Valtuutettu Anna Lemströmin aloite opetushenkilökunnan määrän lisäämiseksi erityisluokilla

Kiitos, puheenjohtaja.

Arvoisat valtuutetut ja muut läsnäolijat.

Valtuutettu Anna Lemströmin aloite opetushenkilöstön lisäämisestä erityisluokilla tarttuu vahvasti kiinni tärkeisiin, mutta valitettavasti tyydyttämättömiin tarpeisiin jo ensimmäisessä kappaleessa. Aloitteessa mainitaan, kuinka raskasta opettajalla ja oppilaalla voi olla erityisluokan oppiympäristössä, kun siellä on oppilaita molemmilla puolin suurta ikähaitaria. Aloite ehdottaa, että erityisluokille sijoitettaisiin yhden erityisopettajan lisäksi koulunkäynninohjaaja.

Mutta arvoisat valtuutetut.

Lukiessani kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan lausuntoa tästä aloitteesta minulle syntyy kysymys. Sillä tässä lausunnossa mainitaan, että erityisluokille on jo määrätty erityisopettajan lisäksi yksi koulunkäynninohjaaja, joka tosiaan on tämän aloitteen toive. Miten tässä näin kävi? Onko kenties käynyt niin, että tämä voimassa oleva päätös ei ole toteutunut toiveiden mukaan? Vai onko tämä seikka yksinkertaisesti jäänyt huomaamatta?

Tämän lisäksi kiinnitin huomiota siihen, että Helsingissä on pelkästään kaksi koulua, joissa on erityisluokka, joka sisältää 1.–9.-luokkalaisia. Helsingissä on sata kaupungin ylläpitämää peruskoulua, mikä tarkoittaa sitä, että nämä koulut ovat pelkästään murto-osa kokonaisuudesta. Näihin kahteen kouluun on myös kohdennettu lisäresursseja taatakseen riittävän avun saannin näillä luokilla, mitä ei edes lähelläkään ole monella perusluokalla niiden suuren koon takia. Esimerkiksi nostan Vesalan peruskouluun, jossa kokemuksensa jakanut nuori on ilmeisesti jo 6. luokalla joutunut yli 50 hengen luokalle, jossa oli vain 2 opettajaa. Ei ole missään nimessä mahdollista, että 2 opettajaa pystyisi opettamaan tai ylipäätänsä valvomaan 50:ntä 12-vuotiasta.

Tämän ohella on vaikeaa olla miettimättä resurssointia, kun yhteiskunnassamme valitsee koulunkäynninohjaajien pula puhumattakaan erityisopettajien pulasta. Yhden helsinkiläisen koulunkäynninohjaan kokemuksen mukaan tämä johtaa siihen, että koulu palkkaa määräaikaisia opettajia, joilta jatkuvasti puuttuu pätevyys. Tämä puuttuva palanen on yhä tärkeämpi erityisluokilla, missä oppilailla on suuremmat ja vaativammat tarpeet kuin muilla oppilailla.

Bristen syns speciellt på den svenska sidan, där den som starkast drabbar småbarnspedagogiken.

Så ärade ledamöter.

Hur har ni tänkt minska på den rådande lärarbristen och anställa behöriga lärare för såväl finskspråkiga som svenskspråkiga samt elever med specialbehov såväl som elever utan?

Lopuksi haluan kuitenkin todeta, että tämä aloite tuo esiin, kuten mainitsinkin, tärkeitä ideoita perusopetuksesta. On kiitettävää, että nostitte esiin tämän pulman, joka mahdollisesti vaikuttaa ainakin 300 peruskoululuokkaan. Mutta haluaisimme nähdä sen kehittyvän kattaakseen myös muiden oppilaiden opetushenkilökunnallisia tarpeita tai jollakin muulla tavalla edistävän erityisoppilaiden koulutuksen asemaa, kun kyseinen aloite on jo osittain voimassa.

Kiitos. Tack.

Tack ska du ha, ordförande.

Oppimisen tuen uudistus on tarpeen. Sen osoittaa tämä aloite, mutta sen lisäksi myös aloitevastauksessa käsitelty oppimisen tukea uudistava lainsäädäntö, joka on astumassa voimaan tänä syksynä. Me tarvitaan lisää henkilökuntaa kouluissa, jotta me voidaan vastata oppimisen tuen tarpeisiin. Mutta ongelmaan me törmätään siinä vaiheessa, kun asiaa edistävää lakiesitystä ei ole seurannut sen vaatimat resurssit. Oppimisen tuen uudistus olisi vaatinut valtiolta tuplaresurssit siihen nähden, mitä hallitus on lain läpiviemiseksi myöntänyt.

Hallituksen päätös johtaa nyt sitten siihen, että meillä on Helsingissä edessä taas jälleen suuri aukko kasvatuksen ja koulutuksen budjetissa. Vaikka hallitus on viestinyt, että peruskoulutuksesta ei leikata, tämä oppimisen tuen riittämätön resurssointi on väistämättä koulutusleikkaus. Eli ensi syksynä, kun me kokoonnutaan laatimaan kaupungin talousarviota, on siis hyvä pitää mielessä, että jotta me voidaan sekä seurata lakia ja laittaa oppimisen tuki kuntoon, meidän on taas kerran taloudellisesti paikattava hallituksen petetyt lupaukset.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos aloitteesta ja erityisesti kiitos nuorisoneuvoston edustaja Maggie Mattsonille puheenvuorosta.

Tässä varmasti valtuutettu Lemström on tarkoittanut nostaa esille sen haasteen, että silloin jos meillä on opetusryhmässä esimerkiksi kymmenen oppilasta, joista oppilaat on kaikki eri luokka-asteilta, ehkä muutama samalla luokka-asteella, opetuksen järjestäminen on hyvin haastavaa silloin, jos siellä on vain yksi erityisluokanopettaja, joka vastaa oppisisällöistä opetussuunnitelman mukaisesti kaikille näille eri oppilaille. Silloin väistämättä tarvitaan enemmän kuin vain se yksi koulunkäynninohjaaja, joka monesti on sidoksissa siinä, että oppilas on integroitu ehkä taito- ja taideaineiden tunnille tai jollekin muulle tunnille ja tarvitsee tukea sinne. Eli silloin jos on monta luokka-astetta, tarvitaan merkittävästi enemmän resurssia kuin erityisluokassa, jossa on vain yksi, kaksi tai kolme luokka-astetta. Tämä meillä ei ole millään tavalla huomioitu resurssoinnissa tällä hetkellä.

Maggie Mattson nosti esille sen, että meillä ryhmäkoot on merkittävä haaste tällä hetkellä siihen, että oppilaita pystyttäisiin tukemaan. Tänään meille erityisopettajille oli just tiedotustilaisuus siitä, mitä uusi lainsäädäntö tuo tullessaan. Ja kyllä paljon huolta ja huokauksia läpi salin kuului. Edelleen vaikuttaa siltä, että Helsingissä resurssointi on todella riittämätöntä siihen nähden, mitä syksyllä tuen pitäisi kouluissa olla. Mua huolestuttaa suuresti tilanne. Tämän hetken talousarvion mukaan Helsinki ei pysty uuden lain vaatimuksiin vastaamaan elokuussa.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä oli äärimmäisen tärkeä hyvä aloite, ja nimenomaan meidän tulee kiinnittää huomiota siihen, että kaikki lapset saavat riittävästi yksilöllistä tukea. Nyt tosiaan niin kuin tässä on useammassa hyvässä puheenvuorossa todettu, meillä on tulossa tämä lainsäädännön uudistus, joka on sinänsä oikein hyvä, lasten edun mukainen tämä oppimisen tuen uudistus. Mutta sen toteutuksessa tietysti on kiireitä, ja Helsingissä me ei olla siihen vielä varattu mitään erillisrahoitusta. Mutta valmistelua toimialalla tehdään sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen puolella, ja tarkoitus on sen yhteydessä myös käydä läpi tätä aloitteen kysymystä eli sitä tukea siellä koulussa kaikille lapsille ja nuorille.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mä en ehkä nyt ihan ymmärtänyt tätä apulaispormestari Laisaaren vastausta, koska tämähän on lainsäädäntömuutos ja se on lakisääteinen palvelu. Se rahoitus tulee siis yleiskatteellisina valtionosuuksina. Mutta tietenkin ongelma on se, että vaikka maan hallitus itseään mainostaa kovasti, että tehdään valtavat investoinnit perusopetukseen, niin itse asiassa näiden valtionosuusleikkausten takia esimerkiksi nyt tähän oppimisen tukeen ei ole varattu riittävästi rahoitusta. Olen ymmärtänyt, että tämä on se ongelma, mutta mitään erillisrahoitusta kai Helsingin itse ei tähän tarvitse laittaa, koska tämä tulee siis valtionosuuksina yleiskatteellisena. Onko tähän tehty siis laskelmia jo, että mitä tämä tarkoittaa Helsingin näkökulmasta?

