Kaupunginvaltuusto · 27.8.2025

Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmän ryhmäaloite ruotsinkielisten palvelujen tavoitetason nostamisesta yhdenvertaisuuden varmistamiseksi

Esittelijä: Kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.

Keskustelu

6 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)

Ledamoten Nora Grotenfelt Helsinki on ylpeä kaksikielisyydestään myös uudessa strategiassaan. Kiitän kattavasta vastauksesta. Mielestäni muutamia tärkeitä asioita ei…

Ärade ordförande. Arvoisa puheenjohtaja.

Helsinki on ylpeä kaksikielisyydestään myös uudessa strategiassaan.

Kiitän kattavasta vastauksesta. Mielestäni muutamia tärkeitä asioita ei ole käsitelty ihan riittävästi. Ensinnäkin: Kaiken viestinnän ja ohjeiden tulee olla samanaikaisesti kahdella kielellä. Tämä on perusoikeus, joka ei saa olla kiinni resurssien saatavuudesta. Toiseksi: Henkilöstön kielten osaamista on arvostettava konkreettisesti. Kielilisien nostaminen ja suomen kielen vaatimusten keventäminen ruotsinkielisissä yksiköissä ja rekrytointi Pohjoismaista ovat keinoja turvata osaajat.

Kolmanneksi: Toimivalle kaksikielisyydelle on tärkeää, että kaikki uudet palvelut ja tällä hetkellä etenkin digipalvelut, on suunniteltava kaksikielisinä heti alusta asti, ei jälkikäteen käännettäviksi. Ja lopuksi: Tarvitsemme järjestelmällistä seurantaa ruotsinkielisten palvelujen laadusta sekä palautetta asiakkailta ja henkilöstöltä. Vain tällä tavalla voimme tietää, missä olemme onnistuneet ja missä on parannettavaa.

Vi i SFP ser fram emot att vi tillsammans skriver in dessa punkter i stadens servicestrategi inom nära framtid.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tehkäämme yhdessä kaksikielisyydestä todellisuutta kaupungin kaikissa kohtaamisissa rohkeasti ja systemaattisesti.

Kiitos.

Nuorisoneuvoston edustaja Fia Hirvonen RKP:n ryhmäaloite ruotsinkielisten palveluiden tavoitetason nostamisesta on meille ruotsinkielisille ennen kaikkea tasa-arvo- ja…

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat.

RKP:n ryhmäaloite ruotsinkielisten palveluiden tavoitetason nostamisesta on meille ruotsinkielisille ennen kaikkea tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys. Vuoden 2022 lopussa Helsingissä asui vajaa 38 000 ruotsinkielistä. Tämä tarkoittaa noin 5,5 prosenttia helsinkiläisistä. Tämän lisäksi ruotsi on Helsingin puhutuin vähemmistökieli.

Kun tarkastelemme ruotsinkielisten oikeuksia ei-ruotsinkielisen näkökulmasta niin Helsingissä kuin koko maassammekin, voi helposti ajatella, että asiathan ovat loistavasti. Meillä on Suomessa selkeät kielilait. Jokaisella on oikeus asioida viranomaisen tai julkisen terveydenhuollon kanssa omalla kielellään suomeksi tai ruotsiksi. Palvelua on saatava, ja muun muassa asiakirjatkin on saatava omalla kielellä.

Mutta kun ruotsia äidinkielenään puhuva henkilö keskustelee omista oikeuksistaan, saattaa näkökulma muuttua suuresti. Vaikka oikeus omaan kieleen löytyykin, ei se tarkoita sitä, että asiat sujuvat myös käytännössä samoin. Se, että oikeudet on kirjattu paperille, ei aina tarkoita sujuvaa asiointia, kielitaitoista kohtaamista tai riittävästi ruotsinkielistä henkilökuntaa. Lakisääteinen oikeus ei siis valitettavasti vielä takaa kielellistä yhdenvertaisuutta arjessa.

Keskustellessani tästä aiheesta tätä puhetta varten nousi yksi pointti jokaiselta vastaajalta mukaan lukien itseltäni. Nimittäin, kun ruotsinkielinen asioi sanotaan vaikka terveyskeskuksessa, saa hän usein vastaansa hoitajan, joka potilaan tiedoista äidinkielen nähdessään kertoo pystyvänsä keskustelemaan ruotsiksi. Tällöin potilas, joka yleensä useimmiten keskustelee omalla äidinkielellään eli ruotsiksi, kertoo hoitajalle ongelmastaan äidinkielellään. Asian kerrottuaan hoitaja kuitenkin kertoo, ettei ymmärtänytkään kokonaisuutta tai pyytää yksittäisiä käännöksiä potilaan kertomuksiin.

Nuorisoneuvoston mielestä äidinkieli, joka vielä tässä tilanteessa on toinen Suomen kansalliskielistä, ei voi tarkoittaa heikkoa tai ontuvaa palvelua. Jotta kielilainsäädäntö pääsee toteutumaan, tarvitaan lisätoimia ja tässä tapauksessa juuri toimenpideohjelma. Mielestämme esimerkiksi kaksikieliset palauteboksit sekä monipuolinen viestintä niin mainonnassa kuin sosiaalisessa mediassakin on askel kohti yhdenvertaisempia palveluita, mutta lisää vaaditaan.

Jag vill också påminna er om att en åtgärdsprogram förminskar regionala skillnader inom alla tjänster i Helsingfors. Då staden tydligt har en linje om vad den kräver av sina tjänster behöver inte invånarna runt Helsingfors vara rädda ifall de får service på sitt egna modersmål. Då vi kollar tillbaka på siffrorna och talen från början av min taltur så tycker jag att det borde vara solklart att svenskspråkiga helsingforsare förtjänar ett fungerande tjänstsystem på sitt egna modersmål.

Tack så mycket. Kiitos paljon.

Ledamoten Björn Månsson Först ett stort tack till ungdomsrådet, som har brytt sig om att ta fasta på den här motionen och den här problematiken, och vittnar om…

Tack, ordförande.

Först ett stort tack till ungdomsrådet, som har brytt sig om att ta fasta på den här motionen och den här problematiken, och vittnar om personliga erfarenheter av hur det inte alltid fungerar.

Nu råkar det vara så att på nästa möte den 10:e september behandlar vi här i stadsfullmäktige nationalspråksnämndens rapport för i fjol, och det gäller ju alldeles särskilt social- och hälsovården. Och med beaktande av den sena timmen så tänkte jag lova att återkomma, eller hota att återkomma, på nästa möte.

Seuraavassa kokouksessa sattumoisin meillä on viime kaudella johtamani kansalliskielilautakunnan raportti käsittelyssä, ja uhkaan, lupaan silloin palata tähän varsinkin sotepe-palvelujen osalta.

