Kaupunginvaltuusto · 18.6.2025

Lastenlinnan asemakaavan muutos, Taka-Töölö, Lastenlinnantie 2 (nro 12902)

Diaarinumero: HEL 2021-000123
Esittelijä: Kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 14511 sekä katualueen asemakaavan muutoksen 24.9.2024 päivätyn piirustuksen numero 12902 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Keskustelu

5 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)

Valtuutettu Ilkka Taipale Lastenlinna on köyhän kansan rakentama, sodan jälkeen symbolinen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli sen takana. Sitä rahoitettiin muun…

Arvoisa puheenjohtaja.

Lastenlinna on köyhän kansan rakentama, sodan jälkeen symbolinen.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli sen takana. Sitä rahoitettiin muun muassa kahvin myynnillä, jota saatiin parilla laivalla Suomeen pula-aikana. Nyt kaava on hyväksytty. Se on siitä hyvä, että asiassa päästäisiin eteenpäin. Olen yrittänyt saada Lastenlinnan HUSin uudelleen käyttöön joko poliklinikkoina, lastenosastoina tai toimistotiloina, ja keskustellut Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa, voisivatko he tulla sinne takaisin.

Lastenlinnan saneeraus maksaisi noin 40 miljoonaa euroa, mahdollisesti 50. Ei tätä enempää, ja rahoitus voidaan osittain tehdä sillä, että myydään purettavien rakennusten tontit asuinrakentamista varten. HUSilla on noin 40 000 neliömetriä vuokrattua tilaa muualla, joka voitaisiin palauttaa Lastenlinnaan. Sitä ei ostaneet kapitaaliset sijoittajat. Se jäi HUSille käteen. HUSilla on suuri määrä tarpeita, ja sata arkkitehtiä ja sata lääketieteen johtajaa vetosivat Lastenlinnan säilyttämisen puolesta terveydenhuollon käytössä.

Toivon, että me edettäisiin tähän suuntaan vastaisuudessakin eikä annettaisi sitä pelkästään ulkopuolisten toimistojen tai liike-elämän käyttöön.

Valtuutettu Hilkka Ahde Ilkka Taipaleen tapaan tämä Lastenlinna on mulle hyvin rakas. Toimin sen varapuheenjohtajana Lastenlinnan viimeisessä kuntainliiton…

Kiitos, puheenjohtaja.

Ilkka Taipaleen tapaan tämä Lastenlinna on mulle hyvin rakas. Toimin sen varapuheenjohtajana Lastenlinnan viimeisessä kuntainliiton liittohallituksessa 80–90-luvulla, kunnes se vuonna 1997 liitettiin Hyksiin osaksi lasten ja nuorten sairaalaa. Tämä siis kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti kertakaikkisen upea ja uniikki rakennus muistetaan parhaiten arkkiatri Arvo Ylpön työpaikkana. Toimihan hän sen ylilääkärinä peräti 43 vuotta. Siellä oli 12 kerrosta, ja en tarvinnut aikoinaan mitään kuntoportaita, kun joka kerta kokoukseen mennessäni juoksin ne portaat ylös.

Mä olen ollut todella surullinen siitä Ilkka Taipaleen tavoin, että sille ei ole löytynyt käyttöä. Mun pelkona alkoi olla jo se, että se rapistuu kokonaan. Sydän itkee todella verta, ettei HUS löytänyt sille käyttöä ja nyt siihen tulee liiketiloja ja asuntoja. Se on mielenkiintoista, koska Helsinki on aina pitänyt tiloja sopimattomana asumiseen. Mutta summa summarum olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että tällä tavalla tämän kaavamuutoksen myötä tälle hienolle rakennukselle löytyy uusi elämä.

Valtuutettu Pentti Arajärvi Voin lämpimästi yhtyä niin valtuutettu Taipaleen kuin Ahteen puheenvuoroihin. Lastenlinna on ainutlaatuinen rakennus, ja sillä on…

Arvoisa puheenjohtaja.

