Helsingin kaupungin vuoden 2024 tilinpäätöksen hyväksyminen

Kiitoksia, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Vuoden 2024 arviointikertomus käsitteli monipuolisesti lukuisia tärkeitä ja ajankohtaisia teemoja kaupungin strategioihin perustuen. Aiheina olivat muun muassa sään ääri-ilmiöihin varautuminen, katutöiden koordinointi haittojen minimoimiseksi, asunnottomuuden vähentäminen sekä koulujen ja lastensuojelun yhteistyö. Arviointikertomus sisältää lukuisia suosituksia käsiteltyihin aihepiireihin liittyen. Tarkastuslautakunta on hyväksynyt arviointikertomuksen kokouksessaan 15. päivä huhtikuuta. Tämän jälkeen kaupunginhallitus ja toimialat ovat antaneet toukokuun aikana lausunnot arviointikertomuksesta ja sen sisältämistä suosituksista. Saatujen lausuntojen perusteella useimpien suositusten mukaisia toimenpiteitä on jo joko käynnistetty tai ollaan käynnistämässä.

Ainoa poikkeus on iäkkäiden pääsyä kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoivaan koskenut arviointi. Arvioinnin perusteella suositeltiin kotihoidon henkilöstön osaamisen kehittämistä ikääntyneen henkilön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavien riskien tunnistamisessa, ympärivuorokautisen palveluasumisen hakuprosessin kehittämistä siten, ettei asiakkaan pääsy tarpeensa mukaiseen palveluun viivästy, ja palautteen keräämistä asiakkailta ja omaisilta tämän hakuprosessin tueksi. Sotepe-lautakunnan lausunnosta ei kuitenkaan käy ilmi, että suositusten mukaisiin toimenpiteisiin olisi ryhdytty, vaan vaikuttaa siltä, että lautakunta pitää nykytilannetta tyydyttävänä. Tarkastuslautakunta esittää, että kaupunginvaltuusto kehottaa kuntalain 121. pykälän mukaisesti kaupunginhallitusta antamaan valtuustolle joulukuun loppuun mennessä selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin toiminnasta vastaavat henkilöt ja tilivelvolliset ovat ryhtyneet arviointikertomuksen johdosta. Arvoisa puheenjohtaja.

Viime vuoden huhti-toukokuun vaihteessa paljastui kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan kohdistunut vakava tietomurto, jonka seurauksena valtava määrä sekä henkilöstön että oppilaiden tietoja päätyi murtautujan haltuun. Sekä tarkastuslautakunta että tilintarkastaja ovat arvioineet tapahtunutta osana arviointiprosessia. Osana tilintarkastuskertomusta tilintarkastaja arvioi, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Jos tilintarkastaja havaitsee virheen tai vahingon, joka ei ole vähäinen, tilintarkastuskertomuksessa on tehtävä asiasta tilivelvolliseen kohdistuva muistutus.

Tilintarkastaja on päätynyt esittämään kertomuksessaan muistutuksen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle asiaan liittyen, ja tarkastuslautakunta on pyytänyt kuntalain edellyttämällä tavalla asianosaisilta selvitykset ja kaupunginhallitukselta lausunnon tilintarkastajan esittämästä muistutuksesta. Selitykset ja lausunto annettiin määräaikaan mennessä ja ovat valtuuston käytettävissä päätöstä tehdessä.

Tarkastuslautakunta on valmistellut valtuustolle päätösehdotuksen tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä ottaen huomioon tilintarkastajan muistutus sekä pyydetyt selitykset ja lausunto. Valtuusto päättää toimenpiteistä, joihin nämä antavat aihetta, sekä päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille. Vastuuvapaus koskee siis ainoastaan siviilioikeudellisia vastuita. Rikosoikeudellinen arviointi on tästä erillinen. Vastuuvapauden myöntämättä jättäminen ei siis automaattisesti tarkoita, että kaupunki vaatisi tilivelvollisia rikos- tai vahingonkorvausvastuuseen, vaan ainoastaan, että näistä toimenpiteistä päätetään erikseen.

Hyvät valtuutetut.

Tarkastuslautakunta esittää osana päätösehdotusta, että vastuuvapautta tilikaudelta 2024 ei myönnetä tilivelvollisille, jotka tilintarkastaja on muistutuksessaan nimennyt. Kyseessä ovat strategiajohtaja, digitalisaatiojohtaja sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja, yhteisten palveluiden johtaja ja tietohallintojohtaja. Näiden henkilöiden osalta keskusrikospoliisin esitutkinta mahdollisesta tietosuojarikoksesta kaupungin toiminnassa on vielä kesken, eikä vastuunjako asiaan liittyen ole selvä. Muiden tilivelvollisten osalta vastuuvapaus esitetään myönnettävän.

Arvoisa puheenjohtaja.

Viimeiseksi haluaisin vielä kiittää toimikautensa päättäneen tarkastuslautakunnan puolesta sekä tarkastusviraston että toimialojen viranhaltijoita että myös kaikkia valtuustoryhmiä hyvin sujuneesta yhteistyöstä viime valtuustokaudella.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

Kuten hyvin tunnemme, viime vuosi oli sellainen, että Suomen talouden tilanteeseen vaikutti edelleen voimakkaasti kansainvälinen tilanne, joka tietenkin heijastui myöskin Helsinkiin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkui, Lähi-idän kriisi syveni ja muutenkin elimme epävakauden ja epävarmuuden maailmassa. Kansantalouden tila ei myöskään ollut valoisa. Suomen kokonaistuotanto supistui hieman edelliseen vuoteen nähden. Suomen elinvoiman ja talouden keskuksena tämä tietenkin painaa myöskin Helsinkiä. Samoin heikkeni myöskin työmarkkinoiden tilanne selkeästi, ja avoimia työpaikkoja oli 52 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tähän toki myöskin valmistauduttiin vastaamaan niin, että rakennettiin uutta organisaatiota tämän vuoden alussa tapahtuneeseen TE-palvelusiirtoon.

Kaupungin väestönkasvu sen sijaan jatkoi voimakkaana, ja se oli yli 10 000 henkeä. Eli suhteellinen kasvu oli noin 1,5 prosenttia, joka luo tietenkin kaupunkiin osaltaan elinvoimaa ja pohjaa myöskin toteuttaa kaupungin palveluita ja muita toimintoja. Suhteessa tähän kaupungin asuntotuotanto kuitenkin jatkoi heikkona, niin kuin se on pari vuotta jatkunut. Viime vuonna kaupunkiin valmistui vain reilut 4 000 uutta asuntoa, ja ehkä vielä merkille pantavampaa on se, että käynnistyksiä oli karvan vajaa 3 000. Eli hyvin paljon vähemmän kuin mitä omatkin tavoitteemme asettavat.

Kaupunki osaltaan kuitenkin jo luottaa kasvuun ja valmistautuu myöskin vastaanottamaan yhä uutta asukaspohjaa, yhä uutta toimeliaisuutta.

Investoimme yli 800 miljoonalla eurolla. Erityisesti rakentaminen jatkuu uusissa kaupunginosissa, Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Kruunuvuorenrannassa sekä Pasilan uusilla asuinalueilla. Kalastama–Pasila-raitiotie avattiin elokuussa 2024 laajentamaan kaupungin raitiotieverkkoa.

Kuvatakseni yleisesti tilinpäätöstä erityisesti näin alkaneen valtuustokauden johdosta on hyvä hahmottaa, että meillä talous jakautuu sote-uudistuksen jälkeen sotepe-toimialan talouteen ja erikseen kunta-Helsinkiin, joka sisältää kasvatuksen ja koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan, kaupunkiympäristön toimialat sekä keskushallinnon ja liikelaitoksen. Näin ollen näille molemmille laaditaan myöskin erilliset tilinpäätökset ja niiden taloutta tarkastellaan erillisinä. Samaan aikaan tilinpäätös kokonaisuudessaan on myöskin koko kaupungin tilinpäätös ja konsernitilinpäätös. Tässä häkkyrässä siis varmasti riittää selvitettävää erityisesti tuoreille valtuutetuille.

Jos sitten katsomme hieman tarkemmin keskeisiin tunnuslukuihin.

Kunta-Helsingin talous toteutui jonkin verran talousarviossa oletettua paremmin. Tilikauden tulos oli 336 miljoonaa euroa, joka oli, kuten todettua, talousarviota parempi vajaa 140 miljoonaa euroa. Vuosiin 2022 ja 2021 verrattuna vuoden 2024 tulos oli vastaavalla tasolla. Kaupunkistrategian käyttötalouden toimintamenoja mitoittava taloustavoite eli vastuuperiaate ei kuitenkaan täyttynyt. Menokasvu olisi vastuuperiaatteen mukaan saanut olla 3,1 prosenttia, mutta oli 4,7 prosenttia. Eli sillä tavalla viime strategiakauden viimeisenä vuonna strategian vastuuperiaatteeseen ei päästy.

Eniten menot kasvoivat kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tuottamien palveluiden osalta, jossa ne kasvoivat 6,7 prosenttia eli 84 miljoonaa euroa vuodesta 2023. Merkittävä panostus siis koulutuksen rahoituksen vahvistamiseen. Verotuloja kertyi yhteensä 27 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa, ja valtionosuuksia kertyi noin 41 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa.

Kuten jo viittasin, investointitasomme on voimakas. Tätä tulosta ei voi siis tarkastella pelkästään sen itsensä valossa, vaan sen valossa, miten se riittää kattamaan investointimme, jotka kasvava kaupunki tarvitsee. Investointimenot olivat tarkalleen ottaen 822,7 miljoonaa euroa, ja kun siihen yhdistetään esimerkiksi Kaupunkiliikenne Oy:n joukkoliikenneinvestoinnit, vertailukelpoinen investointitaso nousee 990 miljoonaan euroon. Näissäkin oloissa Helsinki siis investoi miljardin euron vuodessa.

Kun me sitten katsomme, miten tämä suhtautuu toiminnan investointien rahavirtaan, joka on keskeinen kasvavan kaupungin talouden tasapainoa kuvaava tunnusluku, se toteutui negatiivisena 94,8 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusprosentin ollen näin 88 prosenttia.

Sitten kun katsomme sotepe-Helsingin puolta, siellä tilikauden tulos oli 28,9 miljoonaa euroa, eli voi sanoa käytännössä tasapainossa, kun puhumme 3 miljardin euron kokonaisuudesta. On myös hyvä huomata, että sotepekokonaisuus, ollessaan erillinen valtionrahoituksella ja maksutuloilla katettava kokonaisuus, on sellainen, että tämä tulos jää tulevien vuosien käyttöön, myöskin samaisiin sote- ja pelastuspalveluihin. Tällaisella taloudenpidolla me itse asiassa, kuten olemme tässä salissa monta kertaa keskustelleet, varaudumme siihen, että niukempiakin vuosia on edessä.

Jos vielä katsomme koko konsernia, siellä on merkittäviä muita investointeja, kuten esimerkiksi Helen-konsernin investoinnit, jotka olivat bruttona yhteensä 600 miljoonaa euroa, Helsingin kaupungin asuntojen eli Hekan investoinnit 364 miljoonaa euroa, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen konsernissa 163 miljoonaa euroa ja Helsingin Asumisoikeus Oy:ssä 143 miljoonaa euroa. Tässä talouden tunnuslukuja ja isoa kuvaa.

Huomionarvoista on, että tilintarkastajien lausuntoon sisältyy muistutus. Tilintarkastajat lausuvat, että hallinnon lain mukaiseen hoitamiseen sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävään järjestämiseen sisältyy merkittävä epävarmuus, jota keskusrikospoliisin esitutkinnassa osaltaan selvitetään. Tässä on kyse kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan kohdistuneen tietomurron yhteydessä paljastuneista haavoittuvuuksista, kuten tarkastuslautakunnan puheenjohtaja edellä totesikin.

Kaupungin hallintoa on hoidettu muilta osin lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Samoin kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty tilintarkastajan lausunnon mukaan muilta osin asianmukaisesti.

Vastuuvapauden myöntämisestä tilintarkastaja on todennut, että hallinnon lainmukaisuuteen sekä sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvän muistutuksen vuoksi he eivät puolla vastuuvapauden myöntämistä viidelle kaupungin johtavalle viranhaltijalle, koska keskusrikospoliisin esitutkinta mahdollisesta tietosuojarikoksesta kaupungin toiminnassa on kesken. Vastuuvapauden myöntämättä jättämällä kaupunki varaa itselleen mahdollisuuden toimia, mikäli keskusrikospoliisin tutkinnasta paljastuu aihetta jatkotoimiin. On siis hyvä huomata, että tämän päätöksen seurauksena kaupunki varaa itselleen mahdollisuuden toimia, jos tarve jatkossa niin vaatii, eikä vielä päätä minkäänlaisista toimista tai niihin ryhtymisestä tai ryhtymättä jättämisestä, jonka myös tarkastuslautakunnan puheenjohtaja tässä alle viivasi. Muille tilivelvollisille esitetään vastuuvapauden myöntämistä.

On hyvä tietomurron osalta, joka nousee tästä kokonaisuudesta keskeisesti esiin, todeta, että se on ollut Helsingin kaupunkiin kohdistunut rikos. Tietomurtoa ja datan varastamista kuitenkin edesauttoivat useamman tietoturvakontrollin puute, jotka liittyvät etäyhteyspalvelimien asetuksiin, verkon eriyttämiseen ja tietoturvamonitorointiin. Korjaaviin toimiin on ryhdytty ja kansliapäällikön johdolla ja toimesta on käynnistetty tietoturvajohtamisen muutoshanke, jolla näitä asioita perataan läpi ja laitetaan jokaisessa paikassa kaupunkiorganisaatiossa pieteetillä kuntoon. Näin on syytä myös olla. Arvoisa valtuusto.

Taloutemme ei kaikkien osien mukaisesti toteutunut sillä tavalla kuin talousarviossa tavoitteeksi asetimme. Se on kuitenkin vakaalla pohjalla. Samaan aikaan kun katsomme sekä maailmantalouden tilaa, kansantalouden tilaa että julkistalouden tilaa sekä valtiontalouden tasolla että kuntataloudessa, sote-taloudessa, ei meidän ole syytä rentoutua liikaa.

Myös tulevina vuosina meidän on syytä kiinnittää huomiota sekä käyttötalouteen että investointitasoon ja erikseen varmistaa, että sotepekokonaisuuden osalta talous on ennustettavaa, vakaata ja suojaa meitä myöskin tulevien vuosien mahdollisilta niukkuuksilta tai äkillisiltä muutoksilta. Uskon, että valtuustomme löytää tähän hyvät suuntaviivat käynnissä olevan kaupunkistrategian valmisteluprosessin osana.