Käytän tätä tilaisuutta hyväkseni vastatakseni perussuomalaisten taholta esittämään kritiikkiin strategiaa kohtaan siltä kohdin, kun oli tämä strategiaankin ja alun perin, tai ei nyt alun perin, mutta myöskin maan hallituksen, jossa muuten perussuomalaiset ovat mukana, asettama tavoite, että 5–10 prosenttia maanmuuttajista kotiutetaan eli integroidaan ruotsiksi. Yksi syy, voi sanoa ihan raadollinen syy, tähän kirjaukseen, on se, että meillä nimenomaan on pulaa ruotsinkielen taitoisesta työvoimasta aivan erityisesti sotepe-alalla. Huom. tämä on siis myöskin maanmuuttajien etu, että osa heistä kouluttautuu ammatteihin ruotsiksi, jolloin heillä on suuremmat mahdollisuudet saada töitä meidän alueella, koska meillä on pulaa nimenomaan ruotsinkielen taitoisesta työvoimasta. Elikkä tässä on win-win.

Det är inte så som det hävdades i de sannfinska inläggen, att man inte tänker på invandrarnas bästa.

Kiitos. Tack.

Valtuutettu Terhi Peltokorpi Tämä valtuustoryhmäaloite on erittäin tärkeä ja nostaa tärkeän ongelmakohdan toisaalta esille, ja tässä edeltävissä puheenvuoroissa on…

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Tämä valtuustoryhmäaloite on erittäin tärkeä ja nostaa tärkeän ongelmakohdan toisaalta esille, ja tässä edeltävissä puheenvuoroissa on hyvin avattu tätä moninaista asiaa. Meidän pitäisi Suomen pääkaupunkina ilman muuta kyetä tarjoamaan lainmukaiset palvelut äidinkielellä jokaiselle helsinkiläiselle niin kuin laki sitä edellyttää.

Nostan tässä keskustelussa esille vielä yhden näkökulman, joka ei ole tässä aiemmin ollut esillä. Meillähän on kielikylpyluokkia myös Helsingissä, ja se on yksi erittäin hyvä mahdollisuus ajattelen tulevaisuutta siihen, että lapset oppivat jo lapsuudessa ruotsin kielen ja sitten saavat siitä toisen kielen, jota luontevasti osaavat ja pystyvät käyttämään. Meillä on kuitenkin erittäin suuria ongelmia sekä tällä hetkellä että viime vuosina ollut siinä, että miten me olemme saaneet rekrytoitua muodollisesti päteviä kielikylpyopettajia näille luokille, joita on lisätty Helsingissä.

Se on erittäin hyvä, että meillä kielikylpyopetusta lisätään, mutta meidän pitäisi kyetä laatimaan strategia siihen, että me saamme muodollisesti pätevät opettajat ja he myös pysyisivät niissä kouluissa, eikä opettajien vaihtuvuus olisi sellaista kuin se viime vuosina on paikoin näillä kielikylpyluokilla ollut, ja on jatkuvilla sijaisjärjestelyillä jouduttu hoitamaan niitä luokkia. Tiedän, että kasvatuksen ja koulutuksen toimiala viime vaalikaudella jo kovasti teki tämän eteen töitä, mutta minun mielestä nyt uuden valtuustokauden alkaessa pitäisi määrätietoisesti löytää strategiaa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kanssa tai Vaasan kanssa, Turun kanssa löytää yhteinen polku siihen, että meillä saisivat muodollisen pätevyyden hankittua sellaiset opettajat, jotka tällä hetkellä ehkä tekevät sitä työtä, mutta heillä ei ole muodollista pätevyyttä.

Valtuutettu Harry Bogomoloff Minä olen kansalliskielilautakunnan nykyinen puheenjohtaja ja tulen tekemään kaikkeni, että edeltäjäni Månssonin hyvät tavoitteet ja hyvä…

Arvoisa puheenjohtaja. Ärade ordförande.

Minä olen kansalliskielilautakunnan nykyinen puheenjohtaja ja tulen tekemään kaikkeni, että edeltäjäni Månssonin hyvät tavoitteet ja hyvä työ saa sopivaa jatkoa ja mielellään teemme yhteistyötä kaikkien kanssa... så att vi kan lösa det här problemet. Det är i alla fall en fråga som gäller en väldigt stor del av befolkningen, så att vi jobbar flitigt framåt, allesammans, tillsammans. Kiitos.

Valtuutettu Seida Sohrabi Ruotsin kieltä voi oppia myös vähän niin kuin vahingossa. Tämä on tositarina Vaasasta. Opettaja kysyi oppilaalta, että mitä on saari…

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Ruotsin kieltä voi oppia myös vähän niin kuin vahingossa. Tämä on tositarina Vaasasta. Opettaja kysyi oppilaalta, että mitä on saari ruotsiksi. Oppilas vastasi: ”Öö...” Kiitos.

Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirja on yleiskielinen litteraatti kaupunginvaltuuston kokouksessa käydystä keskustelusta. Keskustelupöytäkirja on litteroitu videoidusta kaupunginvaltuuston kokoustallenteesta.

Keskustelupöytäkirjaan ei litteroida kaupunginvaltuuston puheenjohtajan puheenvuoroja. Kaupunginvaltuuston pöytäkirja löytyy Helsingin kaupungin verkkosivuilta paatokset.hel.fi. Diskussionsprotokollet över Helsingfors stadsfullmäktiges sammanträde är en allmänspråklig transkription av diskussionen som förts vid sammanträdet. Diskussionsprotokollet har transkriberats ur videoinspelningen av stadsfullmäktiges sammanträde.

Stadsfullmäktiges ordförandes anföranden transkriberas inte i diskussionsprotokollet. Stadsfullmäktiges protokoll finns på Helsingfors stads webbplats paatokset.hel.fi/sv.

