Kaupunginhallitus · 19.10.2026

Periaatteet datakeskusten sijoittamiselle

Diaarinumero: HEL 2026-008612

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat periaatteet datakeskusten sijoittamiselle Helsingin kaupungin alueelle: - Sijaintipaikalla tulee olla suunniteltuun toimintaan nähden riittävä sähkönsiirtokapasiteetti sekä varmistettuna datakeskuksen tarpeisiin nähden tarvittava sähkön lisätuotantokapasiteetti. - Datakeskustoiminnan tulee edistää kaupungin ilmasto- ja päästövähennystavoitteita. Datakeskusten tulee tukea uuden vähäpäästöisen ja polttamattomuuteen perustuvan energiantuotannon syntymistä datakeskusten sähkön tarpeen kasvun tahdissa, tukea energiajärjestelmän joustavuutta sekä noudattaa EU:n energiatehokkuustavoitteita ja raportointivaatimuksia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää säätövoiman lisääntymiseen sekä joustomekanismeihin. Datakeskusten rakentamisen edellytys on, että syntyvä hukkalämpö hyödynnetään EU:n ja Suomen kansallisissa säädöksissä määriteltyjen puhtaan siirtymän hankkeiden kriteerien mukaisesti. Hukkalämpö tulee hyödyntää merkittävissä määrin. - Datakeskustoimijoiden valinnassa tavoitellaan korkeaa lisäarvoa ja osaamista tuottavia hankkeita, jotka luovat edellytyksiä osaamis- ja yrityskeskittymien kehittymiselle. Lisäksi toimijoilta edellytetään vakavaraisuutta ja hyvämaineisuutta, eivätkä toimijat saa olla pakotteiden alaisia. Kaupungin saamaa riittävää elinvoima- ja taloushyötyä suhteessa datakeskuksen vaatimiin resursseihin ja vaihtoehtoiseen maankäyttöön arvioidaan mm. investointien, työpaikkojen, verojen, tontinluovutuksen, yritysten sijoittumisen, TKI- ja innovaatioarvon sekä energiajärjestelmän näkökulmista. Lisäksi tulee ottaa huomioon datakeskusten mahdollisuus tukea digitaalisten palvelujen, tekoälyn, tutkimuksen ja uuden liiketoiminnan kehittymistä Helsingissä. - Hankkeiden tulee olla yleiskaavan mukaisia. Ne voivat sijoittua yleiskaavassa osoitetuille toimitila-alueille, yhdyskuntateknisen huollon alueille, mahdollisille tuleville työpaikka-alueille, nykyisin energiahuollon käytössä oleville alueille ja liikenteen melualueille, huomioiden alueille osoitettujen toimintojen tulevaisuuden kehittämistarpeet ja kaupungin pitkän aikavälin kokonaisetu. Datakeskuksia ei sijoiteta paikkoihin, joissa vaihtoehtoinen maankäyttö on asumista tai työpaikkaintensiivistä toimitilarakentamista. Tällaisia ovat esimerkiksi joukkoliikenteen solmukohdat. - Datakeskukset voivat edellyttää uusien kulkuyhteyksien rakentamista ja alueen esirakentamista sekä tilavarauksia sähkön siirtoyhteyksille. Näiden vaikutukset huomioidaan arvioitaessa hankkeiden kokonaistaloudellista merkitystä. - Datakeskusten sijoittamisessa alueelle ja suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota arkkitehtoniseen ja kaupunkikuvalliseen laatuun. Datakeskukset ovat usein kooltaan, korkeudeltaan ja tekniseltä luonteeltaan poikkeuksellisen suuria rakennuksia vaikuttaen kaupunkikuvaan ja ympäröivään maisemaan. - Datakeskusten sijoittamisessa ja kaupunkikuvallisessa laadussa tulee ottaa huomioon alueen nykyinen ja suunniteltu maankäyttö, näkymät, maisema sekä rakennettavan ympäristön mittakaava ja toiminnallisuus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää datakeskuksen näkyvyyteen kaupunkitilassa ja maisemassa sekä rakennuksen rajautumiseen katujen, puistojen, virkistysalueiden ja muiden julkisten tilojen suuntaan. Datakeskusten suunnittelussa tulee tavoitella paikkaan soveltuvaa korkeatasoista ja pitkäikäistä arkkitehtuuria. Rakennusten