heidän pitää löytää ratkaisuja siihen, ettei tapahdu näin valtavasti näitä onnettomuuksia. Kyllähän he sitä ovat yrittäneetkin siinä tehdä ja kaikkea, mutta ei se näytä sieltä tulevan.

Mä en haluaisi näitä kieltää, mutta on mahdollista se, että niin kuin valtuutettu Jalovaara sanoi, ne joudutaan kieltämään Helsingissä niin kuin on monissa muissa kaupungeissa jouduttu tekemään. Toivottavasti siihen ei mennä, mutta kyllä pitäisi vastuuttaa näitä palveluntarjoajia siihen, että löydettäisiin niitä keinoja, että se ei olisi ihan tällainen villi länsi niin kuin se nyt on. Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tärkeä aihe. Kyllä mäkin olisin valmis kannattaa kypärän käyttöpakkoa. Ennen kaikkea polkupyörille se olisi ollut hyvä. En tiedä, miksi se aikoinaan jäi laista puuttumaan, koska ne ovat vakavia onnettomuuksia. Monilta pahoilta aivovammoilta oltaisi voitu historian aikana välttyä ja tulevaisuudessakin välttyä, jos polkupyörän kypäräkäyttöpakko olisi. No, se ei taida olla tämän mikroliikenneluvan sääntelypiirissä, saati meidän hallintosäännön piirissä sitä edellyttää, mutta näin toki hyvä olisi toimia.

Ehkä muuten alan, en tiedä, onko se tämä ikä vai mikä, mutta suhtautua vähän jo lepsusti tähän, koska mun mielestä ne ongelmat on pääosin jo ratkennut. On hirveästi siistiytynyt toimintamallit ja lautojen määrät ja niillä ajaminen. Toki vielä kantakaupungissa tulee vastaan niitä, jotka ajaa jalkakäytävällä, mutta paljon vähemmän. Mä en itse käytä. Mä boikotoin, kuten Woltiakin, koska ihmisen pitää pystyä kävelemään, hakea ruokansa ja liikkua. Mutta osaa se selvästi palvelee ja heille suon sen mahdollisuuden käyttää, kunhan käyttää kypärää.

Kiitos, puheenjohtaja.

Hyvin samoilla linjoilla valtuutettu Jalovaaran kanssa näistä sähköpotkulautojen ongelmista. Musta tuntuu, että kävelystä ja pyöräilystä on tullut tosi paljon vaarallisempaa sen jälkeen, kun nämä sähköpotkulaudat on yleistyneet. Surullistahan on se, että kaikki nämä tiukennukset, mitä on tehty, eivät ole vaikuttaneet tähän turvallisuustunteeseen, onnettomuustilastoihin tai siihen fiilikseen, mikä tuolla kadulla tulee. Kumpikaan ei ole vaikuttanut ainakaan toistaiseksi mitenkään positiivisesti.

Ylipäätänsä ongelmana tuntuu olevan, että näillä skuuteilla monesti liikennesääntöjen noudattaminen tuntuu olevan optionaalista. Noudatetaan sitä liikennesääntöä, mikä milloinkin parhaiten sopii fiilikseen. Ollaanko sitten kävelijöitä vai pyöräilijöitä vai autoja, mikä tekee liikenteestä tosi vaikeaa. Mäkään en toivo, että me joudutaan siihen Pariisin tielle, että me joudutaan kieltämään skuutit, mutta jotain tässä täytyy tapahtua ja mua harmittaa niin kuin valtuutettu Jalovaaraakin, että tämä laki ei anna meille vielä isompaa työkalupakkia, koska haasteet kaduilla on kyllä isoja.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitän näistä kommenteista.

Mä tosiaan kehotan menemään tuonne lähiöihin katsomaan sitä tilannetta. Sen alueen ulkopuolelle, missä on yritetty sopia näitten yrittäjien kanssa pysäköimisestä. Siellä on ihan sama tämä kasausmeininki käytössä kuin aikaisemminkin. Pysäköinti on täysin anarkistista. Sen takia olisin toivonut, että laki olisi antanut enemmän siihen. Toivon, että me käytetään maksimaalisesti se, mitä nyt tästä voidaan saada irti, että saadaan myöskin lähiöissä loppumaan tämä anarkistinen pysäköiminen.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Olen tässä valtuutettu Hiltusen kanssa samoilla linjoilla ja valtuutettu Jalovaaran kanssa myös, että kyllähän se on siistiytynyt jonkin verran ja nämä onnettomuustilastot ovat tulleet parempaan suuntaan, mutta kyllä se edelleenkin aika hurjaa se meno on. Myös täällä ihan keskustassa, jossa itse asun. Hyvin usein näkee, että siellä on useita saman skuutin päällä ja ajetaan jalkakäytävällä monet samaan aikaan. Tai sitten tullaan täysin piittaamatta mistään liikennesäännöistä valtavalla vauhdilla risteyksiin, ja sitten pyörät, autot ja muut tien käyttäjät joutuvat väistelemään näitä. Kyllä sitä tapahtuu. Ei voi sanoa sillä tavalla, että nyt tämä olisi jotenkin homma ratkennut. Niin kuin mä sanoin, minä en haluaisi niitä kieltää, koska minusta tämä on hyvä liikkumisväline, mutta jos ei mitään muuta keinoa löydy, kyllä se sitten pakko on olla näin. Viime kaudellahan ei ollut mitään lakia. Helsinki ei voinut tehdä mitään tälle ilmiölle. Nyt edelleenkin tämä lainsäädäntö laahaa tässä perässä. Se on totta. Sitä pitää päivittää vielä lisää, mutta tehdään me nyt edes se, mitä me voimme, koska kyllä tämä ongelma on paitsi siellä kauempana lähiöissä, niin myös täällä ydinkeskustan alueella. Se ongelma on edelleen olemassa. Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Sen verran ehkä tuon keskusteluun esille, että kyllähän ne onnettomuudet ovat merkittävästi vähentyneet ja sairaanhoidon kustannukset. Tämä ilmiö on siinäkin määrin kyllä siisteytynyt. Parempaan suuntaan mennään. Sen sijaan samaa mieltä olen siitä, että anarkia lähiöissä pitää saada kuriin kaikkinensa myös kantakaupungissa, koska täällä se vain näyttäytyy eri tavoin. Täällä on valtavasti erilaisia vihervasemmiston tarroja, on ne sitten sähkökaappeja tai rännejä tai muita. Anarkiaa on kantakaupungissakin, mutta ennen kaikkea se lähiöiden anarkia täytyy saada kuriin, niin kuin valtuutettu Jalovaara totesi.

Kiitos, puheenjohtaja.

Satuin olemaan itse johtamassa sitä tutkimusryhmää, joka aikanaan aloitti tämän ongelman esiin tuomisen tutkimuksen kautta. Mehän saatiin silloin nämä palveluntuottajat vähentämään sitä nopeutta ja lopetettiin viikonloppuöiden vuokraaminen. Sillä me saatiin jo onnettomuustilastot tippuun puoleen, joka on merkittävä juttu. Tämä väline sinänsä ei ole ongelma, vaan valitettavasti sen käyttäjät. Ja siihenhän tämä lainsäädäntö nyt oikeasti auttaa, kun alle 15vuotiaat esimerkiksi, jotka eivät osaa liikennesääntöjä, koska ne eivät ole käyneet autokoulua eikä muitakaan, eivät voi näitä enää käyttää. Nyt täytyy vaan valvoa sitä, että tämä muu asia saadaan reilaan.

Viimeisessä Lääkärilehdessäkin oli erikseen maininta leukakirurgeilta, että on ilolla huomioitu tämä, että kyllä nämä rajoitukset ja säännöt ovat purreet. Hyvällä tiellä ollaan ja sitä jatketaan.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä lakihan on löysä, mutta hyvä, että meillä on lainsäädäntöpohja nyt tähän olemassa, jota pitää käyttää nyt siinä määrin maksimaalisesti kuin mitä pystytään.