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että kaupunki käynnistää toimenpideohjelman, jonka tarkoituksena on nostaa tavoitetasoa yhdenvertaisen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi kaupungin ruotsinkielisten palvelujen osalta. Aloite on liitteenä 1. Yleistä Hallintosäännön 25 luvun 1 §:n mukaan kaupungin hallinto ja palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan heidän omalla kielellään, suomen tai ruotsin kielellä, kaikilla kaupungin tehtäväalueilla ja että muutoinkin asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet turvataan. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Kaupungin kaikissa yksiköissä tulisi olla riittävä ruotsin kielen taito. Hallintosäännön 23 luvun 1 §:ssä on määritelty ylimmän johdon virkojen osalta, että niihin kelpoisuusvaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Poikkeuksena on, jos palvelukokonaisuuden asioita käsitellään pöytäkirjakieleltään ruotsinkielisessä toimielimessä, kielitaitovaatimuksena on ruotsin kielen erinomainen ja suomen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Tehtävän hoitamiseen liittyvien vaatimusten (esim. kielitaitovaatimukset) tulee perustua tehtävän todellisiin tarpeisiin. Turhia vaatimuksia tulee välttää, jotta ne eivät rajoita potentiaalisten hakijoiden määrää ja monimuotoisuutta. Työtehtävissä ei tule edellyttää hyvää suomen tai ruotsin kielen taitoa, jos se ei ole välttämätöntä työn tekemisen kannalta. Viranhaltijalla tulee olla vähintään sellainen kielitaito, jota virkasuhteen menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Kielitaitovaatimusta harkittaessa on huomioitava, että kaupungin tulee tarjota asiakaspalvelua molemmilla kotimaisilla kielillä. Vuosittaisessa talousarvioprosessissa ohjeistetaan toimialoja, liikelaitoksia ja keskushallintoa varaamaan henkilöstön kehittämiseen (ml. kielitaito) tarvittava määrä resursseja varmistamaan asiakaslähtöisten palveluiden laatu ja saatavuus. Sosiaali- terveys- ja pelastustoimialan palvelut Tavoitetason nostamisen edistäminen on sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on jo käynnistynyt. Ehdotettuja toimenpiteitä tullaan pitkälti toteuttamaan päivityksen alla olevan toimialan kaksikielisyyssuunnitelman myötä. Kaupunginhallitus hyväksyi 28.2.2022 § 161 sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluille kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman, jonka kaupunkiyhteisenä toimenpiteenä on toimialojen kaksikielisyyssuunnitelmien päivittäminen. Kaksikielisyyden edistämiseksi sekä yhdenvertaisten ja laadukkaiden palvelujen varmistamiseksi molemmilla kansalliskielillä on kaksikielisyyssuunnitelmassa sovittu toimialatasoisista tavoitteista ja toimenpiteistä. Toimenpidesuunnitelmien yhteisinä tavoitteina on, että ruotsinkielentaitoisen henkilöstön saatavuus ja pysyvyys paranee, ruotsinkieliset palveluketjut toimivat ja ruotsinkielinen asiakasviestintä paranee. Syksyllä 2024 toimialajohtaja päätti 17.10.2024 § 229 asettaa toimialalle ruotsinkielisten palvelujen työryhmän edistämään koko toimialan kaksikielisyyttä. Uudistettu päätös työryhmästä on tehty vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeita. Ruotsinkielisen henkilöstön rekrytointi Toimiala osallistuu kohdennetusti ruotsinkielisiin rekrytointi- ja oppilaitostapahtumiin Suomessa. Vuonna 2024 on aloitettu selvitystyö mahdollisuudesta osallistua tulevina vuosina myös pohjoismaisiin rekrytointi- ja työnantajakuvatapahtumiin. Selvitystyön perusteella keväälle 2025 on varattu osallistuminen kahteen rekrytointitapahtumaan Tukholmaan. Osallistuminen pohjoismaisiin rekrytointitapahtumiin arvioidaan vuosikohtaisesti ja jatkossa osallistumisen Medrek-rekrytointitapahtumaan näyttää hyvin todennäköiseltä. Pohjoismaista yhteistyötä on edistetty myös hankkimalla toimialalle kausityöntekijöitä pohjoismaisen Nordjobb-palvelun kautta. Lisäksi vuokratyökumppani Seuren kanssa on tehostettu ruotsinkielisen vuokratyöhenkilöstön saatavuutta. Toimialalla julkaistaan vuosittain 2 000–4 000 työpaikkailmoitusta. Vuonna 2024 julkaistiin 2 153 ilmoitusta, joilla haettiin työntekijöitä 4 749 avoimeen tehtävään. Tällä hetkellä suositellaan ruotsinkielistä työpaikkailmoitusta, jos työ edellyttää ruotsin kielen taitoa, mutta viime kädessä rekrytoiva esihenkilö on tehnyt päätöksen julkaisukielestä. Kaksikielisyyssuunnitelman toimialatasoisten toimenpiteiden mukaisesti ruotsin kieltä edellyttävien työtehtävien rekrytointi-ilmoitukset julkaistaan jatkossa kaksikielisinä samanaikaisesti. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala järjestää resurssiensa mukaisesti harjoittelua ja ohjausta sosiaali- ja terveysalan tutkinto-opiskelijoille. Ruotsinkielisiä harjoittelupaikkoja on tarjottu ja ruotsinkielisiä harjoittelijoita on ollut vuosittain. Toimiala tekee suunnitelmallista, säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten oppilaitosten kanssa. Näillä yhteistyöfoorumeilla arvioidaan harjoitteluyhteistyötä ja harjoittelupaikkojen tarvetta sekä kehitetään uusia malleja, joilla pyritään varmistamaan riittävä määrä ruotsin kielellä ohjattuja harjoittelujaksoja. Ostopalvelujen osalta kukin tuottaja vastaa itsenäisesti tarjoamistaan harjoittelupaikoista ja oppilaitosyhteistyöstä. Tietoa harjoittelu-, työ-, opinnäytetyö- ja oppisopimusmahdollisuuksista annetaan ruotsiksi För studerande och praktikanter | Helsingfors stad -nettisivuilla Toimiala on solminut Yrkeshögskolan Arcada Ab:n kanssa puitesopimuksen, jossa sovitaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoitteluiden toteuttamisesta ja ohjauksesta. Arcada on yksi neljästä ensisijaisisesta ammattikorkeakoulusta, joiden opiskelijat saavat ensimmäisenä varata toimialan harjoittelupaikkoja (Jobiilissa). Noviasta tulevien opiskelijoiden kanssa tehdään kertaluonteiset harjoittelusopimukset. Sosiaalityön opintoihin liittyvä uusi harjoittelupuitesopimus Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin kanssa on valmistelussa. Henkilöstön kielitaito Kaksikielisyyssuunnitelman toimenpiteiden mukaisesti henkilöstön ruotsin kielen osaamista vahvistetaan. Suomen kielen taidon vaatimuksen madaltamisesta ruotsinkielisissä yksiköissä voidaan mahdollisesti selvittää tulevaisuudessa. Toimialan osaamisen kehittämisen yksikkö tarjoaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan henkilöstölle ruotsin