massoittelun, korkeuden, julkisivujen, materiaalien, värityksen, valaistuksen ja teknisten rakenteiden tulee muodostaa hallittu kokonaisuus. - Datakeskusten sijoittamisessa ja suunnittelussa tulee pyrkiä siihen, että ne muodostavat osan alueen pitkäjänteistä kaupunkirakenteellista kehittämistä mahdollistaen myös tarkoituksenmukaisen vaiheittaisen toteuttamisen. - Datakeskusten sijoittamisessa ja suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonnon, ympäristön ja ilmaston kannalta haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen ja lieventämiseen. Datakeskuksia ei sijoiteta kaupunkistrategian mukaisesti arvokkaimmille luontoalueille. Datakeskusten kaavoitukseen liittyvä päätöksenteko perustuu kaupunkistrategian mukaisesti ajantasaisiin luontoselvityksiin. Näiden pohjalta datakeskus ja siihen liittyvä infrastruktuuri suunnitellaan siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa luontoympäristölle ja viheryhteyksille. Rakennettavan maapinta-alan määrä pyritään minimoimaan muut mahdolliset maankäytön reunaehdot huomioiden. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää toiminnasta aiheutuvaan meluun, lämpöön, liikenteeseen, valaistukseen ja muihin ympäristöhaittoihin. Jäähdytys- ja varavoimaratkaisujen sekä muiden teknisten järjestelmien vaikutukset tulee ottaa huomioon osana kokonaisuutta. - Helsinki vahvistaa digitaalista omavaraisuuttaan sovittamalla yhteen EU-tason ja kansalliset linjaukset sekä voimassa olevan lainsäädännön. Datakeskusten sijoittamisessa tulee huomioida digitaalisen infrastruktuurin merkitys yhteiskunnan, kaupungin ja elinkeinoelämän toimintavarmuudelle sekä mahdollisuuksien mukaan vahvistaa digitaalisen infrastruktuurin alueellista monipuolisuutta ja häiriönsietokykyä. Digitaalisen itsenäisyyden näkökulmasta on huomioitava, että datakeskusten sijoittuminen ei tarpeettomasti keskity yhteen alueeseen tai yhden toimijan varaan. - Ennen datakeskustoimijan valintaa kaupunki selvittää toimijan omistus- ja määräysvaltarakenteen sekä arvioi mahdollisia riippuvuuksia, joilla voi olla merkitystä digitaalisen infrastruktuurin toimintavarmuuden, huoltovarmuuden tai kansallisen turvallisuuden kannalta. Tontinluovutukseen liittyvin sopimusehdoin varmistetaan yhteistyö toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

Esittelijän perustelut

Aiempi päätöksenteko ja periaatteisiin tehdyt muutokset Kaupunginhallitus käsitteli esitystä datakeskusten sijoittumiselle 22.6.2026 § 514 ja palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus katsoi, että kasvu- ja elinvoimaohjelman mukaisesti kaupungin tulee edistää datakeskushankkeiden toteutumista kaupunkirakenteellisesti tarkoituksenmukaisiin sijainteihin. Tämä tukisi osaltaan kaupungin tavoitteita polttoon perustumattoman kaukolämmön lisäämisestä taloudellisesti kestävällä tavalla. Linjauksissa tulee kuitenkin esitettyä paremmin huomioida energiajärjestelmän kestävyyden ja sähkön riittävyyden varmistaminen sekä datakeskusten sijoittamisesta aiheutuvien luontoon ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen. Palautuksen jälkeen periaatteiden lähtökohtia ja tavoitteita on tarkennettu erityisesti datakeskuksista saatavien elinvoima- ja taloushyötyjen, aiheutuvien haittojen, hyödynnettävän hukkalämmön sekä sähkön säätövoiman lisäisyyteen ja joustomekanismeihin liittyvien periaatteiden osalta. Luontoon ja ympäristöön liittyviä periaatteita on täsmennetty kaupunkistrategian luontoa koskevien linjausten pohjalta. Tarkennukset koskevat muun muassa arvokkaita