Näillä sanoin valtuuston puheenjohtaja, 2024 tilinpäätös.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Vuosi 2024 oli Helsingille monin tavoin poikkeuksellinen. Vaikka maailmantalous jatkoi heikossa vireessä ja taantuma iski erityisen voimakkaasti rakennusalaan, Helsinki kasvoi nopeammin kuin vuosikymmeniin.

Väestömäärämme kasvoi yli 10 000 asukkaalla ja tällä kasvuvauhdilla ylittää 700 000 asukkaan rajan vuonna 2027.

Ukrainan sodan jatkuessa talousympäristö on haastava, mutta siitä huolimatta onnistuimme pitämään kaupungin talouden vakaalla pohjalla. Helsingin kaupunkikonsernin ylijäämä oli 430 miljoonaa euroa. Tämä kertoo vastuullisesta taloudenpidosta, josta me kokoomuksessa olemme ylpeitä. Käyttömenojen kasvu pysyi kurissa, vaikka palkkakustannukset nousivat lähes 8 prosenttia. Kasvua selittävät paitsi henkilöstön määrän kasvu erityisesti kasvatuksessa ja sote-sektorilla, myös kaupungin oma palkkakehitysohjelma, jolla korotimme 4 500 työntekijän palkkoja erityisesti varhaiskasvatuksessa ja sosiaalityössä.

Hyvät valtuutetut.

Koulutukseen panostettiin edelleen vahvasti. Tämä on pitkäjänteistä työtä lasten ja nuorten tulevaisuuden eteen, ja kokoomuksessa olemme siihen sitoutuneet. Asuntotuotanto jäi jälkeen aiemmista vuosista, ja se on meille iso huoli. Vuonna 2024 aloitettiin vain reilun 4 000 asunnon rakentaminen. Kokoomus haluaa varmistaa, että asuntotuotanto ei jatkossa jää kaupungin tavoitteista ja kasvusta. On tärkeää kehittää asuntopolitiikkaa kohti markkinalähtöisempää suuntaa ja yhteen sovittaa rakentamista lähiluonnon ja meren suojelun kanssa.

Myönteistä kehitystä nähtiin myös Helsingin päästövähennystavoitteissa, energiatehokkuudessa ja ympäristövastuussa. Helen jatkoi mittavia investointejaan uusiutuvaan energiaan, ja kivihiilen alasajo jatkui suunnitellusti suljettuamme Salmisaaren voimalan. Helsinki teki yhteensä lähes miljardin investoinnit, joista suurimpia olivat Finlandia-talon peruskorjaus, Kalasatama– Pasila-raitiotie ja Kruununsillat. Kaupunkikonsernin investoinneista 58,2 prosenttia rahoitettiin omalla tulorahoituksella. Myös sotepe-toimiala pysyi viime vuonna taloudellisesti tasapainossa.

Arvoisa puheenjohtaja. Ärade ordförande.

Sote-uudistuksen jälkeen on selvää, että kaupungin vuosikate jää aiempaa pienemmäksi pysyvästi. Tämä edellyttää yhä tarkempaa menokuria ja parempaa investointien priorisointia. Me kokoomuksessa pidämme tärkeänä, että tästä huolimatta pystymme turvaamaan laadukkaat peruspalvelut helsinkiläisille veroja korottamatta.

Hyvät valtuutetut.

Työmarkkinatilanne heikkeni selvästi. Työttömyysaste on noussut jo 12,9 prosenttiin, ja työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kohtaanto-ongelmat pahenivat. Meidän on vastattava tähän yhdessä niin koulutuksen, elinkeinopolitiikan kuin työvoimapalveluiden keinoin. Suomi on ollut toistuvasti onnellisuusmittausten kärjessä. Tätä vaalimme ja hyödynnämme myös Helsingissä menestyvien yritysten, huippuosaajien ja investointien houkuttelussa. Welcome to happy Helsinki.

Helsinki haluaa olla yksi Euroopan elinvoimaisimmista pääkaupungeista, mutta ydinkeskustan hiipuminen on todellinen haaste. Siksi olemme kokoomuksessa tyytyväisiä, että kaupunki on ryhtynyt toimiin keskustan elinvoiman palauttamiseksi yhdessä asukkaiden ja yrittäjien kanssa. Tämän työn on jatkuttava määrätietoisesti. Tarvitsemme lisää asukkaita ja työpaikkoja keskustaan. Samaan aikaan pidämme huolta myös lähiöistämme ja jatkamme jämäkästi toimia alueiden eriytymisen estämiseksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaupungin henkilöstö on toimintamme kivijalka. Työterveyspalveluiden kilpailutus tuotti paremmat terveyspalvelut henkilökunnallemme.

Palkkakehitysohjelman lisäksi lisäsimme työmatkaetua ja tuimme kansainvälistä rekrytointia. Nämä ovat esimerkkejä teoista, joilla rakennamme motivoitunutta ja sitoutunutta henkilöstöä. Kaiken tämän keskellä muistamme, että asukkaat arvostavat etenkin arjen toimivuutta, kuten leikkipuistoja, lähiluontoa ja merta, liikuntapaikkoja ja sujuvaa liikkumista. Näihin panostettiin vuonna 2024 ja niin pitää panostaa jatkossakin.

Kiitämme kaikkia kuluneesta tilikaudesta. Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa tilinpäätöksen hyväksymistä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätös ja tunnusluvut osoittavat, että kaupunkimme talous on kestävällä tasolla. Mutta vaikka paljon on tehty, niin valmista ei vielä ole. Mä aion tässä puheessa nostaa seuraavaksi esiin muutamia keskeisiä havaintoja ja johtopäätöksiä viime vuoden tilinpäätöksestä. Ensimmäinen havainto. Kaupunkimme kasvaa nopeasti noin 10 000 asukkaan vuosivauhtia. Tämä kasvu luo jatkuvaa painetta lähipalveluille, liikenneyhteyksille ja koko kaupungin toimivuudelle. Me ollaan Helsingissä viime vuosina tehty paljon investointeja liikenneyhteyksiin, jotta kaupungin kasvun myötä asukkaat pääsisivät liikkumaan sujuvasti. Näissä investoinneissa on ollut kysymys ennen kaikkea kasvun hallinnasta eli eräänlaisten kasvukipujen hoitamisesta. SDP:n mielestä tätä työtä on jatkettava tulevaisuudessakin, koska sujuva liikenne mahdollistaa hyvän elämän pääkaupungissa.

Toinen havainto. Myös tulevina vuosina kaupungin kasvu edellyttää lisää investointeja, ei pelkästään liikenneyhteyksiin, mutta myös ihmisiin, koulutukseen ja hyvinvointiin. SDP:lle on ensisijaisen tärkeää, että Helsingissä ymmärretään laajassa merkityksessä kaupunkilaistemme hyvinvointiin, koulutukseen ja osaamiseen liittyvät investoinnit ja niiden myönteinen vaikutus talouteen. Kestävän talouskasvun edellytys on, että kaupungissamme asuu hyvinvoivia ja osaavia asukkaita. Helsingin nyt hyvin hoidettu talous mahdollistaa nämä investoinnit ihmisiin. Jos me haluamme, että Helsinki säilyy elinvoimaisena myös 2030-luvulla, meidän on panostettava jatkuvasti koulutukseen, terveyteen ja osaamiseen.

Kaupungin hyvä taloudellinen tilanne ei kuitenkaan saa johtaa sellaiseen tilanteeseen, että me unohdetaan meidän talouden rakenteelliset ongelmat. Mutta samalla se ei saa myöskään johtaa siihen, että me aletaan leikata sieltä, missä nämä vaikutukset näkyvät hitaimmin, mutta tuntuvat pisimpään eli juuri koulutuksesta, hyvinvoinnista ja erilaisten ongelmien ennaltaehkäisystä. Ne muodostavat pohjan yhteiskuntarauhalle, keskinäiselle luottamukselle ja merkitykselliselle yhteisöllisyydelle. Siksi me tarvitaan investointeja ihmisiin. Kolmas ja viimeinen havainto. Tästä tilinpäätöksestä viime vuodelta käy ilmi, että työttömyys on kasvanut Helsingissä viimeisten vuosien aikana todella huolestuttavasti. Viime vuoden lopussa Helsingin työttömyysaste oli 12,5 prosenttia, ja se on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Me ei voida Helsingissä katsoa sivusta tätä työttömyyden kasvua. Meidän on kaupunkina hoidettava työllisyyttä aiempaa paremmin. Jokaisen kaupunkilaisen on päästävä kiinni työhön ja koulutukseen. Me tiedämme, että pitkittyneet työttömyysjaksot eivät ole ainoastaan taloudellinen riski, vaan myös inhimillinen kriisi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämän valtuuston kokouksen aikana me käydään edelleen strategianeuvotteluita uuden valtuustokauden suunnasta. Mä olen tässä puheenvuorossa nostanut esiin kolme keskeistä asiaa, joiden on syytä näkyä myös tulevassa valtuustostrategiassa. Ensimmäisenä liikenneyhteydet, joilla varmistetaan se, että täällä kaupungissa voi sujuvasti liikkua. Toisena investoinnit ihmisiin, osaamiseen ja hyvinvointiin, koska Helsinki kasvaa kestävästi vain, jos helsinkiläiset voivat hyvin. Ja kolmantena työttömyyden aiempaa parempi hoito, jotta jokainen pääsee kiinni koulutukseen, työhön ja osallisuuteen. Meidän on tehtävä kaikkemme sen eteen, että työpaikkojen määrä Helsingissä kasvaa tulevalla valtuustokaudella. Kun me rakennetaan vahvat liikenneyhteydet, panostetaan ihmisten osaamiseen ja hyvinvointiin eikä jätetä ketään työelämän ulkopuolelle, me rakennetaan reilua Helsinkiä, joka pitää kaikki mukana.

Tällä puheella totean, että SDP-valtuustoryhmä kannattaa vuoden 2024 tilinpäätöksen hyväksymistä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kerron aluksi, että minä opin viime kesänä ajamaan venettä. Minä opin, että olennaista onnistumisessa on optimoida vakauden ja vauhdin suhde ympäröivään aallokkoon. Aallokkoa meillä on viime vuonna riittänytkin. Ukrainan sota, talouden taantuma ja Yhdysvaltojen sekopäiseksi muuttunut politiikka ovat pakottaneet meidät varautumaan, tarkkailemaan ympäristöä, tarkistamaan reittiä, laskemaan nopeuksia. Mutta ehkä tärkein oppi veneilystä on ollut, että jos nopeutta laskee liikaa, jää laineille kellumaan. Meno muuttuu raskaammaksi ja vakauden menettää. Jotta vene ei ajelehdi aallonkuopasta toiseen, on kyettävä nostamaan katse seuraavasta aallosta kohti horisonttia ja pitämään nopeutta yllä.

Hyvä valtuusto.

Vuoden 2024 tilinpäätös osoittaa, että Helsinki on taloudellisesti vakaa. Alijäämä jäi aiempia arvioita pienemmäksi, ja investointitasoa pystyttiin pitämään yllä. Tämä on hyvä uutinen, mutta se ei tarkoita, että voimme jäädä paikoilleen. Meidän täytyy rakentaa tulevaa.

Olen uteliaisuuttani seurannut, mitä muissa maailman menestyvissä kaupungeissa on vuonna 2024 tehty. Menestyviä kaupunkeja näyttää yhdistävän se, että ne investoivat. New Yorkissa kaupunki on laajentanut koulujen peruskorjauksia 20 miljardin dollarin ohjelmalla ja asettanut sitovat ja kunnianhimoiset ryhmäkokorajat kouluille toteutettavaksi. Tänä keväänä kaupunki myönsi kouluille lisärahoitusta 3 700 opettajan ja 100 apulaisrehtorin palkkaamiseen.

Berliinissä yliopistojen ja tutkimuslaitosten ympärille on rakennettu toimivia innovaatioekosysteemejä. Kaupunki investoi reilusti sekä kiinteistökehitykseen että startup-ympäristöihin, jotta se pysyy houkuttelevana osaajille ja yrityksille. Berlin Partnerin tukemien projektien kautta syntyi viime vuonna lähes 7 000 työpaikkaa ja investointeja yli miljardilla eurolla. Pariisissa taas kaupunki sulki pysyvästi läpiajolta laajan historiallisen keskustan katuja 5,5 neliökilometrin alueella, samalla kun alueelle istutettiin puita ja lisättiin viherkattoja. Ilmanlaatu on parantunut, ja kaupunki on asukkaiden mielestä entistä viihtyisämpi. Hyvä valtuusto.

Meidänkin on Helsingissä oltava kunnianhimoisia, ja olemmehan me sitä olleetkin. Vuoden 2024 investointitasomme oli 865 miljoonaa euroa, ja se on vahva taso. Olemme korjanneet katuja, ottaneet käyttöön uusia ratikkalinjoja ja rakentaneet kouluja. Silti pohdin, ajattelemmeko me liian pienesti, katsommeko tarpeeksi rohkeasti horisonttiin aallokossa.

Rakennusala on taantumassa. Tilinpäätös osoittaa, että uusien asuntohankkeiden määrä jäi alle puoleen neljän vuoden takaisesta ja muun muassa työttömyyden kasvu on heikentänyt markkinoilla olevien asuntojen kysyntää. Samalla kun työttömyys on iskenyt erityisen kivuliaasti helsinkiläisiin nuoriin, otimme vuodenvaihteessa valtiolta työllisyyden hoidon vastataksemme alibudjetoituna.

Positiivista on, että Helsingin vetovoima ihmisten keskuudessa säilyi. Väestön kasvu jatkui ennätyskorkeana, ja se nojasi kansainväliseen muuttoliikenteeseen. Nyt yli joka viides helsinkiläinen on vieraskielinen. Kansainvälisyys ja kyky houkutella osaajia ovatkin Helsingin kohtalon kysymyksiä.

Hyvä valtuusto.

Jotta meillä on varaa tulevaisuudessa investoida lapsiin, nuoriin, viihtyisään kaupunkiin ja kestävään tulevaisuuteen, tarvitsemme strategista otetta kaupungin tulopohjan kasvattamiseen. Meidän on saatava asuntotuotantoa liikkeelle, ja kaupunkina meidän on varmistettava, että kaavoitus, parkkipaikkojen rakentamisen normit ja investoinnit julkiseen liikenteeseen tukevat rakentamisen edellytyksiä. Meidän kannattaa satsata kaupungin viherryttämiseen niin ravintolakaduilla kuin päiväkotien pihoilla. Sillä on suora yhteys kaupunkilaisten hyvinvointiin.

