Kyselytunti

Kiitos.

Kaupunkistrategian 2021–2025 pohjalta vahvistettiin seuraavat elinkeinopolitiikan painopisteet: 1) Yritysten kilpailukykyä tukevat liiketoimintaja innovaatioympäristöt vahvistuvat. 2) Helsinkiläinen yrittäjyys ja yritystoiminta kasvavat, uudistuvat ja monipuolistuvat. 3) Helsinkiläisten todennäköisyys työllistyä paranee, ja yritykset saavat riittävästi osaavaa työvoimaa. 4) Helsingin vetovoima kestävän matkailun, kulttuuriin ja tapahtumien kaupunkina vahvistuu. 5) Helsingistä kehittyy yhä kiinnostavampi kohde kansainvälisille osaajille, yrityksille ja investoinneille. 6) Helsingissä kehitetään globaalisti merkityksellisiä ongelmia ratkaisevaa liiketoimintaa. 7) Ydinkeskustan elinvoima vahvistuu.

Toimintaympäristö on ollut epävakaa koko strategiakauden ajan, ja monista hyvistä tavoitteista on jääty. Onnistumisia on silti ollut. Esimerkiksi yritysneuvonnan palvelujen asiakastyytyväisyys on ollut erinomainen ja kaupungin valmennus- ja hautomopalveluissa yli 330 yritystä on kerännyt yli 50 miljoonaa euroa rahoitusta.

Yrityskyselyiden perusteella kokemus Helsingin yritysmyönteisyydestä ei kuitenkaan ole tyydyttävällä tasolla. Yritysmyönteisyyden edistäminen ei kuulu yksinomaan Business Helsingille ja elinkeinojaostolle, vaan kaikille kaupungin toimialoille. Sen pitäisi kiinnostaa myös kaupunginvaltuustoa, koska kaikki palvelut, joita haluamme kaupunkilaisille maksutta ja vahvisti subventoituna tarjota, rahoitetaan lähtökohtaisesti verotuloilla, joita kertyy siitä, että joku haluaa ottaa yrittäjäriskin ja työllistää muitakin.

Kysynkin: Miten seuraavalla valtuustokaudella varmistetaan, että Helsinki on vetovoimainen kohde kansainvälisille osaajille, yrityksille ja investoinnille? Ja miten kaupunginvaltuusto voi tavoitteiden saavuttamisastetta seurata?

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Kiitos valtuutettu Pakariselle laajasta kysymyksestä.

Nyt tässä toiseksi viimeisessä valtuustokokouksessa on hyvä hetki arvioida Helsingin vetovoimaisuutta sekä taaksepäin katsoen että eteenpäin ja miettiä tulevia askeleita.

Tämä valtuustokausi on ollut elinkeino- ja työllisyyspolitiikan näkökulmasta kaksijakoinen. Koronasta palauduttiin nopeasti, ja työttömyys lähti lupaavasti laskuun. Mutta sitten uudet tapahtumat – korkojen nousu ja Venäjän hyökkäyssota, inflaation nousu – muuttivat toimintaympäristöä, ja vuodesta 2023 työttömyys on ollut nousussa ja on tällä hetkellä korkealla tasolla. Vaikka talouskasvussa näkyy orastavaa paranemista, vielä ei ole käännettä parempaan tapahtunut.

Helsingissä on tietysti tällä valtuustokaudella tehty työtä sen puolesta, että me tuettaisiin talouskasvua ja helpotettaisiin toimintaympäristöä. Monissa asioissa on mentykin eteenpäin. Matkailussa on päästy vuoden 2019 tason yläpuolelle rekisteröidyissä yöpymisissä, ja Helsinki on saanut kiitosta tämän matkailun kestävyydestä ja siitä työstä, jota on tehty. Yrityspalvelut on tukeneet tuhansia aloittavia yrittäjiä, ja me on autettu eteenpäin satoja uusia startup-tiimejä. Me ollaan yhdessä korkeakoulujen, Slushin ja Maria 01:n kanssa rakennettu Helsingistä entistä parempaa paikkaa kasvuyrityksille. Tässä tietysti keskeistä on myös kansainvälisten osaajien houkuttelu ja heidän asettautumisen tukeminen.

Kaikkea kaupunki ei pysty tekemään omin toimin, eikä kaikki ole meidän käsissä. Tämä työllisyystilanne tietysti osoittaa sen, että me ei tätä koko kansantalouden suhdannetta omilla panostuksilla juurikaan olla saatu käännettyä.

Ydinkeskustan tilanne ei ole tyydyttävä. Nämä ydinkeskustan kävijämäärät ei ole saavuttaneet pandemiaa edeltänyttä tasoa, ja yritysten mielikuvat Helsingin yritysmyönteisyydestä ei ole sellaisella tasolla kuin me haluttaisi. Elinkeinoosaston yrityskyselyissä yritysten halukkuus suositella Helsinkiä sijaintipaikkana on ollut laskusuunnassa valitettavasti.

Hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Pakarinen kysyi, miten kaupunki voi varmistaa, että Helsinki on vetovoimainen kansainvälisille osaajille, yrityksille, investoinneille. Tämä on ihan avainkysymys.

Sote-uudistuksen myötä tämä yritysten yhteisövero muodostaa aikaisempaa suuremman osan meidän tuloista. Myös uudistusten kautta yhä suurempi osa työttömyyden kustannuksista tulee kaupungin katettavaksi. Kaiketi tärkein toimenpide vetovoiman puolesta on rakentaa sellaista kaupunkia, jossa ihmiset viihtyvät ja haluavat asua. Asuntotarjonta, turvallinen hyvä arki, kiinnostava innostava kaupunki, palvelut, ravintolat, tapahtumat, kulttuuri. Kun täällä viihdytään, niin kai silloin yrityksetkin menestyvät.

Tulevaisuudessa selvästikin pitää tehdä enemmän yhteistyötä yritysten kanssa, ja tähän suuntaan on menty. Kun esimerkiksi on pakko katutöin aiheuttaa häiriöitä, meidän täytyy minimoida ongelmia, sovittaa monia näkökulmia yhteen. Me olemme tässä työssä päässeet eteenpäin elinkeinonharjoittajien kanssa.

Arvoisat valtuutetut.

Täällä pääkaupunkiseudulla erityispiirteenä on vahva startup-ekosysteemi ja monet innovatiiviset yritykset, jotka kehittävät uusia teknologioita. Me aiotaan pitää huoli vastedeskin, että näillä yrityksillä on tilaa kasvaa ja kehittyä. Ne tarvitsevat myös erikoistunutta työvoimaa. Sen takia kansainvälinen rekrytointi on tietysti elinvoiman edistämisessä kriittinen kysymys. Helsingin pitää varmistaa, että kaupunki on houkutteleva paikka kansainvälisille osaajille. Täällä pitää voida elää elämäänsä myös englannin kielellä, ja tämän pitää olla paikka, jonne halutaan muuttaa. Näiden asioiden puolesta on todella ponnisteltu, ja sitä pitää jatkaa.