luontoalueita ja ajantasaisia luontoselvityksiä, käytettävää maapinta-alaa sekä muita ympäristöön liittyviä kokonaisvaikutuksia. Lisäksi on täsmennetty kaupunkikuvalliseen laatuun ja arkkitehtuuriin liittyviä periaatteita. Kaupungin kokonaistaloudelliseen hyötyyn sekä digitaalisen itsenäisyyden varmistamiseen ja viranomaisyhteistyöhön liittyviä periaatteita on täydennetty. Lisäksi esittelijän perusteluja on täydennetty energiajärjestelmän kestävyyttä ja sähkön riittävyyttä koskevilla tiedoilla. Lähtökohta ja tavoitteet Datakeskukset tukevat Helsingin kaupunkistrategista tavoitetta irtautua polttoon perustuvasta energiantuotannosta vuoteen 2040 mennessä. Datakeskuksista saatavalla lämmöllä voidaan pääosin korvata öljyyn, maakaasuun ja biomassaan perustuvaa lämmöntuotantoa. Lisäksi lämmön tuotantoon käytettävää sähkön siirto- ja tuotantokapasiteettia vapautuu muuhun käyttöön. Helsinki tavoittelee datakeskuksista saatavien hyötyjen maksimointia ja niistä aiheutuvien haittojen minimointia. Datakeskuksilla on Helsingille merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Datakeskukset tuovat yksityisiä investointeja Helsinkiin ja datakeskusten positiivinen vaikutus Helsingin talouteen näkyy merkittävien erilaisten tuottojen muodossa. Tavoitteena on mahdollistaa noin 350 MW:n suuruisen lämpömäärän hyödyntäminen vuoteen 2035 mennessä ja noin 500 MW:n vuoteen 2040 mennessä. Helsinki mahdollistaa datakeskusten sijoittumisen ensisijaisesti alueille, joilla datakeskustoiminta tukee kaupungin kestävää energiajärjestelmää ja yritystoiminnan kasvua, on yhteensopivaa alueen muun maankäytön kanssa ja voidaan toteuttaa sähkö-, lämpö-, tietoliikenne- ja muun infrastruktuurin kannalta tarkoituksenmukaisesti. Datakeskusten sijoittamista ohjataan lisäksi siten, että sähköjärjestelmän riittävyys ja energiajärjestelmän kestävyys turvataan, ja että luontoon, ympäristöön, kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan kohdistuvat haitalliset vaikutukset minimoidaan. Kaupunkistrategia lähtökohtana Datakeskukset tukevat periaatteiden mukaisesti toteutettuina kaupunkistrategiaa. Datakeskukset mahdollistavat osaltaan Helsingin roolin kasvun osaamisen, tutkimuksen, luovien innovaatioiden ja kasvun mahdollistajana. Samalla periaatteet varmistavat, että datakeskusten haitalliset vaikutukset eivät vaaranna muiden painopistealueiden toteutumista, kuten naapurustojen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä, kaupunkilaisten hyvinvointia ja sujuvaa arkea. Strategista painopistettä luonnon kunnioittamisesta tukee datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen, kun samalla niiden sijoituksessa otetaan huomioon ympäristövaikutukset ja niiden lieventäminen. Datakeskuksia ei sijoiteta kaupunkistrategian mukaisesti arvokkaimmille luontoalueille. Lisäksi datakeskusten kaavoitukseen liittyvä päätöksenteko perustuu kaupunkistrategian mukaisesti ajantasaisiin luontoselvityksiin. Helsingin kaupungin kasvun, osaamisen ja elinvoiman tavoitteet 2026-2029 ja datakeskukset Kaupunginhallituksen 11.5.2026 § 368 hyväksymiin Helsingin kaupungin kasvun, osaamisen ja elinvoiman tavoitteisiin 2026–2029 on kirjattu toimenpide edistää kestävän energiajärjestelmän rakentumista mahdollistamalla 2–3 datakeskushankkeen toteuttaminen kaupunkirakenteellisesti tarkoituksenmukaisiin sijainteihin. Tämän vuoksi on tarpeen tarkentaa periaatteita, joiden mukaisesti datakeskukset voivat sijoittua Helsingin kaupunkirakenteeseen. Datakeskukset ovat digitaalisen infrastruktuurin keskeisiä rakenteita, jotka voivat