kielen kursseja, jotka ovat osa jatkuvaa henkilöstön ammatillista täydennyskoulutusta. Kurssit ovat osallistujille maksuttomia ja niihin osallistutaan työajalla. Esimerkiksi vuonna 2024 toimialalla tarjottiin yhteisesti kuusi erilaista ruotsin kielen kurssia, joissa huomioitiin eri kielitaitotasot, eri tehtävissä toimivat ammattilaiset sekä heidät, jotka eivät ole aiemmin opiskelleet ruotsin kieltä. Lisäksi toimialan palvelukokonaisuudet, palvelut ja työyksiköt voivat budjetoida ja hankkia erillistä, palvelukohtaista kielikoulutusta. Vieraskielisille järjestetään myös suomen kielen kursseja. Kaksikielisyyssuunnitelman mukaisesti ollaan parhaillaan työstämässä ehdotusta kielilähettilästoimintamallille Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluissa. Ehdotuksessa huomioidaan toimialan tarpeet, muita käytössä olevia toimintatapoja ja muiden organisaatioiden hyviä kokemuksia vastaavista toimintamalleista. Mikäli kielilähettilästoimintamalli otetaan käyttöön, tehdään se kaikissa toimialan palveluissa. Kielilähettiläiden tehtävänä on työskennellä myönteisen kaksikielisen kieli-ilmapiirin puolesta ja rohkaista työtovereita käyttämään ja kehittämään ruotsin kielen taitojaan. Tämä voi toteutua esimerkiksi yhteisillä matalan kynnyksen keskusteluhetkillä, käytäväkeskusteluilla, tiedon ja materiaalien jakamisella tai yhteisillä kahvihetkillä. Helsingin kaupungilla on käytössä Sarastia-henkilöstöjärjestelmä. Järjestelmästä on mahdollista saada tietoa henkilöstön äidinkielestä, edellyttäen, että tiedot on kirjattu järjestelmään. Käynnissä olevan kaupunkiyhteisen HR-järjestelmäuudistuksen suunnitteluvaiheessa henkilöstön äidinkieli, kielitaidon kirjaaminen ja seuranta on nostettu esiin tunnistettuina kehittämistarpeina. Ruotsinkieliset palvelut Toimialan palveluita tuotetaan kaksikielisesti ja henkilöstö palvelee asiakkaita molemmilla kansalliskielillä. Ruotsinkieliset palvelut tuotetaan joko keskitetysti ruotsin- tai kaksikielisissä tiimeissä ja yksiköissä, tai suomenkielisten palvelujen yhteydessä. Joitain palveluja tuotetaan ruotsiksi osittain tai kokonaan ostopalveluna. Hankinta-asiantuntijat vastaavat siitä, että kielitaitoon liittyvät vaatimukset on kuvattu selkeästi tarjouspyyntöasiakirjoissa ja sopimuksissa, ja että kielelliset oikeudet huomioidaan kilpailutusdokumenteissa. He huolehtivat myös siitä, että kielitaitovaatimukset nousevat hankinnan valmistelussa keskusteluun ja tulevat huomioiduiksi. Palvelukokonaisuudet vastaavat siitä, että kielelliset oikeudet toteutuvat heidän järjestämisvastuullaan olevissa palveluissa. Toimialla hankitaan lisäksi erilaisia tarvikkeita, kalusteita, tietojärjestelmiä ja muita hankintoja, joissa kielelliset oikeudet eivät ole keskiössä. Kaksikielisyyssuunnitelman toimenpiteiden mukaisesti ruotsinkielisen palvelun tuottaminen palveluhankinnoissa ja -sopimuksissa huomioidaan. Ruotsinkielisen palvelun turvaamiseksi rekrytoivan esihenkilön vastuulla on varmistaa, että henkilöstöllä on riittävä kielitaito. Rekrytoinneissa annetaan painoarvoa ruotsin kielen osaamiselle, mikäli sen katsotaan olevan tehtävään ja työhön nähden olennaista. Asiakkaaksi tulossa ja asiakasohjauksessa, kuten takaisinsoitossa, chatissa ja ajanvarauskehotteissa, huomioidaan molemmat kansalliskielet. Puhelinpalvelujen uudistuksen yhteydessä on huomioitu ruotsinkielisen palvelun toteuttaminen. Joissain puhelinpalveluissa on keskitettyjä ruotsinkielisiä linjoja ja toisissa on tarjolla soittoaikoja, jolloin asiakkaita palvellaan ruotsin kielellä. Maisa on asiointiportaali, jossa kaupunkilaiset voivat asioida sähköisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Portaalissa asiakkaan on mahdollista valita asiointikieli ja sovelluksen ulkoasun kieli suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Muun muassa ilmoitukset, päätökset, laskelmat, kyselyt ja käyntiyhteenvedot näkyvät asiakkaalle valitulla asiointikielellä. Asiakkuuteen liittyvät hakemukset voi täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Kaikki asiakkaille lähetettävät lomakkeet ja kyselyt on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Maisa-viesteihin vastataan pääsääntöisesti sillä kielellä, jolla asiakas lähettää viestin. Myös Maisassa tällä hetkellä tarjolla olevia ryhmiä toteutetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Terveydenhuoltolain mukaisesti asiakkaalla on oikeus valita kiireettömän hoidon hoitopaikka kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Helsingissä asiakas on yhteydessä valitsemaansa terveysasemaan. Oma terveysasema on ensisijaisesti asiakkaan asuinalueella sijaitseva, mutta terveysasemaa voi vaihtaa Helsingin sisällä tai valita sen toiselta hyvinvointialueelta. Ruotsinkielistä palvelua järjestetään keskitetysti lounaisessa, koillisessa ja eteläisessä Helsingissä Munkkiniemen, Myllypuron ja Viiskulman terveysasemilla. Näillä terveysasemilla asiakkaan on mahdollista valita lääkäri tai hoitaja kielivalinnan perusteella. Tämä toimii niukoilla resursseilla kohtuullisesti. Ruotsinkielentaitoisen henkilöstön saatavuus on pääkaupunkiseudulla haaste. Koillisen alueen ruotsinkielisen väestön määrä on 2 214 ja Malmin suurpiirin 995. Pienenä yksikkönä Malmi voisi olla erittäin haavoittuvainen. Tiedonkeruu ruotsinkielisten palvelujen toimivuudesta ja laadusta sekä omalla kielellä palvelemisesta Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki astui voimaan 1.1.2024 ja sen juurruttamiseksi käytäntöön toimintaa on kehitetty ja kehitetään jatkuvasti toimialalla. Vuonna 2025 on valmisteilla strukturoidumpi kysymyksenasettelu omavalvonnan raportointia varten. Vuonna 2024 omavalvonnan raportointia varten kerättiin palvelukokonaisuuksista vapaamuotoinen sanallinen arvio kaksikielisyyden yhdenvertaisesta toteutumisesta kvartaaleittain. Palveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmiin lisättiin tiivistelmäosio. Tiivistelmä julkaistaan yksikön palvelukielestä riippumatta molemmilla kansalliskielillä ja kaksikielisten palveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmat julkaistaan molemmilla kielillä kokonaan. Kaksikielisyyssuunnitelman toimenpiteiden mukaisesti ruotsinkielisten palvelujen toteutumista seurataan osana omavalvontaa. Helsinkiläiset voivat antaa palautetta toimialan palveluista usean eri kanavan kautta, esimerkiksi kaupungin palautepalvelussa, toimipaikassa