V 9.9.2026, Valtuutettu Mikael Vuorisen aloite joustavasta ryhmittelystä opetuksessa

Kaupunginhallitus 24.08.2026 § 562

HEL 2026-005941 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Käsittely Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Otto Meren ehdotuksesta. Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 16.06.2026 § 264

HEL 2026-005941 T 00 00 03 Lausunto Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Mikael Vuorisen ja 24 muun allekirjoittaneen liitteenä olevasta valtuustoaloitteesta, jossa vaaditaan joustavan ryhmittelyn hyödyntämistä perusopetuksessa: Joustava ryhmittely tarkoittaa, että useampi opettaja yhdessä jakaa oppilaat oppimisen tarpeiden mukaisiin ryhmiin, joissa opetus voidaan räätälöidä kullekin oppilasryhmälle sopivaksi. Ryhmittelyjä voidaan vaihtaa lukuvuoden aikana oppilaiden tarpeiden, opetettavien asioiden tai työskentelytapojen muuttuessa. Joustavaan ryhmittelyyn kuuluu luonnollisena osana, että oppilaat siirtyvät ryhmästä toiseen taitojen karttuessa tai aiheen vaihtuessa. Joustavaa ryhmittelyä on mahdollista tälläkin hetkellä käyttää opetuksen järjestämisessä hyödyksi. Koulut päättävät itse pedagogisesti parhaista ja tarpeellisista opetusjärjestelyistä. Helsingin kaupunki opetuksen järjestäjänä ei tee linjauksia koulujen opetusjärjestelyistä, sillä kaupungissa on hyvin erilaisia kouluja ja ryhmiä, eikä yksi ratkaisu sovi kaikkiin kouluihin ja opetusryhmiin. Perusopetuksen strategiakorttien 1.tavoitteeseen on kirjattu joutavien opetusjärjestelyiden ja yhteisopettajuuden kehittäminen. Joustavan ryhmittelyn toteuttaminen vaatii useamman opettajan yhteistyötä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on pidempään tukenut kouluja yhteisopettajuuden kehittämisessä. Kouluille on ollut tarjolla täydennyskoulutusta aiheesta ja uusien koulutusten kilpailutus on toukokuussa 2026 päättynyt. Yhteisopettajuus-koulutuksia järjestetään jatkossakin säännöllisesti tarpeen mukaan. Opehuone-verkkoympäristössä on myös materiaalia ja ohjeita yhteisopettajuuden toteuttamiseen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti eriyttäminen on opetuksen pedagoginen lähtökohta. Eriyttäminen voi liittyä opiskelun laajuuteen, syvyyteen, etenemiseen ja tapoihin opiskella. Se perustuu oppilaan tarpeille ja mahdollistaa myös etenemisen yksilöllisesti. Eriyttäminen tukee oppilaan itsetuntoa ja motivaatiota, kun opetusta järjestetään vastaamaan niin lahjakkaiden kuin tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeita. Yhteisopettajuus mahdollistaa monipuolisemmat eriyttämisen ratkaisut ja tähän kannustamme kouluja entistää enemmän. 1.8.2025 alkaen voimassa ollut perusopetuslaki on tuonut ryhmäkohtaiset tukimuodot kouluihin. Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat opettajan antama yleinen tukiopetus ja opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Näiden tukimuotojen toteutuksessa on lisääntynyt kahden opettajan samanaikainen opetus, jossa hyödynnetään myös joustavaa ryhmittelyä. Peruskoulujen henkilökuntaa on koulutettu lukuvuoden 2025–2026 aikana perusopetuslain mukaiseen toimintakulttuuriin. Koulutusten keskeisenä teemana on ollut opettajien välinen yhteistyö ja yhteisopettajuuden toimintatavat. Yhteenveto Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että perusopetuksessa opetus järjestetään niin, että se hyödyttää kaikkia oppilaita heidän taitotasostaan riippumatta. Perusopetuksen uudistettua toimintakulttuuria tulee seurata ja kehittää edelleen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tarjoaa tähän tukea kuten täydennyskoulutusta yhteisopettajuudesta. Käsittely Vastaehdotus: Mai Allo: Kohtaan 5 lisäys 2. lauseen jälkeen: eriyttäminen voidaan ja tulisi nähdä myös askeleena varsinaisten tasokurssien ja -ryhmien perustamiseen myöhemmässä vaiheessa. Mai Allon vastaehdotus raukesi kannattamattomana. Vastaehdotus: Mikael Vuorinen: Korvataan kohdan (5) viimeinen virke: ”Yhteisopettajuus mahdollistaa monipuolisemmat eriyttämisen ratkaisut kuten joustavien ryhmien hyödyntämisen, ja tähän kannustamme kouluja entistä enemmän.” Kannattaja: Oskari Nivala Vastaehdotus: Mikael Vuorinen: Kohta (7) lisätään 1. virkkeen perään lause: Tämän saavuttamiseksi lautakunta kannustaa joustavien ryhmien hyödyntämistä opetuksen järjestämisessä. Kannattaja: Oskari Nivala 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Korvataan kohdan (5) viimeinen virke: ”Yhteisopettajuus mahdollistaa monipuolisemmat eriyttämisen ratkaisut kuten joustavien ryhmien hyödyntämisen, ja tähän kannustamme kouluja entistä enemmän.” Jaa-äänet: 8 Maria Aarnilinna, Silja Borgarsdottir Sandelin, Sandra Hagman, Shawn Huff, Aisha Mahmood, Sami Muttilainen, Markku Rantahalvari, Minna Salminen Ei-äänet: 3 Mai Allo, Oskari Nivala, Mikael Vuorinen Tyhjä: 1 Antti Kääriälä Poissa: 1 Seida Sohrabi Tässä äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Mikael Vuorisen vastaehdotuksen äänin 8 – 3. Tyhjää äänesti 1. Poissa 1. 2 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Kohta (7) lisätään 1. virkkeen perään lause: Tämän saavuttamiseksi lautakunta kannustaa joustavien ryhmien hyödyntämistä opetuksen järjestämisessä. Jaa-äänet: 8 Maria Aarnilinna, Silja Borgarsdottir Sandelin, Sandra Hagman, Shawn Huff, Aisha Mahmood, Sami Muttilainen, Markku Rantahalvari, Minna Salminen Ei-äänet: 3 Mai Allo, Oskari Nivala, Mikael Vuorinen Tyhjä: 1 Antti Kääriälä Poissa: 1 Seida Sohrabi Tässä äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Mikael Vuorisen vastaehdotuksen äänin 8 – 3. Tyhjää äänesti 1. Poissa 1. Esittelijä kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas