Valtuutettu Riku Niemisen toivomusponsi selvityksestä Viikinrannan−Lahdenväylän uudisrakentamisen vaikutuksista alueen linnustoon, asukasviihtyisyyteen ja rakennuskantaan

Käsitellessään Viikinrannan−Lahdenväylän osayleiskaavaa (nro 12947) 2.11.2025 § 270 kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: "Hyväksyessään kaupungin osayleiskaavan kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän uudisrakentamisen vaikutukset linnuston muuttoreittiin, alueen nykyisten asukkaiden viihtyisyyteen sekä historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäviin rakennuksiin, ja jatkovalmistelussa tulee sisällyttää selvitystenmukaiset suojavyöhykkeet korkean rakentamisen ja herkän luonnon väliin." Osayleiskaavan luonnosvaiheessa on laadittu selvitys Maankäytön muutosten vaikutus linnustoon (Koskimies, 2023)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Rakentamisen vaikutuksia linnuston muuttoon on myös käsitelty Natura-arvioissa (Yrjölä et al, 2024, päivitetty 2025)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävät rakennukset on listattu kaavaselostuksessa ja lisäksi kaupunginmuseon suosituksesta Viikinkallion pientaloalueen rakennuskannasta laadittiin rakennusinventointi (Moilanen & Kunnas, 2023)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Rakennusperintöä tarkasteltiin myös maisemaselvityksessä (Vuola, 2024)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Vaikutukset linnuston muuttoreitteihin Pertti Koskimiehen laatimassa linnustoselvityksessä keskeiseksi kohteeksi muuttojen osalta tunnistetaan Viikinkallio, joka on ympäristöään korkeammalla ja sijaitsee lisäksi keskeisten muuttoreittien kohdalla. Muuttolinnut lentävät pääasiallisesti jopa kilometrin korkeudella, mutta Vanhankaupunginlahdella lintuja lentää suurina joukkoina myös matalalla laskeutuessaan lepäämään ja ruokailemaan. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti törmäysriskin minimoiminen on tällöin perusteltua. Keinoja ovat muun muassa lasipintojen suunnittelu maltillisen kokoisina sekä vähän heijastavan lasimateriaalin käyttö. Lieventämistoimia on kuvattu myös Natura-arviossa. Osayleiskaavassa ei voida suoraan ohjata rakentamista, joten käytännön ratkaisut on määriteltävä jatkosuunnittelussa. Tätä ohjaamaan on osayleiskaavassa annettu määräys "alueen asemakaavoituksessa ja muussa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa edistetään linnuston elinolosuhteita ja ehkäistään lintujen törmäyskuolemia". Määräystä on täydennetty eri ratkaisuja kuvaavalla tulkintaohjeella. Tulkintaohjeet on esitetty kaavaselostuksessa. Natura-arviossa on lisäksi edellytetty puustoisen suojavyöhykkeen osoittamista Natura-alueen reunalle sekä rajoittamaan tähän rajautuvan rakentamisen kerrosluku enintään kuuteen. Natura arviossa todetaan edelleen, että rakennusten korkeus voi tästä kasvaa tasaisesti Viikinmäkeä kohti. Asiasta on laadittu kaavamääräys: "Natura 2000 -alueisiin rajautuvilla alueilla tulee suunnitella noin 50 metrin puustoinen suojavyöhyke tai muilla keinoin varmistaa, ettei Natura-alueelle suuntaudu hallitsematonta kulkua. Kortteleiden suojavyöhykkeeseen rajoittuvalla rajalla rakennukset saavat olla enintään kuusikerroksisia. Puustoisen reunan yläpuolelle nousevan rakentamisen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kaukomaisema ja lintujen törmäysturvallisuus." Puustoinen vyöhyke on osoitettu kaavakartalla ja määräyksen korkeusrajoitus rajoittaa uudisrakentamisen korttelien suojavyöhykkeeseen rajautuvalla rajalla saman korkuiseksi kuin Viikinrannan kortteleissa tällä hetkellä enimmillään on. Lisäksi lintujen muuton onnistumista varmistaa kaavamääräys "asemakaavoituksessa ja muussa tarkemmassa suunnittelussa tulee varmistaa, että rakentamisen ajoituksessa huomioidaan lintujen pesimä- ja muuttoajat sekä saukon ja koskikaran talvehtimisedellytykset". Määräyksen tulkintaohjeessa korostetaan erityisesti muuttohaukan muuttoaikoja