olevien palautelaitteiden tai -linkkien avulla sekä vastaamalla erilaisiin kyselyihin. Kaikki palautekanavat ja kyselyt on toteutettu molemmilla kansalliskielillä eli niihin voi aina vastata myös ruotsiksi. Kaupungin palautepalvelussa, jossa voi pyytää vastausta antamaansa palautteeseen, ruotsin kielellä annettuun palautteeseen vastataan aina ruotsiksi. Asiakas- ja potilasvastaavien palvelut toimivat suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Asiakaspalautteen keruuta kehitetään osana toimialan palvelustrategiaa sekä Kestävän kasvun hanketta (2023–2025). Toimiala tulee ottamaan käyttöön palautejärjestelmän, jossa kehitystyön jälkeen on mahdollista automatisoida tiedonkeruu ja lähettää asiakkaille tekstiviestikysely asioinnin jälkeen. Ruotsinkielisille asiakkaille kysely lähetetään ruotsiksi ja tavoitteena on kohdentaa ruotsinkielisille oma kysymys siitä, ovatko he saaneet palvelua äidinkielellään asioidessaan toimialan palveluissa. Myös tyytyväisyyttä palveluihin voidaan kehitystyön jälkeen tarkastella kieliryhmän perusteella. Vuodesta 2025 alkaen on myös tilastointiin lisätty muuttuja ”palvelua ei saa omalla äidinkielellään”. Nämä kehittämistoimenpiteet parantavat jatkossa huomattavasti tiedon saantia ruotsinkielisten palvelujen asiakaskokemuksesta. Henkilöstön tiedonsaanti, ruotsinkielinen viestintä ja ohjeet Toimialan ruotsinkielisten palvelujen näkyvyyttä on lisätty intrassa ja toimialan Ruotsinkieliset palvelut -intrasivulla on linkit sivuille, joille on koottu ruotsinkielisten palvelujen konsultaatioyhteystietoja ammattilaisille. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla hyödynnettävät kaupunkitasoiset työturvallisuuteen liittyvät ohjeet, kuten vaarojen arviointi, on osin käännetty ruotsin kielelle. Työterveyshuollon esittelyvideo löytyy ruotsinkielisenä kaupungin intrasta. Lisäksi esimerkiksi työturvallisuuden teemakortteja on käännetty ruotsiksi. Helsingin kaupunki tekee kaikki hel.fi-verkkosivut suomeksi ja ruotsiksi, myös palvelukuvaukset. Kaikki ruotsinkieliset palvelut on koottu verkkosivulle ”Ruotsinkieliset palvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa”. Verkkosivujen kieliversiot on linkitetty toisiinsa niin, että käyttäjä voi siirtyä kieliversioiden välillä helposti. Ruotsinkielisten palvelujen kuvauksissa näkyy ”Ruotsinkielistä palvelua/Service på svenska” -kuvake niiden palvelupisteiden yhteydessä, jotka tarjoavat ruotsinkielistä palvelua. Hel.fi-palvelukuvauksia uudistetaan tulevina vuosina kaupunkitasolla. Yhtenä tavoitteena on helpottaa niiden käyttöä. Toimialan viestintä on ehdottanut, että palvelukuvauksiin tulisi pystyä lisäämään nykyistä helpommin oikeat kielet ”Palvelukieli”-otsikon alle. Ruotsinkielisille asiakkaille ja asukkaille tarjotaan ruotsiksi muutkin viestinnän tuottamat sisällöt, kuten asiakastiedotteet, verkkouutiset, esitteet ja infonäyttöesitykset. Vuoden 2024 aikana julkaistiin esimerkiksi 80 ruotsinkielistä verkkouutista. Toimiala julkaisee ruotsinkielistä sisältöä myös sosiaaliseen mediaan. Viestinnän laatimissa asiakaslomakkeiden tilausohjeissa ohjeistetaan, että lomakkeet on tehtävä molemmilla kansalliskielillä. Vuonna 2025 ruotsinkielisten palvelujen viestintää kehitetään edelleen ja ruotsinkielistä asiakasviestintää tullaan parantamaan. Tulevan kaksikielisyyssuunnitelman toimialatasoisten toimenpiteiden mukaisesti luodaan kaksikielistä viestintää koskevat linjaukset palveluille; varmistetaan, että asiakkaat ja potilaat saavat heitä koskevat hallinnolliset päätökset sekä tarvittaessa asiakirjansa valitsemallaan asiointikielellä suomeksi tai ruotsiksi; ja laaditaan kirjalliset asiakas- ja potilasohjeet kummallakin kansalliskielellä. Yksi toimenpide on tehdä palveluille ruotsinkielisestä viestinnästä kohdennetut, yksinkertaistetut ohjeet, joissa esitetään, miten palveluista tulisi viestiä ruotsiksi, miten logoa käytetään ja miten käännöksiä tilataan. Yhteenveto Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluissa on käynnistetty toimenpiteitä ruotsinkielisten palvelujen tavoitetason nostamiseksi sekä yhdenvertaisuuden ja saatavuuden varmistamiseksi. Valtuustoaloitteessa ehdotettuja toimenpiteitä tullaan pitkälti toteuttamaan päivityksen alla olevan toimialan kaksikielisyyssuunnitelman myötä ja osittain pohjautuen kansalliskielilautakunnan vuosikertomuksessa annettuihin toimenpide- ja seurantaehdotuksiin. Tulevassa sote-palvelustrategiassa linjataan ruotsinkielisten palveluiden toimivuuden ja peittävyyden mittareista. Vaikutusten arviointi Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä kaksikielisellä hyvinvointialueella siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä suomeksi tai ruotsiksi. Kaksikielisen hyvinvointialueen, johon Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala rinnastetaan, viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Vähemmistökielen osuuden ollessa alle 30 % alueen väestöstä on tarvetta erityisesti huomioida yhdenvertaisten ja laadukkaiden palvelujen saatavuuden varmistaminen molemmilla kansalliskielillä. Tähän on toimialalla kiinnitetty erityistä huomiota. Riittävä osaavan henkilöstön saatavuus palveluissa on ratkaiseva tekijä, jotta Helsingissä voidaan lainsäädännön mukaisesti edistää ja ylläpitää yhdenvertaisia ja laadukkaita kaksikielisiä palveluita. Hallintosäännön 25 luvun 1 §:n mukaisesti Helsingin kaupungin palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita pystytään palvelemaan heidän omalla kielellään suomeksi tai ruotsiksi kaikilla kaupungin tehtäväalueilla, ja että muutenkin asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet turvataan. Lainsäädännön mukaisesti asiakkailla on oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita valitsemallaan asiointikielellä suomeksi tai ruotsiksi. Yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut varmistavat myös asiakkaiden kielellisten oikeuksien toteutumisen palveluissa. Toimivalta ja saadut lausunnot Asiasta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto sekä kaupunginkanslian henkilöstöosaston ja viestintäosaston huomiot. Esitys on lausuntojen mukainen. Hallintosäännön 30 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan ryhmäaloitteeseen vastaa kaupunginhallitus. Vastaus käsitellään kaupunginvaltuustossa kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginhallitus 16.06.2025 § 442

Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Vastaehdotus: Marcus Rantala: Esittelijän perusteluiden kappaleeseen "yhteenveto" lisätään seuraava lause: "Tulevassa sote-palvelustrategiassa linjataan ruotsinkielisten palveluiden toimivuuden ja peittävyyden mittareista." Kannattaja: Maarit Vierunen Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Marcus Rantalan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen. 09.06.2025 Pöydälle Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 13.05.2025 § 88

Lausunto Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle valtuutettu Nora Grotenfeltin ja neljän muun valtuutetun aloitteesta koskien ruotsinkielisten palvelujen tavoitetason nostamista sekä toimenpideohjelman käynnistämistä yhdenvertaisuuden varmistamiseksi: ”Aloitteessa esitetään toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan henkilöstön riittävä kielitaito, houkuttelemaan ja säilyttämään ruotsinkielisiä työntekijöitä sekä seuraamaan jäsennellysti ruotsinkielisten palvelujen tasoa. Valtuustoryhmä ehdottaa, että Helsinki käynnistäisi toimenpideohjelman, jonka tarkoituksena on nostaa tavoitetasoa yhdenvertaisen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi kaupungin ruotsinkielisten palvelujen osalta. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että tavoitetason nostamisen edistäminen on toimialalla jo käynnistynyt. Ehdotettuja toimenpiteitä tullaan pitkälti toteuttamaan päivitettävänä olevan toimialan kaksikielisyyssuunnitelman myötä. Kaupunginhallitus hyväksyi 28.2.2022 § 161 sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluille kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman, jonka kaupunkiyhteisenä toimenpiteenä on toimialojen kaksikielisyyssuunnitelmien päivittäminen. Kaksikielisyyden edistämiseksi sekä yhdenvertaisten ja laadukkaiden palvelujen varmistamiseksi molemmilla kansalliskielillä on kaksikielisyyssuunnitelmassa sovittu toimialatasoisista tavoitteista ja toimenpiteistä. Toimenpidesuunnitelmien yhteisinä tavoitteina on, että ruotsinkielentaitoisen henkilöstön saatavuus ja pysyvyys paranee, ruotsinkieliset palveluketjut toimivat ja ruotsinkielinen asiakasviestintä paranee. Syksyllä 2024 toimialajohtaja päätti 17.10.2024 § 229 asettaa toimialalle ruotsinkielisten palvelujen työryhmän edistämään koko toimialan kaksikielisyyttä. Uudistettu päätös työryhmästä on tehty vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeita. Ruotsinkielisen henkilöstön rekrytointi Toimiala osallistuu kohdennetusti ruotsinkielisiin rekrytointi- ja oppilaitostapahtumiin Suomessa. Vuonna 2024 on aloitettu selvitystyö mahdollisuudesta osallistua tulevina vuosina myös pohjoismaisiin rekrytointi- ja työnantajakuvatapahtumiin. Selvitystyön perusteella keväälle 2025 on varattu osallistuminen kahteen rekrytointitapahtumaan Tukholmaan. Osallistuminen pohjoismaisiin rekrytointitapahtumiin arvioidaan vuosikohtaisesti ja jatkossa osallistumisen Medrek-rekrytointitapahtumaan näyttää hyvin todennäköiseltä. Pohjoismaista yhteistyötä on edistetty myös hankkimalla toimialalle kausityöntekijöitä pohjoismaisen Nordjobb-palvelun kautta. Lisäksi vuokratyökumppani Seuren kanssa on tehostettu ruotsinkielisen vuokratyöhenkilöstön saatavuutta. Toimialalla julkaistaan vuosittain 2 000–4 000 työpaikkailmoitusta. Vuonna 2024 julkaistiin 2 153 ilmoitusta, joilla haettiin työntekijöitä 4 749 avoimeen tehtävään. Tällä hetkellä suositellaan ruotsinkielistä työpaikkailmoitusta, jos työ edellyttää ruotsin kielen taitoa, mutta viime kädessä rekrytoiva esihenkilö on tehnyt päätöksen julkaisukielestä. Kaksikielisyyssuunnitelman toimialatasoisten toimenpiteiden mukaisesti ruotsin kieltä edellyttävien työtehtävien rekrytointi-ilmoitukset julkaistaan jatkossa kaksikielisinä samanaikaisesti. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala järjestää resurssiensa mukaisesti harjoittelua ja ohjausta sosiaali- ja terveysalan tutkinto-opiskelijoille. Ruotsinkielisiä harjoittelupaikkoja on tarjottu ja ruotsinkielisiä harjoittelijoita on ollut vuosittain. Toimiala tekee suunnitelmallista, säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten oppilaitosten kanssa. Näillä yhteistyöfoorumeilla arvioidaan harjoitteluyhteistyötä ja harjoittelupaikkojen tarvetta sekä kehitetään uusia malleja, joilla pyritään varmistamaan riittävä määrä ruotsin kielellä ohjattuja harjoittelujaksoja. Ostopalvelujen osalta kukin tuottaja vastaa itsenäisesti tarjoamistaan harjoittelupaikoista ja oppilaitosyhteistyöstä. Tietoa harjoittelu-, työ-, opinnäytetyö- ja oppisopimusmahdollisuuksista annetaan ruotsiksi För studerande och praktikanter | Helsingfors stad -nettisivuilla. Toimiala on solminut Yrkeshögskolan Arcada Ab:n kanssa puitesopimuksen, jossa sovitaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoitteluiden toteuttamisesta ja ohjauksesta. Arcada on yksi neljästä ensisijaisisesta ammattikorkeakoulusta, joiden opiskelijat saavat ensimmäisenä varata toimialan harjoittelupaikkoja (Jobiilissa). Noviasta tulevien opiskelijoiden kanssa tehdään kertaluonteiset harjoittelusopimukset. Sosiaalityön opintoihin liittyvä uusi harjoittelupuitesopimus Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin kanssa on valmistelussa. Henkilöstön kielitaito Kaksikielisyyssuunnitelman toimenpiteiden mukaisesti henkilöstön ruotsin kielen osaamista vahvistetaan. Suomen kielen taidon vaatimuksen madaltamisesta ruotsinkielisissä yksiköissä voidaan mahdollisesti selvittää tulevaisuudessa. Toimialan osaamisen kehittämisen yksikkö tarjoaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan henkilöstölle ruotsin kielen kursseja, jotka ovat osa jatkuvaa henkilöstön ammatillista täydennyskoulutusta. Kurssit ovat osallistujille maksuttomia ja niihin osallistutaan työajalla. Esimerkiksi vuonna 2024 toimialalla tarjottiin yhteisesti kuusi erilaista ruotsin kielen kurssia, joissa huomioitiin eri kielitaitotasot, eri tehtävissä toimivat ammattilaiset sekä heidät, jotka eivät ole aiemmin opiskelleet ruotsin kieltä. Lisäksi toimialan palvelukokonaisuudet, palvelut ja työyksiköt voivat budjetoida ja hankkia erillistä, palvelukohtaista kielikoulutusta. Vieraskielisille järjestetään myös suomen kielen kursseja. Kaksikielisyyssuunnitelman mukaisesti ollaan parhaillaan työstämässä ehdotusta kielilähettilästoimintamallille Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluissa. Ehdotuksessa huomioidaan toimialan tarpeet, muita käytössä olevia toimintatapoja ja muiden organisaatioiden hyviä kokemuksia vastaavista toimintamalleista. Mikäli kielilähettilästoimintamalli otetaan käyttöön, tehdään se kaikissa toimialan palveluissa. Kielilähettiläiden tehtävänä on työskennellä myönteisen kaksikielisen kieli-ilmapiirin puolesta ja rohkaista työtovereita käyttämään ja kehittämään ruotsin kielen taitojaan. Tämä voi toteutua esimerkiksi yhteisillä matalan kynnyksen keskusteluhetkillä, käytäväkeskusteluilla, tiedon ja materiaalien jakamisella tai yhteisillä kahvihetkillä. Helsingin kaupungilla on käytössä Sarastia-henkilöstöjärjestelmä. Järjestelmästä on mahdollista saada tietoa henkilöstön äidinkielestä, edellyttäen, että tiedot on kirjattu järjestelmään. Käynnissä olevan kaupunkiyhteisen HR-järjestelmäuudistuksen suunnitteluvaiheessa henkilöstön äidinkieli, kielitaidon kirjaaminen ja seuranta on nostettu esiin tunnistettuina kehittämistarpeina. Ruotsinkieliset palvelut Toimialan palveluita tuotetaan kaksikielisesti ja henkilöstö palvelee asiakkaita molemmilla kansalliskielillä. Ruotsinkieliset palvelut tuotetaan joko keskitetysti ruotsin- tai kaksikielisissä tiimeissä ja yksiköissä, tai suomenkielisten palvelujen yhteydessä. Joitain palveluja tuotetaan ruotsiksi osittain tai kokonaan ostopalveluna. Hankinta-asiantuntijat vastaavat siitä, että kielitaitoon liittyvät vaatimukset on kuvattu selkeästi tarjouspyyntöasiakirjoissa ja sopimuksissa, ja että kielelliset oikeudet huomioidaan kilpailutusdokumenteissa. He huolehtivat myös siitä, että kielitaitovaatimukset nousevat hankinnan valmistelussa keskusteluun ja tulevat huomioiduiksi. Palvelukokonaisuudet vastaavat siitä, että kielelliset oikeudet toteutuvat heidän järjestämisvastuullaan olevissa palveluissa. Toimialla hankitaan lisäksi erilaisia tarvikkeita, kalusteita, tietojärjestelmiä ja muita hankintoja, joissa kielelliset oikeudet eivät ole keskiössä. Kaksikielisyyssuunnitelman toimenpiteiden mukaisesti ruotsinkielisen palvelun tuottaminen palveluhankinnoissa ja -sopimuksissa huomioidaan. Ruotsinkielisen palvelun turvaamiseksi rekrytoivan esihenkilön vastuulla on varmistaa, että henkilöstöllä on riittävä kielitaito. Rekrytoinneissa annetaan painoarvoa ruotsin kielen osaamiselle, mikäli sen katsotaan olevan tehtävään ja työhön nähden olennaista. Asiakkaaksi tulossa ja asiakasohjauksessa, kuten takaisinsoitossa, chatissa ja ajanvarauskehotteissa, huomioidaan molemmat kansalliskielet. Puhelinpalvelujen uudistuksen yhteydessä on huomioitu ruotsinkielisen palvelun toteuttaminen. Joissain puhelinpalveluissa on keskitettyjä ruotsinkielisiä linjoja ja toisissa on tarjolla soittoaikoja, jolloin asiakkaita palvellaan ruotsin kielellä. Maisa on asiointiportaali, jossa kaupunkilaiset voivat asioida sähköisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Portaalissa asiakkaan on mahdollista valita asiointikieli ja sovelluksen ulkoasun kieli on suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Muun muassa ilmoitukset, päätökset, laskelmat, kyselyt ja käyntiyhteenvedot näkyvät asiakkaalle valitulla asiointikielellä. Asiakkuuteen liittyvät hakemukset voi täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Kaikki asiakkaille lähetettävät lomakkeet ja kyselyt on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Maisa-viesteihin vastataan pääsääntöisesti sillä kielellä, jolla asiakas lähettää viestin. Myös Maisassa tällä hetkellä tarjolla olevia ryhmiä toteutetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Terveydenhuoltolain mukaisesti asiakkaalla on oikeus valita kiireettömän hoidon hoitopaikka kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Helsingissä asiakas on yhteydessä valitsemaansa terveysasemaan. Oma terveysasema on ensisijaisesti asiakkaan asuinalueella sijaitseva, mutta terveysasemaa voi vaihtaa Helsingin sisällä tai valita sen toiselta hyvinvointialueelta. Ruotsinkielistä palvelua järjestetään keskitetysti lounaisessa, koillisessa ja eteläisessä Helsingissä Munkkiniemen, Myllypuron ja Viiskulman terveysasemilla. Näillä terveysasemilla asiakkaan on mahdollista valita lääkäri tai hoitaja kielivalinnan perusteella. Tämä toimii niukoilla resursseilla kohtuullisesti. Ruotsinkielentaitoisen henkilöstön saatavuus on pääkaupunkiseudulla haaste. Koillisen alueen ruotsinkielisen väestön määrä on 2 214 ja Malmin suurpiirin 995. Pienenä yksikkönä Malmi voisi olla erittäin haavoittuvainen. Tiedonkeruu ruotsinkielisten palvelujen toimivuudesta ja laadusta sekä omalla kielellä palvelemisesta Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki astui voimaan 1.1.2024 ja sen juurruttamiseksi käytäntöön toimintaa on kehitetty ja kehitetään jatkuvasti toimialalla. Vuonna 2025 on valmisteilla strukturoidumpi kysymyksenasettelu omavalvonnan raportointia varten. Vuonna 2024 omavalvonnan raportointia varten kerättiin palvelukokonaisuuksista vapaamuotoinen sanallinen arvio kaksikielisyyden yhdenvertaisesta toteutumisesta kvartaaleittain. Palveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmiin lisättiin tiivistelmäosio. Tiivistelmä julkaistaan yksikön palvelukielestä riippumatta molemmilla kansalliskielillä ja kaksikielisten palveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmat julkaistaan molemmilla kielillä kokonaan. Kaksikielisyyssuunnitelman toimenpiteiden mukaisesti ruotsinkielisten palvelujen toteutumista seurataan osana omavalvontaa. Helsinkiläiset voivat antaa palautetta toimialan palveluista usean eri kanavan kautta, esimerkiksi kaupungin