Puotilan metroaseman alueen asemakaavan muutos (nro 12919) (sisältää liikennesuunnitelman)

Olen pian jo päättämässä tässä nykyisessä tehtävässäni, mutta silti vielä en osaa odottaa sopivaa määrää sekunteja, että nämä diat näkyisivät.

Ihan muutama kuva ja muutama huomio tästä yhdestä tämän kevään varmasti tärkeimmistä asemakaavoista, Puotilan metroaseman ympäristön asemakaavoista. Tämähän on kaava, joka ei ole herättänyt mitenkään loputtomasti ristiriitoja. Kriittisiä huomioita kyllä on tullut, ja tietenkin meillä välillä ehkä verrattuna muihin Suomen kaupunkeihin mittakaavat ovat niin erilaisia, että tässäkin on kuitenkin 1 100 asukkaan kodit jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Eli itse asiassa kuitenkin aika isokin kaava-alue.

Tässä kaavassa voi sanoa, että on myönteistä se, joka tässä nyt ehkä erityisesti sanotaan, että se on hyvinkin pinnalla, että teemme tässä todellakin uutta asumista, liiketilaa paikalle, jossa tällä hetkellä on asfalttikenttiä. Tämä alue on ollut väliaikaisessa käytössä. Siellä on ollut aiemmin toimitilakaavoja, jotka eivät sellaisenaan ole toteutuneet. Siellä sitten on ollut pysäköintiä ja erilaista väliaikaista toimintaa, mutta tässä alue muuttuu rakennetuksi uudenlaiseksi kaupunkimaiseksi ympäristöksi.

Tämä Puotilan ja Puotinharjun alueelle sijoittuva kaava kytkeytyy kokonaisuudessaan laajempaan Itäkeskuksen alueen kehittämiseen, josta seuraavalle valtuustolle on tulossa itse asiassa useita kaavaehdotuksia, joista yhtenä suurimpana Stoan ja Puhoksen ympäristön kaava. Tällä hetkellä Itäkeskus on elävä kauppakeskus, se on tärkeän joukkoliikenteen solmukohta, mutta tarkoituksena on, että tulevien vuosien ja itse asiassa varmaan muutaman vuosikymmenen aikana, se kehittyy eläväksi, käveltäväksi, monipuoliseksi, urbaaniksi keskustaksi. Sellaiseksi keskustaksi, jonka koko itäinen Helsinki ansaitsee.

Tässä näkyy vähän sitä hahmotelmaa, täällä on vähän korkeampaa rakentamista. Jonkin verran tavallisen mittakaavaista sijoittuu molemmille puolille Itäväylää.

Sitten ajattelin tästä lautakunnan käsittelyprosessista nostaa muutaman seikan. Tässä näkyy nyt ihan peruslukuja. Mainitsinkin, että 1 100 asukasta. Ajattelin siis nostaa tästä kaavaehdotusvaiheesta muutaman seikan, mitä lautakunnassa korostimme sen tähden itse asiassa, että nämä ovat asioita, joista myös täällä valtuustossa on keskusteltu. Teimme useita jatkosuunnitteluohjeita kirjauksina siinä vaiheessa, kun kaava meni nähtäville. Tässä yksi koski arkkitehtuuria, että siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota kaavamääräyksissä ja että inspiraatiota ja referenssejä tulee hakea tästä ympäröivästä rakenteesta ja rakennuskannasta. Liikenneturvallisuuteen, Itäväylän ylittämiseen kiinnitettiin huomiota myöskin, ja kattomuodot olivat erikseen mainittuja. Sekin on asia, josta täällä valtuustossa on keskusteltu. Tässä näkyy kaavan liiteaineistoa. Jos joku on ehtinyt katsoa tai haluaa jossain vaiheessa palata tutustumaan, niin täällä on tehty analyysi ympäröivän alueen kaupunkikuvallisista ominaispiirteistä. Haettu sieltä sitä, että mikä kaikki täällä ympäristössä on tyypillistä. Täällä on monenlaista. Kysymyshän ei ole yksiulotteisesta alueesta, vaan sieltä löytyi eri aikakausia ja eri materiaaleja ja eri tyylisuuntiakin.

Sitten itse asiassa kaavamääräysten tasolla on määrätty näistä materiaaleista sillä tavalla, että näiden tulevien rakennusten ominaisuudet tulevat liittymään eri puolille sitä ympäröivää rakennetta. Ja vielä on päädytty siihen, mitä itse asiassa aika paljon nyt viime aikojen kaavoissa on ollut, että edellytetään myös kattomuodoilta vaihtelevuutta tai jotain tiettyä mallia. Tässä kaavassa on päädytty siihen, että edellytetään vaihtelevia kattomuotoja, eli että katot eivät voi olla keskenään kaikki samanlaisia ja ne eivät voi kaikki olla tasakattoja. Tässä näkyy pienoismallista yksi hahmotelma. Voi olla lopputulos toisenlainenkin, mutta joka tapauksessa se ei missään nimessä voi olla sellainen, että kaikki katot olisivat tasakattoja.

