Malmin peruskoulun ja päiväkotien laajennuksen ja peruskorjauksen hankesuunnitelma (Kirkonkyläntie 17, Malmi)

Kiitos, puheenjohtaja.

Tämä Malmin peruskoulun ja päiväkotien laajennushanke on tosi tärkeä. Malmille on tulossa paljon lisää asuntorakentamista ja asuntoja. Takataskun päiväkoti on tosiaan liian pieni ja hyvin vanhat tilat. Siellä ympärivuorokautisen hoidon tarve on suuri. Kun on Malmin sairaalaa, on seniorikeskusta, kolmivuorotyötä tekeviä sotepe-ammattilaisia työskentelee ja asuu paljon Malmilla.

Olisin halunnut kiinnittää huomiota näiden tilojen korjauksiin. Olen tehnytkin järjestelmään aloitteen. Varmaan luitte tämän päivän Helsingin Sanomia, kuinka huolestuttavaa oli Puistolan peruskoulun korjaushankkeiden seuraamattomuus. Niitä ei ole dokumentoitu eikä tehty loppupeleissä. Vanhempainneuvosto teki suuren salapoliisityön, ja kaupunki ei ole näitä kattovuotoja jo kymmenen vuotta sitten korjannut, vaikka on luvattu. Haluaisin todella, että tässä Malminkin peruskoulun korjaushankkeessa seurattaisiin, miten nämä alihankkijat toimivat. Dokumentoitaisiin kaikki tiedot ja näin, koska tämähän on ihan verorahojen haaskausta, että nämä korjaukset tehdään huonosti tai niitä ei tehdä ollenkaan. Lasten ja henkilökunnan terveys, turvallisuus vaarantuu.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Arvoisat valtuutetut ja muut läsnäolijat.

Haluan aloittaa puheeni sanomalla, että peruskorjaus on yksi asia, mutta kampuksen perustaminen on toinen. Lukiessani tätä aloitetta alkoi tuntua siltä, että tätä tehtäessä ei samalla pohdittu sitä, kuinka järjetön määrä tuhat 1–15vuotiasta on. Jos mietimme vaikka näin: Teitä valtuutettuja on tässä salissa suunnilleen 71. Tämän suunnitellun koulun oppilasmäärä olisi 13,4 kertaa tätä ihmismäärää suurempi. Ymmärrämme, että koulut, kuten kaikki muutkin yhteiskunnan rakennukset tai muut sellaiset kuluvat ja että esimerkiksi niiden käyttömahdollisuudet heikkenevät tämän myötä. Siksi olemme sitä mieltä, että peruskorjaus on järkevä tehdä. Mutta laajennuksen kannalta olemme eri mieltä. Koulun suuri koko ei ole mitenkään nuorille oppilaille mikään ilahduttava muutos. Päinvastoin suuret ihmismäärät ja leveät käytävät monine huoneineen voivat pahimmillaan aiheuttaa ahdistusta.

Puhuen huoneista ja rakennuksen kaavasta, halusin nostaa esille nuorten osallistamisen tässä suunnitteluprosessissa. Aloitteessa lukee, että oppijat ovat saaneet mahdollisuuden osallistua pihan ja irtokalusteiden suunnitteluun suunnittelun edetessä. Mietimme, että kuinka paljon tämä oikeasti antaa nuorille vaikutusmahdollisuutta ja mahdollisuuden sellaiseen kouluun, joka olisi heille mieluinen. Vuonna 2023 kouluterveyskyselyn mukaan noin 27 prosenttia neljäs- ja viidesluokkalaisista koki vähintään lievää ahdistuneisuutta. Ja 23 prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista koki samana vuonna keskivaikeaa tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Monet nuoret ovat myös kuvailleet kouluympäristöä rauhattomana ja pahimmillaan vaarallisena, joka voi olla tekijä muun muassa ahdistuneisuuteen. Kysymys kuuluu: Onko pihan suunnittelu riittävä taatakseen oppilaille turvallisen ja miellyttävän ympäristön? Men ja, såklart, det sparar pengar, det sparar på utrymme, men tyvärr sparar det även på mängden unga som på riktigt kan visa upp sitt kunnande och komma vidare. Har vi på allvar ett så pass stort behov att spara att vi måste uppoffra ungas möjligheter. Enligt min uppfattning är det i stadens intresse att ta hand om de unga. Gång på gång hör vi att unga är Helsingfors framtid. Men trots att Helsingfors de senaste 20 åren kontinuerligt haft överskott är det ändå inte en prioritet att skärpa kvaliteten på det som kan höja på våra sjunkande resultat.