Minua huolestuttaa eniten se, mikä täälläkin on noussut esiin, että lapset saavat näitä skuutteja käyttöönsä edelleen. Tuossa viime viikolla näin omalla asuinalueellani, kun kaksi teinityttöä, yläkouluikäistä tyttöä on skuutin päällä ja menee iloisesti eteenpäin. Heille siitä huomautin ja kysyin, että tiedättekö, että sillä ei saa kahta olla kyydissä ja onko ikää. ”Juu, tiedetään, tiedetään”, ja sitten ne menivät iloisesti eteenpäin. Siis eihän nämä lapset ja nuoret ajattele. Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluu riskin ottaminen, tekeminen. Kyllä aikuisten pitää ne rajat asettaa, jotta lapset ja nuoret eivät joudu riskitilanteisiin, ja siinä meillä on tietysti nyt helsinkiläisinä päättäjinä vastuun paikka.

Mehän voidaan nyt liittää tähän lupaan ajallisia ja alueellisia ehtoja, ja niillä voidaan säädellä ajonopeuksia, pysäköintiä ja näitä käyttöalueita. Me voidaan myös rajoittaa lukumäärää ja käyttöaikaa. Kaikkea tätä repertuaaria, mikä nyt on käytössä, pitää nyt tässä jatkovalmistelussa käyttää. Sehän tulee nyt sitten päätettäväksi jatkossa vähintään sinne lautakuntaan, ellei sitten tänne valtuustoon saakka, ainakin lautakuntaan. Eli tähän pitää nyt tämän lain voimaan tultua puuttua.

Lukumäärärajoituksella me voidaan myös sitä turvallisuutta lisätä. Monissa kaupungeissa on lukumäärää rajoitettu voimakkaasti, osassa kielletty niin kuin Pariisissa. Tukholmassa jo aikapäivät sitten oli parkkipaikat näille, ja siellä oli hyvin vähän niitä. Niitä oli käytössä, mutta selvästikin oli rajoitettu lukumäärää. Tätä pitää myös käyttää. Siinä perusteluna käytetään, mitä lakikin sallii, turvallisuus.

Täällä Ville Jalovaara on hyvin pitänyt esillä myös sitä parkkeerausta, että kyllä tuolla lähiöissä niitä saa siirrellä jatkuvasti jalkakäytäviltä pois. Ja yleensä ne on pussipysäkin edessä jalkakäytävällä poikittain. Minä en ymmärrä, miksi ne pannaan poikittain, että siitä ei pääse kävelemään. Pikkulapset ajaa fillarilla kouluun, ja siellä on näitä esteitä edessä. Sitten aikuiset saa niitä siirrellä jonnekin pois sieltä, että olisi turvallista liikkua. Ei tämä näin voi olla. Täällä joku puhukin siitä, että miksi skuuttien kohdalla on tämä liikenneturvallisuuden laiminlyönti ikään kuin normi. Ei kaikki tee niin, mutta siellä on hyvin yleisesti. Pyöräilijät pistää pyörän jonkun aidan seinustalle, mutta ei ne nyt jätä sitä poikittain. Eikä autoakaan pysäköidä ihan minne sattuu, mihin huvittaa. Tätä pitäisi varmaan nyt myös siellä kouluissa ja muualla valistaa, että nämä on samalla tavalla ajoneuvoja ja siellä myös on riski siitä, että siitä seuraa onnettomuus ja niistä on myös sitten vastuussa.

Nuo HUSin luvut on ollut ihan riittävän karmeita. Ne on toki tullut tämän viikonloppukäytännön vuoksi alas, mutta nehän on hirvittäviä onnettomuuksia, kun ne sattuu nuorille kasvuiässä oleville ihmisille. Menee raajoja, tulee pääkontuusioita. Niistä voi saada pitkäaikaiset ongelmat, ja loukkaantumiset voi johtaa vakavaan vammautumiseenkin. Siitä syystä tämä ei ole mitään sellaista, että iloa pilataan, vaan sitä, että meidän pitää luoda myös tähän säännöt. Tämä on uusi ilmiö, niin säännöt tälle liikenneturvallisuus etunenässä. Siitä lähtökohdasta tehdään nämä säännöt, että Helsinki olisi turvallinen jalankulkijoille ja pyöräilijöille ja sitten myös näille skuutin käyttäjille.

Arvoisa puheenjohtaja.

Useat uutisoidut tapaukset Suomesta ja maailmalta ovat syystäkin nostattaneet huolta siitä, millaisia vaaratilanteita nämä sähköpotkulaudat voivat aiheuttaa, jos niiden sääntely ei ole selvää. Valtuutettu Haatainen toi mielestäni erittäin ansiokkaasti esille sen, että näiden onnettomuuksien määrä on yksi seikka, mutta myös vakavuus on tärkeä huomioida. Eli se, että sähköpotkulaudalla voidaan saada valitettavasti todella pahaa jälkeä aikaiseksi, jos niitä käytetään vastuuttomasti.

Jatkossa onneksi pääsemme päättämään siitä, millaisia ehtoja asetamme näitä sähköpotkulautoja tarjoaville yrityksille. On mielestäni hirveän tärkeää, että Helsingissä pyritään maksimaalisesti reagoimaan niihin huoliin, joita nämä lautojen käytöt ovat aikaisemmin aiheuttaneet. Minusta kaikki sellaiset toimet, joilla mahdollistetaan onnettomuuksien välttäminen, ovat tässä avainasemassa. Meidän on todella harkittava, miten voimme estää sen, että esimerkiksi alaikäiset loukkaantuvat sähköpotkulaudalla ajaessaan. Sitten tietysti mikäli todetaan, että tämä lainsäädäntö ei riittävällä tavalla mahdollista turvallisuuden huomioimista, meidän on syytä ehdottomasti vaatia tiukennuksia lakiin.

Valtuutettu Jalovaarahan nosti tämän sähköpotkulautojen sääntelemisen tietääkseni ensimmäisenä valtuutettuna aikanaan esille. Silloin muistan, että vastaanotto ei ollut yksiselitteisen positiivinen. Olemme kuitenkin toivon mukaan ehkä kollektiivisesti nyt viisaampia ja valmiimpia tiukempaan sääntelyyn.

Kiitos, puheenjohtaja.

Otetaan mielikuvaharjoitus. Kävelet illalla kotiisi, ja vastaan ajaa sähköpotkulautailija, jolla on nikotiinipussi huulessa, kännykkä toisessa kädessä ja toisessa energiajuoma. Mikä näitä yhdistää? Kaikki ovat nykyajan asioita, mihin voi pistää liikaa aikaa ja ei ole mitään elämänlaatua lisääviä hyödykkeitä niissä mukana.

Mä koen, että keskustelu tästä asiasta, rajoitteet, lait on tosi tärkeitä ja tällein kaupunkina meillä on iso merkitys tässä, että saadaan varsinkin tämä sähköpotkulautahomma johonkin kuntoon. Minun mielestä voisi olla vähän ilonpilaaja ja tehdä rohkeamminkin päätöksiä tämän suhteen. Samalla kun me rajoitettaisi sähköpotkulautailua, mehän pelastettaisi HSL:n toimintaa, mikä tällä hetkellä kärsii aivan mahdottoman paljon. Esim. siitä, että ihan siis moni tuttu aikuinen on kertonut, että jos sä ajat 20 minuuttia tämmöisellä potkulaudalla, se maksaa vaikka 2–3 euroa tai sitten sä ostat sen HSL:n lipun, mikä maksaa tuplat tai euron enemmän. Ei se ole iso se raha, mutta ihmiset ajattelevat tässä nykytilanteessa tosi paljon, että no hei, tämä on halvempi. Tässä saisi samalla kun näitä rajoitettaisiin huomattavasti, nopeuksia, parkkipaikkoja tai mihin niitä pysäköidään, myös tätä HSL:n tilannetta parannettua.

Kiitos.

Kiitos.

Tähän Merisen puheenvuoroon oli pakko kommentoida. Tämä oli niin mielenkiintoinen ajatus. Jos me kiellettäisiin pyöräily, sittenhän me saataisiin myös itse asiassa aika paljon HSL:n käyttäjämääriä nostettua. Jos oltaisiin tosi rajuja, kiellettäisiin autoilu. Sittenhän meillä olisi metrot ja bussit täynnä kohta. Totta puhuen en ehkä tätä kannata. On totta, että tällä potkulautojen kiellolla olisi ehkä tämä vaikutus, mutta enemmän ajattelen niin, että jos joku on kokenut sen hyväksi tavaksi liikkua ja kai sitä jonkin verran käytetään tämän viimeisen mailin, tai onko se sitten Suomessa kilometri, kulkemiseen. Voi ajatella, että se ehkä jopa täydentää ja tuo HSL:lle asiakkaita, jotka aikaisemmin olisi menneet vaikka autolla tai taksilla.