Me voidaan nopeuttaa kasvualojen edistymistä, kun keskitytään sellaisiin toimintoihin, joissa kaupungin osallistuminen tuo lisäarvoa. Näitä voisi olla ainakin luovat alat, terveys, hyvinvointi, ruoka, kiertotalous, merellisten ratkaisujen ympärillä oleva blue economy niin kuin sanotaan. Uusien kasvuyritysten rinnalla kaupunki voi myös omilla palveluillaan varmistaa, että myös pienet ja keskisuuret yritykset pysyvät mukana. Kaupungissa on paljon ja enenevästi ihmisiä, jotka on valmiita ryhtymään yrittäjiksi ja luomaan uutta liiketoimintaa. Me rohkaistaan siihen.

Me halutaan myös näkyä maailmalla entistä paremmin. Sen puolesta on todella ponnisteltu ja sitä pitää jatkaa. Helsingin tunnettuutta pitää nostaa. Tätä toivottavasti jatketaan seuraavalla valtuustokaudella.

Matkailun kasvu on ollut ilahduttavaa, ja se näyttää jatkuvan. Matkailijat tuo kaupunkiin lisää kysyntää. Se ylläpitää palveluita ja Helsingin hienoutta meille kaikille. Ravintolat, tapahtumat, kulttuuri, ne tekevät Helsingistä kiinnostavan. Ehkä voitaisiin vielä enemmän hyödyntää meidän vahvuuksia merellisyyttä, saunakulttuuria ja tietysti meidän hurjan hyvää klassisen musiikin tarjontaa. Mutta kilpailu on kovaa. Se ei riitä, että me pysytään paikallamme. Vetovoiman kehittämisen rinnalla pitää huolehtia myös pitovoimasta. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että edes omat nuoremme haluavat jäädä Helsinkiin, jos täältä ei löydy riittävän hyvää elämänlaatua ja kiintoisaa tekemistä. Valtuutettu Pakarinen kysyi vielä, miten valtuusto voisi seurata näissä tavoitteissa edistymistä tulevalla kaudella. Seuranta edellyttää tarkasti osuvia ja mitattavia tavoitteita, mutta hyvien mittarien määrittely ei ole aina helppoa silloin, kun tähän tavoiteltuun lopputulokseen vaikuttaa moni muukin tekijä kuin kaupungin panostukset. Mutta tällaisia tavoitteita pitää asettaa koko valtuustokaudelle. Ja tietysti on tärkeää seurata yritysten näkemyksiä, kokemuksia, mielipiteitä näiden kovien mittareiden rinnalla. Seurataan tietysti työllisyysastetta ja yrityssektorin työpaikkoja.

Hyvät valtuutetut.

Yhteenvetona tästä kaikesta: Ei ole mitään yhtä ihmekeinoa, jolla Helsingin elinkeinoelämä saadaan aiempaa nopeampaan kasvuun. Jatketaan sitä sinnikästä ja pitkäjänteistä työtä yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi monella eri alueella. Kuten valtuutettu Pakarinen totesikin, tämähän on ihan koko kaupungin tehtävä.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ja kiitos pormestarille erinomaisesta vastauksesta.

Mä olen tänään täällä viimeistä kertaa valtuuston kokouksessa ja halusin esittää tämän kysymyksen, koska todella vähän tässä 20 vuoden aikana on puhuttu täällä näistä asioista. Huomasitte, miten kiinnostavaa. Pormestarikin oli aivan liekeissä. Meidänhän pitäisi enemmän täällä valtuustossa puhua myös siitä, mistä sitä rahaa saadaan.

Jos miettii vaikka valtuustoseminaareja, niin meillähän ei koskaan ole siellä elinkeinoelämän asioita tai sitä, että vaikka elinkeino-osastolta esiteltäisiin, että missä mennään näissä. Tämähän on jäänyt ihan elinkeino-osaston varaan. Senkin takia halusin tuoda tämän, että vaatikaa, että te saatte kuulla siitä, miten palveluita rahoitetaan.

Luulisin, että tämä on viimeinen puheenvuoroni, ellen vielä tästä johonkin innostu. Lämpimät kiitokset. On ollut tosi kiva tutustua teihin kaikkiin. Olkaa aina yhteydessä, kun haluatte jotain tietää siitä, mitä yrityksille kuuluu. Kiitos paljon.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitokset valtuutettu Pakariselle hyvästä kysymyksestä ja pormestarille hyvästä vastauksesta siihen, jossa kerrottiin, miten paljon kaikenlaista meillä asian kanssa tehdään. Mutta samalla nousi esiin se, miten elinkeinoelämälle se mielikuva ei välttämättä näyttäydy samana.

Itse johdan yritystä, joka toimii Tampereella. Ei siellä oikeasti ole asiat mitenkään sen paremmin, mutta siellä mielikuva on toinen. Luulen, että siinä on taustalla sellainen yhteen hiileen puhaltamisen kulttuuri, että Tampereella kaikki tahot kertovat, miten hyvä Tampere on. Meillä taas elinkeinoelämän etujärjestöt ja vajaa puolet valtuustosta keskittyy haukkumaan Helsinkiä siitä, miten huonosti kaikki on ja miten minnekään ei pääse ja keskusta näivettyy. Tällä on luotu tällainen narratiivi. Itsensä haukkuminen on toki suomalainen perinne, mutta se ei silti ole kovin hyvää brändäystä. Tätä me ehkä voisimme kaikki yhdessä miettiä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tästä on hyvä jatkaa.

Yrittäjien kuntabarometrissa 2024 Helsinki romahti suurten kaupunkien häntäpäähän. Barometrin mukaan tähän vaikuttivat kokemukset yritysten tarpeiden sivuuttamisesta. Esille nousivat myös kaupunkirakenteen ja liikenteen ongelmalliset muutokset ja ehkäpä päätöksetkin. Tämä tulos on joka tapauksessa vakava, koska ovathan yritysten tarpeiden ymmärtäminen ja toimiva yritysyhteistyö edellytyksiä kaupungin elinvoiman kasvulle ja kehityksellä ja myös ydinkeskustan elpymiselle.

Kysyn pormestarilta, joka on tehnyt todellakin hyvää työtä, että miten tätä barometrin tulosta on arvioitu ja mitä korjaustoimenpiteitä olisi syytä kirjata seuraavaan kaupunkistrategiaan, että pääsisimme kaupunkien kärkeen yritysmyönteisyydessä?

Olette puhuneet paljon yritysyhteistyön uudistamisesta. Viimeksi kun tästä keskusteltiin kyselytunnilla, kerroitte, että olette hakeneet Ruotsista jotain uutta toimintamallia, mikä se voisi olla. Yhdyn edellisen puhujan kantaan siinä, että meidän pitää nostaa hyviä asioita Helsingistä esille.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä on todella tärkeä aihe ja se, mitä Pakarinen otti esille, että täällä ei keskustella. Ehkä se ei näiden asioiden ympärillä nouse sillä tavalla, mutta kyselytuntihan on tilaisuus nostaa tätä esille myös.