Tässä vielä havainnekuvaa tuolta kaava-alueelta kävely-ympäristöstä. On kiinnitetty huomiota myös siihen tällä kaava-alueella, että tänne pystyy istuttamaan puita, jotka voivat kasvaa suuriksi. Täällä on sellaista maanvaraista tilaa.

Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa puheenjohtaja.

Tässä kaavaselostuksessa, kun luin sitä, niin jäi ihmetyttämään tämä liityntäpysäköinnin tilanne nyt ja jatkossa. Tällä hetkellähän siellä on tämän kaavaselostuksen mukaan yhteensä 338 liityntäpysäköintipaikkaa, minkä lisäksi tietysti kadunvarsipysäköinti siinä Puotilan metrokadulla. Sivulla 16 sanotaan, että pysäköintilaitoksiin osoitetaan liityntäpysäköintipaikkoja. Alustavana tavoitteena on ollut noin 330 liityntäliikenteen autopaikkaa. Sitten jos katsotaan eteenpäin seuraavalle sivulle, siinä lukee, että liityntäpysäköintipaikkojen toteuttamisesta sovitaan tontinluovutuksen yhteydessä ja muilla tarpeellisilla kaupungin ja aluetta toteuttavien yksityisten osapuolten välisillä sopimuksilla. Kaavoituksen yhteydessä tehdyssä viitesuunnitelmassa on varauduttu 100 liityntäpysäköinnin autopaikkaan, jotka voivat sijoittua toiseen tai molempiin alueen pysäköintilaitoksista. Tosiaankin tällä hetkellä tämä on yksi isoimmista itäisen Helsingin liityntäpysäköintipaikoista. Vuosaaressa on 128 paikkaa, Mellunmäessä 239, Kontulassa vaan 30 ja Myllypurossa 38 paikkaa. Olisin kysynyt apulaispormestarilta, että onko selvitetty, mikä näiden liityntäpysäköintipaikkojen nykyinen käyttöaste on. Onko pikemminkin tarvetta kasvattaa sitä liityntäpysäköintipaikkojen määrää, eikä vähentää sitä kolmannekseen, jos ymmärsin oikein, että tämä on tässä suunnitelmana? Sitten vielä ottaen huomioon, että tässä sanotaan, että kadunvarren pysäköintipaikat eivät riitä tyydyttämään laskentojen mukaista vieraspysäköintipaikkatarvetta yksi autopaikka per tuhat kerrosneliömetriä, mikä koskee asuntoja, vaan paikkamäärä jää noin 25 prosenttia pienemmäksi. Onko tässä arvioitu sitä, että mitä tästä seuraa käytännössä, koska jo tällä hetkellä niiden pallokenttien osalta pysäköintipaikkamäärä on liian vähäinen ja kadunvarret on iltaisin aivan täynnä?

Samaan aikaan pyöräliikenteen osalta kuitenkin liityntäparkkimäärää ollaan lisäämässä itse asiassa yli kaksinkertaiseksi. Mihin näin suuri lisäys pyörien osalta tarvitaan? Onko siinä tarkoitus, että pyöräillään töihin vai pelkästään metroasemalle? Eli onko pyöräilyn lisäämisellä tässä tarkoitus paikata huonosti toimivaa liityntäliikennettä niin kuin tällä hetkellä Vuosaaren metrokatkon aikana on käytännössä tapahtunut?

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

En pyri vastaamaan kaikkiin valtuutettu Hyttisen esittämiin kysymyksiin, joita ei toisaalta minulle esitettykään, mutta hän nosti esiin olennaisen kysymyksen liityntäpysäköinnistä, josta tämä kaava on erinomainen esimerkki. Tässä tosiaan menee avokentällä olevat 300 ja vähän yli liityntäpysäköintipaikkaa. Vastaavasti 1 100 ihmistä saa kodin, kun nämä talot rakentuvat. Nämä 1 100 ihmistä käyttävät enemmän varmasti joukkoliikennettä kuin 300 liityntäpysäköijää, jolloin katsottaessa vain, kuinka hyvin ihmiset pääsevät joukkoliikenteen ääreen, tilannehan tältä osin paranee.

No se ei tietenkään lohduta sitä, joka asuu automatkan päässä metroasemasta, mutta yleisemmin tutkimuksissa, jotka eivät koske yksinomaan tätä, vaan Helsingin ja Espoon yhdessä tekemissä, huomattava osa liityntäpysäköintimatkoista oli sellaisia, että jos liityntäpysäköintipaikkaa ei olisi ollut, sama ihminen olisi tullut bussilla tai pyörällä, ehkä jopa kävellen metroasemalle. Eli ne eivät yksinomaan ole sellaisia matkoja, jotka muuten tehtäisiin autolla keskustaan. Itse asiassa merkittävä osa käytöstä ei välttämättä ole liityntäpysäköintiä ollenkaan.