Mun mielestä se olisi tärkeää myös, että Helsingin kaupunki toisi ilmi sitä, että tämä rahoitus ei tällä hetkellä ole millään tavalla riittävä. Ja se on aito huoli, että onko meillä myös tarpeeksi erityisosaajia ja mikä se koulutustarve on, jotta tämä oppimisen tuki ja tuen uudistus pystytään Helsingissä toteuttamaan lain vaatimalla tavalla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ehkä ilmaisen itseni eri lailla. Me teemme nimenomaan tätä. Meidän lausunnossa kyllä nostettiin esiin nimenomaan tämä riittävä rahoituksen tarve Helsinkiin, koska meillä on nimenomaan paljon tähän uuteen lainsäädännön muutokseen liittyviä muutoksia tulossa. Haasteena on siis nimenomaan se, että mikä se rahoituksen määrä on, mikä on se rahoituksen tarve, minkälaisia muutoksia tarvitaan kentällä ja sitten tietenkin tämä osaavan henkilöstön palkkaus.

Sitten siinä lausunnossa nostettiin esiin myös se, että meillä on aika iso määrä näitä lapsia, joilta me joudutaan tekemään mahdollisia siirtoja ja sitten myös näitä hallintopäätöksiä. Tämä kaikki tietysti vaatii sitä rahoitusta. Niin kuin minusta tässä tuotiin muissa puheenvuoroissa esiin, tämä on myös yksi asia, mistä me joudutaan varmaan keskustelemaan ensi syksyn talousneuvotteluissa.

Tässä tarkennuksena. Pahoittelut, jos vastasin ensimmäisen kerran epäselvästi.

Hyvää illanjatkoa.

Kiitos paljon tästä vastauksesta.

Tämähän on sikäli murheellista, että me tiedetään jo nyt, kuinka vaikeata sitä erityisen tuen päätöstä on lähtökohtaisesti saada ja monesti vanhemmat joutuu kamppailemaan sen eteen, että lapsi saisi sitä tukea, vaikka hänellä se päätös olisikin jo. Eli lähtökohtatilanne ei ole mitenkään ihanteellinen ja sitten jos tätä oppimisen tuen uudistusta toteutetaan vielä tilanteessa, jossa ei tiedetä, tuleeko se valtion rahoitus kattamaan nämä lakisääteiset tehtävät, se on tietenkin vaikea yhtälö.

Mutta toivotaan, että myös me päätöksentekijät saadaan sitä informaatiota siitä, mikä se Helsingin tarve on, jotta tämä uudistus pystytään toteuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla, koska se ei ole ihanteellinen tilanne, mikä Helsingissä tällä hetkellä on. Meillä on paljon oppilaita, joilla on jo se päätös, mutta silti sitä yksilöllistä tukea he eivät saa. Tässä on myös isoja alueellisia eroja.