Voin lämpimästi yhtyä niin valtuutettu Taipaleen kuin Ahteen puheenvuoroihin. Lastenlinna on ainutlaatuinen rakennus, ja sillä on ainutlaatuinen historia. Se on sodan jälkeen rakennettu lapsille. Se on ulkokuoreltaan jo koristeltu sitä silmällä pitäen, että se on lastensairaala. Nimenomaan se torni ja sitten toisaalta se kaareva rakennuksen osa siinä Lastenlinnantien varressa. 50luvulla rakennettu rakennus, joka nyt tehdään mahdolliseksi purkaa ja rakentaa asuinrakennukseksi, voisi toimia juuri siten kuin valtuutettu Taipale totesi, eli rahoittaa sen historiallisen torniosan ja kaarevan osan remontoinnin. Näyttää nyt kuitenkin siltä, että sitä on turha sen enempää haikailla kuin todeta, että HUS tekee siinä kyllä itselleen vahingon, ettei ota tätä käyttöön. Se olisi aivan pätevää käyttötilaa sellaiseen toimintaan, joka ei vaadi erityisiä lääketieteellisiä laitteita, laboratorioita, röntgeneitä tai muita vastaavia. Rakennuksessa on toiminut lastenpsykiatria aikanaan. Minäkin olen ollut siellä töissä opiskeluaikana nimenomaan lastenpsykiatrisella osastolla, ja se omalla tavallaan oli jo silloin varsin toimiva kokonaisuus.

En nyt kuitenkaan lähde tässä esittämään asian palauttamista, kun se ilmeisesti ei kuitenkaan johtaisi siihen, että toiminta voitaisiin säilyttää siellä lääketieteellisessä käytössä.

Valtuutettu Ilkka Taipale · vastauspuheenvuoro Puheenjohtaja. Kyllä se lääketieteellisessä käytössä voidaan säilyttää. Lääketiede tarvitsee myös toimistoja vastaavia tiloja, ja niitä on…

Puheenjohtaja.

Kyllä se lääketieteellisessä käytössä voidaan säilyttää. Lääketiede tarvitsee myös toimistoja vastaavia tiloja, ja niitä on ulkopuolelta vuokrattu varsin paljon. Minä sanon sen näin päin. Sosiaalidemokraatit hävisivät nämä kunnallisvaalit noin 3 000 äänellä. Jos olisimme voittaneet, Lastenlinna säilyisi terveydenhuollon käytössä. Me tietysti tyydymme kansan päätökseen, mutta tämän on köyhä kansa rakentanut lapsia varten ja lastenpsykiatria mahtuisi sinne edelleen varsin hyvin toisin kuin Laakson sairaalaan, jossa on aikuispsykiatrian osana.

Valtuutettu Pentti Arajärvi Tuon valtuutettu Taipaleen puheenvuoron jälkeen voi tietysti toivoa, että se toimistokäyttö, mikä rakennukselle ilmeisesti tässä tulee,…

Arvoisa puheenjohtaja.

Tuon valtuutettu Taipaleen puheenvuoron jälkeen voi tietysti toivoa, että se toimistokäyttö, mikä rakennukselle ilmeisesti tässä tulee, voisi olla HUSin toimintaa. Mutta se nyt sitten on tulevaisuuden asia. Ehkä Helsingin edustajat HUSin hallinnossa voivat toimia tämän tavoitteen hyväksi.