tuoda Helsinkiin merkittäviä investointeja. Ne toimivat alustana muille korkean lisäarvon toimialoille, kuten digitaalisille palveluille, terveysteknologialle, luoville aloille ja tekoälypohjaiselle liiketoiminnalle. Datakeskukset eivät itsessään synnytä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, mutta luovat edellytyksiä digitaalisten ekosysteemien kehittymiselle. Datakeskukset edellyttävät vakaata sähkö- ja tietoliikenneverkkoa. Ne kuluttavat paljon energiaa, josta syntyy hukkalämpöä. Tämä kannustaa keskuksia hakeutumaan viileän ilmastovyöhykkeen suurimpien kaupunkien lähistölle, jossa hukkalämpöä voidaan hyödyntää lämpöverkossa. Helsingin tiiviissä kaupunkirakenteessa on hyvät edellytykset hyödyntää datakeskusten tuottamaa hukkalämpöä suoraan kaukolämpöverkossa. On arvioitu, että 100 MW:n datakeskus voisi lämmittää jopa 120 000 kotia (80 m²). Datakeskustoiminnassa, jossa käsitellään suuria määriä yritysten, julkisyhteisöjen ja yksityishenkilöiden dataa, tietoturvan ja tietosuojan merkitys korostuu. Eurooppalaisen GDPR-tietosuojakäytännön noudattaminen vahvistaa luottamusta toimintaan ja varmistaa, että henkilötietojen käsittely tapahtuu eurooppalaisten tietosuoja- ja oikeusturvaperiaatteiden mukaisesti. Suhde Helsingin yleiskaavalliseen kokonaisuuteen Helsingin Yleiskaava 2016 on laadittu yleispiirteiseksi ja joustavaksi. Yleiskaava toimii lähtökohtana myös uusien toimintojen sijoittumiselle. Koska datakeskusten ympäristövaikutukset ovat samankaltaisia kuin teollisen toiminnan ja energiahuollon, voidaan näille toiminnoille varattuja alueita tutkia datakeskusten käyttöön. Datakeskuksia voidaan sijoittaa yleiskaavassa osoitetuille toimitila-alueille ja yhdyskuntateknisen huollon alueille sekä mahdollisille tuleville osayleiskaavassa soitettaville työpaikka-alueille. Yleiskaavan 2016 yksi keskeisistä periaatteista on ohjata kaupungin kasvu jo rakennetuille alueille ja erityisesti joukkoliikenteen solmukohtiin. Näille alueille on yleiskaavassa osoitettu pääasiassa tiivistä asuinrakentamista ja keskustatoimintoja, mutta myös osa toimitila-alueista ja energiahuollon alueista sijoittuu näihin solmukohtiin. Näillä alueilla datakeskuksille vaihtoehtoinen maankäyttömuoto olisi työpaikkaintensiivistä toimitilaa tai asumista. Nämä ovat kaupungin kehityksen kannalta merkittäviä ja oleellinen osa kestävää ja tasapainoista liikennejärjestelmää, minkä vuoksi datakeskuksia ei tule sijoittaa näihin sijainteihin. Energiahuollon ratkaisut ovat kehittyneet ja osa toiminnoista, joille yleiskaavassa on varattu alueita, eivät näitä varauksia tarvitse. Näillä alueilla datakeskusten sijoittaminen on mahdollista silloin, kun ne eivät sijoitu edellä kuvattuihin solmukohtiin. Lisäksi datakeskuksia voidaan tutkia yleiskaavassa osoitetusta maan käytöstä riippumatta pääliikenneväylien melualueille, joissa datakeskusten suuri rakennusmassa voi toimia osana meluntorjuntaa. Helsingin yleiskaavalliseen kokonaisuuteen kuuluvat Yleiskaavan 2016 lisäksi maanalainen yleiskaava sekä osayleiskaavat. Maanalainen osayleiskaava tulee ottaa huomioon maanalaisia hankkeita suunniteltaessa. Käynnistyvien osayleiskaavojen alueille asetetut tavoitteet tulee ottaa huomioon tutkittaessa datakeskusten sijoittamista näille alueille. Datakeskukset energiajärjestelmän osana Suuret datakeskukset ovat merkittäviä sähkönkäyttäjiä, minkä vuoksi niiden energiatehokkuudella ja käytettävän energian alkuperällä on merkittävä vaikutus kokonaispäästöihin. Suomen sähkömarkkinat ovat osa pohjoismaista ja eurooppalaista