Mä kyllä peräänkuuluttaisin myös sitä, että tässä keskustelussa muistetaan myös se, että yritysten toimintaedellytyksiin kuuluu laajasti se kaikki repertuaari, mitä Helsingin kaupunki tekee. Tässä pormestarikin otti esille tämän työllisyystilanteen. Minä pelkään sitä, että kun täällä akateeminen työttömyys erityisesti, osaajien työttömyys, on nyt korkealla, että me menetämme hyvin pian osaajia siitä syystä, että he eivät pysty näkemään tulevaisuutta ja se osaaminen rapistuu ja pitkäaikaistyöttömyys uhkaa. Tässä se kysymys kuuluu pormestarille, että mitä Helsinki nyt tekee valtiovaltaan päin, koska tämä tilanne on aivan uusi. Valtiovalta ei voi sanoa niin, että tämä on kunnilla, vaan lainsäädännön mukaan vastuu on myös valtiovalalla ja erityisesti työllisyyden suojelemisesta. Se on jo perustuslaissa. Nyt tässä kannattaisi Helsingin ja pääkaupunkiseudun kuntien yhdessä tehdä rakentavia aloitteita siitä, miten tätä osaamista voidaan ylläpitää, koulutustasoa nostaa ja myös kansainvälistä rekrytointia tehdä.

Nyt kun katsotaan, mitä Yhdysvalloissa esimerkiksi tapahtuu, kun tieteentekijöiden ja tutkijoiden toimintaedellytyksiä rajoitetaan aivan järkyttävällä tavalla. Siellä on herännyt kiinnostus lähteä muualle. Siinä voitaisiin tehdä myös ihan todellista houkuttelukampanjaa tänne päin. Kiitos.

Tack, ordförande.

Och tack för en väldigt viktig fråga, ledamot Pakarinen.

Jag tror att det här är en av de viktigaste frågorna för kommande fullmäktigeperiod, att skapa förutsättningar för ekonomisk tillväxt och en förbättrad sysselsättning. Och det är en fråga för hela staden och stadens hela organisation, och det kräver samarbete mellan de olika enheterna och sektorerna.

Vi måste också se till att näringslivsavdelningens verksamhetsförutsättningar stärks. De jobbar med väldigt små resurser idag. Det handlar om stadsplaneringen och trafikplanering. Där, att lyssna på de företagarna som berörs av förändringarna och ta dem med i dialogen tillräckligt tidigt. Och precis som ledamot Sarkomaa sa så har stadens betyg och förtroende bland företagarna sjunkit här dramatiskt. Det ska vi ta på allvar.

Det handlar också om utbildningen, bland annat hur staden kan se till att de studerande som kommer hit utomlandsifrån får en praktikplats inom social- och hälsovården. Och jag stöder också ledamot Haatainens förslag om att Helsingfors och Finland borde vara aktiva och locka hit forskare, vetenskapspersoner från USA, när det landet står inför stora förändringar.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos tästä erittäin hyvästä kysymyksestä Pia Pakariselle. Kiitos myös hyvästä yhteistyöstä menneinä vuosina. On ollut ilo tehdä yhteistyötä.

Todella hyviä puheenvuoroja, muun muassa tämä huoli luovien alojen työntekijöiden jäämisestä Helsinkiin ja heidän houkuttelemisestaan tänne. Nythän työllisyyspalvelut siirtyivät kunnille vuoden alusta, ja tämä on Helsingille erinomainen momentti keskittyä nimenomaan tähän. Eli miten me voidaan palvella esimerkiksi juuri luovien alojen työntekijöitä, edistää heidän työllistymistään. Heitähän asuu Helsingin seudulla todella paljon, samoin kuin tutkijoita ja kulttuurialan työntekijöitä ja ylipäätään luovan alan tekijöitä. Ehkä otan toisen puheenvuoron, jos on mahdollista. Nyt taitaa aika jo loppua. Joka tapauksessa hyviä puheenvuoroja, ja tuleva kaupunkistrategia on varmasti eräs paikka, jonne voidaan kirjata erilaisia toimenpiteitä, joilla saadaan Helsingin elinvoimaa vahvistettua ja lisättyä Helsingin vetovoimaa esimerkiksi ravintola- ja matkailualalla ja kulttuurissa.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tärkeä teema todellakin ja monia aspekteja. Itse otan kaksi esiin. Toinen liittyy matkailuun. Eilen Helsingin matkailussa järjestettiin selonteko. Kansainvälinen konsultti oli laatinut arvion Helsingin matkailun vahvuuksista ja heikoista kohdista. Vahvuuksia oli yhtä ja toista, mutta heikoista kohdista kolme nousi esiin. Helsinki on alisuorittaja. Konsultti sanoi, että Helsinki is the most introvert city I've ever been. Eli kaivataan tätä tamperelaista ylpeysenergiaa. Ja kolmantena, kaupungin tarina on heikko. Ja neljäntenä vielä, Helsinki näkee itsensä liikaa Suomen gatewayna, kun pitäisi korostaa omaa asiaa. Eli viestini on, että tämä matkailukuvio on kuulkaa tärkeä. Ei riitä, että ihmiset tulee hotelleihin, vaan täytyy myös viihtyä ja olla täällä.

Toinen asia on siis opiskelijat. Jos halutaan kansainvälisyyttä, niin katsokaa yliopistoihin ja korkeakouluihin ja pohtikaa, miten siellä olevat kansainväliset opiskelijat pidetään täällä myös tulevaisuudessa.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos myös omasta puolestani Pakariselle erittäin tärkeästä kysymyksestä ja koko valtuustokauden ja kausien aikaisesta työstä. Yhteistyö varmaan jatkuu yrittäjyysasioiden parissa.

Kyllä itsekin ajattelen näin, että meillä on tässä elinvoiman parantamisessa vielä paljon kirittävää. Kun valtuustokausi on niin lyhyt aika, melkein ajattelisin niin, että kannattaisi valita ne muutama asia, jotka ainakin haluaa tehdä hyvin. Totta kai tämä asuntojen lisääminen keskustan alueella, jotta meillä olisi näitä asukkaita täällä, jotka palveluja käyttää. Meillä on näitä isoja liikenneremontteja tulossa, jotka nekin pitää huomioida. Mutta kyllä tämä matkailun edistäminen pitäisi olla meillä paljon suuremmassa fokuksessa. Ehdottaisin kyllä, että me brändättäisiin tämä Suomen onnellisin kaupunki. Onnellisimman maan onnellisin kaupunki -asia on mielestäni ihan maailman mittakaavalla brändäämisen aiheinen paikka.

Kiitos Pia Pakariselle tästä tärkeästä kysymyksestä ja onnittelut tästä 20 vuoden valtuustourasta ja työstä Helsingin puolesta.

Kilpailu osaajista, investoinneista ja yrityksistä on kovaa, ja Helsingin geopoliittinen houkuttelevuus on heikentynyt etenkin Ukrainan sodan myötä. Kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä houkuttelee parhaiten toimiva arki. Se tarkoittaa riittävää määrää englanninkielisiä koulupaikkoja, laadukasta asumista, turvallisuutta, liikuntaa, kulttuuria ja pääsyä luontoon. Tänne tulevia kansainvälisiä osaajia ja toisaalta myös kansainvälistä kokemusta ulkomailla hankkineita paluumuuttajia pitää tukea työllistymisessä. International House Helsinki on tehnyt tässä hyvää työtä.