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS), joka sijaitsee Lastenlinnantiellä Taka-Töölössä. Tontin käyttötarkoitus muuttuu Liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa asumista (KA-1). Kaavaratkaisu mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan entisen sairaalan korttelin osoittamisen uuteen käyttöön. Alkuperäisen 1940-luvun rakennusvaiheen osuus torneineen suojellaan myös tärkeimpien sisätilojensa osalta. Stenbäckinkadun ja Linnankoskenkadun varren 1950-luvun laajennusosien tilalle suunnitellaan pääosin asumiskäyttöön osoitettavaa täydennysrakentamista valtakunnallisesti merkittävään Taka-Töölön rakennettuun kulttuuriympäristöön sovittaen. Uudisrakennukset on sijoitettu paikalleen siten, että ne sopeutuvat osaksi rakennuskokonaisuutta. Alkuperäinen, suojeltava Lastenlinnan rakennus osoitetaan pääosin toimitilakäyttöön. Kaavaratkaisun keskeisiä tavoitteita on saada tontin arvokkain rakennusosuus käyttöön ja peruskorjattua suojelutavoitteet huomioiden. Uuden lastensairaalan valmistuttua Lastenlinnalle ei ole enää ollut käyttöä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lastensairaalana ja se on ollut tyhjillään useamman vuoden ajan. Keskeisiä tavoitteita on myös täydennysrakentaminen hyvin saavutettaville alueille. Kaavaratkaisu mahdollistaa 12 000 k-m² liike- ja toimitilaa sekä asuntoja. Asuntokerrosalaa on mahdollista tehdä kaavan mukaan korkeintaan noin 6 000 k-m² ja tällöin toimitilakerrosalaa noin 6 000 k-m². Tontin tehokkuusluku on 1,6. Asukasmäärän lisäys on noin 150. Päätökset kaavaratkaisun pohjana Kaavaratkaisu edesauttaa Kasvun paikka -kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista siten, että kaupunkirakennetta kehitetään kestävästi, ensisijaisesti uudistamalla ja täydentämällä olemassa olevaa rakennettua ympäristöä huomioiden alueiden erityispiirteet. Ratkaisulla tavoitellaan suojellun rakennuksen säilymistä ja tilojen aktivoimista uuteen monipuoliseen käyttöön. Samalla tuetaan alueen palvelutarjonnan kehittymistä. Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista edistämällä asuntotuotantoa AM-ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen. Alueen lähtökohdat ja nykytilanne Voimassa olevassa asemakaavassa (vuodelta 1987) alue on merkitty sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuealueeksi (YS). Lastenlinnan rakennuksen alkuperäiset 40-luvun osat on suojeltu sr-1 merkinnällä: tornirakennus, kaareva osa ja näitä yhdistävä matala nivelosa. Lastenlinnan sairaala on valmistunut arkkitehtien Elsi Borgin, Otto Flodinin ja Olavi Sortan suunnitelmien mukaan v. 1948. Lastenlinnan julkisivuja on elävöitetty poikkeuksellisen koristeellisilla, rappaukseen reliefinä tehdyillä kuvioilla sekä veistoksilla. Laajennusosat on rakennettu v. 1959. Piha-alueet on suunnitellut puutarha-arkkitehti Bengt Schalin. Suunnittelualue kuuluu Meilahden sairaala-alueen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Rakennukset ovat olleet tyhjillään jo useamman vuoden ajan. Korttelialue on yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa. Kaavaratkaisun kustannukset Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Asemakaavamuutos nostaa tontin arvoa. Kaupunki saa yksityisessä omistuksessa olevien tonttien osalta maankäyttökorvauksia. Maankäyttökorvauksista on sovittu maanomistajan kanssa käydyissä erillisissä neuvotteluissa ja maankäyttösopimus on allekirjoitettu 12.4.2025. Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin. Viranomaisyhteistyö Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa: Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Museovirasto, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala. Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat rakennussuojeluun ja uudisrakentamisen sovittamiseen tontin alkuperäisiin rakennusosiin ja ympäristöön sekä vesijohto- ja viemäriverkostoihin. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että uudisrakennukset sopeutetaan Lastenlinnan kulttuurihistoriallisesti sekä rakennustaiteellisesti arvokkaaseen alkuperäiseen rakennukseen sekä Taka-Töölön rakennettuun kulttuuriympäristöön korkeudeltaan, massoittelultaan ja julkisivuiltaan. Alkuperäisen rakennusosan julkisivujen arvokkaiden ominaispiirteiden ja tontin rakenteiden sekä tärkeimpien sisätilojen suojelumääräykset merkitään asemakaavaan. Mielipiteet Mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta saatiin neljä kappaletta, ja ne kohdistuivat uudisrakentamisen tapaan, kerroksellisen kokonaisuuden säilyttämiseen, tontin rakennusten ja rakenteiden suojeluun, yritysten tiloihin sekä lintujen turvallisuuteen ja elinoloihin. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että uudisrakennukset sopeutetaan Lastenlinnan kulttuurihistoriallisesti sekä rakennustaiteellisesti arvokkaaseen alkuperäiseen rakennukseen sekä Taka-Töölön rakennettuun kulttuuriympäristöön korkeudeltaan, massoittelultaan ja julkisivuiltaan. Alkuperäisen rakennusosan julkisivujen arvokkaiden ominaispiirteiden ja tontin rakenteiden sekä tärkeimpien sisätilojen suojelumääräykset merkitään asemakaavaan. Suunnitelma mahdollistaa monipuolisesti erikokoisten liike- ja toimitilojen sijoittumisen tontille. Lintujen turvallisuutta varmistetaan törmäysriskiä koskevan kaavamääräyksen avulla. Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL/alueidenkäyttölaki 65 §) 26.2.–26.3.2024 Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Kaavaehdotuksesta tehtiin yksi muistutus, joka kohdistui lintujen rakennuspesäpaikkoihin. Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat hiilijalanjäljen arviointiin, meluntorjuntaan ja torniosan ääneneristävyyden varmistamiseen suojelutavoitteet huomioiden sekä ilmanlaatuasioiden käsittelyyn. Lausunnoissa todettiin, että kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) osalta ja se turvaa ansiokkaasti arvokkaan sairaalarakennuksen sisätilojen ja ulkoasun sekä piha-alueen suojelutavoitteet. Lausunnoissa todettiin myös suojelumääräysten asianmukaisuus, uudisrakennusten riittävä sopeuttaminen ympäristöön ja tontin vanhoihin rakennuksiin sekä valmiiden vesihuoltolinjojen tilanne. Lausunnossa tuotiin esille, että on tärkeää, että torni säilyy korkeimpana korttelin dominanttina. Lausunnot saatiin Helen Sähköverkko Oy:ltä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) sekä kaupunginmuseolta. Helen Sähköverkko Oy:llä ei ollut huomautettavaa. Lisäksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa. Museovirasto ilmoitti, että lausunnon antamisesta vastaa kaupunginmuseo. Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksesta ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin. Kaavan tavoitteet huomioon ottaen, kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä esitettyjen huomautusten johdosta. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ei tehty muutoksia julkisen nähtävilläolon jälkeen. Aineistoon tehdyt muut täydennykset on esitetty kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Tarkemmat perustelut Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta. Toimivalta Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginhallitus 09.06.2025 § 410

Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto hyväksyy 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 14511 sekä katualueen asemakaavan muutoksen 24.9.2024 päivätyn piirustuksen numero 12902 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula

Kaupunkiympäristölautakunta 24.09.2024 § 478

Esitys Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle 24.9.2024 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12902 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelia 14511 sekä katualuetta. Lisäksi lautakunta päätti ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutukseen. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 ([poistettu]), sekä internet-sivuilla: https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2022-008715 ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa kehottaa asemakaavoituspalvelua laskuttamaan hakijalta kaavan hyväksymisen jälkeen kaavan laatimis- ja käsittelykustannukset seuraavasti: HUS-yhtymä: 10 000 euroa Käsittely Esteelliset: Risto Rautava (hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohta) Kaupunkiympäristölautakunta valitsi yksimielisesti sekä puheenjohtajan että varapuheenjohtajan ollessa estyneitä tässä asiassa, iältään vanhimman läsnä olevan jäsenen johdolla tilapäiseksi puheenjohtajaksi Katri Penttisen. Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Laura Viljakainen ja tiimipäällikkö Sinikka Lahti. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta. Esittelijä kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 25.3.2024 Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Lastenlinnan asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tontin käyttötarkoitusta muutetaan mahdollistamaan toimitila- ja asuinrakentaminen. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Lastenlinnan sairaala on valmistunut arkkitehtien Elsi Borgin, Otto Flodinin ja Olavi Sortan suunnitelmien mukaan vuonna 1948. Lastenlinna koostuu korkeasta, pyöreämuotoisesta sairaalarakennuksesta ja siihen liittyvästä matalasta siipirakennuksesta. Julkisivuja on elävöitetty poikkeuksellisen koristeellisilla, rappaukseen reliefinä tehdyillä kuvioilla sekä veistoksilla. Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS), joka sijaitsee Lastenlinnantiellä Taka-Töölössä. Tontin käyttötarkoitus muuttuu Liike- ja toimisto-rakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa asumista (KA-1). Kaavaratkaisu mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan entisen sairaalan korttelin osoittamisen uuteen käyttöön. Kaavaselostuksen mukaan alkuperäisen 1940-luvun rakennusvaiheen osuus torneineen suojellaan tärkeimpien sisätilojensa osalta. Stenbäckinkadun ja Linnankoskenkadun varren 1950-luvun laajennusosien tilalle suunnitellaan pääosin asumiskäyttöön osoitettavaa täydennysrakentamista valtakunnallisesti merkittävään Taka-Töölön rakennettuun kulttuuriympäristöön sovittaen. Uudisrakennukset on sijoitettu paikalleen siten, että ne sopeutuvat purettujen rakennusten lailla osaksi rakennuskokonaisuutta. Alkuperäinen, suojeltava Lastenlinnan rakennus osoitetaan pääosin toimitilakäyttöön. Kaavaratkaisun keskeisiä tavoitteita on saada tontin arvokkain rakennusosuus käyttöön ja peruskorjattua suojelutavoitteet huomioiden. Uuden lastensairaalan valmistuttua Lastenlinnalle ei ole enää ollut käyttöä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lastensairaalana ja se on ollut tyhjillään useamman vuoden ajan. Kaavan keskeisiä tavoitteita on myös täydennysrakentaminen hyvin saavutettaville alueille. Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa ja kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan hakemuksesta. Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1987 Lastenlinnan tonttia koskee merkintä sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue YS. Kaavassa Lastenlinnan alkuperäinen rakennusvaihe eli Lastenlinnantien varren torniosa jalustoineen ja kaareva, kolmikerroksinen hoitolaosa on suojeltu merkinnällä sr-1 suojeltava rakennus. Alkuperäinen sisäänkäynti ja sen katos on suojeltu erikseen kt/s-merkinnällä ja määräyksellä suojeltava katos. Lisäksi asemakaavassa on annettu määräys: ”YS-korttelialueen luonnonkivimuurit, koristeaiheiset portit, rakennusten luonnonkiviset tukimuurit ja seinät sekä piha-alueen kiveys tulee säilyttää.” 1950-luvulla valmistuneita laajennusosia ei ole suojeltu. Helsingin yleiskaavassa 2016 alue on merkitty kantakaupunkialueeksi C2. Kaupunginmuseon kanta Kaupunginmuseo on lausunut asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (14.3.2023). Museo on myös osallistunut kaavahankkeeseen liittyviin neuvotteluihin sekä käynyt katselmuksilla kohteessa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja rakennustaiteellisesti merkittävän entisen lastensairaalarakennuksen käyttötarkoituksen muutos toimitila- ja asuinkäyttöön on vaativa tehtävä. Kaupunginmuseo on laatimassaan muistiossa Suojelutavoitteet Lastenlinnan uutta käyttöä varten (28.2.2019) nostanut esiin suojelutavoitteita, jotka ovat olleet lähtökohtina asemakaavan muutoksessa Lastenlinnan alkuperäisten 1940-luvun rakennusosien suojelumääräyksille. Kaavaselostuksen mukaan Lastenlinnan alkuperäinen vuonna 1948 valmistunut rakennusosa muureineen, portteineen ja luonnonkiviladontoineen säilyy suojeltuna asemakaavan muutoksessa. Suojelu ulottuu myös vanhan lastensairaalarakennuksen tärkeimpiin sisätiloihin. Kaavassa edellytetään lisäksi arvokkaiden sisätilojen huonekohtaista inventointia, jotta uusi toiminta saadaan sovitettua arvokkaisiin sisätiloihin. Piha-alueilla säilytetään ramppirakennelma sekä alkuperäisen pihasuunnitelman mukaiset istutukset ja puusto. Lastenlinnan vanhimman 1940-luvun rakennuksen sr-1 suojelumerkintä on päivitetty asemakaavan muutoksen yhteydessä muotoon: ”Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti erityisen arvokas suojeltava rakennus. Suojelu koskee rakennuksen alkuperäisiä tai niihin verrattavia rakenteita, rakennusosia ja arvokkaita sisätiloja. Rakennuksessa tehtävät korjaustyöt ja muutokset eivät saa heikentää sen arvoa tai hävittää sen ominaispiirteitä. Rakennusta ei saa purkaa.” Museo katsoo, että asemakaavan muutoksen suojelumääräyksissä on huomioitu Lastenlinnan rakennuksen ja ympäristön kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot ja toteaa esitettyjen suojelumääräysten olevan asianmukaiset. Lastenlinnan vanhaan säilytettävään osaan esitetään asemakaavassa uusia toimintoja. Alkuperäinen 1940-luvun rakennus koostuu kolmesta erilaisesta osasta: tornista, kaarevasta nelikerroksisesta osasta ja näitä yhdistävästä nivelosasta. Viitesuunnitelman (Lahdelma & Mahlamäki architects, 24.1.2024) mukaan torniin ja tornin jalustaan esitetään potilas- ja tutkijahotellia aputiloineen. Viitesuunnitelman yleiskuvauksen mukaan Lastenlinnan koristeellinen julkisivurappaus kunnostetaan ja julkisivut säilytetään ennallaan. Myös suojeltaviksi esitetyt sisäosat säilytetään ja kunnostetaan. Tornin tilojen osalta keskikäytävän paikka ja mittakaava säilyy, mutta huoneiden ovet uusitaan. Huonejako noudattaa kuitenkin viitesuunnitelman mukaan tornin alkuperäisen huonejaon periaatetta. Huoneisiin rakennetaan peseytymistilat. Torniosaan esitetään myös uutta hissiä. Nelikerroksisen kaarevan rakennuksen osan maantasokerrokseen sijoittuu viitesuunnitelmassa