Ehkä tämä Bolt on toinen, mistä olen enemmän jopa huolestunut, koska taaskin meinasin jäädä yhden semmoisen alle, joka ajoi nastarenkailla. Toki hän oli hyvin valmistautunut talven tuloon, mutta jotenkin ajattelen, että tämä taksiliikennekin on semmoinen. Mutta en esitä senkään kieltämistä vielä ainakaan tässä vaiheessa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Itse olen sillä tavoin liberaali, että en kannata valtuutettu Meren esittämää ajatusta kaiken kieltämisestä. Mutta en myöskään kannata ajatusta, että ihmisten rahojen ollessa tiukalla nostamme asioiden hintoja pakottaaksemme heidät liikkumaan sillä tavoin kuin haluamme. Siinä, että HSL:n matkat maksavat liikaa verrattuna sähköpotkulautoihin, ongelma ei ole se, että sähköpotkulaudalla ihmisillä on varaa liikkua. Ongelma on, että heillä ei ole varaa liikkua HSL:n bussilla. Ratkaisu tähän on laskea joukkoliikennelippujen hintoja, jonka eteen olemme kaupunkiympäristölautakunnassa tehneet laajassakin yhteistyössä toisinaan paljon töitä. Kehotan myös katsomaan kuntalaisaloitteen, jossa parhaillaan vaaditaan tätä valtuustoa ottamaan asiaan kantaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Edellinen puhuja ei varmaan tarkkaan ottaen kuunnellut valtuutettu Merisen puheenvuoroa. Hänhän ei todellakaan tarkoittanut kaiken kieltämistä siinä. (Välihuuto.) Jaha. Ymmärsin väärin sitten teidän, mutta sitä mä jäin vaan sanomaan, että yhtä lailla voi olla huolissaan siitä, että tämmöinen edullinen potkulautailu vähentää ihmisten ihan tavallista arkiliikuntaa ja kävelyä ja muuta, ja sillä on taas kansanterveydellisiä vaikutuksia. Tämän asian voi monelta näkökulmalta nähdä.

Kiitos, puheenjohtaja.

On tosi hyvä, että tämä lainsäädäntö vihdoin saatiin läpi. Sehän asetti jo rajoja, ikärajan ja promillerajan, mitkä nyt on jo asetettu. Ne on todellakin paljon auttaneet. Tämä tietysti tulee nyt kaupungeille päätettäväksi, ja me viedään sitä eteenpäin kaupunkiympäristölautakunnassa ilmeisesti ihan tässä aika pika pikaa syksyn aikana, koska 1.1. olisi tarkoitus, että nämä uudet lupahakemukset ja niiden ehdot tulevat täytäntöön.

Tässähän tosiaan nyt on aika semmoinen carte blanche, että nyt voidaan päättää, että mitä kaikkea sinne otetaan. Tulisiko lisärajoituksia ajonopeuksille, tulisiko alueellisia ajonopeusrajoituksia tai muita, että missä saa ajaa näillä vai ei. En ole kyllä varma, onko ihan kaikki mahdollista tai miten pitkälle kaikessa tässä alueellisessa kieltämisessä voi mennä, koska tämä on kuitenkin kaupungin tasolla päätös, että ihan liikennelain tasolle tässä ei mennä. Sitten on nämä pysäköintikysymykset, mitkä paljon liittyvät siihen alueiden viihtyisyyteen ja kaupunginosien viihtyisyyteen. Ehkä ennen kaikkea tärkein näkökulma siinä tulee olemaan tämä turvallisuuden takaaminen näille kuskeille ja sitten muille, ketkä sattuvat kohtaamaan näitä mikroliikennevälineitä. Eli kyllä nyt on aika paljon mahdollisuuksia meillä, ja mun ymmärtääkseni tämä olisi kaupunkiympäristölautakunnan päätettävänä. Tämä ei enää tulisi valtuustoon, mutta kyllä varmaan otetaan aika tiukkoja kantoja, että miten tehdään kaupungista turvallisempi sekä näille käyttäjille että meille muille. Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ensinnäkin kiitoksia Haataiselle hyvästä puheenvuorosta.

Mitä itse tätä keskustelua olen tässä kuunnellut, niin tuntuu olevan hyvin yksimielisyyttä siitä, että pidetään todella hyvänä, että on muutoksia tehty liikennepalvelulakiin. Keskustelua tosiaan kuunnellessa aika useasti nousee esiin turvallisuus, ja uskoisin, että tämä on eräs asia, missä niin kaupunki että myöskin näiden tarjoajien kanssa pystyy tätä turvallisuuden tunnetta kasvattamaan.

Mielestäni tässä olisi hyvä miettiä, olisiko tekoäly tai muita järjestelmiä, joissa voitaisiin esimerkiksi katsoa, että kuinka painava se potkulauta on, jolloin se tunnistaa sen, että siinä on kaksi henkilöä, jolloin se potkulauta ei lähde käyntiin. On tehty aikaisemminkin joitakin semmoisia muutoksia niihin järjestelmiin, että se tunnistaa vaikka tietyn kellonajan, että se potkulauta ei lähde liikkeelle. Samalla tavalla, jos on kaksi henkilöä, niin se ei lähde liikkeelle.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Voi sanoa, että olemme vihdoin tässä tilanteessa. Lähes koko viime valtuustokauden toistuvasti kävimme täällä keskustelua sähköpotkulaudoista ja niiden sääntelystä. Meillä ei ole ollut lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kaupungille juuri minkäänlaista säätelyä, ja tässä salissa silloinen liikenneministeri toistuvasti sanoi, ettei mitään lainsäädännön muutoksia tarvita. No, kyllä niitä tarvittiin. Ne säätelyt, mitä meillä tällä hetkellä on vielä käytössä, ovat lainsäädännölliseltä perustaltaan niin heikot, että jos joku olisi niistä valittanut oikeuteen, erittäin todennäköisesti kaupunki olisi sen hävinnyt. Ne silti toimivat, koska kukaan ei valittanut niistä oikeuteen. Ja hyvä niin. Nyt me saamme vahvemman perustan sille, että säädellään sitä, mitä laudoilla voi tehdä ja miten vuokralautojen kanssa.

Valitettavasti meiltä puuttuvat tärkeimmät keinot. Meiltä puuttuu mahdollisuus kilpailuttaa lautayritykset ja vaatia laatua. Tässä Helsingin ja Suomen tilanne poikkeaa käytännöllisesti katsoen koko muusta Euroopasta, ja tämän takia meille on tuotu niin valtavia määriä lautoja ja monet yritykset ovat niin sanotusti dumpanneet tänne niitä lautoja, jotka eivät täytä muualla vaadittua laatutasoa. Tätä ongelmaa ei toistaiseksi ole liikenne- ja viestintäministeriö ollut valmis ratkaisemaan, mutta tämä on silti hyvä askel eteenpäin.

Isommassa kuvassa katsoen vuokrasähköpotkulautojen kanssa on kolme suurta ongelmaa ollut. Yksi on ollut se, että pysäköidään minne sattuu. Toinen on ollut se, että onnettomuuksia sattuu aivan liikaa. Ja kolmas se, että niillä ajetaan jalkakäytävillä. Ensimmäinen eli pysäköintiongelma aiheuttaa haittaa, riesaa ja ärsytystä ihmisille. Sitä on keskustassa pystytty kohtuullisesti ratkaisemaan, ja tämä lainsäädäntö mahdollistaa sen, että samaa ratkaisua, joka ei ole täydellinen, mutta se on ratkaisu, voidaan levittää muuallekin kaupunkiin.