Meidän on huolehdittava, että nuoret löytävät paikkansa tässä kaupungissa. Tarvitsemme lisää opiskelupaikkoja niin lukioihin kuin alueen korkeakouluihin, mutta myös niitä kasvua synnyttäviä yrityksiä, työpaikkoja ja innovaatioekosysteemejä. Ja kun budjetoimme, meidän on ymmärrettävä, että ei tänne tule ulkomailta pelkkää työvoimaa, vaan kokonaisia ihmisiä perheineen, tarpeineen ja toiveineen. Se edellyttää myös satsauksia koulutuspolkuihin, kielen oppimiseen ja osallisuuteen. Ne lähettävät kaupungilta viestin, olette tervetulleita.

Ärade ordförande, bästa fullmäktige.

Helsingfors är en stark stad ekonomiskt, men för att vi ska lyckas också i framtiden, måste vi våga investera. Vi måste skapa utrymme för växande generationer, locka internationella experter och bygga ett hållbart samhälle. Det är bara så vi håller kursen mot framtiden, mot horisonten.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tilinpäätös on menneisyyden kuva, mutta sen tärkein tehtävä on kertoa, mihin suuntaan seuraavaksi lähdetään. Ja juuri nyt meidän on varmistettava, ettei kaupungin vene jää kellumaan paikalleen. On tähystettävä ulapalle, säädettävä suunta, valittava vauhti ja ennen kaikkea varmistettava, että jokaisella helsinkiläisellä on paikka kyydissä näköalapaikalla.

Hyvä puheenjohtaja, arvoisa valtuusto.

Vihreä valtuustoryhmä puoltaa tilinpäätöksen hyväksymistä.

Kiitos.

Värderade ordförande, bästa fullmäktige.

Helsinki on erilaisten todellisuuksien kaupunki. Täällä maksetaan korkeimmillaan melkein ministerin kuukausipalkkaa per neliö merenläheisestä asumisesta, kun vain ratikkamatkan päässä leipäjonot kiertävät korttelin ympäri. Yhdelle Helsinki näyttäytyy mahdollisuuksien kaupunkina, kun toiselle elämä täällä on jatkuvaa selviytymistä ja näköalattomuutta tulevasta. Även om Helsingfors har lyckats relativt väl med att förebygga segregation i ett internationellt perspektiv har ojämlikheten börjat öka också här, särskilt under 2000-talet. Inom Helsingfors stads gränser kan man idag se hela skalan av Finlands olika socioekonomiska verkligheter under en och samma cykeltur. Arvoisa puheenjohtaja.

Viime vuosina tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti lasten ja nuorten parissa hyvinvointi ja eletty todellisuus on eriytynyt alueittain sekä taustojen ja perheen tulojen mukaan. Lasten ja nuorten elinpiiri rakentuu usein lähellä olevien palveluiden ympärille. Tasaamme hyvinvointieroja, kun pidämme huolta siitä, että jokainen lähikoulu on se paras koulu ja asuinalueesta tai taustasta huolimatta jokainen lapsi pääsee harrastamaan, oppimaan sekä kosketukseen niin taiteen ja kulttuurin kuin luonnon kanssa.

Vuonna 2024 kaupunki panosti saavutettavien harrastusmahdollisuuksien tarjontaan esimerkiksi Harrastamisen Suomen mallin kautta. Lisäsimme myös toimia, joilla vähennämme lasten ja nuorten yksinäisyyttä ja kiusaamista. Yksi vaikuttava esimerkki on koulunuorisotyön laajentaminen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vaikka Helsinki on asettanut eriarvoisuuden purkamisen oman toimintansa keskiöön, Suomen oikeistohallituksen politiikka on päinvastoin voimistanut eriytymistä entisestään. Hallitus on pyrkinyt johdonmukaisesti romuttamaan julkisia palveluita, sosiaaliturvaa, työntekijöiden asemaa ja ilmastopolitiikkaa. Ja tämä iskee erityisen kovaa Helsinkiin. Tuorein esimerkki tästä on hallituksen yksinomaan Helsingille kohdistama ja tänään eduskunnassa kaikkien kokoomuslaisten kansanedustajien kannattama 35 miljoonan ylimääräinen sote-leikkaus. Valtavaa summaa voi suhteuttaa siihen, että Helsingin koko päihdepalveluiden budjetti tänä vuonna on noin 46 miljoonaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Etenkin hallituksen asuntopolitiikassa Helsinki on ollut suurin häviäjä. Yleisen asumistuen jättileikkauksiin sisällytettiin erillinen helsinkiläisiin kohdistuva noin 11 miljoonan leikkaus. Asumistukeen ja muihin sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset ovat johtaneet siihen, että toimeentulotuen saajien määrä Helsingissä on kasvanut vuodessa 8 prosenttia ja pienituloisuus muun muassa lapsiperheiden keskuudessa on lisääntynyt.

Asumismenoista johtuva velkaantuminen on kasvanut räjähdysmäisesti, ja Helsingissä häätöjen määrät ovat lisääntyneet nopeammin koko Suomessa. Viime vuonna häätöjen määrä nousi 22 prosentilla ja asunnottomien määrä kasvoi yksin elävien asunnottomien kohdalla ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012. Vaikka asumisneuvonnan resursseja ei ole Helsingissä valtion leikkauksista huolimatta vähennetty, on kysyntä yltynyt niin kovaksi, ettei siihen pystytä enää vastaamaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Helsingin asukasmäärän ennustetaan rikkovan 700 000 tällä valtuustokaudella jo vuonna 2027. Helsinki on ollut ja tulee tulevaisuudessakin olemaan vetovoimainen kaupunki, johon ihmiset haluavat muuttaa ja jossa asukkaat viihtyvät, mutta vain, jos me pidämme siitä huolta.

Viime vuonna emme päässeet lähellekään asuntorakentamiselle asetettuja tavoitteita myöskään kaupungin oman asuntotuotannon osalta. Yhdistettynä oikeistohallituksen tekemiin helsinkiläisten toimeentuloa ja työllisyyttä heikentäviin uudistuksiin, eriarvoisuus ja asumisen hinta tulee räjähtämään käsiimme, ellei kaupunki ryhdy määrätietoisiin omaa kohtuuhintaista asuntorakentamista vauhdittaviin toimiin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Raideliikenneverkoston laajeneminen on väestömäärän lisääntyessä välttämättömyys, jotta voimme sekä välttää henkilöautoliikenteen aiheuttaman kaupunkitilan tukkeutumisen sekä liikenteen päästöjen alentamisen ja meidän ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Vuonna 2024 kaupungin uusi vehreä yhteys Kalasatamasta Pasilaan linjalla 13 avautui helsinkiläisten iloksi. Kasvava kaupunki vaatii nyt seuraavien uusien yhteyksien määrätietoista edistämistä. Helsingin on kannettava omalta osaltaan vastuuta luontokadon pysäyttämisestä. Emme kuitenkaan ole onnistuneet perustamaan vuosittaisen tavoitteen mukaista määrää luonnonsuojelualueita. Tulevaisuutemme määrittää se, miten tänä päivänä vastaamme ilmasto- ja ympäristökriisiin. Seuraavien vuosien suurimmat haasteet liittyvät nimenomaan liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä jo muuttuneen ilmaston helleaaltoihin ja rankkasateisiin varautumiseen ja sopeutumiseen.

Bästa ordförande och fullmäktige.

Helsingfors har råd att investera i sin framtid och i sina invånare. År 2024 finansierades 88 procent av våra investeringar direkt med stadens intäkter och staden lyfte inte några lån alls. Däremot minskade lånesumman per invånare. Vi gör staden och våra framtida generationer en stor björntjänst om vi inte satsar på att minska ojämlikheten mellan våra invånare, om vi inte satsar på att det finns kultur, motionsmöjligheter, lekparker, bra skolor och fungerande kollektivtrafik i alla stadsdelar. Vi i Vänsterförbundet vill fortsätta utveckla ett jämlikt Helsingfors åt alla, inte bara för de få.

Vasemmistoliitto puoltaa tilinpäätöksen hyväksymistä.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Kaupungin johtaminen on todella kaikkea muuta kuin tyydyttävällä tasolla. Se, että kaikille kaupungin tilivelvollisille ei esitetä vastuuvapautta, on hyvin poikkeuksellinen tilanne ja kuvaa paljolti sitä, missä todellisuudessa kaupungissa tällä hetkellä eletään. Tietomurto, jota tämä vastuuvapauden myöntämättä jättäminen ennen kaikkea käsittelee, on laajuudessaan ennennäkemätön. Se koskettaa noin 300 000 suomalaista, ja vuodettujen tietojen määrä kattaa kaiken kaikkiaan 12,5 miljoonaa sivua. Jos ne kasattaisiin pinoksi, siitä kertyisi 1,25 kilometrin korkuinen pino. Tästä tietomurrosta laadittu raportti kuvaa välinpitämättömyyttä, jolla kaupungin tietohallintoa on johdettu varsin jäätävällä tavalla. Kukaan poliittinen johtaja kaupungissa ei ole käytännössä tästä tietomurrosta vastuuta ottanut.

Muutama päivä sitten saimme lukea myös kaupungin työntekijöihin kohdistuvasta lahjusrikosepäilystä. Poliisi epäilee, että rakennusalan yhtiö kestitsi kaupungin työntekijöitä, jotka pystyivät vaikuttamaan siihen, mikä maanrakennusyritys projektiin valittiin. Poliisin mukaan yhtiön valinnassa suosittiin epäiltyjen lahjusten antajien edustamaa yhtiötä ohi kaupungin kilpailuttaman puitejärjestelmän etusijajärjestyksen. Tämä rikosepäily linkittyy alalle, jossa kaupungin toiminnassa riittää muutoinkin kummasteltavaa, nimittäin rakentamiseen.

Helsinki on harrastanut hyvin aggressiivista kaavoitus- ja rakentamispolitiikkaa, jolle on edellä kuuluissakin puheenvuoroissa nähty hyvin vankka tuki pormestaristopuolueiden taholta. Kaupunkia on rakennettu viihtyvyyden ja viheralueiden kustannuksella. Monin paikoin kaupunkia on rakennettu suorastaan tukkoon. Epäselvää on, mikä antaa aihetta olettaa Helsingille sellaista tarvetta uusille asunnoille, kuin millaisiksi kasvutavoitteet on asetettu tässä maassa, jossa syntyvyys on matala ja jossa kaupungistumisen megatrendi on suhteellistunut etätyöskentelyn yleistymisen myötä.

Ainakaan markkinoilta ei tule sellaista signaalia, joka perustelisi tarvetta massiiviselle asuntotuotannolle. Vuokra-asunnoista on ylitarjontaa, ja sen myötä vuokrat vapailla markkinoilla laskevat. Edullisemmaksi käyvä asuminen voi toki olla mukava uutinen vuokralaiselle, mutta samalla se ajaa vuokranantajia kelpuuttamaan vuokralaisiksi myös sellaisia vuokralaisia, joilla voi olla varsin kielteinenkin vaikutus asuinalueittensa asumisviihtyvyyteen. On helppo tulla siihen johtopäätökseen, että tällä hetkellä Helsinkiä rakennetaan jotain muuta kuin helsinkiläisiä varten. Yksille poliittisista päättäjistä mahdollisimman tiivis rakentaminen tuntuu olevan ideologinen valinta. Toisille kaupungin täyttäminen maahanmuuttajilla on itse tarkoitus. Kolmansille taas rakennusliikkeiden tai ainakin niiden tuttujen rakennusliikkeiden menestys on lähellä myös omia intressejä.

Kaupunkia ohjaa tällä hetkellä myös hyvin ideologinen kaupunkisuunnittelu, joka osaltaan vaikeuttaa kaupunkilaisten elämää. Katuja tukitaan, autoilua vaikeutetaan ja pysäköintitilaa kavennetaan. Toisaalta kaupungin ylimitoitetut ja todelliseen tarpeeseen perustumattomat investoinnit joukkoliikenteeseen johtavat myös merkittäviin paineisiin joukkoliikenteen lipun hintojen korottamiseksi. Näiden myötä myös joukkoliikenteen houkuttelevuus monelle helsinkiläiselle heikkenee.

Liikkumisen vaikeutuminen näkyy ennen kaikkea kaupungin keskustan näivettymisenä. Yhä useampi yrittäjä toteaa, että nämä asiakasmäärät eivät enää riitä kannattavaan liiketoimintaan kaupungin keskustassa. Kaupungin nykypolitiikka johtaa siis sekä keskustan näivettymiseen että lähiöiden slummiutumiseen ja niiden viihtyisyyden heikkenemiseen.

Sannfinländarna är missnöjda med sättet hur staden nuförtiden leds. Vi vill se en klar förändring. Vi vill att staden byggs för helsingforsare, inte för dem som kommer annanstans ifrån, inte för ideologier, inte för moralposering. Då vi idag godkänner det här bokslutet konstaterar vi bara det som har hänt, men vi vill inte ge en sådan signal att stadens läge skulle vara tillfredsställande. Perussuomalaiset haluaa Helsinkiä rakennettavan helsinkiläisten ehdoilla. Haluamme kokonaisvaltaista muutosta. Haluamme, että Helsinkiä rakennetaan helsinkiläisiä varten, ei muualta muuttavia varten, ei ideologioita varten, ei moraaliposeerausta varten. Kun hyväksymme tänään kaupungin tilinpäätöksen, toteamme tapahtuneet asiat, mutta emme suinkaan sano, että voisimme olla kaupungin nykytodellisuuteen tyytyväisiä.

Ärade ordförande.

Bokslutet och revisionsberättelsen är långt mer än bara en formalitet. Det är en redovisning, eller kanske en spegel, av hur vi som beslutsfattare har tagit ansvar för nästan 660 000 helsingforsares liv och vardag. Det handlar om hur våra beslut har påverkat barn i skolor, äldre i behov av vård och omsorg, företag som kämpar för att vara framgångsrika, om hur vi lyckats skapa trygghet, kvalitet och framtidstro för helsingforsarna. Under det gångna året har Helsingfors fortsatt att växa, samtidigt som stadens ekonomi pressats av hög inflation, ökade räntekostnader och ett ökat behov av service. Mot den bakgrunden är det positivt att Helsingfors, trots utmaningarna, lyckats upprätthålla en balanserad ekonomi. Med starkt resultat finns det ändå skäl till eftertanke, och vi ska minnas att Helsingfors inte står isolerat från omvärldens händelser.