Jotenkin tuntuu siltä, että opiskelun laatu jää toiselle sijalle rahan jälkeen. Vaikka pienet koulut kuluttavat enemmän ja vaativat suuremman määrän resursseja, ne tutkitusti takaavat oppilaille turvallisemman oppiympäristön, jossa he keskimäärin oppivat paremmin. Pienemmissä kouluissa lahjakkaiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeet ovat helpommin havaittavissa ja näin tarpeista voidaan huolehtia paremmin asianmukaisella tavalla. Oppilaat pystyvät tällöin myös suuremmalla todennäköisyydellä muodostamaan vahvemman suhteen opettajaansa, joka tutkitusti on tärkeä oppilaalle ja hänen koulutukselleen. Valitettavasti suuri koulu on tämän yhteyden solmimiselle este, kun opettajalle yhtäkkiä tuleekin lisää uusia kasvoja käytävälle ja opetettavaksi.

Arvoisat valtuutetut.

Toivon, että ette ajattele koululaisia pelkkinä numeroina, jotka käyttävät teidän järjestämiä palveluita, vaan yksilöinä, jotka oppiessaan tarvitsevat turvallisen ympäristön ja riittävästi tukea kouluttautuakseen.

Kiitos. Tack.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Toivon, että kaikki valtuutetut kuulivat äskeisen nuorisovaltuuston jäsenen Mattsonin erinomaisen puheenvuoron. Siinä oli paljon viisasta asiaa. Nimenomaan juuri näin meidän pitäisi koulujen käyttäjiä eli juuri niitä lapsia ja nuoria, jotka joka päivä viettävät merkittävän osan valveillaoloajastaan siellä koulussa, ja myös opettajia ja niitä muita aikuisia eri ammattilaisia, jotka siellä pitävät huolta näistä meidän lapsista ja nuorista, opettavat ja kasvattavat heitä. He kuitenkin tietävät parhaiten, mikä toimii ja mikä ei toimi siellä koulussa kouluarjessa.

Valtuutettu Vepsä nosti tässä erittäin tärkeän asian, tämän erilaisten korjaushankkeiden dokumentoinnin esille. Hänellä on tuolla järjestelmässä hyvä aloite myös tästä asiasta, ja mielelläni sen allekirjoitin.

Valtuutettu Vepsä nosti tässä esille myös tämän Puistolan tilanteen. Ajattelen niin, että tämä dokumentointi parantaisi myös sitä, miten meillä ollaan tietoisia eri asioista. Sain tässä vasta tietää esimerkiksi, että valtuutettu Vepsän tekemään ponteen on annettu vastaus, jossa on selkeitä virheitä siinä vastauksessa. Onko tässäkin puutteellisesta dokumentoinnista vai mistä kysymys, että kaupunkiympäristön toimialalta on vastattu täysin vastoin parempaa tietoa ponteen. Talorakennushankkeista on ihan vääränlaista tietoa siinä ponsivastauksessa. Minusta tämä on aika huolestuttava asia.

On todella erikoista, että kaupunkilaiset vanhemmat joutuvat kysymään näiden tietojen perään jatkuvasti. Minusta kaupungin avoimeen kulttuuriin pitäisi kuulua se, että kaikesta tiedotetaan hyvissä ajoin, tietoa annetaan pyydettäessä ja pyritään avoimeen vuorovaikutukseen niin näiden palveluiden käyttäjien kuin lasten vanhempien ja nuorten vanhempien kanssa.

Kiitos.

Unohdin äskeisessä puheenvuorossa tosiaan tärkeimmän asian. Kiitos valtuutettu Peltokorvelle, että hän nosti sen esiin.

Tosiaan kun tein ponnen alueen palvelutarpeen huomioimisesta Puistolan alueella, niin minun ponteeni vastattiin täysin käsittämättömästi, että Nurkkatien monitoimitilaa rakennetaan ja oli vielä, että se on valmis vuonna 2030. Ja Puistolan peruskoulun laajennuksesta oli vääriä tietoja. Nämä oli ihan puuta heinää. Nurkkatien monitoimitilaa ei tällä hetkellä kaupunki tarvitse, eikä sen korjausta eikä rakentamista aloiteta. Olin aika järkyttynyt ja haluan tosiaan, että se ponnen vastaus korjataan ja se käsitellään uudelleen kaupunkiympäristölautakunnassa ennen kuin se lähetetään kaupunginhallitukseen.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Suurkiitos nuorisovaltuuston jäsen Mattsonille tästä erittäin hyvästä äskeisestä puheenvuorosta.

