Valtuutettu Atte Kalevan aloite hiilijalanjäljen raja-arvon ottamiseksi käyttöön esirakentamisen vähähiilisyyden ohjaamisessa

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos kaupunginhallitukselle tästä aloitevastauksesta. Kiitos myös kaupunkiympäristölautakunnalle.

Olen vähän siinä hämmästynyt siitä, että periaatteessahan tämä on hyvä asia. Tulkitsen tällaista aloitevastausta, että siellä katsottiin, että tämä olisi hyvä, mutta sitten katsottiin, että tämä olisi mahdoton tehdä. Eli ei voitaisi laskea tätä esirakentamista eli maanalaisen infran rakentamisen vähähiilisyyttä etukäteen, koska ei tiedetä, mitä sieltä maan alta paljastuu. Tämä on mun mielestä vähän ontuva selitys, koska kyllähän me nyt kuitenkin aika hyvin tiedetään, minkälaiset ne rakennusolosuhteet siellä ovat. Se ei ole hassua, että me kiinnitämme huomiota sen maanpäällisen rakentamisen vähähiilisyyteen. Sehän on ihan hyvä asia, ja Helsinki on tekemässä aika isojakin toimia tämän vähähiilisyyden eteen muun muassa se, että lopetetaan kivihiilen poltto. Sehän on valtava juttu.

Sitten kuitenkin rakennuksissa tähän maanalaiseen ja esirakentamiseen me ei lasketa näitä sen takia, että niitä muka ei voitaisi jotenkin tietää etukäteen. Kyllähän nyt aika tarkasti kuitenkin, niin kuin sanoin, tunnetaan nämä olosuhteet täällä ja myös se maanalainen voidaan selvittää, minkä tyyppistä maata siellä on ja miten paljon se tarvitsee, jotta voitaisiin ohjata sitä rakentamista sellaisille alueille ensisijaisesti, joissa tämä vähähiilisyys olisi helpompi toteuttaa. Mun mielestä taseeseen pitäisi kuulua myös tämä, että tähän esirakentamiseen otettaisiin sopiva raja-arvo. Ei sen tarvitse olla tietenkään sellainen, että se estäisi rakentamista, mutta se, että se ohjaisi sitä sinne vähähiilisyyden suuntaan.

Nämä perusteet tässä vastauksessa, mä en ihan täysin nyt kyllä sitä voi ymmärtää, että miksi muka sitä ei voida tehdä, jos sitä ei voida täysin varmasti laskea etukäteen. Hiukan erikoista.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Selvennän eroa rakentamisen näkökulmasta. Ydinkysymys ei ole niinkään se, kuinka tarkkaan voidaan tietää, vaan se, että siinä, missä talo on suunnilleen samanlainen kaikkialla ja kaikille asuinrakennuksille Helsingissä voidaan asettaa yhteinen raja-arvo, raja-arvot esirakentamiselle täytyisi olla tonttikohtaisia. Ja se on käytännössä hirvittävän paljon työläämpää. Sen sijaan tämä ajatus, mitä Kaleva nosti puheenvuorossaan, siitä, että me voimme arvioida aluetasolla, kuinka hiili-intensiivistä minnekin rakentaminen on, sitä voidaan tehdä ja tehdäänkin ja kannattaa tehdä. Mutta siitä ei saa samanlaista velvoittavaa raja-arvoa tonttikohtaisesti kuin meillä on asuinrakentamiseen itse talojen osalta, koska talot voidaan kaikkialla tehdä suunnilleen samaan tapaan, esirakentamista ei.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos arvostamalleni valtuutettu Kivekkäälle tästä hänen selvennyksestä. Ymmärrän tämän totta kai, että se asia on juuri näin, että se maanpäällinen osuus voidaan selkeämmin, kun se on kuitenkin universaali lähes kaikkialla. Mutta tässä olisi nimenomaan tarkoitus se, että jos sitä voidaan selvittää ja niin kuin selvitetäänkin jossain määrin, mutta sehän ei ole sillä tavoin ohjaava kuin sen pitäisi olla. Sitä tällä aloitteellani yritin saada aikaan, että se myös ohjaisi sitä rakentamista niissä määrin kuin nyt on järkevää ohjata sinne alueille, missä se voitaisiin tehdä vähähiilisemmin.

Se minua ihmetyttää tässä, kun Helsingissä käännetään pieniäkin kiviä jokaista kiveä, että saataisiin tätä vähähiilisyyttä edistettyä, mutta tässä kohtaa sitä ei tehdä. Se ihmetyttää minua, että minkä takia ei. On epäkonsistenttia tämä kaupungin toiminta tässä. Sitä haluaisin kysyä, että mistä tämä johtuu. Kiitos.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ensinnäkin kiitos valtuutettu Kalevalle hyvästä aloitteesta.

Ajattelen itse, että myös kaupunkiympäristölautakunnassa tämä aloite antoi meille hyvän mahdollisuuden käydä läpi sitä, millä kaikilla tavoilla, millä metodeilla ja minkälaista työtä toimialalla tehdään sen esirakentamisen päästöjen laskemiseksi. Ehkä sen haluaisin vielä alleviivata, että tässä vastauksessa ei suinkaan lähdetä siitä, etteikö sitä esirakentamisen päästöä voisi itse asiassa kaikilla sijainneilla vähentää ja tätä työtä nimenomaan tehdään Helsingissä.