palautepalvelussa, toimipaikassa olevien palautelaitteiden tai -linkkien avulla sekä vastaamalla erilaisiin kyselyihin. Kaikki palautekanavat ja kyselyt on toteutettu molemmilla kansalliskielillä eli niihin voi aina vastata myös ruotsiksi. Kaupungin palautepalvelussa, jossa voi pyytää vastausta antamaansa palautteeseen, ruotsin kielellä annettuun palautteeseen vastataan aina ruotsiksi. Asiakas- ja potilasvastaavien palvelut toimivat suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Asiakaspalautteen keruuta kehitetään osana toimialan palvelustrategiaa sekä Kestävän kasvun hanketta (2023–2025). Toimiala tulee ottamaan käyttöön palautejärjestelmän, jossa kehitystyön jälkeen on mahdollista automatisoida tiedonkeruu ja lähettää asiakkaille tekstiviestikysely asioinnin jälkeen. Ruotsinkielisille asiakkaille kysely lähetetään ruotsiksi ja tavoitteena on kohdentaa ruotsinkielisille oma kysymys siitä, ovatko he saaneet palvelua äidinkielellään asioidessaan toimialan palveluissa. Myös tyytyväisyyttä palveluihin voidaan kehitystyön jälkeen tarkastella kieliryhmän perusteella. Vuodesta 2025 alkaen on myös tilastointiin lisätty muuttuja ”palvelua ei saa omalla äidinkielellään”. Nämä kehittämistoimenpiteet parantavat jatkossa huomattavasti tiedon saantia ruotsinkielisten palvelujen asiakaskokemuksesta. Henkilöstön tiedonsaanti, ruotsinkielinen viestintä ja ohjeet Toimialan ruotsinkielisten palvelujen näkyvyyttä on lisätty intrassa ja toimialan Ruotsinkieliset palvelut -intrasivulla on linkit sivuille, joille on koottu ruotsinkielisten palvelujen konsultaatioyhteystietoja ammattilaisille. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla hyödynnettävät kaupunkitasoiset työturvallisuuteen liittyvät ohjeet, kuten vaarojen arviointi, on osin käännetty ruotsin kielelle. Työterveyshuollon esittelyvideo löytyy ruotsinkielisenä kaupungin intrasta. Lisäksi esimerkiksi työturvallisuuden teemakortteja on käännetty ruotsiksi. Helsingin kaupunki tekee kaikki hel.fi-verkkosivut suomeksi ja ruotsiksi, myös palvelukuvaukset. Kaikki ruotsinkieliset palvelut on koottu verkkosivulle ”Ruotsinkieliset palvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa”. Verkkosivujen kieliversiot on linkitetty toisiinsa niin, että käyttäjä voi siirtyä kieliversioiden välillä helposti. Ruotsinkielisten palvelujen kuvauksissa näkyy ”Ruotsinkielistä palvelua/Service på svenska” -kuvake niiden palvelupisteiden yhteydessä, jotka tarjoavat ruotsinkielistä palvelua. Hel.fi-palvelukuvauksia uudistetaan tulevina vuosina kaupunkitasolla. Yhtenä tavoitteena on helpottaa niiden käyttöä. Toimialan viestintä on ehdottanut, että palvelukuvauksiin tulisi pystyä lisäämään nykyistä helpommin oikeat kielet ”Palvelukieli”-otsikon alle. Ruotsinkielisille asiakkaille ja asukkaille tarjotaan ruotsiksi muutkin viestinnän tuottamat sisällöt, kuten asiakastiedotteet, verkkouutiset, esitteet ja infonäyttöesitykset. Vuoden 2024 aikana julkaistiin esimerkiksi 80 ruotsinkielistä verkkouutista. Toimiala julkaisee ruotsinkielistä sisältöä myös sosiaaliseen mediaan. Viestinnän laatimissa asiakaslomakkeiden tilausohjeissa ohjeistetaan, että lomakkeet on tehtävä molemmilla kansalliskielillä. Vuonna 2025 ruotsinkielisten palvelujen viestintää kehitetään edelleen ja ruotsinkielistä asiakasviestintää tullaan parantamaan. Tulevan kaksikielisyyssuunnitelman toimialatasoisten toimenpiteiden mukaisesti luodaan kaksikielistä viestintää koskevat linjaukset palveluille; varmistetaan, että asiakkaat ja potilaat saavat heitä koskevat hallinnolliset päätökset sekä tarvittaessa asiakirjansa valitsemallaan asiointikielellä suomeksi tai ruotsiksi; ja laaditaan kirjalliset asiakas- ja potilasohjeet kummallakin kansalliskielellä. Yksi toimenpide on tehdä palveluille ruotsinkielisestä viestinnästä kohdennetut, yksinkertaistetut ohjeet, joissa esitetään, miten palveluista tulisi viestiä ruotsiksi, miten logoa käytetään ja miten käännöksiä tilataan. Yhteenveto Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluissa on käynnistetty toimenpiteitä ruotsinkielisten palvelujen tavoitetason nostamiseksi sekä yhdenvertaisuuden ja saatavuuden varmistamiseksi. Valtuustoaloitteessa ehdotettuja toimenpiteitä tullaan pitkälti toteuttamaan päivityksen alla olevan toimialan kaksikielisyyssuunnitelman myötä ja osittain pohjautuen kansalliskielilautakunnan vuosikertomuksessa annettuihin toimenpide- ja seurantaehdotuksiin. Vaikutusten arviointi Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä kaksikielisellä hyvinvointialueella siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä suomeksi tai ruotsiksi. Kaksikielisen hyvinvointialueen, johon Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala rinnastetaan, viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Vähemmistökielen osuuden ollessa alle 30 % alueen väestöstä on tarvetta erityisesti huomioida yhdenvertaisten ja laadukkaiden palvelujen saatavuuden varmistaminen molemmilla kansalliskielillä. Tähän on toimialalla kiinnitetty erityistä huomiota. Riittävä osaavan henkilöstön saatavuus palveluissa on ratkaiseva tekijä, jotta Helsingissä voidaan lainsäädännön mukaisesti edistää ja ylläpitää yhdenvertaisia ja laadukkaita kaksikielisiä palveluita. Hallintosäännön 25 luvun 1 §:n mukaisesti Helsingin kaupungin palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita pystytään palvelemaan heidän omalla kielellään suomeksi tai ruotsiksi kaikilla kaupungin tehtäväalueilla, ja että muutenkin asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet turvataan. Lainsäädännön mukaisesti asiakkailla on oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita valitsemallaan asiointikielellä suomeksi tai ruotsiksi. Yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut varmistavat myös asiakkaiden kielellisten oikeuksien toteutumisen palveluissa.” Esittelijä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja Juha Jolkkonen

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)