Mä pyysin puheenvuoron sen vuoksi, että kiinnitin huomiota siihen, kuinka hän kertoi, että heidän koulun kohdalla oli ikään kuin kysytty oppilailta näkemystä, mutta hyvin puutteellisesti. Itse olen kiinnittänyt viime päivinä huomiota siihen, että lapsi- ja nuorivaikutusten arviointi tehdään Helsingissä vähän sinne päin kauniisti sanottuna, erittäin huonosti jopa monesti. Meillä oli esimerkiksi eilen kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa eräs asia, jonka liitteenä oli asiakirja, joka oli otsikoitu Lapsivaikutusten arviointi. Mutta kun siihen tutustui tarkemmin, siinä ei ollut kyllä tehty oikein minkäänlaista lapsivaikutusten arviointia. Puhuttiin kaikesta muusta. Vähän hävetti kaupungin puolesta, että tällaisia asiakirjoja tänne lapsivaikutusten arviointi -nimellä ylipäätänsä julkistetaan ja julkaistaan.

Olisinkin nyt kysynyt tässä apulaispormestari Johanna Laisaarelta, kun muistelin, että te viime valtuuston kokouksessa viittasitte siihen, että Helsinki kehittää lapsivaikutusten arviointeja: Miten tämä asia nyt oikein on? Miten niitä tehdään? Koulutetaanko meillä virkakuntaa tekemään kunnolla nämä lapsi- ja nuorivaikutusten arvioinnit? Ja mikä on se ikään kuin taso, johon niissä pyritään, että ihan oikeasti päädyttäisiin siihen, että lapsia ja nuoria aidosti kuullaan ja se näkyisi myös valmistelussa ja päätöksenteossa?

Kiitos, puheenjohtaja.

Tähän edelliseen pakko kommentoida, että on myös hyviä esimerkkejä muun muassa Maatullin peruskoulussa. Tosin sitäkin parikymmentä vuotta, että homekoulu saatiin uudelleen rakennettua. Siellä kyllä osallistettiin lapsia todella vahvasti siihen muun muassa pihojen rakentamiseen, että minkälaisia leikkivälineitä sinne halutaan ja muutenkin. Sisätiloihinkin otettiin kommentteja lapsilta. Ainakin tällä hetkellä, kun oma lapseni on siellä, kyllä tulee todella paljon positiivista palautetta siitä, että on todella kivat tilat ja muutenkin tätä palautetta tullut.

Mutta tietenkään tämä ei voi olla kiinni siitä, kuinka aktiivinen meillä rehtori tai johtokunta saattaa asiassa olla tai vanhempainyhdistys puskemassa tätä asiaa. Tietysti tässä pitäisi olla joku strukturoitu malli, että tämä toteutuu myös muissakin kouluissa.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitos hyvistä puheenvuoroista.

Tosiaan me ollaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla nyt muokattu näitä tilasuunnitteluohjeita meidän käyttäjäpalautteen mukaan, ja lautakunnassa ollaan nimenomaan nostettu erityisesti sitä, että meidän työntekijät ovat jatkossa mukana tuomassa tätä pedagogiikkaa sinne tiloihin. Tämähän menee niin, että me olemme Kympin asiakkaita ja Kymp sinänsä vastaa tästä rakentamisesta, rakentelun suunnittelusta ja siitä. Me ollaan nyt päästy siihen, että meidän tilaratkaisut huomioi meidän työntekijöiden osallisuuden. Todettakoon, että tuolla Malmin koulussa ei tule olemaan enää siis mitään läpikuljettavia soluauloja. Keskellä sijaitsee monimuotoisia oppimistiloja, joissa on sitten seinät. Niissä muutamassa, missä on siirrettäviä seiniä, ne on nyt äänieristettyjä. Täällä on tosiaan nyt äänenvaimennus ja äänieristys hyvin keskeistä. Se, että meillä lapset ja nuoret pääsevät lähtökohtaisesti mukaan. Sekin on nyt kirjattu, että ne pääsevät nimenomaan mukaan siihen pihaalueiden suunnitteluun ja näihin siirtokalusteisiin. Se on nyt se ensimmäinen askel, mikä tässä on otettu, mutta me ollaan tehty näitä.