Kaupungin toimia startup-ekosysteemin kehittämiseksi potentiaalisimmilla toimialoilla, kuten luovilla aloilla, terveysalalla, tekoälyn ja ympäristöteemojen parissa pitää jatkaa. Yliopistot ovat tässä tärkeitä kumppaneita. Marja 01:lle asetetut odotukset tulee lunastaa. Yritysten palaute tulee huomioida päätöksenteossa ja elinkeinojaoston roolia vahvistaa. Kaupungin lupaprosessien pitää toimia sujuvasti, jotta jokainen Helsingissä liiketoimintaansa laajentava yritys voi sen tehdä. Helsingin uuden johdon pitää aktiivisesti toimia yritysten kanssa suurten investointien, yritysten ja osaajien houkuttelemiseksi Helsinkiin.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Pakariselle erinomaisen hyvästä kysymyksestä.

Juuri tänään olin itse asiassa tapaamassa yhtä elintarvikealan startupia, joka häärii tuolla Arabiassa. Sieltä viesti oli se, että tarvitsee tietysti olla mahdollisuus ja helppoa toteuttaa kansainvälistä liikkuvuutta, että tämä on hyvä paikka tulla maailmalta. Ja myös se, että kaupungista löytyy erilaisia tiloja joustavasti erilaisten yritysten, uusien ja varttuneempienkin käyttöön. Se on hirvittävän tärkeää toki se.

Täällä mainittiin vähän tuo liikennepolitiikka ja keskustan elinvoima. Siinä tietysti tiedämme, että nimenomaan joukkoliikenteellä keskustaan tulevien määrä pitäisi saada nousemaan. Se ei ole noussut, ja siihen varmasti lippujen hinta on yksi elinkeinopoliittinen toimi, joka kannattaa ensi kaudella pitää mielessä.

Mutta kun kyselytunnista on kysymys, mä olisin kysynyt pormestarilta hankintojen roolia. Taitaa viitisen miljardia mennä meillä erilaisiin hankintoihin ja tietysti verorahat pitää käyttää fiksusti ja tehokkaasti, mutta voisiko siinäkin laajentaa vielä erilaista innovatiivista hankintaa ja olla sillä tavalla ehkä elinkeinopoliittista lihasta mukana?

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos Pia Pakariselle erinomaisesta kysymyksestä.

Tässä ihmettelee sitä, että mitä tässä Helsingin keskustassa oikein on tapahtunut, kun täältä loppuu kenkäkaupat, täällä ei myydä enää vaatteita, täällä ei ole juuri ihmisiä, jotka liikkuisi täällä kaduilla. Kyllä nyt seuraavalle valtuustolle tulee aikamoinen urakka, kun se miettii, miten tämä keskusta elvytetään. Siihen ei riitä ne kuolevat palmut, joita yritettiin tässä hiljan, mutta jotain täytyy keksiä sille.

Onko se niin, että täällä on liian korkeat vuokrat? Ja onko se niin, että täältä se idea on kadonnut?

Kiitos, puheenjohtaja.

Helsingin vetovoimaisuus kansainvälisesti on vahvasti kytköksissä koko Suomen vetovoimaisuuteen pohjoisena asuinpaikkana, ja valitettavasti meidän nykyinen hallitus on rasistisella politiikallaan ja puheillaan huonontanut Suomen maakuvaa maailmalla, mikä vaikuttaa myös Helsingin vetovoimaan kansainvälisesti. Tämä on asia, mihin me ei toki täällä valtuustossa voida vaikuttaa. Mutta se, mihin me voidaan vaikuttaa ja tehdä meistä vetovoimaisempia verrattuna muihin pohjoismaalaisiin kaupunkeihin, on kaupunkisuunnittelu, asumisviihtyvyys ja toimivan arjen mahdollistaminen. Meidän pitäisi enemmän uskaltaa tehdä viihtyisää kaupunkia, laajentaa Helsingin kaupunkikeskustaa, panostaa meidän puistoihin ja kaupunkikulttuuriin. Myös mahdollistaa entistä parempi, sujuva ja kohtuuhintainen joukkoliikenne. Sitten jos mietitään Suomen ja Helsingin kiistattomia vahvuuksia, niin laadukas koulutus on meille myös Helsingissä kiistaton vetovoimatekijä kansainvälisessä kilpailussa. Se on asia, mistä meidän kannattaa pitää kiinni.

Kiitos.

Kiitän myös hyvästä kysymyksestä ja aiheesta.

Ydinkeskustan eläväksi saaminen on todellakin kiinni siitä, että sitä käytetään ja että sinne myöskin ohjautuu toimintaa, joka tuottaa selvää rahaa niille palvelualan yrityksille ja toimijoille, joita tässä keskusta-alueella on. Eli pitäisikö meidän uskaltaa ajatella pikkusen isommin kuin nyt tehdään? Miksi me emme hyödynnä sitä, että meidän kaikki kulttuurilaitokset ovat kävelyetäisyyden päässä toisistaan tai helposti julkisella liikenteellä saavutettavissa lähellä hotelleita, lähellä toisiaan? Niiden brändääminen ikään kuin tällaiseksi pääkaupungin käveltävän kulttuurikeskustan ohjelmaksi kannattaisi harkita yhdeksi toimenpiteeksi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitos näistä hyvistä näkökohdista.

Olisi mukavaa kertoa vielä jotain aivan uutta, mitä nyt kannattaa ryhtyä tekemään, mutta monet asiat, joita täällä otettiin esille, on sellaisia, joita me kyllä tehdään jo. Esimerkiksi valtuutettu Heinäluoman hyvään kysymykseen voi todeta, että tämä Helsinki Partners jo nyt brändää Helsinkiä nimenomaan sanaparilla Happy Helsinki. Luovista aloista on juuri tehty selvitys, ja se nimenomaan keskittyy luovien alojen kasvuun. Tukholmasta on haettu oppeja siinä, miten yhdessä elinkeinoelämän kanssa proaktiivisesti ottaen yrityksiä ja yrittäjiä mukaan luodaan elinvoimaa ydinkeskustaan. Ja valtiovallan suuntaan on tietysti tehty erittäin vahvaa edunvalvontaa koko tämän kauden ajan. Se, että näissä EK:nkin yrityskyselyissä saadaan pääosin huonoja arvosanoja päätöksenteon yritysmyönteisyydestä, sekään ei varmaan millään yhdellä asialla muutu. Viime kädessä se taitaa olla koko valtuuston käsissä, että me pystytään tätä asiaa kääntämään. Musta suorastaan olisi outoa verrata joihinkin suomalaisiin pienempiin kaupunkeihin. Me kilpailemme Tukholman, Amsterdamin, Rotterdamin, Toulousen, Pariisin, Lontoon ja Münchenin kanssa. Se on se sarja, jossa me houkutellaan tänne kansainvälisiä osaajia. Eikä se nyt ihan huonosti ole mennyt, mutta nämä asiat muuttuvat myös hitaasti.

Kun tässä on nyt valitettavasti käynyt niin, että itäraja on kiinni ja kansainvälinen tilanne on muuttunut, niin me ollaan entistä enemmän, toivottavasti ei ikuisesti, mutta me ollaan kuitenkin jonkinlaista Länsi-Euroopan reunaa. Samalla kun näistä maailmanpolitiikan muutoksista johtuen ihmisten liikkuminen Aasiasta meille on vähentynyt, niin en usko, että nämä asiat muuttuvat kovin nopeasti. Mutta meillä on juuri tämän vahvan startup-skenen kulttuurin vuoksi hyviä mahdollisuuksia. En pitäisi mahdottomana sitä, että kun Yhdysvalloissa tapahtuu yhteiskunnallisia muutoksia ja ehkä ilmastonmuutoskin vaikuttaa Piilaaksossa asumiseen, tänne voisi olla monenlaisia tulijoita vastedeskin.

Mä olen oppinut kansainvälisissä pormestaritapaamisissa kyllä sen, että monet kaupungit nykyään markkinoivat itseään aika luovalla ja usein ironisella tavalla, jollain iskulauseella tai vähän itsellekin nauramisen kyvyllä. Ehkä tällaisia markkinointiponnistuksia pitäisi jatkaa.

Paljon on tänä kautena tehty ja toivon, että nämä ponnistelut jatkuu vielä sitten seuraavalla kaudella.

Suurkiitos.

3.2 Pentti Arajärvi - Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan rahoituksen leikkaukset

Arvoisa puheenjohtaja.

Helsinki teki positiivisen tuloksen kahtena viime vuotena sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla. Seurauksena on 35 miljoonan euron leikkaus sotepetoimialan rahoitukseen tai ainakin uhka siitä.

Olisimme toki voineet ylittääkin määrärahat esimerkiksi vahvistamalla ehkäisevää toimintaa, kuten poistamalla sosiaalidemokraattien taannoisen aloitteen mukaisesti C-hepatiitin kaupungista tai pitämällä yllä henkilöstön virkistysmäärärahoja ja niin poispäin. Halusimme kuitenkin noudattaa pelisääntöjä, niin sanotusti.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan maan hallitus siis on aikeissa leikata Helsingiltä sotepe-toimialan rahoitusta 35 miljoonalla eurolla. Apulaispormestari Sazonov on aivan oikein julkisesti todennut, että ajatus ei ole hyvä, eikä oikeudenmukainen Helsingin näkökulmasta. Helsingin taloudenpito sotepetoimialan osalta on ollut tarkkaa, eikä voida sanoa, että rahaa olisi käytetty tuhlailevasti. Juuri siksi hallituksen kaavailema leikkaus on epäoikeudenmukainen ja Helsingille ja helsinkiläisille vahingollinen. Kysynkin apulaispormestari Sazonovilta: Miten Helsinki aikoo ja pystyy vaikuttamaan hallituksen linjaukseen asiassa? Miten mahdollinen leikkaus apulaispormestarin näkemysten mukaan vaikuttaa helsinkiläisten sotepalveluihin? Ja edelleen kysyn apulaispormestari Sazonovin arviota siitä, miten mahdollinen leikkaus vaikuttaisi Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluihin, erityisesti budjettineuvotteluissa sovittuihin hoitoon pääsyn aikamääriin. Miten Helsingissä varmistetaan, että mahdollisesta rahoitusleikkauksesta huolimatta kaupunkilaiset pääsevät palveluiden piiriin ilman kohtuutonta viivettä?

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Arajärvelle tärkeästä ja hyvin ajankohtaisesta kysymyksestä. Olen hyvin ylpeä siitä, että olemme Helsingissä pystyneet hoitamaan sotepetalouttamme vastuullisesti, yhdistämään sen, että olemme saaneet palvelut toteutettua helsinkiläisille ja samaan aikaan itse asiassa olleet käytännössä tasapainossa. Täytyy muistaa, että kun me puhumme noin 3 miljardin budjetista, niin kun puhutaan vaikkapa siitä, että meillä on parikymmentä miljoonaa ollut plus-merkkinen lopputulema, niin ollaan alle prosentin tarkkuudella. Eli tässä mittakaava myöskin ratkaisee. Ja siitä, että me olemme yhdessä valinneet sen linjan, että me emme paina kaasua, mutta emme vedä myöskään käsijarrusta toisin kuin moni muu alue, joka on vienyt läpi ytneuvotteluja ja muita.

Tällä kaikella on tavoiteltu sitä, että myöskin tulevina vuosina, niinä tiukempina vuosina, jos katsomme erityisesti ennakollisesti vuotta 2027–2028, jolloin meillä todella tiukkenee se, miten paljon ennakoidusti valtion rahoitus kasvaa verrattuna siihen, minkälaiset kustannuspaineet niihin vuosiin kohdistuu. Sitähän tässä on tehty, niin kuin koko tämän sote-rahoitusmallin logiikka on, varauduttu yli ajan palveluiden turvaamiseen.

Hieman tuntuu siltä, että vallitsee jonkinnäköinen käsitys siitä, että täällä Helsingissä kustannustehottomasti ja tuhlailevasti hoidettaisiin näitä sotepeasioita. Mutta kun katsoo THL:n vertailuja esimerkiksi, niin kyllä erityisesti jos katsoo tarvevakioidusti asukaskohtaisen kustannuksen meidän sotepalveluista, ollaan itse asiassa kohtuullisen matalalla tasolla. Jos muistan oikein, matalammassa kolmanneksessa koko valtakunnassa. Tämä on tärkeä myöskin meidän muistaa toistaa uudestaan ja uudestaan, kun tällainen väärä käsitys tuntuu vallitsevan.

Se, mihin tämä konkreettisesti vaikuttaisi, on nimenomaan se, että sitten kun meillä on ne tiukkenevat vuodet tuolla edessä, se pienentää meidän liikkumavaraa ja edellytyksiä varmistaa myös silloin nämä hyvät ja tärkeät palvelut.

Sitten tästä itse asiasta.

Kuten olemme tässäkin salissa yksituumaisesti todenneet, tämähän on aivan kestämätöntä, että tehdään yhteen alueeseen kohdistuva kohdennettu leikkaus. Tätä olemme käyneet sekä julkisesti että myöskin tietenkin tehneet vaikuttamistyötä hallituksen suuntaan. On erittäin tärkeää, että tämä työ nyt jatkuu eduskunnassa, jossa tämä lakiesitys on käsittelyllä. Tyytyväisyydellä panin merkille sen, että ilmeisesti tänään oli käyty eduskuntakeskustelua tästä asiasta. Eilen oli käyty eduskuntakeskustelua tästä asiasta, jossa valtuutettu Sarkomaa, valtuutettu Heinäluoma, valtuutettu Harjanne ainakin olivat pitäneet tätä asiaa esillä ja vaatineet, että eduskunta tämän asian vielä uudelleen arvioisi. Perjantaina on valiokuntakuuleminen tästä asiasta. Toimialajohtaja Jolkkonen on menossa sinne ja varmasti tuo nämä näkökohdat hyvin yksityiskohtaisesti siellä esiin.

Näen kyllä, että yhdyn hyvin vahvasti siihen näkemykseen, mikä siellä eduskunnan suuressa salissakin on esitetty, että tässä olisi nyt paikka uudelleen arvioida eduskunnan tätä asiaa. Ja miksi? Ei vain Helsingin takia, vaan sen takia, että tässä nyt käytännössä linjataan hyvin perustavanlaatuisesta systeemisestä kysymyksestä. Eli voivatko rahoitusjärjestelmäehdot muuttua sitä mukaa, kun mennään eteenpäin ja kun katsotaan yksittäisten alueiden tilannetta ja taloutta.

Tämän ymmärtävät myös muut kuin helsinkiläiset. Jos me katsomme esimerkiksi Länsi-Uudenmaan antamaa lausuntoa tästä asiasta, he suhtautuivat tähän hyvin kriittisesti. Ja ymmärrän hyvin, että näin on. Ilmeisesti eduskunnassakin aluehallituksen puheenjohtaja Laiho ja aluehallituksessa vaikuttava Wickström olivat myöskin nostaneet tämän esille. Ymmärrän tämän erittäin hyvin, koska kysymys tietenkin herää, että kuka on seuraava. Kun meillä Länsi-Uusimaa näyttää olevan hyvällä uralla tämän talouden kanssa, jotkut muut alueet, ovatko he seuraavana vuorossa tämän kaltaisten kohdennettujen toimenpiteiden jonossa.

Ajattelen kyllä niin ja minusta on hyvä, että kaupungilla on ollut hyvin yksiselitteinen kanta ja olemme olleet tässä yksituumaisia, että tämä ei olisi oikea viesti Helsingille eikä se olisi oikea viesti muille hyvinvointialueille koko tämän järjestelmän luotettavuuden ja johdonmukaisuuden näkökulmasta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitän apulaispormestari Sazonovia vastauksesta. Se oli rohkaiseva monella tavalla. Kun hän aivan ilmeisesti on siirtymässä pormestariksi, Helsingillä lienee varsin hyvät ja suorat kontaktit hallitukseen ja pääministeriin, mikä luo hyvät edellytykset neuvotella näistä leikkauksista ja vaikuttaa myös eduskuntaryhmien toimintaa. Tätä tukee vielä se, että tietojen mukaan toimialan apulaispormestariksi valitaan kokoomuksen ehdottama henkilö. Hyvä hallitusyhteistyö taannee kontaktin myös valtiovarainministeriöön. Toimimme, kuten apulaispormestari Sazonov totesi, annettujen pelisääntöjen mukaisesti. Tämä pelisääntökysymys on juuri tässä se kummallinen asia. Jos annetut säännöt suosivat, kuten hallitus väittää, on silti pelattava sääntöjen mukaisesti, kuten apulaispormestari Sazonovkin tuossa totesi. Pyytämättä ja yllättäen tapahtuva sääntöjen muutos muistuttaa korttipeliä nelivuotiaan kanssa. Sääntöjä muutetaan, jotta uhmaikäinen varmasti voittaa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tosiaan eduskunnassa käytiin eilen lähetekeskustelu tästä kyseisestä lakimuutoksesta, jossa kahtena vuonna tehdään kertaluontoinen leikkaus Helsingin sotepe-rahoitukseen. Tätä leikkausta on perusteltu sillä, että Helsinki teki ainoana hyvinvointialueena, kaupunkina ylijäämää viime ja edellisvuonna. Tämä hyvästä taloudenpidosta tehtävä rankaisu on täysin väärä viesti. On hyvin tärkeää nyt, että tietenkin eduskunnassa arvioidaan, mutta kyllä lähetin viestin myöskin maan hallitukselle. Todella isoissa haasteissa hyvinvointialueet ovat, kun pyrkivät tuottamaan palvelut ja samaan aikaan sopeuttamaan taloutta. Jos sitten jokainen odottaa siellä, että onko sitten itse seuraava, jos tässä talouden tasapainottamisessa onnistutaan. Eli tässä täytyy jatkaa vaikuttamistyötä ja mitään ei tapahdu, jos ei yritä.

Kun mennään kuultavaksi sinne eduskuntaan, on hyvä laittaa myöskin viesti siitä, että tässä samalla rangaistaan HUSia, joka on tehnyt todella isoja sopeuttamistoimenpiteitä. Meidän kykymme rahoittaa kunnolla HUSia myöskin heikentyy tältä osin, vaikkei suurella summalla, mutta ihan merkittävällä. Toivon, että otetaanhan tämä esille, kun sinne mennään kuultavaksi. Työ jatkuu.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos tästäkin. Tärkeä kysymys ja kiitoksia apulaispormestari Sazonoville tästä selvästä, kirkkaasta linjasta.

Katsoisin ensin hieman taaksepäin, ja olisi kiinnostava kuulla tästä vaikuttamistyöstä ja mitä siinä on tapahtunut. Kun helmikuussa pääministeri lupasi, että tästä mallista tehdään Helsingille hyvä ja järkevä, minkä takia nyt, kun eletään toukokuuta, meillä on hallituksen esitys, joka ei ole hyvä eikä järkevä Helsingille? Mitä tässä on siis tapahtunut tässä vaikutustyössä tässä matkan varrella? Ja nyt eteenpäin katsottaessa kehotan jokaista kollegaa tässä salissa olemaan yhteydessä niihin ihmisiin, jotka tästä viime kädessä päättävät eli kansanedustajat, koska tämä esitys voidaan vielä eduskunnassa muuttaa. Tosiaan eilinen antoi rohkaisevia signaaleita siihen, että tällaiselle voisi löytyä riittävä kannatus eduskunnan suuressa salissa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä vähän kuulosti siltä ikään kuin Sazonov ja Sarkomaa olisivat oppositioasemassa suhteessa maan hallitukseen. Nämä olivat kauniita puheenvuoroja, mutta tosiasiahan on myös se, että tässä Helsingin edunvalvonta on kyllä mennyt pieleen. Miten voi olla, että ennen vaaleja pidettiin erittäin voimakkaita puheenvuoroja siitä, että tätä leikkausta ei tulla hyväksymään ja nyt me ollaan tässä tilanteessa, että tämä leikkaus on toteutumassa. Ja kyllä, tämä on nyt eduskunnan käsissä, mutta kyllä se on ennen kaikkea hallitusta vetävän puolueen eli kokoomuksen käsissä tämä asia, että viedäänkö tämä maaliin asti. Kyllähän tämän prosessin tuntee myös apulaispormestari Sazonov erittäin hyvin.

Eli kysymys herää, että miten aiotaan jatkossa hoitaa se, että Helsingin edunvalvonta on pikkasen parempaa ja tämmöistä ei enää tule tapahtumaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

On hyvä, että meillä on ollut tästä laaja yhteisymmärrys. Ei nyt ihan yksimielisyys. Kun kuunteli näitä vaalien alla käytyjä keskusteluja, oli myös toki niin, että perussuomalaisten keskuudessa hyväksyttiin myös tämä 35 miljoona euron sote-leikkaus meille, mutta laaja yhteisymmärrys kuitenkin, että tätä ei pidä tehdä. Tämä on tietenkin epäreilua meitä kohtaan, kun olemme kuitenkin samaan aikaan noudattaneet kaikkia niitä sääntöjä ja vieneet eteenpäin myös omaa muutosohjelmaamme. Tämä on epäreilua meitä kohtaan, mutta myös epäjohdonmukaista juuri siitä syystä, mitä tässä on moneen kertaan tullut esiin, että tämähän rikkoo tämän koko järjestelmän uskottavuutta kaikkien alueiden kannalta.

Ja on tietenkin merkittävä summa meillä, 300 000 terveyskeskuslääkärikäyntiä. Mutta se, mitä luulen, että tässä käy näidenkin puheiden jälkeen, että hallituspuolueiden kansanedustajamäärähän riittäisi kaatamaan tämän lain, mutta luulen, että tässä käy niin, että yksi tai kaksi, muutama kokoomuslainen kansanedustaja äänestää tätä vastaan. Ja sitten hupskeikkaa, laki menee läpi ja 35 miljoonaa euroa leikataan Helsingin sote-rahoista.