Onnettomuuksien osalta tosiaan aivan alun jälkeen heti ne, mihin lautayhtiöt vapaaehtoisesti lähtivät, ratkoi osan. Merkittävä tekijä on ollut sen jälkeen liikennevakuutuslaki. Vielä on aikaista sanoa, mikä sen vaikutus on, mutta lautayhtiöt ovat tällä hetkellä taloudellisessa vastuussa sähköpotkulautaonnettomuuksien kustannuksista. Ja voisi kuvitella sen vaikuttavan. Onnettomuudet, kun eivät ole ihan halpoja, niin se ei ole hyvää bisnestä, jos niitä sattuu. Mutta tätä ei vielä pysty sanomaan. Ainakaan minulla ei sellaista dataa ole, josta uskaltaisi sanoa, onko se toiminut.

Kolmas eli jalkakäytävillä ajaminen on vaikeampi. Tai ei, ei se oikeastaan ole. Se on asia, joka on koko ajan ollut meidän käsissämme, mutta se on edelleen ratkaisematta. Tämäkään laki ei sitä ratkaise. Ongelmahan on ihmisten käytöksessä, ja me tiedämme sadan vuoden kokemuksella liikennesuunnittelusta, että yksin säännöt eivät riitä. Vaan meidän pitää rakentaa liikenneympäristöä, joka ohjaa ajamaan oikein. Meidän pitää rakentaa jokainen keskustan katu niin, että ajoradalla on luontevaa ja turvallista ajaa sähköpotkulaudalla, jollei pyörätietä ole, ja että jalkakäytävä ei ole luontevanoloinen paikka ajaa sähköpotkulaudalla.

Ei autojenkaan liikenneturvallisuusongelmia ratkottu sillä, että keksitään satunnaisia kieltoja, vaan sen ohessa, kun keksittiin sinänsä harkittuja kieltoja ja rajoituksia, myös on suunniteltu liikenneympäristöä. Tämä meillä on vielä edessämme, mutta tämä on silti hyvä askel eteenpäin.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Nostan tästä valtuutettu Kivekkään erittäin hyvästä ja ansiokkaasta puheenvuorosta esiin sen, että todellakin kävi niin, että viime kaudella silloinen liikenneministeri... Ei ollut ainoastaan niin, että hän sanoi, että mitään lainsäädäntöä ei tule. Hän sanoi, että mitään lainsäädäntöä ei tarvita, että kaupunki ratkaiskoon tämä. Hän istui viime kaudella täällä tämä demariministeri salissa. Sanoimme hänelle, että ei se ole näin, meillä ei kerta kaikkiaan ole keinoja, antakaa meille ne keinot. Siltikään niitä ei kuulunut. No ei kannata muistella vanhoja, koska se on nyt onneksi tässä tilanteessa, että se tilanne on mennyt parempaan suuntaan. Mutta edelleenkin haluaisin tähän erittäin arvokkaaseen puheenvuoroon, jonka piti valtuutettu Kivekäs, jota arvostan muutenkin kovasti, vielä sanoa sen, että voisi myös jonkinlaista liikennekasvatusta ajatella ihan peruskouluihin lisättävän. Siten, että tiedettäisi nämä liikennesäännöt, oikeudet, velvollisuudet ja myös se, että missä sitä sähköpotkulautaa tai polkupyörää saa missäkin vaiheessa alle 12-vuotiaana, yli 12-vuotiaana tai miten menee, miten voi kuljettaa. Tämä olisi ehkä semmoinen myös, millä voitaisiin tätä ongelmaa hiukan vielä lisää parantaa meidän kaupungin omin keinoin.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Tässä on käyty erinomaista keskustelua ja kehun kuten valtuutettu Kaleva valtuutettu Kivekkään erittäin hyvää puheenvuoroa, mutta kehun myös valtuutettu Kalevan hyvää puheenvuoroa. Hän nosti siinä myös tärkeitä näkökulmia esille.

Tämä liikennekasvatus on todella, todella tärkeää. Jatkuvasti törmää eri puolilla kaupunkia siihen, että väistämisvelvollisuussäännöt esimerkiksi on valitettavan usein ihmisillä hukassa. Kun itse olen opettanut neljää lastani ajamaan autolla ja parhaillaan vetämässä kahdelle opetuslupa, niin siinä aivan eri tavalla katsoo sitä kanssaliikkujien liikkumista, kun ohjaa sitä nuorta opettelemaan autolla ajamista. Monesti olen lapsille joutunut toteamaan, että oikeassa ei voi olla. Mieluummin varoo niitä tilanteita, että joku tulee alle. Todella monesti autoilijana joutuu varomaan myös sitä, että väistämisvelvollisuussääntöjen vastaisesti tullaan alle.

Varsinaisesti pyysin puheenvuoroa, valtuutettu Kivekäs nosti tämän laadun esille. Eikö mikroliikenneluvassa voitaisi edellyttää tiettyä laatua? Itse ajattelisin, että näin voisi tehdä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Peltokorven kokemus lasten opettamisessa kuulosti tutulta, kun yritän opettaa kolmatta ekaluokkalaista kävelemään turvallisesti kouluun, mikä ei ole sekään ihan helppo tehtävä.

Valtuutettu Kalevalle kiitos tämän ajatuksen opetuksesta nostamisesta esiin. Nythän tosiaan sähköpotkulaudoilla ne 12-vuotiaat eivät saa ajaa, ja hyvä niin. Toivottavasti eivät ajakaan. Mutta pyöräilyn suhteenhan on niin, että yhtä äkkiä 12-vuotiaana viidesluokkalaisen pitäisi osata ajaa ajoradalla ilman, että sitä kukaan on opettanut, kun sitä ennen on sanottu, että aja jalkakäytävällä. Tätä kieltämättä voisimme kaikille kaupungin viidesluokkalaisille opettaa. Se varmasti parantaisi heidän kykyään toimia lähiympäristössään turvallisesti.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiellot versus vapaaehtoisuus ja opettaminen. Meillähän on autoista vuosikymmenien kokemus, miten autojen kanssa on menetelty. Ja kyllähän autoliikenteen kanssa turvallisuus on valtavasti monikymmenprosenttisesti tai sataprosenttisesti parantunut, koska meillä on erilaisia määräyksiä. Meillä on turvavyöpakko, meillä on kaistat tiellä, meillä on väistämissäännöt ja monet muut säännöt. Jos ajatellaan, että lapsille vain kerrotaan, että olisi parempi, että ajat tuolla kadulla etkä jalkakäytävällä, niin eihän se tule toimimaan. Koska kyllähän lapset hyvin nopeasti oppivat, että okei, näin mulle sanottiin, mutta oikeasti mä voin tehdä mitä mä haluan, koska ei siitä seuraa mitään. Joten kyllä mä itse uskon, että on oltava liikennekasvatusta, mutta sen pitää perustua siihen, että mitä tulee tehdä ja mitä ei tule tehdä. Mikä on laillista, mikä on laitonta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Edellisen hallituksen tekemisten arvostelun sijaan mä nostaisin kyllä esille nyt tässä vielä sen, että me ollaan [epäselvää] saatu tämä laki, joka ei ole riittävän jämerä näihin ongelmiin puuttumiseen. Se on nyt tässä suurempi ongelma kuin se, mitä joku on täällä salissa joskus puhunut tai ollut puhumatta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Näiden sähköskuuttien määrän kasvun myötä Helsingin jalkakäytävät etenkin tuolla lähiöissä on muuttunut aika vaarallisiksi tällaisiksi moottoriajoväyliksi välillä. Aika usein ne on myös tällaisia esteratoja, kun niitä lautoja jätetään aivan sattumanvaraisesti sinne tänne. Kuten tänään täällä on aika monen suusta todettu, niin myös minä kannatan erilaisia toimia ja monipuolisesti toimia tämän tilanteen korjaamiseksi.