Arvoisa puheenjohtaja.

Varhaiskasvatus ja koulutus ovat kaupungin tärkeimpiä tulevaisuuden investointeja. Meidän tehtävämme on varmistaa, että resurssit kohdistuvat sinne, missä niillä on suurin vaikutus: pätevien opettajien palkkaamiseen, turvallisiin oppimisympäristöihin ja lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tarkastuslautakunta tuo esiin vakavan tietoturvaongelman kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Tietomurto ei ole pelkkä hallinnollinen virhe. Se on isku lasten, nuorten ja heidän perheidensä luottamusta kohtaan. Tietojen suojaaminen on paitsi lakisääteistä myös eettinen velvollisuus. Tietohallinnon epäonnistumiset eivät saa vaarantaa koko sektorin mainetta tai kehittämistyötä. Vi är glada över att staden fortsatt satsar på utbildning, men utmaningarna är fortsättningsvis stora, inte minst inom den svenskspråkiga småbarnspedagogiken. Föräldrar ska inte behöva kämpa för att få en plats på eget modersmål. Vi vill se en långsiktig och hållbar lösning för den svenskspråkiga småbarnspedagogiken, med tillräckligt antal daghemsplatser, ändamålsenliga lokaler, rimliga avstånd och trygg personal. Alla barn ska ha rätt till en trygg och språkligt tillgänglig vardag, oavsett var i Helsingfors man bor.

Bästa fullmäktige.

Vi i SFP vill rikta ett varmt tack till stadens personal. De har burit upp servicen och vardagen för många helsingforsare. Samtidigt ser vi en oroande trend. Personalomsättningen är hög, särskilt inom social- och hälsovården och småbarnspedagogiken. Att rekrytera är en utmaning och många anställda upplever en hög arbetsbörda. Vi efterlyser en tydlig och långsiktig strategi för att stärka stadens arbetsgivarattraktivitet.

Arviointikertomus nostaa esiin tarpeen parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja laatua.

Meidän on katsottava hoivan kokonaisuutta. Kun ihminen tarvitsee apua, emme voi tuijottaa pelkkää budjettia. Kun vanhus ei saa ajoissa kotihoitoa, kyse ei ole pelkästään tilastosta, vaan inhimillisestä hädästä. Kun lastensuojelun ammattilaiset uupuvat, koko järjestelmä natisee liitoksissaan. Kaupungin on kyettävä ohjaamaan, seuraamaan ja arvioimaan sotepalveluiden toimivuutta entistä tarkemmin. Helsingissä ei riitä, että asiat ovat lakisääteisellä tasolla. Meiltä Helsingissä odotetaan nimittäin enemmän. Arvoisa puheenjohtaja.

Investoinnit ovat välttämättömiä, mutta ne vaativat myös harkintaa. Haluamme nähdä kaupunkikehitystä, joka edistää kestävää asumista, rakentamista ja liikkumisen tapoja, mutta myös varmistaa saavutettavuuden kaikille. Tämä tarkoittaa panostuksia raideliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn, mutta myös kaupunkia, jossa autolla liikkuminen on edelleen mahdollista silloin, kun se on tarpeen.

Elinvoima ei synny sattumalta. Se syntyy fiksusta kaupunkikehityksestä, osaamisesta, infrastruktuurista, mutta ennen kaikkea johdonmukaisesta ja ennakoitavasta hallinnosta. Digitaalinen infrastruktuuri on osa elinvoiman perustaa, ja jos sen turvallisuus pettää, se vaarantaa koko kaupungin maineen ja luottamuksen.

Helsinki kasvaa, mutta Helsingin on kasvettava viisaasti. Tarvitsemme vakaata taloudenhoitoa, vahvaa henkilöstöpolitiikkaa ja asukaslähtöistä ja kestävää kaupunkisuunnittelua.

RKP:n valtuustoryhmä puoltaa tilinpäätöksen hyväksymistä, ja haluamme kiittää kaupungin hallintoa perusteellisesta työstä, mutta kiitos myös muille valtuustoryhmille hyvästä yhteistyöstä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja helsinkiläiset. Vuoden 2024 tilinpäätös tarjoaa kattavan kuvan Helsingin kaupungin taloudellisesta tilanteesta ja toiminnan tuloksellisuudesta. Taloudellinen tilanteemme on vakaalla pohjalla, mutta se ei ole itsestäänselvyys. Vuosi 2024 päättyi lievästi ylijäämäiseen tulokseen, mutta näkymä tuleville vuosille on edelleen haastava. Kustannuspaineet kasvavat, investointitarpeet lisääntyvät ja valtionosuusjärjestelmään mahdollisesti tulevat ja sotepe-palveluiden rahoitusjärjestelmään juuri tänään eduskunnan hyväksymät muutokset aiheuttavat kasvavaa epävarmuutta. Ihmettelimme tässä yhteydessä erityisesti helsinkiläisten hallituspuolueiden kansanedustajien toimintaa eduskunnassa. Miksi te ette puolustaneet helsinkiläisiä ja kaupunkimme etua? Tähän odotamme vastausta.

Helsingin asukasmäärä kasvoi viime vuonna noin 10 100 henkilöllä. Näin suuri väestönkasvu ei ole pidemmän päälle kestävää. Taloudellinen liikkumavaramme on suhteellisen niukka, ja kasvavassa kaupungissa monet investoinnit ovat välttämättömiä. Tarvitsemme toimivia liikenneyhteyksiä ja laadukkaita ja toimivia peruspalveluita niin päiväkoteja, kouluja, terveysasemia kuin ikääntyneiden hoivaa, puhumattakaan joukkoliikenteestä. Nämä eivät ole toki vain menoja, vaan sijoituksia Helsingin arjen sujuvuuteen, asukkaiden hyvinvointiin ja kaupunkimme elinvoimaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Keskustan valtuustoryhmä korostaa, että ilmastotyön on oltava osa kaupungin kaikkea päätöksentekoa. Ei päälle liimattua ja juhlapuheissa mainittua, vaan keskeinen näkökulma päätöksenteossa ja päätösten jokapäiväisessä toimeenpanossa. Helsinki ei saavuta ilmastotavoitteitaan ilman konkreettisia toimia liikenteessä, rakentamisessa ja energiankäytössä. Emme myöskään säilytä toimintakykyämme ja turvallisuuttamme, jos emme varaudu sään ääriilmiöihin, joista tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa on erittäin tärkeitä havaintoja.

Keskeinen rooli ilmaston lämpenemiseen varautumisessa on lähiluonnolla. Helsingin tulee asettaa strategiassa tavoitteeksi viherpinta-alan kasvu. Ilmastokestävyyden tulee nivoutua kiinteästi myös asukkaiden osallisuuteen. Asukkaiden osallisuutta tulee parantaa alkaneella valtuustokaudella muutoinkin päätöksenteossa ja kaupungin toiminnassa. Nämä näkökulmat tulee kirjata myös uuteen valtuustostrategiaan.

Helsingin vahvuus on sen osaava ja koulutettu väestö. Laadukas ja tasaarvoinen varhaiskasvatus ja koulutus ovat kaupungin tärkeimpiä tehtäviä. Tarvitsemme riittävät resurssit opetukseen, oppimisen tukeen ja opettajien ja muun koulussa ja varhaiskasvatuksessa työtä tekevän henkilöstön jaksamiseen. Huoli erityisesti varhaiskasvatuksen henkilöstötilanteesta ei ole valitettavasti vielä väistynyt. Henkilöstöpula ja tiheään vaihtuvat sijaiset heijastuvat varhaiskasvatuksen laatuun ja henkilöstön jaksamiseen. On todella tärkeää, että varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen on tulossa nyt lisäpanostuksia yhteistyössä valtion ja muiden suurten kaupunkien kanssa, mutta tämän ohella tarvitaan toimia, joilla työntekijöitä pystytään tukemaan työssä jaksamisessa viivytyksettä juuri tänään.

Emme ymmärrä sitä, että henkilöstöä siirrellään aamuisin yksiköstä toiseen ja sijaisten palkkaamisen kriteerejä tunnutaan tiukentavan. Mielestämme on tarpeen myös arvioida, miten paljon päiväkodeissa ja kouluilla on itsenäistä päätösvaltaa, ja missä asioissa keskitetty ohjaus koko kaupungin tasolla on tarpeellista. Jokaisella helsinkiläisellä koululaisella pitää olla koulusta riippumatta oikeus esimerkiksi koulukirjoihin ja riittävän pieniin opetusryhmiin. Arvoisa puheenjohtaja.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan kohdistui vuosi sitten huhtikuussa vakava tietomurto, niin kuin edellisistä puheenvuoroistakin on kuultu. Tietomurto on julkisen sektorin tietomurroista suurin, emmekä vielä valitettavasti voi olla varmoja siitä, mitä kaapatuilla tiedoilla aiotaan tehdä. Tarkastuslautakunta toteaa, että tietomurron kohdalla on tullut ilmi puutteita kaupungin tietoturvakontrolleissa, tietoturvan ylläpidon vastuissa ja tiedon säilyttämiseen liittyvissä käytännöissä. Kaupungille on kertynyt vuosien aikana merkittävästi digitaalista kehitysvelkaa. Myös ulkopuolisessa tarkastuksessa on käynyt ilmi, että esimerkiksi vastuutehtävissä olleita henkilöitä oli siirtynyt muihin tehtäviin ja heidän sijaansa ei ollut nimetty uusia. Tarkastuslautakunnan kehotus varmistaa, että tietoturvan ja tietohallinnon johtaminen ja toimijoiden vastuut on selkeästi määritelty, on otettava kaupunginhallituksessa vakavasti ja digitaalisesta kehitysvelasta johtavat puutteet on korjattava viivytyksestä, jotta vastaava ei toistu.

Keskustan valtuustoryhmä nostaa esiin huolen palveluiden saavutettavuudesta ja saatavuudesta erityisesti kaupungin laita-alueilla. Jokaisella helsinkiläisellä on oikeus laadukkaisiin lähipalveluihin kotikaupunginosastaan riippumatta. Esimerkiksi terveysasema- ja kouluverkkopäätöksiä tehtäessä on oltava herkkyyttä ja ymmärrystä paikallisista tarpeista.

Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt edellisen valtuustokauden aikana usein huomiota siihen, miten sitovat tavoitteet on muotoiltu ja mittaavatko niiden seurantaan laaditut mittarit tavoitteiden saavuttamista. Tähän tulee kiinnittää huomiota myös alkaneella valtuustokaudella, ja strategiaa sisällytettävien keskeisten tavoitteiden tulee olla sellaisia, että niiden saavuttamista voidaan myös mitata.

Arvoisa puheenjohtaja.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa edellä todetuin huomioin tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille meille esitetyillä tavalla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

Esitän joitakin kristillisdemokraattien yhteisiä näkökulmia tilinpäätöskertomukseen. Kaupungin taloutta tulee jatkossakin hoitaa siten, että se pysyy vakaana. Maailmanpolitiikassa vallitsee suuri epävarmuus. Jos EU hankkiutuu puolustusbudjettien kasvattamisen vuoksi suureen yhteisvelkaan, sillä voi olla arvaamattomia vaikutuksia. Omasta taloudestamme huolenpito on keskeisen tärkeää.

Tietotekniikka ja digitaalisuus tarjoavat suuria mahdollisuuksia sekä hyvään että pahaan. Parhaimmillaan tietotekniikka parantaa palveluita ja auttaa ihmisiä paljon. Pahimmillaan vanhempi väestö ja digitaalisesti vähemmän osaava väestö ovat vaarassa syrjäytyä digitaalisesti. Heille saatetaan tuottaa näennäispalveluja, joita he voisivat käyttää, jos osaavat, mutta oikeasti nämä palvelut eivät ole heille vaivattomasti saavutettavia. On vältettävänä näennäispalveluita, joita digitaalisesti vähemmän osaavat eivät osaa käyttää. Aina on oltava myös sellaisia palveluita, joita ikääntyvätkin osaavat käyttää. Toiseksi tietotekniikka kiinnostaa myös rikollisia. Lisäksi suuri osa niin sanotuista tavallisista ihmisistä ei välttämättä ymmärrä, miten huijaus tapahtuu, ainakaan ajoissa. Koska tietotekniikan hyödyntäminen on yhteiskunnalle erittäin hyödyllistä, tulee näihin kahteen haasteeseen suhtautua suurella vakavuudella, jotta digitaalista tehokkuutta ei saavutettaisi ikäihmisten ja digisyrjäytyvien kustannuksella ja toisaalta digiroistot eivät pääsisi pilaamaan monien elämää. Digirikollisuus ei ole pelin voittamisstrategia, vaan se on oikea rikos. Tästä herää kysymyksiä. Onko osaamisessa ollut puutteita? Onko vastuujaossa ollut epäselvyyksiä? Ja onko ollut leväperäisyyttä ja jos niin, kuinka kauan?

Sote-toimialan taloudesta Helsinki ainoana hyvinvointialueena vaikuttaa pärjäävän. Se on erinomainen asia, vaikka vaarana on, että valtio näkee siinä rahaa, joka voidaan siirtää muille hyvinvointialueille.

Tuottavuustoimenpiteet ovat erittäin tervetulleita silloin, kun sama palvelu saadaan aiempaa edullisemmin tai parempaa palvelua saadaan samaan hintaan. Tuottavuuskriteerien suhteen on kuitenkin oltava tiukka, sillä muutoin vaarana on, että tehokkuus on näennäistä ja tarkoittaa ainakin osalle asukkaista todellisuudessa palveluiden heikentymistä esimerkiksi digisyrjäytymisen tähden.

Kohtuuhintainen energiantuotto on hyvinvoinnin keskeinen tekijä. Mitä tahansa ratkaisuja muuten tehdäänkään, Helsingin tulee pitää huolta siitä, että helsinkiläisillä on riittävästi kohtuuhintaista energiaa aina saatavilla. Vaarana on, että kilpailijat tuottavat paljon halvemmalla tuotteensa kuin me EU:ssa tuotamme, EU:n stagnaatio pahenee ja loppujen lopuksi ainoa, mitä EU:lle jää käteen on se, että muut ajavat sen ohitse.

On syytä pohtia, onko Helsingin taloudelliset voimavarat ensisijassa syytä käyttää ilmastonmuutoksen vastustamiseen koko maailmassa vai Helsingin omaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Pyrkimällä ensisijaisesti vastustamaan ilmastonmuutosta käytämme huomattavan suuria summia, joilla Helsingin ja koko maailman ilmastoon on hyvin vähäisiä vaikutuksia. Mutta käyttämällä rahat ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vaikutamme selvästi omaan kriisin kestävyytemme, riippumatta ilmastonmuutoksen nopeudesta tai syistä.