coworking-tiloja ja asumisen aputiloja, ylimpiin kerroksiin asuntoja. Viitesuunnitelmassa neljännen ja viidennen kerroksen tilat on yhdistetty kaksikerroksisiksi asunnoiksi. Kaarevien keskikäytävien paikka ja mittakaava säilytetään ja palautetaan alkuperäisen luonteiseksi, mutta asuntoihin asennetaan uudet ovet. Kaarevan osan länsipään merenlahden suuntainen julkisivuosa palautetaan alkuperäisen luonteiseksi. Nivelosaan sijoittuu rakennuksen pääsisäänkäynti ja toisen kerroksen ravintola keittiöineen, joiden tilat ja ilme säilytetään. Asemakaavanmuutos mahdollistaa 1950-luvun laajennusosan purkamisen. Lastenlinnan laajennusosat, nk. A- ja B-osat, rakennettiin 1950-luvun lopulla Elsi Borgin suunnitelmien mukaan. Borg oli jo eläkkeellä työn vastaanottaessaan, joten laajennusosa piirrettiin Kaisa Harjanteen ja Maija Suurlan perustamassa arkkitehtitoimistossa. Harjanne ja Suurla myös jatkoivat suunnittelutyötä Borgin kuoleman jälkeen. Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (13.2.2023) mukaan vuonna 1959 rakentuneiden laajennusosien kunto on selvitysten mukaan vanhempia osia heikompi. Lastenlinnan tulevaa käyttöä käsittelevissä ennakkoneuvotteluissa museo katsoi, että 1950-luvun laajennusosien purkamista voidaan tutkia, sillä laajennusosat eivät ole arkkitehtonisesti ja laadullisesti niin merkittävä, kuin Lastenlinnan alkuperäiset osat. Kaavaratkaisun mukaiset uudisrakennusosat sijoittuvat kiinni katutilaan Stenbäckinkadulla ja säilytettävän kivimuurin taakse Linnankoskenkadulla. Purettavien 1950-luvun rakennusten tilalle rakennettavat uudisrakennukset on sijoitettu viitesuunnitelman mukaan paikalleen siten, että ne sopeutuvat osaksi rakennuskokonaisuutta. Stenbäckinkadun varren uudisrakennus on viisikerroksinen, rapattu betonirunkoinen asuinkerrostalo. Uudisrakennusten julkisivujen päämateriaali, rappaus, täydentää vanhojen koristerapattujen rakennusten kokonaisuutta. Linnankoskenkadun varren kivimuurin takana oleva matala rakennus puretaan ja purettavan rakennuksen tilalle rakennetaan kaksikerroksinen rivitalotyyppinen asuinrakennus. Rivitalo avautuu pääosin pihan suuntaan, toisesta kerroksesta on näkymät kivimuurin yli meren suuntaan. Asuinrakennukset yhdistyvät matalalla jalustaosalla toisiinsa kadunkulmassa. Suunnittelualue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009) Meilahden sairaala-alue. Lastenlinnan rakennus kuuluu lisäksi kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Kaavaselostuksen mukaan uudisrakennus sovitetaan korkeudeltaan ja julkisivuiltaan lähiympäristön olemassa olevaan rakenteeseen ja erityisesti tontin suojeltuun alkuperäiseen rakennukseen. Kaupunginmuseo pitää ehdottoman tärkeänä, että Lastenlinnan torni jää selvästi korkeimpana korttelin dominantiksi. Kaupunginmuseo katsoo, että asemakaavan muutoksen ehdotuksessa uudisrakennukset on sopeutettu riittävässä määrin kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaseen ympäristöön sekä tontin vanhoihin suojeltuihin rakennuksiin. Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutoksen ehdotuksesta.

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 31.01.2024 § 6

Päätös Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12902 pohjakartan kaupunginosassa 14 Taka-Töölö. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset. Päätöksen perustelut Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan: Asemakaavan numero: 12902 Kaupunginosa: 14 Taka-Töölö Kartoituksen työnumero: 59/2023 Pohjakartta valmistunut: 29.12.2023 Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N2000 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset. Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)