Näistä sähköpotkalaudoista on tullut aika iso ongelma meille kaupunkilaisille. Niitä lojuu jalkakäyttävillä ja pyöräteillä miten sattuu. Niillä ajetaan kahden ihmisen voimin samaan aikaan usein humalassa, ja seurauksena on yhä enemmän loukkaantumisia ja vammoja. THL:n tilastot kertovat aika karua kieltä. Pelkästään tänä vuonna onnettomuuksia on kirjattu Helsingin alueella jo 200. Mukana onnettomuuksissa on lapsia, ja suuri osa on nuoria ja nuoria aikuisia. Tänä vuonna kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on sattunut kaksi Joensuussa ja Pirkkalassa. Nämä ovat erittäin surullisia tapauksia. Nyt mennään oikeaan suuntaan. Me voidaan ensimmäistä kertaa kunnolla säädellä sähköpotkulautojen käyttöä Helsingissä. Sen takia tämä on odotettu uudistus. Haluan myös todeta, että viime valtuustokaudella taisi olla ainoastaan SDP, joka oli valmis paikallisesti rajoittamaan skuuttien toimintaa, ja nyt tämä asia on menossa viimein eteenpäin. Nyt me voidaan säädellä tarkemmin laitteiden määrää, käyttöaikoja, pysäköintipaikkoja ja turvallisuuteen liittyviä ehtoja, kuten täällä on käyty hyvin läpi. Tämä antaa meille mahdollisuuden hallita tätä paremmin ja lisätä kaupunkilaisten turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Mä toivon, että me käytetään näitä uusia keinoja mahdollisimman laajasti, ja kuten täällä on todettu, tälle taitaa löytyä aika iso yhteinen konsensus. Kiitos.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja.

Ehkä vain ihan korjatakseni, että viime valtuustokaudella meillä ei ollut yhtä puoluetta, vaan itse asiassa ajattelen, että kaikki puolueet, jotka esimerkiksi olivat edustettuina kaupunkiympäristölautakunnassa, tarjosivat taustatukea siihen, että kaupungin virkahenkilöt kävivät tämän neuvottelun näiden yritysten kanssa. Kuten täällä on todettu, niin lainsäädännölliseltä pohjaltaanhan tämä neuvottelu ja syntyneet sopimukset olivat jossain määrin epävarmoja, mutta ne ovat kuitenkin pitäneet, koska kukaan ei ole haastanut niitä. Sekä alueelliset pysäköintirajoitukset että ne sopimukset, joita näiden yritysten kanssa on tehty vaikkapa nopeusrajoituksista, niin itse näen, että niille on ollut hyvin laaja tuki valtuuston eri ryhmistä. Takaisin puhujalistalle.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos, kaikki hyvästä keskustelusta.

Kun meillä on tuolla kantakaupungissa se ravintola, niin Helsingin kaupungin edustaja tulee kerran vuodessa yllätyskäynnille katsomaan, että onhan meillä siellä varmasti erillinen lavuaari siivousräteille. Ja kun hankimme kabinettitilaa, oli tulossa ihan kynnyskysymykseksi se, että siivousräteille ei ollut erillistä lavuaaria. Mitäköhän olisi käynyt, jos me heittelisimme sieltä ravintolasta niitä siivousrättejä pitkin Huvilakatua? Meillä ei olisi sen jälkeen niitä lupia. Eli kyllähän yrityksiä voidaan vastuullistaa toimimaan oikein ihan samalla tavalla tässä kysymyksessä kuin muissa kysymyksissä yrityksiä vastuullistetaan. Me voimme kuka hyvänsä olla tällä hetkellä siinä tilanteessa esimerkiksi, että tarvitsemme esteetöntä kulkua kävelyteillä tai missä hyvänsä.

Sähköpotkulaudat, jotka viskellään ympäri kyliä, ovat erittäin kova este kaikille erityisesti, jotka tarvitsevat esteetöntä kulkua. Ja meidän pitää ottaa kaikki kaupunkilaiset huomioon tässä keskustelussa. Köpiksessä vanhassa kaupungissa ei saa laisinkaan käyttää sähköpotkulautaa, ja se on ihan hyvä malli. Eikä meille kaupunkilaisille laisinkaan ole huono asia se, että me käyttäisimme myös jalkoja. Kävelisimme, jos voimme kävellä, koska mehän tiedämme mikä trendi meidän kaupunkilaisten terveydessä on myös menossa. Kiitos.

Tässä on käyty paljon keskustelua siitä, että potkulaudoista on todellakin haittaa. Me olemme kaikki siitä saman mieltä. Valtuutettu Kivekäs toi hyvin ilmi sen, että itse asiassa firmat ovat vastuussa siitä, jos onnettomuuksia tapahtuu. Se on yksi syy. Eli nyt kun meillä on mahdollisuus tehdä hyvin paljon, että me esimerkiksi pakotamme firmoja madaltamaan nopeutta. Se, että me laittaisimme siihen rajoituksen, että paljon tulee kilogrammoja, että se ei lähde liikkeelle, niin meidän kai täytyy katsoa vain ympärillemme, niin se ei ole mahdollista.

Nuoriso kyllä kieltämättä käyttää sitä todella paljon niin, että siinä on kaksi ihmistä päällä. Kun ajatellaan, että jos nuori ihminen vammautuu, niin se maksaa huomattavasti enemmän tälle valtiolle kuin se, että vaikka me tätä elinkeinoa hiukan pistämme ruotuun, se tuottaa meille enemmän tulosta kuin se, että me annamme sen vain röyhähtää tällaiseen tilanteeseen.

Meillä on mahdollisuus laittaa niin, että ne parkkeerataan samalla lailla kuin meidän kaupunkipyörät. Me voimme laittaa sen myös niin, että siellä on vaikka 15 kilometriä tunnissa maksiminopeus. Siinä voi tehdä monta sellaista, jotka sanotaan, että se firma, joka haluaa tuottaa näitä koko ajan käytettäväksi, niin sillä on tietyt kriteerit. Tämä mahdollistaa kaikkea, mitä me voidaan tehdä, ja sen mukaisesti meidän kannattaa nyt tätä tehdä. Tämä on yksi elinkeino, mutta joka myös tuottaa meille hyvin paljon tappiota.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tässä on käyty hyvää keskustelua, ja olen itse sillä kannalla, että täytyy lopulta punnita, että ovatko haitat suurempia kuin hyödyt. Tähän tietysti tarvitaan tietoa, ja sitä onkin jo nyt jonkin verran käytettävissä. Siihen muun muassa valtuutettu Toivonen täällä aiemmin hyvin viittasi. Tiedämme, kuinka paljon ihmisiä loukkaantuu tai kuolee tämän liikennemuodon seurauksena, kuten muidenkin liikennemuotojen osalta. Moni kaupunki on ainakin omasta mielestään perustellusta syystä luopunut kokonaan sähköpotkulautojen käytöstä.

Vaikutukset eivät rajoitu vain näiden lautojen käyttäjiin, vaan ihan kaikkiin muihinkin liikkujiin siellä liikenneympäristössä. Liikenteessä vaaditaan nykyään enemmän erilaista valppautta, kun myöskin jalkakäytävien läheisyydessä tai myöskin jalkakäytävillä, pyöräteillä kuljetaan yhä nopeammin. Kaikki lapset ja nuoret eivät välttämättä tähän liikennemuutokseen ole vielä sopeutuneet, kuten ei välttämättä me aikuisetkaan. Aika pitkään on siedetty sitä, että näitä potkulautoja on jätetty ihan minne tahansa, ja kyllä tämä ilmiö edelleenkin jatkuu.

On hyvä, että nyt tosiaan tulee enemmän mahdollisuuksia puuttua näihin negatiivisiin ilmiöihin. Sitten pohdin sitä, että kun nyt on siirrytty tähän 15 vuoden ikärajaan siitä 18 vuoden suositusikärajasta, niin tämä on semmoinen asia, mihin pitäisi mahdollisesti jatkossakin puuttua myös tämän ikärajan osalta, että sitä ikärajaa tarvittaessa nostettaisiin, koska kyllä toki vielä on kyse aika nuorista ihmisistä.

Tämä on Helsingille edelleen iso kysymys ja myöskin ongelma.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Äsken jo puheenvuorossani totesin, että hyvää keskustelua on käyty ja sen jälkeen tämä on hyvänä keskusteluna jatkunut.

Musta tuntuu, että aika yhtäläinen näkemys meillä on siitä, että erilaisia rajoituksia tarvitaan ja ongelmatilanteihin pitää puuttua. Itse joku aika sitten tein valtuustoaloitteen, jossa esitin sitä, että kun nämä mikroliikenneluvat tulevat tämän lakimuutoksen myötä, niin niissä mikroliikenneluvissa voitaisiin tosiaan asettaa tietynlaisia ehtoja. Esitin, että yhtenä ehtona voisi olla se, että kun voidaan tehdä tämmöisiä geoaitauksia, joilla voidaan estää niiden sähköpotkulautojen pysäköiminen tietyille alueille.