Katutyömaiden kestoa on pyritty lyhentämään. Upeaa. Kauankohan esimerkiksi Mannerheimintien uudistustyöt kestäisivät, jos ei olisi edes pyrkimystä niiden lyhentämiseen. Asia on minulle jopa kipeän henkilökohtainen, koska kompastuin toissa viikolla Mannerheimintiellä epätasaiseen sepeliin ja katkaisin kylkiluuni. Lainsäädännössä on selvästikin kehittämistarpeita, jotta kaupungilla olisi tarvittava valta koordinoida hankkeita. Kaipaisimme executive order ratkaisuja.

Iäkkäiden pääsy kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoivaan on yksi kaupungin tärkeimmistä kysymyksistä. On hyvä, että siinä on tapahtunut edistymistä. Kiitoksia, arvoisa puheenjohtaja ja kollegat.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Haluan nostaa arviointikertomuksen tärkeän havainnon iäkkäiden ympärivuorokautiseen hoivaan pääsystä. On myönteistä, jos suurin osa asiakkaista todellakin saa paikan kolmen kuukauden tavoiteajassa, mutta samalla meidän on katsottava tarkasti niitä kohtia, joissa järjestelmä ei vielä toimi riittävän oikea-aikaisesti tai inhimillisesti. Yhtään ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon paikkaa ei saa enää lakkauttaa, pikemminkin päinvastoin. Olen itse ollut omaishoitaja. Tiedän omasta kokemuksesta, mitä tarkoittaa elää siinä rajalla, jossa kotona pärjääminen käy yhä vaikeammaksi, mutta päätöksiä hoivapaikasta vielä odotetaan. Oma äitini joutui odottamaan vuoden yksi viikko kuukaudessa intervallipaikkaa. Siis sellaista intervallipaikkaa, jossa ollaan yksi viikko kuukaudesta hoidossa. Vaikka lääkäri oli tätä erityisesti edellyttänyt äitini vaikean sairauden vuoksi, jotta jaksaisin hoitaa häntä mahdollisimman pitkään. Ongelma oli tiedon eteenpäin saattamisessa tilanteessa, jossa lääkärit vaihtuivat jatkuvasti. Soitin vuoden ajan kuukausi toisensa jälkeen kotihoitoon, ja aina minulle sanottiin, että asia otetaan esiin seuraavassa kokouksessa. Tällaisessa tilanteessa viivytyksillä on kasvoja ja nimiä. Ne eivät ole tilastoja, vaan ihmisiä, joiden arki voi hetkessä muuttua raskaaksi jopa turvattomaksi. Meidän on varmistettava, että kotihoidon henkilöstöllä on alueesta riippumatta riittävä osaaminen tunnistaa iäkkään hyvinvointia uhkaavat riskit ajoissa. Lisäksi on tärkeää, että hakuprosessin sujuvuutta seurataan tarkasti ja palautetta kerätään sekä asiakkailta että omaisilta ei muodollisesti, vaan aidosti palvelua kehittäen. Sosiaalidemokraattina muistutan, hyvä hoiva on ihmisoikeus, ei arpapeli. Meidän on rakennettava järjestelmä, joka ei nojaa läheisten jaksamisen äärirajoihin, vaan toimii ennakoivasti ja oikea-aikaisesti jokaisen helsinkiläisen arkea kunnioittaen.

Sitten varhaiskasvatuksesta.

Arvioinnin mukaan Helsingin päiväkotitilat ovat pääosin fyysisesti saavutettavia ja tarjoavat pedagogisesti toimivia oppimisympäristöjä eri-ikäisille lapsille. Käyttäjäkokemuksessa nousi kuitenkin esiin tarve lisätä rauhallisia, rajattavia tiloja pienryhmätoimintaan. Tämän lisäksi tiedän, että varhaiskasvatuksen henkilökunnan toiveena on myös mahdollisuus rauhallisiin siirtymiin niin, että lapsiryhmät eivät vaeltele kuin hollituvassa päivän aikana paikassa toiseen. Tämä on valitettavasti tänä päivänä arkea monessa päiväkodissa ja vaikuttaa lasten keskittymiskykyyn ja rauhattomuuteen. Tähänkin tulee päiväkotien suunnittelussa tulevaisuudessa kiinnittää huomiota.

Tilojen huollon ja korjausten vastuunjako on osittain epäselvää, ja tiedonkulussa on puutteita niin henkilöstölle kuin huoltajille. Meidän on panostettava selkeämpään ja oikea-aikaisempaan viestintään.

Hyvät valtuutetut.

Lopuksi asunnottomuudesta.

Helsinki on onnistunut vähentämään asunnottomuutta merkittävästi ja hyvä niin, mutta työtä on vielä tehtävä erityisesti piilo-asunnottomuuden ja palvelujärjestelmän kehittämisessä. Piilo-asunnottomuus ei näy tilastoissa, mutta on todellinen ilmiö myös Helsingissä. Se koskettaa erityisesti nuoria, jotka nukkuvat kavereilla, mutta ovat virallisesti jossain osoitteessa; naisia, jotka eivät uskalla jäädä kotiinsa esimerkiksi lähisuhdeväkivallan vuoksi; maahanmuuttaja, joilla voi olla rajallinen tietämys palveluista, sekä sukupuolija seksuaalivähemmistöjä, jotka voivat jäädä ensisijassa näkymättömäksi tilastoissa. Eli siis kaikki ihmisiä, jotka elävät ilman pysyvää kotia, mutta eivät näy järjestelmässä. He ovat alttiina väkivallalle, hyväksikäytölle ja syrjäytymiselle.

Etsivä työ ja matalan kynnyksen asumisneuvonta ovat avainasemassa.

Tarvitsemme myös kohdennettuja palveluja sekä tarkempaa tietopohjaa ilmiön ymmärtämiseksi. Palvelujärjestelmää on katsottava kriittisesti. Ketkä jäävät ulkopuolelle ja miksi? Meillä on keinoja, kuten asunto ensin -malli, mutta nyt on varmistettava, että nämä keinot tavoittavat myös ne, joita ei heti nähdä. Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Valtuutetut.

Haluan ilmaista huoleni kulttuurista ja taiteesta viime vuoden perusteella sekä tulevaisuutta ajatellen.

Uskon, että maailman tilanne kääntää puheen kohti turvallisuuspolitiikkaa sekä talouskasvua ja muita uhkia, joita maailma nyt pitää sisällään. Keskustelun jalkoihin jää kulttuuri ja taide erityisesti, niiden valtava potentiaali kasvun tuottajana sekä hyvinvoinnin, sivistyksen ja yhteisen identiteettimme vahvistajana, kielen kivijalkana sekä siltana ihmisten välillä.

Elämme vahvan segregaation aikaa. Me tarvitsemme konkreettisten päätösten lisäksi taidetta yhdistämään meitä. Vain vahvat tunnekokemukset siitä, että kuulumme johonkin ja olemme yhtä, merkitsevät. Niitä tunnekokemuksia luo taide, kirjallisuus, teatteri, maalaukset, musiikki. Taiteilijat luovat meille työkaluja kestää tätä maailmaa ja pitävät yllä uskoa ja toivoa parempaan. Hallitus on näyttänyt mielipiteensä kulttuurista ja taiteesta. Kirjailija Antti Nylén kirjoitti tiistaina tarkasti Helsingin Sanomiin: ”Sivistysporvari on kuollut.” Onko? Ennen minäkin nojasin uskoon, että oikeistossa on ymmärrystä kulttuurille ja taiteille ja sivistykselle. Isoisäni oli vahva oikeistolainen, mutta kova taiteen kuluttaja ja aina paikalla seuraamassa, mitä ruohonjuuritason taiteessa tapahtui, koska siellä kasvavat tulevat suomalaiset taiteilijat. Olimme eri mieltä monesta asiasta, mutta emme koskaan taiteen merkityksestä. Helsinki ei saa tehdä samaa, mitä Suomen hallitus. Toivottavasti täällä valtuustossa olemme tästä samaa mieltä yli puoluerajojen.

Helsingin pitää olla avoimesti ja isosti kulttuuri- ja taidekaupunki. Helsingin pitää ymmärtää taiteen parantava vaikutus ja toimia niin, että jokaisella helsinkiläisellä on siihen varaa, se on kaikille saavutettavissa ja että ymmärretään oikeasti kulttuurin ja taiteen segregaatiota ehkäisevä vaikutus. Kirjojen arvonlisäveron nosto ja oluen halventuminen on minusta irvokasta ja kertoo sivistyksen ja arvostuksen puutteesta. Me voimme Helsingissä toimia toisiin.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Tästä arviointikertomuksesta löytyy hyviä huomioita, joita kaupunkilaisetkin ovat tuoneet esille aina eri tapaamisissa. On rauhoittavaa todeta, että sekä kunta-Helsingin että sotepe-Helsingin talous on edelleen pysynyt tasapainossa sote-uudistuksen tuomista rahoitusmuutoksista huolimatta. Harmillista vain on, että valtion taholta halutaan tänä vuonna rangaista sote-palveluja hyvästä taloudenhallinnasta, eikä pääkaupunkiseudun erityisiä haasteita tunnuta tunnistettavan aina.

Tärkeä nosto arviointikertomuksessa on katutöiden haittojen vähentäminen. Tätä asiaa olemme käsitelleet useiden valtuustokausieni aikana. Silti edelleen työmaat saattavat ihan keskusta-alueellakin seisoa hiljaisina pitkähköjäkin aikoja. Esimerkiksi Pohjois-Espan kaistavaraus piti päättyä vuodenvaihteeseen, mutta kaista on saatu vasta vähän aikaa sitten avattua. Yhden kaistan poistaminen on vaikuttanut liikenteen sujuvuuteen merkittävästi varsinkin ruuhka-aikoina. Aamuisin siellä on jonotettu, että pääsee sinne Mannerheimintielle. Toivottavasti tämä pitkään jatkunut yritys näiden katutöiden haittojen vähentämistä etenee nyt sitten tällä valtuustokaudella. Asunnottomuuskin on ollut pitkään ongelmana, eikä tilanteeseen ole aivan helppoa ratkaisua. Tarkastuslautakunnan suosituksista pidän hyvänä ehdotusta kohdentaa resursseja erityisesti päihteettömiin asumispalveluihin ja naisten asumiseen. Kodittomuus on vakava asia ihmiselle, olipa syy mikä tahansa, joten on hyvä, että tähän on nyt kiinnitetty huomiota.

Arviointikertomuksessa on otettu esille myös tärkeä asia iäkkäiden oikeaaikaisesta pääsystä kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoitoon. Siitä on täällä jo mainittukin. Kun esimerkiksi muistisairaus on edennyt riittävän pitkälle, tarvitaan ympärivuorokautista palvelua henkilön hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi. Mitä oikea-aikaisemmin ja paremmin asumis- ja hoitopaikka tai muu palvelu vastaa ikääntyneen ihmisen tarpeisiin, sitä vähemmän tulee tarvetta kalliille päivystystyyppisille tai raskaammille palveluille. Niinpä väestörakennemuutoksen eli väestön ikääntymisen hallintaan tarvitaankin Helsingissä kaikkien kaupungin toimialojen ennakoivia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Tarvitaan muun muassa sopivia esteettömiä asuntoja riittävän ajoissa jäljellä olevan toimintakyvyn tukemiseksi, kuten myös helposti saavutettavia kulttuuri- ja liikuntapalveluja sekä mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen ja niin edelleen.

Lopuksi kiitokset virkahenkilöille ja tarkastuslautakunnan jäsenille hyvistä nostoista arviointikertomuksessa. Kannatan tilinpäätöksen hyväksymistä. Kiitos.

Tack, ordförande.

Tilinpäätös ja tarkastuskertomushan kattavat koko kaupungin ja sen kaikki toiminnat. Siksi käytän tilaisuutta hyväkseni ja kysyn eräästä kiperästä asiasta. Smart Urban -niminen järjestö on tehnyt selvityksen niin sanotun lentopaikan perustamisesta Ilmalaan VR:n nykyisen varikon alueelle. No, Ilmala tietysti sopisi, mutta vain nimensä perusteella lentopaikan paikaksi. Kysyisin näin, jos puheenjohtaja sallii ja keskustelussa on mahdollista: Tunteeko kaupungin kaupunkiympäristötoimiala tämän hankkeen? Onko kuultu siitä? Miten se sopisi yhteen Malmin olemassa olevan lentoaseman sulkemisen kanssa? Ja sittenhän on vielä se Kivikon helikopteripaikka tai kenttä.

Uusi tarkastuslautakunta voisi vaikka selvittää tätäkin asiaa.

Kiitoksia.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Arviointikertomus oli taas mielenkiintoista luettavaa, ja siellä otettiin tosi ansiokkaasti huomioon asioita, joiden kohdalla meillä on todella tällä kaudella nyt vähän petrattavaa.

Mä kiinnittäisin muutamaan asiaan huomiota.

Yksi oli tämä keskusta-asuminen, josta täällä oli jo puhetta. Meidän pitää huomioida nyt se, että jotta me saadaan yrityksille asiakaskuntaa ja oikeasti pidetään ydinkeskusta asuttuna ja elävänä, muutenkin kuin tekoelävänä, niin meidän pitää myöskin mahdollistaa asukkaiden kotiin pääsy ja niiden parkkipaikkojen säilyminen siellä kotien lähellä. Ymmärrän toki, että haluatte ajaa autoilijat näihin parkkitaloihin, jotka nyt osaltaan ovat tyhjinä. Ymmärrän sen liiketalouden kannalta, mutta en ymmärrä sitä asukkaiden arjen sujuvuuden kannalta.

Toinen asia, mihin kiinnittäisin huomiota ja mikä liittyy myös alueellisesti asumiseen, on pienyritysalueiden säilyttäminen. Täällä onkin otettu huomioon pienteollisuustonttien pula, ja kannustan valtuutettuja miettimään tämänkin valtuustokauden aikana, että me säilytämme edes ne pienteollisuusalueet, jotka meillä vielä ovat jäljellä, ja mietimme niiden asumiskäyttöön saamista siltä osin, että yritykset tuovat myös ympärilleen asukkaita. Lisäksi meidän pitää pystyä kaavoittamaan alueet niin, että esimerkiksi terassiasuminen olisi näiden pienyritysrakennusten ylimmissä kerroksissa mahdollinen. Näinhän ei nyt ole kuin pitkän väännön jälkeen.