yhteismarkkinaa. Tämän vuoksi datakeskusten sijoittuminen esimerkiksi Helsingin sijasta Ruotsiin, Viroon tai muualle Suomeen ei merkittävästi vähennä niiden vaikutuksia sähkön kysyntään tai markkinahintaan. Sijainnilla on kuitenkin suuri merkitys sille, onko datakeskus mahdollista saada osaksi energiajärjestelmää, jolloin syntyvä hukkalämpö voidaan hyödyntää tehokkaasti ja se on energiatehokkuuden näkökulmasta enemmän kuin vain ainoastaan sähkönkulutuspiste. Datakeskukset lisäävät sähkön kysyntää pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, mikä kannustaa rakentamaan uutta tuotantokapasiteettia. Lyhyellä aikavälillä sähkön hinta voi pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla nousta, mikäli pohjoismainen sähkön kysyntä kasvaa nopeammin kuin kapasiteettia ehditään rakentaa. Konesalien tuottama hukkalämpö voi kuitenkin parantaa merkittävästi Helsingin alueen energiajärjestelmän tasapainoa. Helsingin alueella on mahdollista datakeskusten avulla vapauttaa lämmön tuotantoon käytettävää sähkön siirto- ja tuotantokapasiteettia muuhun käyttöön. Datakeskusten merkitystä energiajärjestelmälle ja alustavaa arviota rakentamisvalmiudesta Helsingissä on havainnollistettu liitteessä 1. Datakeskuksen lämpöverkkoon luovuttamaa hukkalämpöä voidaan pitää kaupungin ilmasto- ja päästövähennystavoitteiden mukaisena päästöttömänä tai vähähiilisenä lämpönä siltä osin, kun datakeskuksessa käytetty sähkö tuotetaan päästöttömästi. On tärkeää, että datakeskusten energiankäyttö ja syntyvä hukkalämpö muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden, jossa syntyvälle lämmölle on todellinen ja pitkäaikainen käyttökohde. Tämä tukee resurssitehokkuutta ja ehkäisee tilanteita, joissa merkittävä määrä energiaa jouduttaisiin johtamaan hukkaan ilman sen hyötykäyttöä. Yksi keskeisimmistä datakeskusten ominaisuuksista on, että ne ovat jatkuvasti käynnissä. Hukkalämmön hyödyntämisen kannalta tämä tarkoittaa keskeytymätöntä hyödynnettävissä olevaa energiavirtaa. Toisaalta laitosten käyttämiseen tarvittava sähköenergia tulee turvata myös kalliin sähkön tai jopa todellisen sähköpulan aikoina. Tästä syystä datakeskuksiin tarvitaan varavoimakapasiteettia. Datakeskusten varavoimasta voi tulla osa sähkömarkkinoiden kapasiteettimekanismeja ja näin osa joustomarkkinaa. Nykyiset varavoimakoneet voidaan varustaa kyvyllä käyttää fossiilittomia polttoaineita ja jatkossa puhdasta vetyä. Varavoiman teknisten ominaisuuksien ja arvioitujen käyttötuntien pohjalta voidaan arvioida hankkeiden kokonaiskestävyyttä. Sähkön siirtokapasiteetti ja sen riittävyys Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n mukaan lähivuosina sähköverkko mahdollistaa vain niukasti uusia investointeja. 2020-luvun lopulle mentäessä tilanne paranee, kun Fingridin investoinnit kaksinkertaistavat liitettävyyskapasiteetin. Fingrid Oyj ja Helsingin Sähköverkko Oy (HSV) arvioivat jokaisen uuden sähköä kuluttavan suuren hankkeen, myös konesalien, kohdalla erikseen, mahtuuko hanke sähköverkkoon ja riittääkö alueella sille tarvittavaa kapasiteettia. Hankkeelle ei myönnetä liittymissopimusta, mikäli sähkön siirtokapasiteettia ei ole riittävästi saatavilla. HSV huolehtii Helsingin sähkönjakelun riittävyydestä tarvittaessa erilaisten toimijoiden kanssa tehtävin joustosopimuksin. Datakeskus vastaa sähkön liittymisjohdon rakentamisen kustannuksista. Helsingin sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan lähivuosina voimakkaasti sähköistyvän lämmityksen, liikenteen, satamatoimintojen sekä datakeskusten vuoksi. Vuoteen 