Esimerkiksi koulujen pihat, päiväkotien piha-alueet ja leikkipuistoalueet geoaidattaisiin sillä tavalla, että näitä laitteita ei voi niiden alueille lainkaan pysäköidä. Tämäntyyppiset ratkaisut jossain määrin myös poistaisivat niitä ongelmia, joita tällä hetkellä on. Valtuutettu Mustonen nosti omassa puheenvuorossaan just näitä pysäköintiin liittyviä ongelmia, kuinka laudat lojuu missä sattuu. Näitä on.

Mun mielestä tähän omaan aloitteeseeni on hyvin vahva perustelu myös se, että alle 15-vuotiaat tosiaan lain mukaan ei voi näitä käyttää. Kuitenkin niillä alueilla, päiväkodeissa, leikkipuistoissa ja peruskoulujen pihoilla, siellä pääosin on sen ikäistä porukkaa, jotka eivät voi edes näitä laitteita käyttää. Olisi todella järkevää, että se pysäköintikin olisi rajattu pois näiltä alueilta muuallakin kuin keskusta-alueella.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tässä on nostettu esille juuri näitä ongelmia, kuten se, että näitä skuutteja laitetaan pitkin poikin teitä ja katuja ja se aiheuttaa onnettomuuksia ja ongelmia. Mä haluaisin nostaa myös yhden asian esille, mitä itse olen havainnut, mitä tässä puheenvuoroissa ei ole tullut esille. Se on se, että välillä näkee näitä skuutteja heitettävän metsään, kadulle. Jopa mereen heitetään. Tähän täytyy myöskin löytää ratkaisuja, koska kyllä mä koen, että tämä heittäjä, kuka se sitten onkaan, onko se skuutin käyttäjä vai joku random ihminen, joka siellä kulkee kadulla, hänen pitää kokea ne seuraamukset, koska skuutit ovat kuitenkin jonkun omaisuutta. Tämmöistä kunnioitusta tavaraa kohtaan ihan oikeasti tarvitaan. Ei voi ihan kohdella sitä skuuttia, miten tahtoo, vaikka se laite onkin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tosiaan syksyllähän me sitten päätetään varsinaisesti näistä mikroliikennelupaan liittyvistä asioista tässä kaupungissa. Ja kyllä se vaan on niin, että meidän pitää Helsingissä tehdä kaikki toimet, jotka uuden ehkä hieman lepsun lainsäädännön puitteissa on mahdollista. Oleellista on, että ne toimet pitää kohdistua koko kaupungin alueelle, ei vain keskustaan. Tällä hetkellähän lähiöissä toimivat lautayritykset eivät ole niitä, jotka nykyisellään on kaupungin kanssa sopinut tietyistä menettelytavoista, ja se valitettavasti siellä lähiöissä näkyy. Toivottavasti tämä mikroliikennelupa auttaa myös lähiöitä tässä lautaongelmassa.

Täällä on ihan aiheellisesti puhuttu liikennekäyttäytymisestä. Mä silti nostan tässä sen, että ne ongelmat koskevat kyllä ihan kaikkia liikkumismuotoja. Tietysti jos me mietitään estevaikutusta jalankululle ja pyöräilylle, niin kyllähän se tulee vahvasti sähköpotkulautojen kautta. Mä en tiedä, mistä tämä omasta mielestä nousussa oleva ihmisten yleinen piittaamattomuus ympäröivästä maailmasta liikenteessä johtuu, mutta jotenkin siihen pitäisi pystyä puuttumaan. Ei mulla mitään taikakeinoa siihen ole, mutta sitä on hyvä yhdessä pohtia. Liikennekasvatus on hyvä väline, mutta miten me saadaan aikuiset muuttamaan toimintatapojaan. Toinen asia on sitten valvonta. Miten sitä pystytään toteuttamaan, jos ei uusia teknisiä ratkaisuja saada? Meidän poliisin resurssit ovat aika vähäiset, kun on paljon muutakin tehtävää.

Sitten kun tässä esimerkiksi valtuutettu Peltokorpi nosti nämä koulut ja päiväkodit, pihat, niin on myös sairaalat, terveysasemat ja tämäntyyppiset ympäristöt, johon rajoituksia pitäisi saada, koska siellä on huonosti liikkuvia, näkövammaisia ihmisiä.

Pidän myös tärkeänä, että edistettäisiin sitä kypärän käyttöä. Itse olen vuodesta 2006 seurannut, mitä tarkoittaa elämä traumaattisen aivovamman saaneen lähiomaisen itsensä kohdalla ja omaisten kohdalla. Ja se ei ole kaunista katsottavaa eli kaikki, mikä voidaan sen ehkäisyn eteen tehdä, on tehtävä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut.

Mä rakastan tätä aihetta, ja vihdoinkin tästä puhutaan. Hyvä.

Skuutit eivät ole keskustasta kadonneet mihinkään. Wolt-ruokakuskit ovat liittyneet joukkoon, ja voi olla, että skuutit sinne joukkoon jotenkin katoavat. Keskustassa asuvana ja paljon keskustan alueella liikkuvana skuuttien käyttö on kaoottista. Liikennesäännöt eivät ole hallussa, kuulokkeet päässä, skuutit pitkin poikin missä milloinkin. Ja vaikka onnettomuustilastot eivät olisi just nyt huipussa, ne voivat olla sitä huomenna. Ennaltaehkäisy on vastaus, ja minusta meidän vastuulla on estää onnettomuuksia eikä ensin aina odottaa, että niitä tapahtuu. Näen päivittäin vähältä piti -tilanteita, ja se on liikaa. Mun mielestä skuuttien nopeudet on ne, mihin pitäisi myös ensimmäisenä puuttua. Ne ajaa aivan liian kovaa. Siinä ei pysty reagoimaan mihinkään tilanteeseen, mitä vastaan tulee.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Yhdyn myös siihen kantaan, että Helsingin tulee nyt mahdollisimman nopeasti puuttua näihin vuokrattavien sähköpotkulautojen haittoihin. Huomiota täytyy kiinnittää lautojen jättämiseen ja ajamiseen vain sallituilla alueilla, josta on hyvin täällä nostettu esimerkkejä.

Sitten me tarvitaan lupaehtoja, jotka määrittävät nopeusrajoituksia, jotka lisäävät turvallisuutta ja myös siihen, miten sähköpotkulautoja pysäköidään ja myös siihen, miten niitä kerätään. Aika usein laudat lojuvat odottamassa seuraavaa käyttäjää aika huonoissa paikoissa, eli tämä pitää hoitaa myös kuntoon. Ajattelen, että jatkossa ei voisi enää olla niin, että sähköpotkulaudan voi käytännössä jättää ilman seurauksia mihin tahansa ja sillä voi ajaa käytännössä kaikkialla muiden käyttäjien seassa ilman kunnollista muiden huomiointia.

Kaupunkihan on vastuussa kaupunkitilan esteettömyydestä, kuten valtuutettu Helin myös nosti esille. Tämä on minusta tärkeää ja täytyy ottaa huomioon, kun hallintosäännön muuttamisen jälkeen asiaa valmistellaan. Kaupunkitila kun kuuluu kaikille eikä vain yhdelle ryhmälle, joka ei voi mennä muiden edelle. Sähköpotkulautojen käyttämiseen liittyvät ongelmat, joita on tässä keskustelussa hyvin nostettu esille, on ratkaistava kaupungin saamin keinoin. Lisäksi ajattelen, että Helsingin on kyllä ajettava edelleen vahvempia keinoja lainsäädäntöön.

Tack, ordförande.

Nämä potkulaudathan herättävät paljon tunteita ja huolta ja ihan syystäkin, ja nythän meillä on tämän uuden lainsäädännön tuomat mahdollisuudet rajoittaa näiden skuuttien käyttöä ja tehdä siitä turvallisempaa ja vähentää niiden aiheuttamia häiriöitä kaupunkitilassa. Kuten täällä on todettu, tätä lainsäädäntöä on odotettu pitkään ja viime kaudella oli todella turhauttavaa, että kaupungilla ei ollut näitä lainsäädännön suomia keinoja käytettävissään. Halua puuttua tähän tilanteeseen jo viime valtuustokaudella oli puoluerajat ylittävästi.

Nyt meidän kannattaa keskittyä niihin toimiin, mitä me voimme kaupunkina tehdä tämän uuden lainsäädännön puitteissa. Me pystymme sääntelemään ajonopeuksia, me pystymme sääntelemään potkulautojen lukumääriä, me pystytään asettamaan alueellisia ja ajallisia ehtoja sekä määräämään siitä, mihin näitä potkulautoja ylipäänsä saa pysäköidä. Itse ajattelen kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä, että meillä on nyt laaja keinovalikoima, minkä avulla me pystymme nyt puuttumaan moniin näihin ongelmiin. Meidän pitää ottaa näitä keinoja rohkeasti käyttöön, esimerkiksi rajoittamalla näiden potkulautojen määrää merkittävästi alueellisesti ja tuoda nämä rajatut potkulautojen pysäköintipaikat myös lähiöihin, jotta näitä potkulautoja ei pysäköidä minne sattuu.

Kuten täällä keskustelussa on nostettu esille, valvonta on tärkeässä roolissa ja me tulemme tarvitsemaan tässä myös yhteistyötä poliisin kanssa, sillä tämän lainsäädäntömuutoksen jälkeenkin vain poliisilla on lopulta oikeus tehdä sitä liikennevalvontaa ja seurata sitä, että näitä meidän asettamiamme ehtoja noudatetaan.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

On tosiaan, kuten tässä keskustelussa on useampaankin kertaan tullut esiin, hienoa, että meillä vihdoin ja viimein tämä lainsäädäntö tässä maassa on, joka mahdollistaa sen, että pystytään vihdoinkin puuttumaan näihin ongelmiin ja haasteisiin, joita potkulaudoista on tullut.

Valitettavasti kuten todettu, aika pitkäänhän siinä meni, että tämä lainsäädäntö maahan saatiin. Viime valtuustokaudella, kuten todettua, tästä salista lähestulkoon yksimielinen näkemys löytyi siihen, että keinoja puuttua tarvitaan, mutta silloinen hallitus maassa ei kyennyt lainsäädäntöä tuottamaan. Onneksi nyt maassa on sellainen hallitus, joka tällaisen lainsäädännön ja nämä keinot pystyy meille tuottamaan. Varmastikin on asioita, joita meidän pitää vielä eteenpäinkin tässä kehittää, mutta onneksi nyt meillä ne työkalut löytyy, joita meillä aikaisemmin ei ollut. Aikaisemmin niiden tuottamiseen ei myöskään valitettavasti valtiovallalta tahtotilaa samalla lailla löytynyt kuin nyt löytyy. Tässä keskustelussa on noussut monia erilaisia näkökulmia tähän asiaan ja huomioita, mihin meidän pitää puuttua. Mun mielestä ne tiivistyy lopulta siihen, että meidän pitää puuttua siihen, että näillä sähköpotkulaudoilla ei liikuta väärissä paikoissa eikä väärällä tavalla. Tässä on kyse siitä, että esimerkiksi kaksi henkilöä ei voi olla saman laudan päällä, sähköpotkulaudat eivät voi kulkea esimerkiksi jalkakäytävällä. Mä uskon, että meillä kaupunkiympäristölautakunnassa löydetään hyvää yhteistyötä ja yhteishenkeä siihen, että näihin pystytään puuttumaan. Onneksi tämä lainsäädäntökin nyt viimein siihen mahdollisuudet antaa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tämä itse asiassa ongelmaltaan liittyy myöskin täällä tänä iltana muistaakseni käsiteltävään aloitteeseen liikennekasvatuksesta.

Mä kyllä korostan myös sitä, että ei kaikkea voi lailla eikä ohjeilla säätää, mikäli ihmisiltä puuttuu tietoinen ymmärrys ja sanotaan, että semmoisen turvallisen käyttäytymisen käsittäminen. Kyllä näitä on tänä kesänäkin ollut tosi hankalaa katsella ihmisiä, joita menee kaksi tai kolme päällekkäin keskellä katua tai jalkakäytävää, vaikka pyörätie menee vieressä ynnä muuta, ynnä muuta. Jollei asenteet muutu, niin ei muutu kyllä käyttäytyminen oli mitä lakia vaan, ja poliiseja ei riitä jokaiseen kadun kulmaan.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Aikuiset asettaa nuorille rajoituksia ja rajoitteita, ja se kuuluu meidän vastuulle. Lapset ottavat myöskin meistä mallia, ja haluan tässä kohtaa kiittää Jenni Hjeltiä hyvästä puheenvuorosta, joka liittyi tämmöiseen yleiseen piittaamattomuuteen.

Näkisin, että tämä yleinen piittaamattomuus, vastuuttomuus ei kosketa vain tätä kysymystä, vaan jotenkin yleisesti sitä ehkä jonkinlaista asennevammaisuutta tai rappeutumaa, mikä meillä yhteiskunnassa näkyy siinä, miten me huomioidaan toisia ihmisiä. Avataan ovia, huomioidaan vastaan tulevaa, oli se sitten kadulla tai kokouksissa. Selvästi tämmöistä kulttuurin, en tiedä onko se muutosta, mutta tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, että jonkinlaista rappeutumaa on tapahtunut tavassa ajatella ympäröivää yhteiskuntaa, ympäristöä, ottaa huomioon ihmisiä ja sitä, mikä on se meidän vastuu siinä, minkälaisen jäljen me jätämme tässä maailmassa ja minkälaisen mallin me annamme nuorille. Meillä aikuisilla on siihen suuri vaikutus.

Se, että miten tähän saataisiin muutoksia, on sitten taas eri kysymys. Uskon, että jokaisessa paikassa tähän pystytään vaikuttamaan, mutta ennen kaikkea myös se yleinen ymmärrys siitä, että se, miten minä käyttäydyn, vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan.

Kiitos siis tosi hyvistä puheenvuoroista. Tässä on nostettu tosi tärkeitä asioita ja nostettu tämmöisiä täsmäkeinoja, miten näihin asioihin voidaan puuttua. Olen tästä keskustelusta hyvin kiitollinen.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Meillä on ymmärrettävästi tämä keskustelu ollut hyvin rajoituskeskeistä, koska sähköpotkulaudat aiheuttavat kustannuksia terveydenhuollolle ja hankaluuksia jalkakäytävillä liikkuville.

Monille kipeäkoipisille sähköpotkulauta on myös tärkeä joukkoliikenteen jatke. Valtuutettu Helin korosti sitä, että on tärkeä mieluummin valita kävely. Harva asia on mustavalkoinen. Esimerkiksi itselleni sähköpotkulauta on helpottanut loukkaantumisen jälkeen työssäkäyntiä. Olen päässyt töihin, koska olen pystynyt minimoimaan kävelyn ja nappaamaan sähköskuutin matkaksi metrolta koululle.

Sähköpotkulaudan käyttö edellyttää tarkkaa havainnointia ja liikenteen lukemista. Turvallisuutta lisäisi se, että sähköpotkulautojen käyttöalueita rajattaisiin tarkemmin. Kuten valtuutettu Peltokorpi nosti esille, käyttöalueita voitaisiin säädellä esimerkiksi geoaitauksilla. Jalkakäytävät, herkät tekonurmikentät ja ranta-alueet ovat kautta Helsingin tärkeä rajata ulkopuolelle. Oppilaitosten ja palveluiden läheisyyteen pysäköinti on kuitenkin hyvä mahdollistaa. Samalla kuitenkin näiden alueiden lähellä nopeuksia on mahdollista laskea. Tätä tehdään jo nyt esimerkiksi Kampin, keskustan alueella.

Turvallisuutta edistäisi myös se, että alle 18-vuotiailta edellytettäisiin joko mopokortti tai autokoulun teoriaopetuksen suorittaminen hyväksytysti. On hyvä, että ikäraja on nyt saatu säädettyä jo kuitenkin 15 vuoteen.