sekä sen käyttämiä levähdysalueita. Natura-arvion mukaan kaavoituksessa on huomioitu aiemmissa selvityksissä annettuja suosituksia ja siten vaikutuksia on saatu olennaisesti vähenemään. Kokonaan haitallisia vaikutuksia ei voida poistaa, mutta niiden ei katsota olevan merkittäviä, jos lieventämistoimet otetaan huomioon. Vaikutukset nykyisten asukkaiden viihtyisyyteen Viihtyisyyttä voidaan tarkastella useista eri näkökulmista: viherympäristö ja virkistys, liikkumismahdollisuudet, rakennustyyppi ja korttelirakenne, luonnon ja ekosysteeminen huomioiminen, asukkaiden palvelujen ja yhteisöllisyyden kehittäminen sekä rakennetun ympäristön laatutaso. Natura- ja muiden suojelualueiden luontoarvojen vuoksi ko. alueille ei ole osoitettu nykyistä enempää virkistyskäyttöä. Virkistyskäytön kasvu on suunnitteluratkaisuin ohjattu muille viheralueille. Vantaanjoen viheralueet, Säynäslahdenpuron rantapuisto sekä Viikinkallion laki on säilytetty, ja niiden saavutettavuutta on parannettu kehittämällä jalankulun ja pyöräliikenteen verkostoja. Osayleiskaavan suunnittelutarkkuuden mukaisesti alueelle tulee julkista kaupunkitilaa ja viheralueita myös korttelialueille. Uusien korttelialueiden kadut ja niihin liittyvät reitit tarjoavat vaihtelevia ulkoilumahdollisuuksia viihtyisässä ympäristössä sekä rakennetuilla että viheralueilla. Kaavan yhteydessä päätetty Lahdenväylän nopeusrajoituksen alentaminen vähentää tien aiheuttamaa melua sekä kaava-alueella että sitä ympäröivillä laajoilla luontoalueilla. Uudisrakentaminen sijoittuu pääosin nykyisille pienteollisuusalueille, mikä säilyttää niin viheralueita kuin olemassa olevia asuinkortteleita. Uusi kantakaupunkimainen rakentaminen tuo asumisen vaihtoehtoja myös nykyisille asukkaille, jotka elämäntilanteen muuttuessa haluavat vaihtaa asuntoa, mutta pysyvät mielellään tutulla alueella. Monelle nykyiselle asukkaalle alueen luontoarvot ovat olleet tärkeä syy muuttaa alueelle. Osayleiskaavassa on varmistettu keskeiset luontoarvot rajaamalla Natura-alueet kaavan ulkopuolelle sekä varmistamalla näiden ympärille Natura-arvioinnissa edellytetyt puustoiset suojavyöhykkeet. Viikinkallion kalliosuo ja sen lähiympäristö on osoitettu viheralueeksi, mikä mahdollistaa sekä sen säilymisen että tuo luonnonympäristön helpommin saavutettavaksi. Kallion kosteikkojen säilymiselle olennaisen vesitasapainon varjelusta on erikseen määrätty kaavamääräyksellä: "Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida alueella sijaitsevien arvokkaiden luontokohteiden luontoarvojen säilymisen kannalta merkityksellisten kosteusolosuhteiden säilyminen." Määräys koskee myös Viikin puhdistamon lehtoa. Koska osayleiskaavan tarkkuudella ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa erikseen pienialaisia suojelukohteita, on kaavassa annettu yleismääräys, jonka mukaan "tarkemmassa suunnittelussa tulee osayleiskaavaan merkittyjen luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien alueiden lisäksi huomioida muut paikallisesti ja laajemmin merkittävät luontotyyppikohteet ja uhanalaiset lajit". Tulkintaohjeessa on täsmennetty tällä tarkoitettavan esimerkiksi Katarina Stenbockin kadun ja Pornaistenniemen alueita. Viihtyisyyttä edistävät myös alueen palvelut. Lisääntyvä asukasmäärä tukee monipuolista palvelutarjontaa, jonka sijoittumista ohjataan erityisesti keskusta-alueelle. Keskusta-alue (C) tulee kaavamääräyksen mukaan suunnitella sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrosten kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Raitiotiepysäkin vierelle on osoitettu torialue, jota koskevassa kaavamääräyksen tulkintaohjeessa kannustetaan suunnittelemaan toiminnoiltaan monipuolinen toriaukio. Aukio tulee asemakaavoittaa samanaikaisesti sitä ympäröivien rakennusten kanssa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Aukiota reunustavien rakennusten maantasokerroksiin tulee mahdollistaa kaupallisia palveluita, kuten ravintoloita