2030 mennessä Helsingin sähkönkulutuksen arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan vuodesta 2024. HSV investoi ja rakentaa Helsinkiin uutta 400 kilovoltin suurjänniteverkkoa, jonka tarkoituksena on mahdollistaa kaupungin sähköistyminen ja uusien suurten sähkönkäyttäjien liittyminen verkkoon. Lyhyellä aikavälillä Etelä-Suomen kantaverkossa on ollut liittymisrajoitteita suurille uusille sähkökuormille, mutta sekä Fingrid Oyj että HSV toteuttavat parhaillaan verkkovahvistuksia, joiden seurauksena tilanne paranee merkittävästi vuosikymmenen loppua kohti. Liittymisrajoitteet poistuvat sitä mukaa, kun Fingrid Oyj:n ja HSV:n verkkovahvistusinvestoinnit valmistuvat. Syksyn 2028 jälkeen tilanne paranee huomattavasti, kun uusi Tolvila- voimajohtoyhteys valmistuu. Datakeskusten ympäristövaikutukset Datakeskusten suhde ympäristöön ja luontoarvoihin on keskeinen kysymys arvioitaessa hankkeiden toteuttamisen edellytyksiä. Datakeskuksia ei sijoiteta kaupunkistrategian mukaisesti arvokkaimmille luontoalueille. Datakeskusten kaavoitukseen liittyvä päätöksenteko perustuu kaupunkistrategian mukaisesti ajantasaisiin luontoselvityksiin. Näiden pohjalta datakeskus ja siihen liittyvä infrastruktuuri suunnitellaan siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa luontoympäristölle ja viheryhteyksille. Rakennettavan maapinta-alan määrä pyritään minimoimaan muut mahdolliset maankäytön reunaehdot huomioiden. Datakeskukset eivät lähtökohtaisesti vaaranna laajempien ekologisten verkostojen toimivuutta, kun ne sijoitetaan yleiskaavan mukaisille rakentamisalueille. Alueellisesti rakentamisella voi olla vaikutuksia sekä verkostoihin että arvokkaisiin luontokohteisiin. Rakennusvaiheessa erityisesti louhinta, raskas liikenne ja työmaatoiminnot voivat aiheuttaa haittoja ympäristölle ja lähialueiden asukkaille. Käytön aikana puolestaan esimerkiksi jäähdytysjärjestelmät, ilmanvaihtolaitteet ja varavoimakoneet voivat synnyttää jatkuvaa melua. Vaikutusten ennakointi ja haittojen ehkäiseminen ovat tärkeitä, jotta datakeskukset voidaan sovittaa yhteen muun kaupunkirakenteen ja asumisen kanssa. Datakeskukset ovat suljettuja ja usein suurimittakaavaisia rakennuksia, joissa ei ole katutason toimintaa. Suuret aidatut tontit rajoittavat kulkua, ja näillä voi olla vaikutuksia viher- ja virkistysverkostoon. Toimintojen yksipuolistuessa julkinen tila ja ihmisten liikkuminen jäävät vähäisiksi. Rakennusten laajuudesta johtuen hankkeilla voi olla myös vaikutuksia latvuspeittävyyteen sekä hulevesien hallintaan ja tulvariskeihin. Suurikokoisten datakeskusten sovittaminen maisemaan vaatii erityistä huomiota. Rakennuksen laajuudesta ja tonttialan tarpeesta johtuvia haittoja voidaan vähentää rakentamalla useampaan kerrokseen. Datakeskusten sähkönsaantia turvaavia varavoimakoneita koekäytetään kuukausittain päiväsaikaan, mikä aiheuttaa väliaikaisesti melua. Varavoima mitoitetaan konesalin täyden tehon mukaisesti. Varavoiman tarvitseman polttoaineen varastointi tulee ottaa huomioon turvallisuusratkaisujen ja pelastustoiminnan suunnittelussa. Vaikutukset luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuteen (arvokkaat luontotyypit, direktiivilajit, pesimälinnusto) on tarkasteltava kohdekohtaisesti erikseen, kuten muussakin rakentamisessa. Digitaalinen itsenäisyys Datakeskusten merkitystä ei voida tarkastella ainoastaan energia - tai kiinteistöhankkeina, vaan ne ovat yhä keskeisempi osa Euroopan digitaalista infrastruktuuria. EU:n ja kansallisen sääntelyn kehitys lisää datan käsittelyn, tekoälypalveluiden