Sitten yksi asia on tämä vanhusten kotihoito. Siihen liittyy myöskin vaikeavammaisten kotona selviäminen riittävän hoivan, riittävän hoivahenkilöstön ja osaavan lääkinnällisen kuntoutuksen arvioinnin myötä. Tiedetään, että meidän kaupungissa asuu todella paljon ihmisiä, jotka ovat olleet Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen alaisina ja tämän uuden lainsäädännön mukaan ovat nyt pudonneet julkisen sektorin kuntoutuspalvelujen piiriin. Tai täytettyään 75 vuotta putoavat vielä vanhuspalvelun kuntoutuksen piiriin.

Tällä hetkellä he joutuvat aivan kohtuuttomalla vaikeudella löytämään itselleen oikeuden tähän lääkinnälliseen kuntoutukseen, jonka kaupunki heille armeliaasti suo. Se tarkoittaa sitä, että mikäli he eivät saa sitä riittävästi ja nimenomaan laadukkaasti ja myös valvottuna huom. – Kela valvoi aina palveluntuottajien kyvyn tehdä sitä työtä. – heidän kotona selviämisensä huononee. Ja me tulemme saamaan entistä enemmän omaishoidon tuen saajien väsymistä ja kotihoidon osaamattomuudesta johtuvaa laitostarvetta näille vammaisille, jotka ovat nyt ikävuosiensa ja toimintakykynsä säilymisen avulla pystyneet elämään vanhoiksi asti.

Neljäs asia on merellisyys. Merellisyys liittyy tähän keskustankin vetovoimaisuuteen. Meillä on tässä lähellä saaria, jotka ovat kaupungin omistuksessa. Meidän tulee voida turvata sinne liikennöinti ja riittävät palvelut, jotta myöskin keskusta-asukkaat saavat oikeasti helpon pääsyn niihin saariin. Kannatan muuten tämän tilinpäätöksen hyväksymistä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Helsingin tarkastuslautakunnan vuoden 2024 arviointikertomus antaa meille kattavan kuvan kaupungin nykytilasta, niin sen vahvuuksista kuin kehityskohteista. On hieno todeta, että koko kaupungin sitovista tavoitteista saavutettiin 64 prosenttia ja mittareista 74 prosenttia. Tämä on parannus edelliseen vuoteen verrattuna. Arviointikertomus osoittaa selkeästi, että Helsingin toiminta täyttää monelta osaa valtuuston asettamat tavoitteet. Vaikka onnistumme päättäväisesti, parantamisen varaa tietysti on vielä monellakin saralla.

Haluan vielä korostaa tätä tarkastuslautakunnan roolia, sillä välillä tuntuu, ettei sitä aina tunnisteta riittävästi osana kaupungin päätöksentekoa.

Tarkastuslautakunnalla on keskeinen rooli niin demokratian, toiminnan valvonnan ja läpinäkyvyyden kannalta. Arviointikertomus antaa meille arvokasta ja riippumatonta tietoa päätöksenteon tueksi. Mä toivon, että jokainen valtuutettu perehtyy huolellisesti vuosittain ilmestyvään arviointikertomukseen. Lisäksi haluan tietysti muistuttaa, että jokaisella valtuutetulla on mahdollisuus esittää omia aihe-ehdotuksia tarkastuslautakunnalle vuosittain. Suosittelen sitä tekemään.

Lopuksi haluan tietysti vielä kiittää tarkastuslautakuntaa ja erityisesti tarkastusviraston viranhaltijoita perusteellisesta ja asiantuntevasta työstä kaupunkimme eteen.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitoksia hyvistä puheenvuoroista, joita olen mielenkiinnolla uutena valtuutettuna kuunnellut ja lukenut arviointikertomusta tilinpäätöksen hyväksymisen perustaksi.

Haluan nostaa kolme kohtaa.

Ensimmäinen on se, että Helsingin kaupungin on kyllä hurjasti parannettava edunvalvontaansa maan hallitusta ja myös eduskuntaa kohtaan, kun hyvinvointialueiden rahoittamisesta on äänestetty tänään eduskunnassa hallituksen esityksestä ja päätetty, että tulevilta vuosilta Helsingin kaupungilta leikataan 35 miljoonaa rahoitusta sen takia, että näinä vuosina, joita nyt tässä käsittelemme, olemme saaneet Helsingissä aikaiseksi positiivisen tuloksen. En kuitenkaan näe tällaista liikkumavaraa Helsingin kasvupaineissa ja myöskään sote-palveluiden tuottamisessa, että tämä olisi mitenkään mahdollinen. Ja tiedämme, että valtionosuusjärjestelmä on uudistuksen kohteena, niin alleviivaan tätä edunvalvonnan tärkeyttä kaupunkilaisena. Ymmärrän, että täällä ei pitäisi olla samanlaista hallitus-oppositiopuolta, mutta ihmettelen, että tämä asiaa tätä paremmin ei kaupungin edunvalvonnassa ole onnistunut. Toisena kohtana haluan myös käyttää lyhyesti aikaa tähän tietomurron analyysiin. Se on tosi vakava asia, ja saatujen tietojen mukaan tärkeiden asioiden suojausta, yksityisiä tietoja ei ole kyetty suojelemaan ja tietoja on käsitelty löperösti. Kun kaupungin on välttämätöntä pystyä myös digitalisoitumaan ja hyödyntämään enemmän digitalisaatiota tulevaisuudessakin tekoälyä myöten, tietoturvasta on huolehdittava äärimmäisellä tarkkuudella. Ja aivan perusasioita, kuten tietojen käsittelyn minimisointi, mitä tietoja ylipäätänsäkään tallennetaan, on otettava huomioon. Ja kolmantena asiana. NEET-nuoria, nuoria ilman työpaikkaa, harjoittelua tai koulutusta on 14 000 alle 29-vuotiaita. Se on aivan liikaa.

Tack, ordförande. Ärade ledamöter. Hyvät valtuutetut.

Politiikassa me keskitymme helposti lyhyisiin aikajänteisiin. Me hahmotamme taloudenpitoa vuosissa tai kvartaaleissa ja valtuustokausia neljän vuoden sykleissä. Kun käsittelemme vuosittain tilinpäätöstä ja talousarviota, keskitymme niihin maailman murroksiin, jotka juuri silloin, sinä vuonna, tuntuvat kaikista akuuteimmilta. Pidemmällä aikavälillä vuosikymmenien tai jopa satojen vuosien aikana etenevät laajemman mittakaavan kriisit, kuten luontokato ja ilmastokriisi, jäävät tällaisessa nopeasyklisessä politiikassa helposti vähemmälle huomiolle.

Olen erittäin huolestunut siitä, miten ilmastokriisin ja luontokadon painoarvo politiikassa uhkaa jäädä pienemmälle tällä hetkellä. Meidän vastuumme päättäjinä on pystyä katsomaan myös pidemmälle ja hallittava myös hitaammin tapahtuvia muutoksia. Ympäristökriisien osalta olemme tässä kriittisesti jäljessä.

Siksi haluan nostaa talousarviosta esille sen, että on välttämätöntä, että investoimme kestävään kaupunkikehitykseen ja uskallamme katsoa myös vuosittaisia talouslukuja pidemmälle. Energiayhtiömme Helen on tehnyt merkittäviä investointeja pois saastuttavasta ja metsiämme hävittävästä energiantuotannosta lämmöntuotannon sähköistämiseksi. Tämä on äärimmäisen tärkeää ja oikea suunta. Valitettavasti omistajastrategiassamme asettamat kestävyystavoitteet päästöjen vähentämiselle sekä bioenergian kestävyyskriteereille eivät kuitenkaan ole Helenin osalta toteutuneet. Tässä tahtia on kiristettävä.

Sillä, millä yli 600 000 helsinkiläisen kodit lämpiävät, on aivan todella merkittävän suuri merkitys meidän luonnon ja ilmaston kannalta. Se on itse asiassa yksi niistä kaikista merkittävimmistä asioista luonnon ja ilmaston kannalta, mihin me tässä valtuustossa valtuutettuina voimme vaikuttaa. Kestävän energiantuotannon lisäksi meidän on investoitava myös jatkossa kestävään liikennejärjestelmään, raiteisiin, pyöräilyyn ja kävelyyn. Meidän on investoitava luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen sekä ilmastonmuutokseen varautumiseen. Meidän on investoitava sellaiseen kaupunkikehitykseen, jossa jokainen helsinkiläinen pystyy elämään tämän planeetan rajoissa ja pystyy elämään sellaista vähäpäästöistä ja luontoa kunnioittavaa elämäntapaa, jota suurin osa helsinkiläisistä myös haluaa elää. Tätä työtä on tehtävä taloussuhdanteesta ja muista ohimenevistä murroksista riippumatta. Siinä on kyse turvallisuudesta ja varautumisesta sekä vastuustamme tulevia sukupolvia ja tämän planeetan muita asukkeja kohtaan. Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan jäsenenä haluaisin nostaa esille Helsingin suuren haasteen eli lasten todellisuuksien eriytyneisyyden. Kun päiväkotien ja koulujen arjet eriytyvät toisistaan merkittävästi, myös meidän työntekijät usein äänestävät jaloillaan. Näin kurjuuden kierteet voivat syventyä toisilla alueilla äärimmilleen. Jos tällaiseen kehitykseen ei puututa, tuloksena meidän lasten tulevaisuudet eriytyvät ja lopulta rakennumme entistä vahvemmin luokkayhteiskunnaksi.

Keskeistä on kasvatuksen ja koulutuksen työntekijöiden työn arvostaminen. Arvostustahan me osoitetaan palkan lisäksi parhaiten sillä, että annetaan ammattilaisille työrauha ja mahdollisuus keskittyä pitkäjänteiseen työhön omassa yksikössään. Varhaiskasvatuksen määrärahat on laitettu niin tiukille, että yksi flunssakausi on tänä vuonna suistanut siihen tilanteeseen, että ollaan jouduttu tekemään sijaisjärjestelyrallia, joka on otettu henkilöstön hyvinvoinnista. Nämä eivät ole tietenkään pitkäkestoisesti hyviä ratkaisuja, vaan tulevat näkymään ehkä työntekijöiden sitoutuneisuutena.

Ylipäätään tähän segregaatiohaasteeseen me ei voida vastata kaupungissa koko 2000-luvun trendinä olleilla tuottavuustavoitteilla. Kasvatuksesta ja koulutuksesta leikkaamisen pitää nyt loppua, sillä lapsilta ei voida enempää säästää. Meidän tulisi laittaa kasvatukseen ja koulutukseen enemmän rahaa, ei vähemmän, jos me halutaan, että koko tämä meidän yhteiskunta voi hyvin. Tämä tehokkuusajattelu on näkynyt meillä esimerkiksi pienten yksiköiden lakkautuksina ja isojen satojen lasten päiväkotien rakentamisena. Tästä arviointikertomuksessakin puhutaan. Arviointikertomuksessa viitataan siihen, miten nämä kustannustehokkaat tilat eivät saa mennä pedagogisesti toimivien ja lasten tarpeiden mukaisten tilaratkaisujen edelle. Tarkastuslautakunta suosittelee, että meidän täytyy varhaiskasvatuksessa varmistaa se, että jokaisessa paikassa on riittävästi rauhallisia ja rajattuja tiloja. Tähän pitää kiinnittää tällä kaudella enemmän huomiota.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

On ihan mahtavaa, että Helsingissä ei enää polteta hiiltä. Se on valtava askel eteenpäin, suoranainen loikka kohti hiilineutraalia ja kestävää Helsinkiä, ja sitä on syytä juhlistaa. Mutta silti valitettavasti edelleen Helsingissä kaukolämpöä tuotetaan tavalla, joka on kestämätön, polttamalla biomassaa eli tuttavallisemmin puuainesta. Viime vuonna jo kolmannes kaukolämmöstä tuotettiin biomassaa eli puuta polttamalla. Tämä, kuten tarkastuslautakuntakin on huomauttanut, on vastoin viime kauden valtuustostrategiaa, joka täällä yhdessä neljä vuotta sitten sovittiin.

Monimutkaisista ja teknispoliittisista syistä biomassan polttaminen ei virallisesti aiheuta päästöjä, eli paperilla se ei haittaa hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista, mutta tästä huolimatta puun polttaminen tässä mittakaavassa on ympäristölle haitallista ja edistää luontokatoa. Talousmetsistä korjataan lahopuut poltettavaksi, vaikka ne olisivat luonnon monimuotoisuuden kannalta ihan elintärkeitä.

Tässä arviointikertomuksessa on tärkeä huomio näistä sertifioinneista, joiden suhteen Helenin pitää olla jatkossa tarkempi. Nyt käytössä oleva sertifiointi ei tutkimuksen mukaan ole kovinkaan tehokas osoitus siitä, että poltettua puuta käytettäisiin kestävällä tavalla. Luonnonsuojelun ja monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta on oleellista, että luonnon monimuotoisuuden suojeluun tähtäävät standardit ovat valittu niin, että ne ovat luotettavia indikaattoreita, ei ainoastaan kumileimasimia sille, että hakkuut vaan jatkuvat ihan business as usual, kuten ne ovat aiemminkin olleet.

Mä toivon, että tulevaisuuden Helsinki lämpeää sellaisella tavalla, joka ei tuhoa luontoa ja on aidosti kestävää.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun mä seuraan tätä keskustelua, niin ihan pakko todeta, että tämä hiljaisuus tuolta hallituspuolueiden edustajilta liittyen näihin eduskunnassa tänään hyväksyttyihin leikkauksiin on aika merkittävä ja sattuu ihan korviin. 35 miljoonan leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen siinä tilanteessa, jossa Helsinki on loppuviimein tehnyt asioita oikein, on aivan kohtuutonta. Sieltä erityisesti kokoomuksen riveistä luvattiin vielä vaalien alla, että tämä asia voi muuttua, mutta nyt näyttää siltä, että tämä on siirtymässä siihen kategoriaan, jossa sanotaan yhtä, tehdään toista ja nyt sitten helsinkiläiset lopulta maksavat laskun.

Tässä on kyse niin mittavasta edunvalvonnallisesta tappiosta ja epäonnistumisesta, että tätä olisi kyllä tosi hyvä, jos pystyttäisiin käymään kaupungin sisällä vielä vähän tarkemmin, että miten voidaan varmistaa, ettei näin käy enää tulevaisuudessa. Koska 35 miljoonaa on sellainen summa, johon meillä ei enää ole tulevaisuudessa varaa, että tällaisia leikkauksia tulee uudestaan. Tähän kiinnittäisin huomiota, kuten moni muukin täällä aikaisemmin puhunut.

Olisi hyvä kuulla nyt sieltä erityisesti kokoomuksen suunnalta näitä puheenvuoroja liittyen näihin sote-leikkauksiin.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Samaa ihmettelen, että oikealla puolella valtuutetut ovat erittäin hiljaa tästä sotepe-rahoituksen leikkaamisesta. Toivoisin, että teiltä tulisi jotain puheenvuoroja tähän liittyen.

Vaikka viime vuonna sotepe-Helsingin talous toteutui ennustetta paremmin, ovat varmasti tulevat vuodet todella tiukkoja. Tänään tosiaan Helsingin kokoomuksen kansanedustajat äänestivät Helsingin sotepe-rahoituksesta 35 miljoonan euron leikkauksen puolesta. Meidän sotepe-palveluiden toimivuus vaarantuu leikkausten myötä. Helsingin edunvalvonta sotepe-rahoituksen suhteen on epäonnistunut täysin. Toivon myös, että strategianeuvottelussa tarkastellaan uudestaan juuri tätä palomuuria, jotta voidaan ajoissa varautua pahimman varalle.

Asuntotuotannon tavoitteissa olemme jääneet jälkeen jo useamman vuoden ajan, samalla kun asunnottomuus on lähtenyt nousuun. Asunnottomien joukossa on uusia asunnottomia, kuten pienituloisia työssäkäyviä ja nuoria aikuisia. Hallituksen toteuttamat massiiviset sosiaaliturvaleikkaukset sekä asuntorahoituksen poistaminen ovat johtaneet kestämättömään tilanteeseen, jota joudumme tulevina vuosina ratkaisemaan. Meidän täytyy kasvattaa kaupungin asuntotuotantoa, jotta voimme taklata asunnottomuuden kasvua. Kiitos.

On sinänsä hienoa, että Helsinki on tilinpäätöksen perusteella taloudellisesti vakaa kaupunki. Haluaisin kuitenkin nostaa esiin, että tämä ei paljon lohduta niitä helsinkiläisiä, jotka päivittäin kamppailevat toimeentulon kanssa. Kaupungissamme asuu ihmisiä, joilla ei ole varaa käyttää joukkoliikennettä, harrastaa, syödä tasapainoisesti, ostaa kaikkia tarpeellisia lääkkeitä tai ylläpitää sosiaalisia suhteita osallistumalla illanviettoihin ja vaikkapa ystävien syntymäpäiville. Monelle myös vuokranmaksuongelmat aiheuttavat jatkuvan pelon häädetyksi tulemisesta. Osan kohdalla tämä uhkakuva myös toteutuu. Kun köyhät ihmiset puhuvat ongelmistaan, he saavat ratkaisuehdotukseksi hyvin usein, että no muuta halvempaan kaupunkiin. Köyhyys nähdään siis ihmisen omista valinnoista johtuvana ongelmana, ei rakenteellisena ongelmana, johon voimme vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Me täällä valtuustossa olemme toivottavasti yhtä mieltä siitä, että olemme pulassa, jos kaikki taloudellisten ongelmien kanssa painivat muuttavat toisiin kuntiin. Me tarvitsemme ravintolatyöntekijöitä, siivoajia, hoitajia, palomiehiä ja niin edelleen. Monella matalapalkka-alalla on jo nyt työvoimapula. Meillä ei ole varaa myöskään jättää työttömiä, syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä oman onnensa nojaan.

Köyhyys ei ole ongelma, joka ratkeaa itsestään, joten toivon, että tulevalla valtuustokaudella teemme kunnianhimoista politiikkaa yli puoluerajojen eriarvoisuuden vähentämiseksi. Esimerkiksi asumisen kalleus ja joukkoliikenne, joka ei ole saavutettavaa kaikille, ovat ongelmia, joihin tulisi puuttua heti.

Kiitos.

Hyvä puheenjohtaja ja arvoisat valtuutetut.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomusta oli todella antoisaa lukea tuoreena valtuutettuna.

Itsekin kasvatuksen ja koulutuksen tietomurron kohteena olleena ja todennäköisesti edelleen olevana luin erityisellä tarkkuudella kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ICT-hankintoihin liittyvän tekstin. Siellä todettiin, että arvioinnin yhteydessä ICT-hankinnoista vastaavalle henkilöstölle tehdyssä kyselyssä puolet vastaajista oli sitä mieltä, että ICT-palveluhankinnoissa on noudatettu ICT-palveluprosessia. Tämän tiedon pohjalta arviointikertomuksessa todetaan, että ICT-henkilöstön hankintaosaaminen on hyvällä tasolla. Täytyy sanoa, että hämmennyksen vallassa luin näitä rivejä ja ihmettelen Helsingin kaupungin matalaa tavoitetasoa. Onko todella niin, että hankintaosaaminen on hyvällä tasolla, jos puolet työntekijöistä kertoo noudattavansa hankintaprosesseja?

Helsingin koko kaupunki on valtava organisaatio. Tietojärjestelmäosaaminen ja tietojärjestelmien toimiminen ovat keskeisiä koko yhteiskunnan toiminnan kannalta. Tavoitetason tulisi olla kyllä 100 prosenttia sekä hankintaosaamisessa että tietojärjestelmiin liittyvässä osaamisessa kaiken kaikkiaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiinnitän huomiota vain yhteen kysymykseen tässä tarkastuskertomuksessa tai oikeastaan useampaan kysymykseen, joilla on keskenään yhteys.

Arviointikertomuksen mukaan, ja saman havainnon olen ollut mukana toteamassa sotepe-lautakunnassa, asunnottomuus on Helsingissä kääntynyt vuosien laskun jälkeen nousuun. Nousu on toistaiseksi varsin vähäistä, eikä nyt vielä ehkä huolestuttavaa, mutta suuntaa kannattaa aina tarkastella jo senkin takia, että tietää onko toimintaa tehostettava.

Samaan asiaan tavallaan liittyy se, että myös häätöjen määrä on lisääntynyt. Siinä voi pohtia sitä, että mikä osuus on sillä, että asumistuen tasoa on leikattu ja ihmisiltä edellytetään muuttamista halvempaan asuntoon ja muuta tällaista, joka epäilemättä luo epävarmuutta ja asettaa vaikeuksia henkilökohtaiseen ja perheen asumisen järjestämiseen.

Samaan aikaan on maan hallitus leikannut asuntojen tuotannon mahdollisuuksia, ja osittain sitä on tehnyt kaupunki itsekin. Ara-järjestelmä ja asumisoikeusjärjestelmä on valtion toimenpitein ajettu alas, ja Helsinki on tavallaan päättänyt lopettaa Hitas-järjestelmän, jota onneksi ei toistaiseksi ole toimeenpantu. Tämä kokonaisuus edellyttää voimakasta puuttumista asumistuotantoon tulevissa järjestelyissä.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Suomessa on nähty monella tapaa näivettymisen kierre. Työttömyys on ollut ennätyskorkealla. Tämä koskee myös korkeakoulutettuja työnhakijoita. Me saamme tehdä kovasti töitä sen eteen, että Helsingille ei käy näin huonosti, että me pystymme jatkossakin olemaan se niin kutsuttu tämän maan talouden ja hyvinvoinninkin veturi. On kuitenkin todettava, että nuorilla on aivan poikkeuksellisia vaikeuksia löytää töitä ihan koulutuksestakin riippumatta monilla aloilla.

Sote-rahoitusta leikataan Helsingistä. Myöskin esimerkiksi tutkimusrahoitusta, joka myös Helsingille on merkittävä tekijä, leikataan. Ihmisten toimeentulosta on leikattu ihan poikkeuksellisella tavalla. Ihmisillä ei ole varaa perustarpeisiin. Näitä kohtaamisia meillä kaikilla varmasti on ollut vaalikentillä.

Kaupungilla on käytössään kuitenkin joitain keinoja, joilla me voimme pyrkiä siihen, että Helsinki on houkutteleva kaupunki jatkossakin. Olemme jossain määrin onnistuneet hyvin kaavoituksessa. Meillä on siltahankkeita, jotka yhdistävät kaupunkia eri tavoin, sen eri kaupunginosia, mutta arkkitehtuurilta ja rakentamisen laadulta meidän täytyy vaatia enemmän niiltä toimijoilta, jotka tätä kaupunkia rakentavat. Voimme verrata ja toivottavasti vertaammekin itseämme sellaisiin kaupunkeihin, kuten Tukholma ja Kööpenhamina, jotka edelleen houkuttelevat ja kutsuvat viihtymään monilta osin myös arkkitehtuurin kannalta. Tässä tavoitetaso toivottavasti korkeammalle.

Lisäksi perusasiat täytyy saada kuntoon. Meillä täytyy olla sijaisia kasvatuksessa ja koulutuksessa. Meillä täytyy olla lapsilla koulukirjoja. Väestön kasvu edellyttää myös sen, että kun me teemme esimerkiksi hienoja investointeja, kuten Jätkäsaaren uimahallin, ja sen vuokra lisää käyttömenoja, me myöskin niitä käyttömenoja lisäämme, jotta emme joudu leikkaamaan aivan ilmeisistä asioista.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Månsson esitti tässä kysymyksen, ja siihen voin todeta, että Kympin toimialalla alailmatilaa koskevat asiat, jotka ovat hyvin ajankohtaisia ja keskeisiä tällä hetkellä monesta eri syystä, ovat meillä valmistelussa ja keskiössä nyt, kun tehdään näitä selvityksiä ja viedään asioita eteenpäin. Kiitoksia.

Kiitos, puheenjohtaja.

En ole kokoomuksen kansanedustaja, eikä meistä moni täällä muistakaan valtuutetuista istu eduskunnassa, mutta sen verran sanoisin tästä soteperahoituksesta, että rahoitus ei niissä ongelmissa koskaan riitä. Sen tarve on loputon. Meidän on pakko rohkeasti miettiä, mikä on vaikuttavuus ja terveyshyöty sille rahalle, mitä me käytämme sotepe-alueella.

Meidän pitää myös saada meidän ihan normaali hoitopolkujärjestelmä toimimaan nimenomaan kansalaisten hyödyksi eikä niin, että kansalaiset ainakin puhelinpalveluissa ja monessa muussa koetaan pelkäksi haitaksi siellä työntekijöiden työaikana. Meidän pitää uskaltaa mahdollistaa ne pienet rahat, jotka meillä on jäljellä, siihen missä saadaan suurin vaikuttavuus myöskin henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa.

Meillähän on kaupungilla itsellämme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu. Meidän pitää myöskin olla rohkeampia ja aidosti, aikuisten oikeasti toteuttaa ne ennaltaehkäisevät ja varhaisen puuttumisen keinot, joilla tunnetusti saadaan tuettua yksilön omaakin vastuuta tiettyjen sairauksien puhkeamisen siirtämisessä tai kokonaan ehkäisyssä. Siinä meillä on parantamisen varaa, oli meillä rahaa tai ei.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ensinnäkin arvostan, että valtuutettu Karhuvaara täällä vastasi näihin vaatimuksiin siitä, että myös hallituspuolueiden edustajat osallistuisivat tähän keskusteluun näistä sote-rahoista, jotka Helsingiltä nyt hallitus ikävästi ryövää. Siitä olemme varmasti täysin yhtä mieltä, että vaikuttavuus on tärkeää. Keskeisin ongelma kuitenkin on se, että Helsingissä on todella mietitty tässä vuosien varrella, miten sote-taloutta tasapainotetaan ja jouduttu tekemään kipeitäkin päätöksiä. Ja näistä päätöksistä hallitus sitten palkitsee meitä sillä tavalla, että rahoja viedään pois. Tällä rahalla saataisiin aika monta terveyskeskuskäyntiä esimerkiksi. Eli kyse on siitä, että me ollaan hoidettu taloutta hyvin, mutta sitten meitä rankaistaan siitä. Mikä on se meidän, mutta ylipäänsä minkään muun hyvinvointialueenkaan kannustus hoitaa sote-taloutta jatkossa hyvin? Tämä on se kysymys.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Helsingin tulee olla meidän kaikkien kaupunki. Helsinki kasvaa merkittävästi vuosittain, joka haastaa meitä niin palveluiden saatavuuden kuin rakennusmaan löytämisen kanssa. Väestönkasvun prosenttimuutos oli 1,5 arvioiden 1,2 sijaan. Helsinki siis houkuttaa muuttajia.

Palvelujen lisäksi julkisen liikenteen toimivuus on arjen ehdoton edellytys. Meillä tulee olla täällä Helsingissä selkeä näkemys siitä, millaiseksi me haluamme julkista liikennettä kehittää. Helsingin on panostettava julkisen liikenteen kokonaisuuteen määrätietoisella omistajaohjauksella, laatimalla pitkän tähtäimen strategisia tavoitteita ja panostamalla kokonaisuuteen myös rahallisesti. Ei ole oikein, että käyttäjät maksavat julkisen liikenteen käyttämisestä niin ison siivun, että se vaikuttaa jo julkisen liikenteen houkuttelevuuteen. Osalle lippujen hinta on myös yksinkertaisesti liian kallis. Tähän meidän tulee kiinnittää huomiota.

Investointeja tehtiin Helsingissä ja Kaupunkiliikenteessä viime vuonna lähes miljardilla eurolla. Tämä on todella paljon, mutta kaikilla on tarkoituksensa toimivan kaupungin rakentamisessa. Investointeja tehtiinkin rakennuksiin, katuihin ja liikenneväyliin sekä suuriin liikennehankkeisiin. Helsingillä on varaa rakentaa uutta kaupunkia ja toteuttaa väestönkasvun ja toimivan arjen edellyttämiä ratkaisuja jatkossakin.

Yksi keskeinen joukko, johon meidän tulee kiinnittää huomiota koko ajan enemmän, on lapset ja nuoret. Tarkastuslautakunta suosittelee arviointikertomuksessaan muun muassa sitä, että päiväkoteihin varataan riittävästi rajattavia rauhallisia tiloja. Lisäksi lautakunta suosittelee, että päiväkotien korjauksista ja muutostöistä tiedotettaisiin ajoissa päiväkotien käyttäjillä ja perheillä. Aika kohtuullinen vaatimus, sanoisin. Käytännössä tämä on välttämätöntä.