Sitten meillä on tietysti tämä koulujen koko. Kun meillä on tuo lähikouluperiaate, se tietysti myös on yksi asia, mikä vaikuttaa siihen, että siellä missä niitä lapsimääriä väestöennusteen mukaan on, sinne me tietysti niitä kouluja tehdään.

Erittäin hyvä kysymys on täällä lapsivaikutusten arvioinnin laatu. Me ollaan siis tehty tässä kaupungissa nyt lapsivaikutusten arviointiin kaikille toimialoille ohjeet. Kaupunki on myös sitoutunut työnantajana täydennyskouluttamaan meidän työntekijöitä siihen, että näitä kansallisen lapsistrategian koulutuksia voi käydä työajalla. Siihen tietysti on hyvä, että täällä olevat esihenkilöt myös omia alaisiaan patistaa ja mahdollistaa, että he voivat niitä käydä. Se ei ole aivokirurgiaa. Sitä kyllä pystyy tekemään, mutta se on nimenomaan arviointia eri vaihtoehtojen kesken, ja siihen kuuluu osana lasten näkemysten selvittäminen. Ei aina. Meillä on myös tutkimustietoa tai mahdollisesti jo käytössä olevaa näkemystietoa. Se ei automaattisesti tarkoita, mutta lasten osallisuus on yksi osa lapsivaikutusten arviointia ja se tulee huomioida siinä kokonaisarvioinnissa ja se tulee myös kirjata näkyviin.

Näitä myös voi kaikki päättäjät käydä. Ne ovat maksuttomia eOppivia. Löytyy lapsistrategia.fi-sivulta. Siellä on päättäjille myös omia koulutuksia, jos haluaa niitä käydä. Itse pidän tätä äärimmäisen tärkeänä, että työnantajapolitiikassa tätä asiaa nimenomaan viedään näiden maksuttomien koulutusten kautta. Todettakoon, että me saadaan koko ajan tietoa sieltä. Se eOppivan koulutus on sellainen, missä viime vuonna on käynyt 30 000 kuntalaista tai kuntatyöntekijää. Helsingissä siis voidaan antaa kiitokset meidän lastensuojelun työntekijöille, jotka ovat käyneet niitä kaikkein eniten. Pientä kilpailuakin voisi näiden työntekijäryhmien välillä käydä. Kiitokset siitä sotepuolelle.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Kiitos tosi paljon nuorisovaltuuston edustaja Mattsonille tästä tosi tärkeästä puheenvuorosta ja muistutuksesta kaikille meille päättäjille.

Tämä puheenvuoro muistuttaa mua sunnuntaina vaalikentillä tapaamani pienen alakoululaisen kokemuksesta isoista päiväkodeista, kun hän sanoi: ”Mä en tykkää isoista päiväkodeista. Mua pelottaa siellä, kun siellä ei tunne kaikkia ihmisiä.” On selvää, että Mattsonin puhuma ahdistus ja tämän tapaamani lapsen kokema pelko eivät kuulu päiväkotiin eikä ne kuulu kouluihin, vaan lapsilla on oikeus tasapainoiseen kasvuun ja kehitykseen ja sen turvaaminen on meidän vastuulla. Tänään me ollaankin päättämässä monesta isosta koulusta ja päiväkodista. Mä jaan tämän Mattsonin ja kohtaamani alakoululaisen huolen. Meidän tulisikin tulevassa valtuustossa strategiassa linjata näistä päiväkodeista, koulujen koosta, siitä, miten oikeasti tehdään aidosti lapsiystävällistä kaupunkia.

Tässä on jo puhuttu lapsivaikutuksen arvioinnista. Se on hyvin tärkeä huomio. Ne on hyvin ohuesti mainittu näissä. Kuten nyt apulaispormestari tuo esille, tähän ollaan kiinnitetty huomiota ja se on supertärkeää, koska tämähän ei ole mikään mielipidekysymys, että onko nämä tärkeitä vai ei, vaan tämä on ihan lainsäädännöllinen asia. Meidän pitää aina lapsia koskevissa päätöksissä arvioida, mitä vaikutuksia sillä on lasten kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin. Ajattelen, että jatkossa on tosi tärkeää voimakkaasti lapsia ja vanhempia kuulla näissä hankkeissa jo siellä alkuvaiheessa, että ei käy niin, että itse asiassa reunaehdot on jo määritelty hyvinkin lapsivihamielisiksi, mutta sitten niiden puitteissa ikään kuin kehitellään jotain pientä osallistamista.

Kiitos.