Tässä keskustelussa ja jatkosuunnittelussa toivon, että muistetaan se, että se on yllättävän monille myös tehokas, sujuva apuväline liikkumiseen, joukkoliikenteen jatke, auton korvike. Silloin mieluummin turvallisuutta kuin kieltoja edistämällä toivon, että löydetään hyviä ratkaisuja tähän. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä on yksi parhaista keskusteluilloista, mitä täällä olen kuullut. Valtuutettu Hjelt ja Seida pitivät loistavat puheenvuorot.

Vuokrattavat sähköpotkulaudat ovat yksi moderni vitsaus. Tavoitteena olisi kieltää tämä toiminta kokonaan. Jos siihen ei päästä, sitten pitäisi saada nämä yritykset maksamaan osa aiheuttamistaan kustannuksista. Meillä HUS:n poliklinikalla hoidetaan satoja potilaita vuosittain, jotka ovat loukkaantuneet näissä onnettomuuksissa.

Espoon kaupunkihan on ottanut virhemaksun sähköpotkulaudan siirrosta. Tein siitä valtuustoaloitteen viime kokouksessa. Tällainen pitäisi olla Helsingissäkin, että kun on lauta jätetty minne sattuu, pannaan tämä yritys maksamaan siitä. Nämä väärinpysäköidyt laudat tosiaan haittaavat kävelyä merkittävästi.

Valtuutettu Pasanen sanoi hyvin, että nämä rajoitukset pitää olla myös lähiöissä. Ei täällä pelkästään keskustassa kaikki asu eikä asioi. Lähiöissä nämä aiheuttavat merkittävää haittaa. Jos käytte Tapanilan, Malmin seudulla, siellä on poikittain näitä. Erityisesti vaikka rollaattorilla liikkuville, lastenvaunuille tai huonokuntoisille ihmisille muutenkin, aistivammoista kärsiville nämä aiheuttavat päivittäin ongelmia. Samoin katujen kunnossapitoon ja pesuun. Nämä haitat ovat niin mittavat, että olisi kiva tällä nelivuotiskaudella saada jotain aikaan, että saadaan tämä homma kondikseen.

Kiitos, puheenjohtaja. Kiitos, valtuutetut.

Sähköpotkulauta on todella ajankohtainen kysymys ja hyvä näin, sillä haasteita on.

Seida Sohrabin ehdotus paino- ja henkilötunnistuslaitetta on ehdottanut Helsingin nuorisoneuvosto vuonna 2024, jos muistan oikein, pormestari Juhana Vartiaiselle. Kiitos valtuutettu Kivekkäälle erinomaisesta puheenvuorosta ja valtuutettu Kalevalle hyvästä ehdotuksesta. Koulussa liikennesääntöjen opetuksen lisääminen ei kuulosta mitenkään huonolta idealta. Päinvastoin todella hyvältä.

Kun sääntelyjä ja rajoituksia tehdään, on hyvä ottaa suunnittelussa vaikka nuorisoneuvosto mukaan. Viime viikolla olin Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtajien verkostotapaamisessa. Liikenneturva itse ehdotti, että me ottaisimme tästä kantaa.

Kiitos.

Kiitoksia, arvon puheenjohtaja.

Kohta vuosikymmenen skuuttailleena voi sanoa, että ehkä kannattaa kääntää katse sinne, missä tämä toimii. Se oma sähköpotkulautaura alkoi aikoinaan Washingtonissa Yhdysvalloissa, jossa se oli välttämätön keino päästä paikasta toiseen. Olennaista oli se, että etäisyydet olivat pitkiä, mutta se tiestö oli loistavassa kunnossa. Oli leveätä kulkuväliä, ja sitä myötä ne ongelmat olivat hyvinkin vähäisiä. Nyt sitten Suomessa, kun on ihan lähipiirissä näitä Aallossa opiskelevia, ja itsekin itse asiassa eilen Aallon kampusalueella Espoossa käyneenä, niin siellä selkeästi sähköpotkulauta oli hyvin yleisessä käytössä sen takia, että siellä oli mainiossa kunnossa ne tiet.

Eli Helsingissä on paljon skuutille kelpaamattomia katuja. Ne olisi varmaan hyvä merkitä ja jopa kieltää, koska niillä ajelu on hengenvaarallista. Ja ehkä sitten pikkuhiljaa laittaa sitä tiestöä sellaiseen kuntoon, että se skuutilla ajo on turvallista.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluan kiittää ihan Ehan Wadudia hyvästä puheenvuorosta. Mielestäni hän nosti hyvän asian esille, mitä tässä itsekin keskustelun myötä olen ajatellut. Eli kun nuoret aika paljon tätä skuuttia käyttää, niin otetaan ne nuoret myös mukaan kertomaan niitä keinoja, miten tilannetta voitaisiin parantaa ja erityisesti sitä nuorten turvallisuutta. Tässä on nostettu näitä onnettomuuksia esille, ja aivovamma on aika vakava juttu, joka näkyy läpi elämän yleensä. Hyvä puheenvuoro ja kiitän siitä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitos hyvästä, voisin käyttää sanaa lähetekeskustelusta, tästä ajankohtaisesta teemasta. Eli tosiaan Kympin lautakunnassa tämä on marraskuussa meillä päätöksessä. Täällä on useita lautakunnan jäseniä paikalla, niin me otetaan nämä esitetyt näkökulmat huomioon, kun lähdemme työstämään tätä tulevaa listausta tähän uuteen lainsäädännön mahdollistamissa rajoissa, joita täällä on aika hyvin nostettu esiin tässä salissa, että mitä on mahdollista tehdä. Sen teemme, mikä mahdollista on.

Mä olen tosiaan itse käynyt jo keskustelua virkavalmistelun kanssa siitä, että otetaan tähän mahdollisimman tiukka linja kuin tässä turvallisuusnäkökulmista ja muista ehdoista, mitä sinne lainsäädäntöön on kirjattu.

Tosiaan kiitos omasta puolestani.

Kiitos, puheenjohtaja.

Harvinaisen yksituumaista keskustelua. Fiilis on kyllä se, että eiköhän tämä homma kuitenkin saada jotenkin kuntoon. Nämä vuokrattavien skuuttien haitat on ilman muuta hoidettava ja kyllä myös keskusta-alueen ulkopuolinen holtiton pysäköinti on saatava kuntoon. Pysäköintikieltoalueen rajoittamista voidaan myös laajentaa.

Sinänsähän skuuttien liikkumismuoto on kovin kätevä, mutta tämä turvallisuus on varmistettava ja haitat hoidettava ja poliisin on lisättävä myös skuuttiliikenteen valvontaa. Mä olen samaa mieltä valtuutettujen Sohrabi ja Karhuvaara kanssa siitä, että haittojen vähentämiseksi myös tähän asennekasvatukseen on puututtava.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mä itse asiassa ajattelen tästä sillä tavalla, että musta on hyvä, että me puhutaan tästä asiasta ja pohditaan tätä. Itsehän inhoan sähköskuutteja todella paljon, mutta se, että minä inhoan jotain, ei ole musta peruste sille, että jonkun käyttöä ruvetaan ylikontrolloimaan tai rajoittamaan. Kaupungissa ja maailmassa on monia asioita, mitä minä inhoan, mutta ei sillä ole mun mielestäni toimivan ja kivan kaupungin kannalta juurikaan väliä. Vaan pointtina on löytää semmoiset säännöt, millä voidaan mahdollistaa turvallisesti uusi liikkumistapa, joka on tullut. Ja samaan aikaan niin, että me, jotka niitä inhotaan, opitaan puremaan hammasta ja ymmärretään, että maailma muuttuu ja liikkumistavat muuttuu.

Samaan aikaan kysyisin apulaispormestari Laisaarelta, että nyt kuitenkin kun on tulossa kaikkia muitakin sähköisiä liikkumistapoja... Tallinnassa nähdään jo pieniä käytännössä pikkuisen prätkän näköisiä sähköskuuttivehkeitä. Onko meillä tietoa, milloin ne tulevat Helsingin markkinoille ja miten niihin suhtaudutaan ja miten niitä pohditaan?

Kiitos, puheenjohtaja.