ja kahviloita. Torialueelle voidaan myös istuttaa sen luonteeseen sopivia puita sekä muuta kasvillisuutta. Toteutukseltaan aukion tulee edustaa korkeaa laatutasoa. Osayleiskaava on todettu laadituissa taloudellisissa selvityksissä taloudellisesti kestäväksi, mikä mahdollistaa laadukkaan toteutuksen. Tämä koskee myös nykyisiä katuja ja viheralueita, jotka uuden rakentamisen yhteydessä kunnostetaan vastaamaan sekä uusien että nykyisten asukkaiden tarpeita. Uudisrakentamisen alueilla paikoitus on suunniteltava pysäköintitaloihin, mikä minimoi autojen viemän tilan katualueilla ja pihoilla mahdollistaen viihtyisien piha- ja katutilojen toteuttamisen. Osayleiskaava viitoittaa alueelle pitkän aikavälin kehityksen, joka poistaa epävarmuuden alueen tulevaisuudesta ja kannustaa sekä julkisiin että yksityisiin investointeihin. Pienempiä toimenpiteitä on osayleiskaavaan tukeutuen mahdollista tehdä jo ennen laajempaa rakentamista. Alueen rakenne perustuu pääosin nykyiseen katuverkkoon, joka mahdollistaa alueen uusiutumisen joustavasti myös pienempinä osina, mikäli tällaisia vapautuu rakennettavaksi aiemmin kuin alue olisi laajempana kokonaisuutena mahdollista toteuttaa. Vaikutukset historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäviin rakennuksiin Maisemaselvityksessä ja Viikinkallion pientaloalueen rakennusinventoinnissa on tarkasteltu alueen kulttuurimaiseman kehitystä. Vanhimmat kartat alueelta ovat 1700-luvulta, jolloin asutusta oli Vanhankaupunginkosken ympäristössä sekä jo tuolloin rakennetun Viikintien varrella. Valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi on määritelty Vantaanjokisuun vesi- ja viemärilaitokset sekä Vanhakaupunki, jotka on merkitty kaavakarttaan. Alueet sisältyvät laajempaan kaavaan piirrettyyn maisemallisesti arvokkaaseen alueeseen, jota koskee kaavamääräys alueen maisema- ja kulttuuriarvojen vaalimisesta. Alueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokkaat rakennukset on numeroituina merkitty kaavakarttaan ja lisäksi yksilöity kaavaselostuksessa. Asemakaavassa suojeltujen rakennusten lisäksi osayleiskaavan merkintä on osoitettu kahteen kohteeseen, jotka on Viikinkallion pientaloalueen rakennusinventoinnissa tunnistettu arvoluokkaan 2. Kohteiden suojelu ratkaistaan asemakaavassa. Lisäksi Vanhankaupunginkosken rantaa lähimmillä P/s- ja A/s-korttelialueilla on suojelumerkintä. Viikinkallion pientaloalueen kaavamerkintä A-3 yhdessä säilytettävien katulinjojen kanssa sekä tukee nykyisen miljöökokonaisuuden säilyttämistä että mahdollistaa rakennuskannan maltillisen uudistamisen. Tärkeä osa rakennettua ympäristöä on Viikintie, joka on toiminut satoja vuosia alueen päätienä ja katuna. 1960-luvulla läpikulkeva liikenne siirrettiin uudelle moottoritielle, Lahdenväylälle. Viikintien linjaus ja rooli liikenneverkossa on säilytetty. Suojavyöhykkeet Natura-arviossa edellytetty suojavyöhyke koostuu suojaviheralueesta (EV) ja Pornaistenniemenojan kohdalla lähiviheralueesta (VL) sekä Säynäslahden alueella julkisten palvelujen alueesta ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alueesta (PY, VU). Suojavyöhykkeen toteutumisen varmistaa lisäksi kaavamääräys: "Natura 2000 -alueisiin rajautuvilla alueilla tulee suunnitella noin 50 metrin puustoinen suojavyöhyke tai muilla keinoin varmistaa, ettei Natura-alueelle suuntaudu hallitsematonta kulkua. Kortteleiden suojavyöhykkeeseen rajoittuvalla rajalla rakennukset saavat olla enintään kuusikerroksisia. Puustoisen reunan yläpuolelle nousevan rakentamisen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kaukomaisema ja lintujen törmäysturvallisuus." Toimivalta Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.

Valtuutettu Riku Niemisen toivomusponsi selvityksestä Viikinrannan−Lahdenväylän uudisrakentamisen vaikutuksista alueen linnustoon, asukasviihtyisyyteen ja rakennuskantaan

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Esittelijän perustelut