Toki varmistimme tämän käsittelyssä, että on mahdollista rakentaa liityntäpysäköintipaikkoja näihin pysäköintilaitoksiin. Kaava ei sinänsä määrää näin tekemään, koska kaava on aika epätarkoituksenmukainen väline määrätä tarkalleen, mitä jossain parkkitalossa tehdään. Mutta se on mahdollista. Tässä kohti kuitenkin ongelmaksi tulee, kuka sen maksaa. Joukkoliikennematkaa tuetaan vähän yli eurolla per kappale Helsingissä ja Helsingin seudulla, mutta esimerkiksi Länsimetrossa yksittäistä liityntäpysäköintiä tuetaan noin 20 eurolla. Se ei ehkä kuitenkaan ole 20 kertaa arvokkaampi matka kuin sen ihmisen matka, joka kävelee metrolle. Tästä tulee aito dilemma, että kuinka paljon enemmän meidän tulisi tätä liityntäpysäköintiä tukea, koska ilman sitä tukeahan niitä ei synny.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tosiaankin koska tällä alueella on ollut keskeneräistä käyttöä, toteutumattomia asemakaavoja, niin täällä sitä pysäköintiä on ollut aika runsaasti ja sitä on käytetty myös liityntäpysäköintiin. Niitä nykyisiä paikkoja ei ehkä sillä tavalla formaalisti voi kaikkia kutsua liityntäpysäköintipaikoiksi, että ne eivät edellytä matkakortteja eivätkä edellytä sitä, että itse asiassa liittyisi tai siirtyisi johonkin joukkoliikennematkaan. Ne kaikki paikat eivät ole olleet sellaisia.

Meillä on tällä hetkellä kaupunkiympäristölautakunnassa pöydällä linjauspaperi, jossa käydään läpi periaatteellisemmin ja yleisemmin sitä, että millä periaatteilla liityntäpysäköintiä Helsingissä kannattaa toteuttaa, minne ja millaisella taloudellisella logiikalla. Ajattelen, että se on hyvä, koska tässä ehkä monet näistä liityntäpysäköintipaikoista, -alueista ovat syntyneet vuosien varrella ja ehkä sitä kokonaisuutta ei ole sillä tavalla systemaattisesti harkittu missään vaiheessa.

Tämän kaavan osalta lopulliset ratkaisut siitä, kuinka paljon liityntäpysäköintipaikkoja on käytössä, itse asiassa tulevat tapahtumaan vasta kaavan hyväksymisen jälkeen. Se liittyy myös siihen kysymykseen, jonka valtuutettu Kivekäs nosti esiin, että kuka ja miten näistä liityntäpysäköintipaikoista maksaa. Mutta tarkoituksena on, että käytetään sekä jo olemassa olevia mahdollisesti esimerkiksi Prisman pysäköintipaikkoja ja sitten tälle kaava-alueelle rakentuvia pysäköintipaikkoja, asukaspysäköintiä ja liityntäpysäköintiä osin ikään kuin päällekkäin. Tätä kautta sitten toivottavasti löydetään riittävä määrä sellaista liityntäpysäköintiä, joka on tarpeen ja jolle löytyy kohtuulliseen hintaan myös sopiva maksaja.

Näiden liikuntatapahtumien osalta: Tätä myös käsittelimme lautakunnassa, ja sekin on asia, jota yksityiskohtaisesti ei tarvitse ratkaista kaavassa, mutta painotimme sitä lautakunnan keskusteluissa, että tämä on äärimmäisen tärkeä asia ja että täytyy löytää joustavat tavat käyttää sen alueen pysäköintipaikkoja silloin, kun liikuntatapahtumat sitä edellyttävät.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Haluaisin kanssa tuota liityntäpysäköinnin merkitystä korostaa, koska itäsuuntaanhan Helsingistä on varsin huonot raideyhteydet ja haluamme kuitenkin ne porvoolaiset, sipoolaisetkin töihin Helsinkiin. Sen takia seudullisesti tosi merkittäviä liityntäpysäköintialueita on nimenomaan tämä Puotila, Itäkeskus, Mellunmäki, Puistola. Haluammehan, että mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ihmiset, jotka tulevat töihin Helsingin keskustaan, jättävät autonsa jonnekin. Toinen vaihtoehtohan on, että ajetaan sinne lähemmäksi keskustaan. Siinä mielessä ajattelen, että tämä Puotilan metroaseman asemakaava on hyvin merkityksellinen tältä osin.

Kiitos.