Tätä kritiikkiä myös maan hallituksen suuntaan on tärkeätä tuoda. Tässä on ikään kuin tehty myös eräänlainen koulutuspetos. On luvattu, että Orpon hallitus tekee valtavat investoinnit perusopetukseen. Ja nyt nähdään sitten, mitä tämä tarkoittaa konkretian tasolla.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Yhden asian tähän hyvään keskusteluun toisin vielä ja huolen ammattilaisten saatavuudesta. Meillähän on tälläkin hetkellä vajaana paikkoja. Meillä on muodollisesti epäpäteviä opettajia. Aikuiskoulutustuki on nyt poistettu myös, mikä on ollut erityisesti erityisopettajakoulutuksessa todella tärkeä. Puhutaan me sitten varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta tai toisen asteen koulutuksesta, niin aika moni opettaja on aikuiskoulutustuen turvin pystynyt opiskelemaan erityisopettajaopinnot ja sitten siirtynyt ehkä erityisopettajaksi. No nyt se tie on tukossa, kun aikuiskoulutustukea ei ole.

Mä olisin kysynytkin tästä nyt meidän apulaispormestarilta: Miten me Helsingin kaupunkina nähdään, onko meillä resursseja mahdollistaa sitä, että opettajat voivat työnsä ohessa opiskella ne erityisopettajaopinnot, jos ei ole mahdollisuutta enää jäädä työstä virkavapaalle ja opiskella omalla ajallaan?

Arvoisa puheenjohtaja.

Ihan tähän keskusteluun totean sen, että helsinkiläisten lasten ja opettajien kannalta on todella hyvä, että oppimisen tuki vihdoin uudistetaan ja siihen tulee noin sata miljoonaa euroa rahaa. Myöskin erityisopettajien koulutusmääriä lisätään. Oli hyvä, että apulaiskaupunginjohtaja totesi, että nyt tarkkaan luetaan tuo lakiesitys ja katsotaan, mitä se merkitsee Helsingille. Tiedossahan tämä on ollut jo hallitusohjelmasta lähtien, että tämä uudistus tehdään.

Vähimmäistuntimääriä lisätään. On hyvä, että äidinkielen ja matematiikan tuntimääriä lisätään, ettei opetussuunnitelmia muuteta, että opettajilla on enemmän aikaa oppilaille.

Myöskin hyvä on se, että vihdoin saadaan lainsäädäntöä sen tueksi, että voidaan mobiililaitteita rajoittaa, jotta saadaan sitä koulurauhaa, hyvinvointia. Helsingin tahto, mitä kaupunginhallitus lausui, että otetaan myöskin välitunnit mukaan. Työjärjestyksillä voidaan myöskin rajata sitä, miten kännyköitä käytetään välitunnilla ja voidaan edistää sitä liikuntaa. Eli erittäin hyviä asioita, ja hallituskaudella noin 200 miljoonaa tulee perusopetukseen. Mielestäni se on hyvä tässä taloudellisessa tilanteessa, että panostetaan myöskin valtakunnan tasolla perusopetukseen. Sitähän Helsinki on aina tehnyt, ja se on erittäin hyvä asia.

Kiitos, puheenjohtaja.

Pyysin puheenvuoron erityisopettajien koulutukseen liittyen. Pohdin sitä, että meillä Helsinki ei ole tukenut erityisopettajien tai erityisluokanopettajien täydennyskoulutusta. Toisin kuin esimerkiksi Vantaa tai Espoo. Tämä on ollut merkittävä parannus Vantaan ja Espoon tilanteessa. Heillä on pystytty kouluttamaan, ja ne opettajat, jotka ovat tämän koulutuksen saaneet käytyä, ovat sitoutuneet työskentelemään kaksi vuotta kunnassa erityisopettajina. Tämä on ehkä semmoinen, mitä voisi Helsinki myös pohtia. Tämä naapurikunnissa on pitkään jo toiminut tosi hyvin.