Helsinki on kokoluokaltaan omaa mittaluokkaansa, ja meillä yksittäiset asuinalueet ovat suurempia kuin kunnat keskimäärin Suomessa. Tämä haastaa toimialojen perustyötä ja varsinkin yhteistyötä. Tilakysymys kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on ihan keskeinen perheiden ja lasten arjen sujuvuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Meidän onkin ratkaistava lasten ja nuorten tarvitsemien tilojen toimivuus viipymättä yhteistyössä Kaskon ja Kympin välillä ja käyttäjiä kuunnellen. Ehdotan toimialoille säännöllistä yhteistyötä, jotta nuorimmat helsinkiläiset saavat sekä toimivat tilat että tiedon tilojen muutoksista perheidensä kanssa. Näin vältytään yllätyksiltä ja lisätään kaikkien asukkaiden tunnetta toimivasta kaupungista.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

On hienoa, että tarkastuslautakunnan kertomukseen on sisällytetty pätkä tästä tietomurrosta, joka siis on Suomen historian mittavin tietomurto. Tässä on just julkaistu tutkintaryhmäraportti, mistä on uutisoitu tällä viikolla, ja onhan nämä aika käsittämättömiä, mitä sieltä selvisi. Itse olin kokemassa Vastaamon tietomurtoa niin, että siinä vuoti omat henkilötiedot ja monen asiakkaan henkilötiedot aikanaan. Se kokemus, että sun henkilötunnus on mennyt ties mihin ja muita tietoja. Tässä Helsingin murrossahan vuosi henkilötunnuksia, osoitteita, kansalaisuus, uskontokunnat. Se on aikamoinen kokemus, että ne tiedot ovat tuolla jossain ja ihminen joutuu yksin selvittämään näitä asioita ja hoitamaan eteenpäin.

Toivon, että Helsingissä tähän reagoidaan. Tämä on tosi iso juttu. Tässä raportissa selvisi muun muassa, että tämä murto tapahtui 2014 vuosimallin reitittimen kautta, jota ei ollut päivitetty. Kesti viisi päivää, että näihin havaintoihin, jotka ensimmäisen kerran huomattiin, reagoitiin ja niistä kerrottiin eteenpäin. Tässä nykyisessä turvallisuusympäristössä tämä on jotenkin tosi hurja tapahtuma. Toivoisin, että tähän reagoidaan tosi määrätietoisesti ja tällaista ei pääse tapahtumaan enää isommin.

Toivon myös, että tästä Helsingin tietomurrosta otetaan oppia muualla Suomessa virastoissa, kunnissa, kaikessa mahdollisessa.

Kiitos.

Kiitos.

Helsinki on tosi monin tavoin upea ja ihana kaupunki, ja mä uskon, että moni täällä tunnistaa sen. Samaan aikaan häätöjen ja asunnottomuuden kasvu, huumeiden käytön lisääntyminen, ihmisten tyytymättömyys terveydenhuoltoon, mielenterveysongelmat, segregaatio, liikenneköyhyys ja luontotoimien riittämättömyys on asioita, joiden on saatava meidät pysähtymään ja miettimään meidän päätöksentekoa.

Alkaneella kaudella mä toivon, että me vauhditetaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon lisääntymistä huolehtimalla saavutettavista peruspalveluista sisältäen joukkoliikenteen, kohtuuhintaisesta asumisesta, perheiden hyvinvoinnista, kulttuurista, taiteesta, ilmastotoimista ja tärkeän ja monimuotoisen ja asukkaille elintärkeän luontomme suojelusta. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Muutama sananen tästä arviointikertomuksesta ikääntyneiden hoidon osalta. Täällä kertomuksessa todetaan, että tarkastuslautakunta suosittaa kotihoidon henkilökunnan osaamisen kasvattamista, ja se on epäilemättä tarpeen. Tässä arviointikertomuksen tekstissähän nousi pieni epäily siitä, että osataanko kotihoidosta riittävällä herkkyydellä käynnistää pitkäaikaishoidon prosesseja, jotta vanhus pääsisi oikeanlaiseen hoitoon.

Täällä myös todetaan siitä, että Helsingin tavoitteena ei ole ympärivuorokautisen hoidon paikkojen määrän kasvattaminen. Toki viime vuosina ne paikat ovat lisääntyneet, ja näin pitää ollakin. Kyllä mun mielestä meidän pitää varautua siihen, että meillä on jollakin tavalla olemassa sitä kapasiteettia, koska meidän väestö ikääntyy kuitenkin. Meillä tulee olemaan kasvava tarve näille ikääntyneiden ympärivuorokautisille paikoille, koska ei voi myöskään olla niin, että vanhukset ovat huonokuntoisina siellä kotona riittämättömän avun varassa.

Mä toivon, että me nyt alkaneella kaudella oikeasti paneudutaan siihen, miten me saadaan nyt ja tulevaisuudessa hoitopaikat vanhuksille riittämään niin, että kenenkään ei tarvitse olla turvattomasti peloissaan yksin kotona. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvä valtuusto.

Helsingin kaupungin talous on vakaalla pohjalla, ja saimme viime vuonna runsaasti lisää asukkaita. Yhä useampi haluaa muuttaa Helsinkiin. Työ, opiskelu ja pääkaupungin loputtomat mahdollisuudet tuovat ihmisiä tänne. Moni toivoo voivansa perustaa täällä perheen tai tuoda perheensä luokseen. On tärkeää, että rakennamme hyvää kaupunkia lapsille ja perheille. Kuten tilinpäätös kertoo, Helsingissä meillä on ollut mahdollisuuksia investoida lapsiin, nuoriin ja koulutukseen. Tästäkin huolimatta meillä on edelleen työtä, että saamme koulujen ja päiväkotien kaikki perusasiat kuntoon.

Minkälaiselta lasten ja nuorten tulevaisuus Helsingissä pitäisi näyttää? Ensimmäisenä, hyvä kaupunki lapsille on olemassa elinkelpoisena nyt syntyville lapsille sadankin vuoden päästä. Meidän on ratkottava ilmastokriisiä ja luontokatoa vaikuttavin toimin. Lasten on voitava liikkua, kulkea ja leikkiä kaupungissa. Suomessa ja Helsingissä on myös ainutlaatuisen arvokasta, että lapset voivat kävellä itsenäisesti kouluun ja harrastuksiin. Rakennetaan kaupunkia, jossa pidämme tästä kiinni.

Helsingissä jokainen lapsi on yhtä arvokas ja jokaisella tulee olla yhdenvertaiset oikeudet oppia. Meidän täytyy vahvistaa lähikouluja ja antaa työrauhaa opettamiseen ja oppimiseen jokaisessa helsinkiläisessä koulussa. Tämä tarkoittaa, että koulutuksen rahoituksen perustan on oltava vahva. Toteutamme alkavana lukuvuonna myös oppimisen tuen uudistusta. Se on merkittävä ponnistus, ja tavoitteena on kunnianhimoisesti parantaa lasten ja nuorten oppimiseen saamaa tukea.

Lasten ja nuorten terveydenhuollon on oltava tasa-arvoista. Ihmisten luottamuksen rapautuminen suomalaiseen terveydenhuoltoon näkyy kasvavissa terveysvakuutuksissa. Lapsille ja myös aikuisille otetaan yhä enemmän vakuutuksia. Meidän on pystyttävä parempaan.

Perusterveydenhuollon on oltava toimiva kaikille ja sairastuneiden lasten on aina päästävä hoitoon.

Toivon, että jatkamme tälläkin valtuustokaudella pitkäjänteistä työtä hyvän lasten ja nuorten kaupungin puolesta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat.

Kiitos kaikille puheenvuoroista ja kannanotoista.

Etenkin ryhmäpuheenvuoroissa on nostettu esiin kaupunkimme talouden tasapainon tärkeys. Nostaisin siksi esiin yhden, ehkä hieman julkisuudessa epäsuositun työkalun, jolla pystymme helposti lisäämään kaupunkimme budjettiin väljyyttä. Verotus.

Helsingin kunnallisveroprosentti on maamme pienimpiä, 5,3. Tulevaisuudessa sitä täytyy olla mahdollista tarvittaessa nostaa, jos esimerkiksi palvelut kaikkein heikoimmille ovat vaakalaudalla. Jos lääkäriin ei pääse ajallaan, jos julkisen koulutuksen taso ja tilat eivät pysy kunnossa, jos asunnottomuus kasvaa, jos vammaisista ja vanhuksista ei pystytä pitämään huolta, jos tärkeisiin infrahankkeisiin ei käyttötaloudessa enää ole rahaa.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Helsingin vuoden 2024 tilinpäätös kertoo kaupungista, joka kasvaa, investoi ja uudistuu ja on samalla taloudellisesti vakaa, mutta samalla se kertoo myös yhdestä olennaisesta epäkohdasta. Helsinkiä kyllä edistetään, mutta ei kaikki sen asukkaat edellä eikä kaupungin taloudellinen vakaus ei ole todellisuus, joka konkretisoituu meidän kaikkien arjessa.

Noin 20 prosenttia helsinkiläisistä on alle 30-vuotiaita. Jos mukaan lasketaan myös alle 15-vuotiaat, puhutaan jopa kolmasosasta kaupunkilaisista. Tässä salissa meillä on velvollisuus ei vain katsoa näitä kolmasosaa silmiin, vaan aktiivisesti osallistaa heitä voidaksemme kasvaa, investoida ja uudistua myös heille mieluisella tavalla.

Tiedämme, että alle 30-vuotiaiden työttömyys kasvoi. Tiedämme myös, että asunnottomuus on nousussa ja erityisesti nuoret ovat siellä edustettuina. Ne eivät ole pelkkiä lukuja, vaan tarkoittavat hyvin konkreettisesti, että yhä useampi nuori ei löydä paikkaansa kaupungissa, jonka tulisi palvella heitä eikä toisinpäin, ja jonka tulevaisuus lepää heidän harteillaan. Kun päätöksenteko nojaa oletuksiin, ikäluokkien välisiin kuiluihin sekä keskiluokkanormiin, niin he, jotka ovat vasta rakentamassa elämäänsä ja yrittämässä luovia polkuja, jäävät innovaatioiden ja vakauden ulkopuolelle.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Täällä on puhuttu jo hyvin monista näkökulmista, ja pyrin välttämään toistamasta niitä rajoittumalla vain yhteen yksityiskohtaan.

Valtuutettu Merinen ja jotkut muutkin viittasivat jo Kaskon tietomurtoon ja siihen, miten näin on voinut käydä. Tämä kertoo siitä, miten digitaaliset järjestelmät, digitaalinen infrastruktuuri on yhä suuremmassa roolissa kaikessa toiminnassa. Kyse ei ole pelkästään tietoturvasta, vaan myös siitä, ovatko järjestelmät käytettävissämme silloin, kun tarvitsemme niitä.

Meillä on lukemattomia erilaisia järjestelmiä, joiden puuttuminen saattaisi halvaannuttaa kaupungin palveluita tai vähintäänkin vaikeuttaa niitä merkittävästi. Tähän liittyy joitakin hyvinkin hankalia kysymyksiä. Nimittäin monet Helsingin käyttämät palvelut, mukaan lukien pääsynhallintajärjestelmät, ovat riippuvaisia Euroopan ulkopuolella osin pilvipalveluissa pyörivistä järjestelmistä.

Me tiedämme nykyään elävämme valitettavan epävarmassa maailmassa, jossa niihinkään asioihin, mihin on ennen voinut luottaa, ei välttämättä voi. Esimerkiksi Microsoft sulki taannoin kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjän sähköpostin, koska Yhdysvaltojen viranomaiset sitä halusivat. Me emme tietenkään ole kansainvälinen rikostuomioistuin, mutta myös Helsingin toiminnassa meidän täytyy herätä miettimään sitä, mihin kaikkeen olemme riippuvaisia, mihin kaikkeen Euroopan ulkopuolella pyöriviin järjestelmiin ja Euroopan ulkopuolella päämajaansa pitäviin yhtiöihin olemme riippuvaisia ja miten voimme hallita näitä riippuvuuksia. Ei niin, että voisimme katkoa niitä, mutta niin, että olemme varautuneet tilanteeseen, jossa jokin järjestelmä ei olekaan saavutettavissa.

Itse kutsun tätä digitaaliseksi huoltovarmuudeksi, että meillä on myös kriisitilanteisiin valmius ja suunnitelmat, miten toimia digitaalisessa maailmassa. Enkä puhu nyt sotatilanteista, vaan matalamman intensiteetin kriisitilanteista, joita tässä maailmassa näyttää valitettavan paljon syntyvän ja joissa vaikka jotkut asiat toimivat, toisiin asioihin tuleekin yllättäviä hankaluuksia. Tein tähän liittyen myös aloitteen järjestelmään koskien digitaalista huoltovarmuutta ja varautumista.

Kiitos, jos voitte allekirjoittaa.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Tässä on tosi hyviä puheenvuoroja tähän tietomurtoon liittyen käytetty jo, mutta pidän nyt omankin. Kyseessähän ei ole vain tekninen ongelma, vaan turvallisuuteen liittyvä, sanoisin, kriisi, josta on otettava opiksi. Varautuminen ja valvonta ei voi olla mitenkään sivuroolissa kaupungin asioiden hoitamisessa. Kuten valtuutettu Rydman viittasi meidän ryhmäpuheessa johtamiseen, Helsingissä tarvitaan parempaa ja vahvempaa johtamista ja tarvitaan myös riippumatonta tarkastustoimintaa ja ennen kaikkea kykyä toimia nopeasti myös viestinnässä tällaisissa kriisitilanteissa, mutta myös niiden niin sanotussa jälkihoidossa. On myös tullut mediassa näitä viestejä, että tietoja on käyty katsomassa. Ihmisten tietoihin ilman lupaa, ja sitten ihmiselle tulee viesti siitä, että tietoja on käyty katsomassa ja sen jälkeen se on yksin sen asian kanssa. Mitä se tarkoittaa? Käytetäänkö niitä johonkin? Tällaisiin asioihin, tähän viestintään pitää oikeasti panostaa enemmän.

Nämä kyberuhkat ja -hyökkäykset ja kaikki tällaiset tietomurrot ovat tätä päivää, ja Helsingin tehtävä on varmistaa, että se ei enää koskaan joudu tällaiseen Kaskon tyyppiseen tietomurtotilanteeseen.

Kiitos.

Kiitoksia, puheenjohtaja.

Tämä asia ei liity itse tähän vitoskohdan kysymykseen, mutta liittyy sillä tavalla kuitenkin kokonaisuuteen, että toivoisin, että nämä ponnet ja kaikki esitykset, puheenjohtaja lukisi sieltä, koska meillä on tosiaan joillakin edustajilla, kuten itselläni, teknisiä ongelmia. En pääse lainkaan katsomaan ponsiesityksiä ja muuta sen sellaista. Pyytäisin jotakin, puheenjohtaja vaikkapa, kertomaan aina, mitä siellä lukee.

Kiitos.