Tässä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja, mutta arvoisa puheenjohtaja, kyllä ei voi olla mitään muuta kuin ihmeissään siitä, että taas jotenkin kummallisesti vaalien jälkeen tämä esitys tuotiin lopullisena esityksenä eduskuntaan. Kyllä mä ihmettelen sitä, miksi sitä ei ennen vaaleja tuotu ja selkeästi osoitettu helsinkiläisille, että näin viis veisataan helsinkiläisten sotepalveluista ja samalla myös näistä yhteisesti sovituista säännöistä, millä tavalla tätä sote-rahoitusta on viety eteenpäin.

Ihmetyttää myös se, että hallituksen puolelta on aika paljon puhuttu siitä, että tähän rahoitusmalliin ei nyt voida tehdä muutoksia, mutta sitten tämmöinen muutos voidaan tehdä, millä yksipuolisesti Helsingiltä leikataan rahoja. Sitten mä ihmettelen myös sitä, että eduskunnassa ministeri Ikonen perusteli tätä sillä, että Helsingissä ei ole muutoskustannuksia. No kyllähän Suomessa on muitakin hyvinvointialueita, joissa ei muutoskustannuksia ollut, koska ne jatkoivat samanlaisena kuin ne olivat ennen hyvinvointialueiden aloittamista. Musta on todella erikoisia nämä perustelut. Nämä eivät kestä mitään päivänvaloa, ja Helsingin edunvalvonta on tässä mennyt pieleen.

Kyllä mä kysyn myös sitä, että miten me tästä eteenpäin suunnitellaan meidän sote-palvelujen rahoitusta. Eihän meillä ole mitään järkeä suunnitella semmoista budjettia, joka on nollabudjetti, jos lopputulos on sitten se, että meiltä lähdetään viemään joka vuosi aina rahaa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Hyviä kriittisiä puheenvuoroja täällä. Kyllähän tämä kokoomusjohtoisen hallituksen toiminta on täysin epäjohdonmukaista, ja tämä koko hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä on tässä vaakalaudalla.

Apulaispormestari Sazonov puhui täällä todella hienosti Helsingin puolesta, ja kuten aiemmissakin puheenvuoroissa on nostettu esille, ikään kuin voisi luulla, että Sazonov ei edustaisi samaa kokoomusta, joka kuitenkin pääministeripuolueena on tekemässä tätä aivan käsittämätöntä ja epäreilua leikkausta. Kyllä moni täällä valtuustosalissa ihmettelee ja kysynkin, että miten voi olla, että Helsingin edunvalvonnassa on voitu epäonnistua näin pahasti, kun tätä kaupunkia sekä sotepen toimialaa johtaa sama puolue, joka nyt on valtion päässä tekemässä tätä leikkausta. Miten voi olla mahdollista, että edunvalvonnassa on epäonnistuttu näin täydellisesti?

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaupunginvaltuusto on varsin yksimielinen siitä, että hallituksen aikeet leikata Helsingin sotepe-toimialan rahoitusta 35 miljoonalla eurolla eivät vaikuta oikeudenmukaisilta. 35 miljoonaa euroa on iso raha. Nyt on kuitenkin uusiakin pilviä taivaalla. Käsittääkseni juuri on sovittu palkankorotusratkaisu, joka tarkoittaa sotepe-alalle lähes 10 prosentin nousua seuraavan kahden vuoden aikana. Kysyisin, paljonko tämä aiheuttaa Helsingille lisäkustannuksia edelleen? Entä miten se rahoitetaan vähentyvällä rahoituksella?

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Orpo-Purran hallitus on tosiaan tehnyt tämän koko kauden hyvin Helsinkivastaista politiikkaa. Näitä leikkauksia on kohdistettu Helsinkiin, esimerkiksi tämä asumistuen Helsinki-taso, joka lakkautettiin kokonaan. Myös kohtuuhintaista rakentamista on vaikeutettu, mikä on meidän kaupungin toimivuudelle ihan oleellinen. Äskeisessä keskustelussa tuotiin hyvin esille sitä, kuinka hallituksen syvä maahanmuuttovastaisuus on paitsi vihamielistä ja takapajuista, niin se on myös tavallisia helsinkiläisiä ja Helsingin etuja vahingoittavaa. Ja nyt viimeisimpänä tämä sote-ryöstö.

Jos mietitään, mitä tämä 35 miljoonaa tarkoittaa, niin se esimerkiksi tarkoittaisi 300 000 terveyskeskuslääkärikäyntiä. Tämä on niin epäoikeudenmukaiseksi koettu leikkaus, että jopa eduskunnassa muilta alueilta tätä ihmetellään. Samaan aikaan me tiedetään, että myös Helsingissä näitä rahoja tarvitaan. Mulla oli oikeastaan sama kysymys kuin valtuutettu Honkasalolla. Eli miten vaikuttamistyötä erityisesti siellä kokoomuksen sisällä nyt parannetaan, jotta helsinkiläisten etu paremmin toteutuu?

Kuten täällä on aiemmin todettu, niin tämä toimialalle suunniteltu leikkaus on tosi epäoikeudenmukainen ja vetää nyt Helsingiltä ihan täysin maton alta tästä hyvin hoidetusta taloudenhallinnasta ja näiden sote-palveluiden järjestämisestä. Tämä leikkaus ei millään tavalla kannusta Helsinkiä tai muitakaan kaupunkeja ja hyvinvointialueita hoitamaan jatkossa näitä sotepalveluita hyvin ja esimerkillisesti. Tämä leikkausten vaikutus tulee näkymään suoraan Helsingin sote-palveluissa ja kuten tässä edellisessä puheenvuorossa todettiin, tämä leikkaus vastaa 300 000 terveyskeskuskäyntiä tai 700 000 kotihoidon käyntiä. Eli on mittakaavaltaan ihan valtava ja vaikuttaa ihan väistämättä suoraan helsinkiläisten hyvinvointiin.

Mä haluaisinkin täällä kysyä, että miten me varmistetaan, että tämä sotepalveluiden järjestäminen on myös tulevalla valtuustokaudella kannustavaa, jos hyvin hoidetut asiat kääntyvät rangaistukseksi? Miltä toimialalta seuraavaksi ollaan leikkaamassa? Helsingin tulisi olla esimerkki hyvin hoidetusta taloudenhallinnasta ja hyvin hoidetusta palveluiden järjestämisestä. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Eikö tämä leikkaus juuri osoita sitä, että koko sote valtion rahoittamana on täysin epäonnistunut? Kyllä nyt on ruvettava miettimään sekä nykyisen eduskunnan että myöskin nykyisen hallituksen sitä, miten tämä tilanne korjataan. VM:ssä on ukkoja, jotka yhtäkkiä vain keksivät, että otetaan tuolta, täältä, tuolta ja näin me kerätään tästä sata miljoonaa. Tämähän on täysin epäoikeudenmukaista. Me elämme ihan kuin entisessä Neuvostoliitossa. Täällä saa leikata ihan mistä haluaa ja meiltä ei ole kysytty mitään.

Kiitos, puheenjohtaja.