Mutta se yksi yhteinen raja-arvo pitäisi ehkä asettaa jollekin sellaiselle tasolle, että se ei kaikkialla olisikaan ohjaava. Koska jossain, missä esirakentamisen päästökuorma ei ole kovin korkea kaupungin mittakaavassa, kuitenkin niissäkin paikoissa kannattaa tehdä vähähiilisiä ratkaisuja esirakentamisen osalta. Lisäksi tähän tietenkin liittyy se, että kun meillä on maankäytön suunnittelussa niin monenlaisia kysymyksiä, että joissain kohdissa, missä on tehty vertailua nimenomaan esirakentamisen päästöistä, voi sanoa, että ne ovat juuri metsäiset ja kallioiset alueet, joissa esirakentamisen hiilijalanjälki olisi matala. Sitten taas on ollut luontoarvoihin liittyviä syitä, että juuri näille alueille ei ole haluttu ohjata erityisen paljon rakentamista.

Ehkä sen haluaisin tässä vielä todeta, että Helsinkihän on ollut erittäin aktiivinen ja monella tavalla edelläkävijä ja myös tässä valtakunnallisessa laskennassa ollut yksi niistä aktiivisista toimijoista, jotka ovat vieneet eteenpäin sitä esirakentamisen päästövähennystyötä, joka on äärimmäisen tärkeää, koska esirakentamisen päästöthän voivat olla joissain tapauksissa suuremmat kuin itse sen rakennuksen rakentamisen päästöt. Sen takia tämä on erittäin tärkeä aihealue.

Ajattelen itse, että Malmin lentokentän ystävät ovat olleet tässä kova ja hyvä kirittäjä, koska itse asiassa ensimmäinen tavoitetaso päästöjen laskulle on asetettu nimenomaan Malmin alueelle, jossa se päästötavoite on asetettu niin, että kun on ensin tehty ensimmäinen arvio esirakentamisen päästöistä, sen jälkeen olemme asettaneet tavoitteeksi sen, että toteutuneiden päästöjen pitää olla vähintään puolet vähemmän kuin se ensimmäinen arvio. Ja nyt näyttää siltä, että tullaan varmasti pääsemään huomattavasti alemmaksi.

Tämä kehitystyö sitten tietenkin näkyy kaikkialla muualla. Helsinki on ainoa ja ensimmäinen kaupunki Suomessa, joka on kieltänyt kalkkisementin käytön kokonaan. Tässä kehitystyössä on palattu uudelleen siihen, että käytetään aktiivisemmin puupaaluja siellä, missä se on mahdollista. Yhteistyössä Aaltoyliopiston kanssa selvitetään myös perustamiseen muita sideaineita kuin, joita perinteisesti on käytetty. Ja itse asiassa voi olla mahdollista löytää tulevaisuudessa sellaisia perustamismenetelmiä, jotka ovatkin hiilinieluja, eivätkä enää päästölähteitä. Eli voi kyllä sanoa, että Helsinki tekee aktiivista vähentämistyötä, mutta tämä vastaus on sanonut sen, että yksi raja-arvo ei ehkä vielä ratkaisisi tätä.

Ajattelen myös itse, että seuraavan valtuuston ilmastotoimissa esirakentamisen päästöjen pitää olla hyvin isossa roolissa. Varmasti sinne löydetään mahdollisimman tiukka, mutta kuitenkin erilaiset olosuhteet huomioon ottava tapa työskennellä tämän päästövähennyssektorin parissa.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos, arvoisa apulaispormestari Sinnemäki tästä asiantuntevasta ja kattavasta vastauksesta. Varmasti näin juuri on, niin kuin sanottiin tässä, että se on. Hyvä, että tätä työtä tehdään, että esirakentamisen päästöjä kaikilla alueilla vähennetään. Onhan se niinkin, että eihän se rakentaminen voi ohjautua pelkästään esirakentamisen luvun perusteella, vaan on muitakin. Esimerkiksi luontoarvoja ja muitakin arvoja.

En tee tästä palautusehdotusta enkä pontta enkä mitään. Hyväksyn tämän vastauksen, vaikka edelleen tietynlainen inkonsistentti tuulahdus tässä leijailee kieltämättä, mutta tällä nyt mennään. Tämä kyllä vahvistaa myös osaltaan sitä, mistä olen täällä aikaisemminkin sanonut, että valtuustoaloitteilla minun tietääkseni ei kukaan muu kuin suuresti arvostamani valtuutettu Arhinmäki ole saanut tuloksia aikaan ja hänelläkin tuli vain kerran puolessatoista vuodessa mitään siitä eteenpäin. Kyllä se vähän sellaista täällä näyttää tämä olevan, mutta teinpä nyt kuitenkin tämän. Jos se kiritti toimialalla jonkinlaista keskustelua, nosti tätä vähänkään esiin, niin onhan se hyvä jo silloin. Täytyy olla sitten tyytyväinen siihen.

Kiitoksia apulaispormestarille ja koko toimialalle tästä.