ja digitaalisen itsenäisyyden merkitystä, mikä kasvattaa tarvetta uudelle datakeskuskapasiteetille myös Suomessa. Generatiivisen tekoälyn nopea yleistyminen on lisännyt merkittävästi laskentatehon kysyntää. Suuret kielimallit, tekoälysovellukset, pilvipalvelut ja kehittynyt datankäsittely vaativat huomattavasti enemmän palvelinkapasiteettia kuin perinteiset digitaaliset palvelut. Samanaikaisesti Euroopan unionin tavoitteena on vahvistaa omaa kilpailukykyään tekoälyn kehittäjänä sekä vähentää riippuvuutta unionin ulkopuolisista infrastruktuureista. Tämän seurauksena EU:ssa ja jäsenmaissa pyritään lisäämään datakeskusinvestointeja sekä varmistamaan, että eurooppalaisilla toimijoilla on käytettävissään riittävästi laskentakapasiteettia tutkimukseen, innovaatioihin, teollisuuteen ja julkisiin palveluihin. Lisäksi EU:n komissio valmistelee julkisten hankintojen sääntelyuudistusta, johon sisältyy strategisten alojen kriteeristöä eurooppalaiselle tuotannolle ja eurooppalaisten tuotteiden priorisointia. Sääntely koskee erityisesti strategisesti tärkeitä toimialoja, kuten puolustusteollisuutta ja digitaalista infrastruktuuria. EU:n datasääntely kasvattaa turvallisen datan käsittelyn tarvetta. Datan käsittelyyn, säilyttämiseen ja tietoturvaan kohdistuu aiempaa enemmän vaatimuksia. Tämä lisää tarvetta datakeskuksille, jotka kykenevät täyttämään sekä yritysten että julkisen sektorin vaatimukset tietoturvan, huoltovarmuuden ja sääntelyn näkökulmasta. Datakeskusten sijoittamisen yhteydessä sekä mahdollisiin myöhempiin omistusmuutoksiin varautumisessa on tärkeää varmistaa tarvittaessa sopimusjärjestelyin viranomaisten välinen turvallisuus- ja varautumisyhteistyö sekä ottaa mahdollisuuksien mukaan ennakoivasti huomioon näköpiirissä olevat kansalliset ja EU-tason säädökset ja määräykset. Tarvittaessa hyödynnetään selvityksissä ulkopuolisia asiantuntijatahoja sekä toimivaltaisten viranomaisten asiantuntemusta ja arvioita. Yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa varmistetaan, että mahdolliset omistus- ja määräysvallan muutokset voidaan arvioida kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginhallitus 22.06.2026 § 514

HEL 2026-008612 T 10 05 01 Päätös Kaupunginhallitus palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Käsittely 22.06.2026 Palautettiin Palautusehdotus: Maarit Vierunen: Palautetaan asia valmisteluun. Kaupunginhallitus katsoo, että kasvu- ja elinvoimaohjelman mukaisesti kaupungin tulee edistää datakeskushankkeiden toteutumista kaupunkirakenteellisesti tarkoituksenmukaisiin sijainteihin. Tämä tukisi osaltaan kaupungin tavoitteita polttoon perustumattoman kaukolämmön lisäämisestä taloudellisesti kestävällä tavalla. Linjauksissa tulee kuitenkin esitettyä paremmin huomioida energiajärjestelmän kestävyyden ja sähkön riittävyyden varmistaminen sekä datakeskusten sijoittamisesta aiheutuvien luontoon ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen. Kannattaja: Paavo Arhinmäki Kaupunginhallitus palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. 15.06.2026 Pöydälle 08.06.2026 Pöydälle Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula Esittelijä Nimi Jukka-Pekka Ujula Titteli Kansliapäällikkö Nimi Pekka Tirkkonen Titteli Erityisasiantuntija Puhelinnumero [poistettu](Linkki aloittaa puhelun) Sähköposti [poistettu](Linkki avaa oletussähköpostiohjelman) Nimi Rikhard Manninen Titteli Maankäyttöjohtaja Puhelinnumero [poistettu](Linkki aloittaa puhelun) Sähköposti [poistettu](Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)