On todella valitettavaa, että Helsingiltä leikataan näin merkittävä summa, kun samaan aikaan meillä on valtavia tarpeita myös esimerkiksi opetuksen puolella. Lapsimäärät ovat kasvaneet, ja meidän täytyy investoida siihen, että luokkakoot eivät kasva. Samoin myös muiden toimialojen puolella on tarpeita. Tämä on hirveä lovi meidän terveyspalveluihin. Todella huolissani olen myös HUSista.

Kysyisin niin kuin moni muukin täällä, että mitä kokoomus on tehnyt. Meillähän on nyt tällä hetkellä kokoomuksen pormestari ja myös sote-apulaispormestari ja tällä kokoonpanolla tulemme jatkamaan. Miten tämä Helsingin edunvalvonta onnistuu paremmin, kun se ei tähän mennessä ole onnistunut, vaikka Helsinkiä johtaa myös sama puolue, joka on pääministeripuolue, jolla pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa tähän? Nämä ovat todella vain kauniita puheita, jos mitään muutoksia ei saada aikaiseksi.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Asko-Seljavaara vertasi maan istuvaa hallitusta Neuvostoliittoon. Itse en ehkä menisi näin pitkälle, mutta jonkinlainen irtautuminen jaetusta todellisuudesta tässä tuntuisi olevan. Sen verran kummallista toiminta on. Nostaisin sen, minkä valtuutettu Heinäluoma nosti esiin, että todellakin opposition lisäksi helsinkiläisten hallituspuolueiden kansanedustajien äänet riittäisivät kaatamaan tämän lain. Eli jos he oikeasti kokevat helsinkiläisten palvelut merkitykselliseksi asiaksi, jolla on heille väliä, he voivat pitää niistä huolta. Perustuslainkaan mukaan heillä ei ole mitään velvollisuutta noudattaa näitä neuvostoliittolaisia päätöksiä, vaan he voivat myös toimia tämän avoimen ja demokraattisen kaupungin intressien puolesta.

Kiitoksia, puheenjohtaja.

Vastauksena valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaralle, että onhan tämä tosiaan eduskunnan ja hallituksen kysymys, mutta erityisesti hallituksen kysymys, koska hallitushan tämän päätöksen on tehnyt.

Tähän valtuutettu Mari Holopaisen hyvään puheenvuoroon lisään myös sen, että kokoomushan pitää hallussaan myös kuntaministerin salkkua. Eli kun te peräänkuulutatte sitä, että kuinka hallituksessa tehdään kummallisia päätöksiä Helsingin suhteen ja kaiken maailman ukkelit tekevät vaikka mitä esityksiä, jotka sitten menevät läpi, niin kyllä ihan voitte katsoa peiliin siellä kokoomuksen kammareissa ja pohtia, että kuka teillä mitäkin salkkua pitää hallussaan ja voisitteko kenties tehdä parempaa yhteistyötä Helsingin päättäjien kanssa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Haluan myös ilmaista sen, että myös meidän mielestä tämä on tietenkin todella epäoikeudenmukainen ja epätarkoituksenmukainen lakiehdotus. Siinä mielessä olen iloinen, että se on herättänyt kysymyksiä myöskin Helsingin ulkopuolella. Esimerkiksi meidän edustaja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, Henrik Wickström, on nostanut tämän esiin siinä keskustelussa ja nimenomaan kyseenalaistanut sitä, miten järkevää on tehdä tällaisia leikkauksia, jotka todellakin toimivat itseään vastaan eikä kannusta hyvinvointialueita tekemään järkevää sosiaali- ja terveydenhuoltopolitiikkaa.

Kiitos, puheenjohtaja ja kiitos hyvästä keskustelusta.

Joitakin yksittäisiä huomioita.

Tästä vaikutuksesta tosiaan kysyttiin. Niin kuin sanoin, ennen kaikkea näen sen sellaisena, että se vähentää meidän mahdollisuuksia varautua näihin edessä oleviin tiukempiin vuosiin. Sillä on totta kai suora vaikutus, ja sen takia tätäkin keskustelua on tärkeä käydä. Valtuutettu Ebeling nosti esiin tämän palkankorotuskysymyksen. Se ei ole itse asiassa Helsinki-spesifi kysymys. Se on koko hyvinvointialuekokonaisuuteen liittyvä kysymys. Se paineistaa kyllä, ja se tulee sitä kautta, että hyvinvointialueindeksihän on osittain kustannusten kehityksen ja osittain palkan kehityksen mukainen, mutta se seuraa yleistä palkkatasoa. Ja kun tässä osana tätä ratkaisua on vielä se palkkaohjelma, niin se on se, joka itse asiassa kaikilla alueilla luo sinne ylimääräistä tiukkuutta suhteessa siihen rahoituksen kasvuun, koska se menee hyvinvointialueindeksin mukaan.

Sittenhän tässä on vielä se elementti, kun tässä puhutaan siitä, että jälkikäteistarkastus tulee ja näin. Mutta kun me katsomme jo ensi vuoden rahoitusta, itse asiassa jälkikäteistarkastuserähän siellä valtakunnan tasollisessa rahoituksessa jo pienenee, joka myöskin alkaa imaista pois sitä jälkikäteistarkistusta. Se on ollut enemmän tällainen pikavippiluonteinen. Sillä ei sinänsä ole mitään tekemistä juuri tämän hallituksen kanssa. Se on tämän mallin elementti, mutta se vain on sellainen tekijä, joka vähän hämärtää, kun sitten toistellaan, että kun tehän saatte sitä jälkikäteistarkistusta. Mutta se ei ole nyt ratkaisu ja vastaus tähän kysymykseen.

Niin kuin tiedämme, ja täällä on paljon ollut äänessä valtaosin itse asiassa nykyisiä ja entisiä eri puolueiden kansanedustajia, että ainahan erityisesti tällaista alueellista vaikuttamistyötä tehdään monen, monen asian kontekstissa. Helsingille tämä on tietenkin yksi tärkeä tavoite, mutta kyllä on liittynyt myöskin tavoitteita muihin elementteihin siinä rahoitusmallissa kuin tähän. On myös liittynyt tavoitteita esimerkiksi koulutuksen puolen kysymyksiin, tieosuuksien kysymyksiin, ja kuten moni täällä hyvin tuntee, tietenkin aina se koko kokonaisuus ratkaisee. Ja sitten yli ajan meillähän on ollut, niin kuin tässä on todettu, niin hyvä, jos ei yksimielisyyden, niin yksituumaisuuden perinne siinä, että eri väristen hallitusten kohdalla kukin teemme parhaamme sen mukaan, että silloin pinnalla olevissa asioissa ja silloin pinnalla olevassa asetelmassa, varmistamme mahdollisimman hyvän lopputuloksen helsinkiläisten kannalta. Nyt tämä on eduskuntakäsittelyvaiheessa, ja tähän liittyy, niin kuin ensimmäisessä puheenvuorossa mainitsin, pelkästään tätä Helsinki-spesifiä kysymystä laajempi periaatteellinen kysymys siitä, miten rahoitusmallin kanssa toimitaan, mikä on se viesti, joka alueille, ei vain Helsingille, lähtee. Toivon todella, ja Helsinki tulee tätä esillä pitämään, että tämä näkökulma vielä siinä eduskuntakäsittelyvaiheessa huomioidaan.