Valtuutettu Nuorteva nostikin tässä tärkeän asia esille. Toinen opettajaryhmä on kielikylpyopettajat, jossa on samanlainen pula. Siellä myös voisi meillä miettiä sitä, että onko meillä mahdollisuutta tukea. Mä tiedän, että toimialalla on tätä jo pohdittukin, mutta olisi tärkeää, että näistä viestitään, jotta ne, jotka harkitsevat, olisi mahdollisesti hakeutumassa ja pääsisivät koulutukseen. Valtuutettu Sarkomaan puheenvuoroon pyysin tätä vastauspuheenvuoroa juuri siksi, että pidän itsekin erittäin tärkeänä näitä satsauksia ja niitä uudistuksia, mitä maan hallitus on viemässä eteenpäin. Siitä ei ole kahta sanaa ja mä luulen, että tässä salissa kaikki pitää niitä todella tärkeänä, näitä lisätunteja ja erityisopettajakoulutusmäärien kasvattamista, varhaiskasvatuksen opettajakoulutusmäärien kasvattamista ja niin edelleen. Mutta ongelma on se, että onko edellytyksiä päästä sinne koulutukseen vai onko niin, että vain ne, keillä on hyvätuloinen puoliso tai riittävät säästöt, voisi lähteä opiskelemaan jatkossa.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Erityisopetuslaki on mun mielestä kaikkein epäonnistunein perusopetukseen liittyvä laki, mitä Suomessa on säädetty. Muistaakseni säädettiin kokoomuksen pitäessä hallussaan opetusministerin salkkua. Kansanedustajavuosilta muistan, että kaikkein eniten negatiivista palautetta tuli aina siitä, että erityisopetuslaki ei toimi. Oppilaat eivät saa sitä resurssia, jonka laki heille soisi. Sen resurssin saaminen on tehty lain kautta hirveän hankalaksi. Ja vielä se, kun erityisopetuksessa tai opetuksessa ylipäätänsä ei resursseja ole riittävästi ja erityisopettajia ei ole riittävästi sen vuoksi, että kouluttautuminenkin on jälleen tehty hankalaksi tilanteessa, jossa kokoomuksella on opetusministerin salkku.

Kannattaisi hallituksessa katsoa kokonaisuutena tätä, että mitä kaikkea lainsäädäntöä pitäisi myöskin muuttaa, jotta saataisiin tilannetta parannettua. Tämmöisellä laastarirahalla ei ihan hirveän paljon pystytä tekemään.

Erityisopetuslaki tarkasteluun ja sitten pitäisi kyllä palauttaa se aikuiskoulutustuki.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Totean samoin, eli tätä koulutusmahdollisuutta ostopalveluna selvitetään toimialalla juuri tällä hetkellä sekä varhaiskasvatuksen puolella että perusopetuksen puolella, ja meillä on käytössä ne tietyt kriteerit, joilla pystyy opiskelemaan työn ohella.

Kiitoksia.

Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirja on yleiskielinen litteraatti kaupunginvaltuuston kokouksessa käydystä keskustelusta. Keskustelupöytäkirja on litteroitu videoidusta kaupunginvaltuuston kokoustallenteesta.

Keskustelupöytäkirjaan ei litteroida kaupunginvaltuuston puheenjohtajan puheenvuoroja. Kaupunginvaltuuston pöytäkirja löytyy Helsingin kaupungin verkkosivuilta paatokset.hel.fi. Diskussionsprotokollet över Helsingfors stadsfullmäktiges sammanträde är en allmänspråklig transkription av diskussionen som förts vid sammanträdet. Diskussionsprotokollet har transkriberats ur videoinspelningen av stadsfullmäktiges sammanträde.

Stadsfullmäktiges ordförandes anföranden transkriberas inte i diskussionsprotokollet. Stadsfullmäktiges protokoll finns på Helsingfors stads webbplats paatokset.hel.fi/sv.