Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain ja harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Päätös

Kaupunginhallitus antoi sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestämisen viranomaisvalvonta Sote-valvontalain tulisi jatkossakin rajautua koskemaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen ja tuottamisen omavalvontaa sekä viranomaisvalvontaa, eikä valvontaa ole tarkoituksenmukaista laajentaa koskemaan kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluja. Vuokratyöntekijöiden rikostaustan selvittäminen Helsingin kaupunki kannattaa esitettyä lakimuutosta. Palveluntuottajan oikeus ja velvollisuus tarkistaa vuokratyöntekijän rikosrekisteriote edistävät osaltaan asiakas- ja potilasturvallisuutta. Muutos selkeyttää oikeustilaa myös hankintamenettelyn näkökulmasta, koska hankintayksikön on aiempaa selkeämmin mahdollista edellyttää rikosrekisteriotteen tarkistamista tarjouspyyntö- ja sopimusehdoissa koko henkilöstön osalta. Lisäksi muutos voi kasvattaa kilpailutuksiin osallistuvien palveluntuottajien määrää. On tärkeää, että lakia lapsen kanssa työskentelevän rikostaustan selvittämisestä tarkastellaan tämän muutoksen rinnalla. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta myös lasten kanssa työskentelevien kohdalla rikostaustan selvittämisen velvoite tulisi ulottaa koskemaan vuokrattavaa henkilöstöä. Tuottajan velvollisuus huolehtia henkilöstön kielitaidosta Sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstön kielitaitotasojen vähimmäismääritykset tulee asettaa kansallisesti esimerkiksi käyttäen eurooppalaista viitekehystä. Sen lisäksi jokaisella palveluntuottajalla on vastuu arvioida, riittääkö kielitaito kyseiseen työtehtävään niin, ettei asiakas- ja potilasturvallisuus eikä hoidon ja palvelun laatu vaarannu. On tärkeää, että henkilöstön ja asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi laaditaan selkeä koonti siitä, mitä eri edellytyksiä kielitaitovaateita koskevat lait käytännössä asettavat. Lisäksi on tärkeää määrittää, miten kielitaitoa sosiaali- ja terveyspalveluissa arvioidaan sekä miten se osoitetaan. Ammattihenkilöiden ennakkovalvonnalla on tärkeä rooli kielitaidon varmistamisessa. Kielitaidon kansallisesti määritellyn tason osoittaminen vähintään toisella kansalliskielellä tulee olla edellytyksenä ammattihenkilörekisteröinnille silloin, kun henkilön suorittama ammatillinen tutkinto ei sisällä edellytetyn laajuisia välttämättömiä opintoja sekä kielitaidon osoittamista suomen tai ruotsin kielessä. Rekisteröintiä varten annettavat tiedot Helsingin kaupunki ei kannata salassa pidettävän henkilötiedon tallentamista rekisteriin, jonne nykyisellään yksilöidään jo palveluyksiköiden vastuuhenkilöt. Organisaatioiden ja toimijoiden vastuuhenkilön/-henkilöiden tiedot on jo tallennettu olemassa oleviin rekistereihin. Ensisijainen tavoite tulee olla tietojen automaattinen siirtyminen rekistereiden välillä, ei tietojen toimittaminen useisiin päällekkäisiin rekistereihin. Mikäli Soteri-rekisteristä on tulossa julkinen tai osin julkinen, on oleellista arvioida kriittisesti sinne tallennettujen tietojen tarpeellisuutta rekisterin pääasiallisen käyttötarkoituksen, palveluntuottajarekisteröinnin, näkökulmasta. On myös merkittävä kansallinen turvallisuusriski tuottaa avointa tietoa julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikka- ja palvelutiedoista, joka voi paljastaa kriittisiä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita. Pohjanmaan hyvinvointialueen sekä Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen asemasta säätäminen On hyvä, että asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen asema määritetään säädöksellä. Edellytyksenä on, että keskus toimii sosiaali- ja terveysministeriön tiiviissä seurannassa ja ohjauksessa ja niin, ettei alueisiin nähden synny kaksinkertaisia ohjaavia rakenteita, eikä missään tilanteessa saa aiheutua eri suuntaisia tai pahimmillaan ristiriitaista ohjausta, liittyen esimerkiksi velvoitteisiin ja toisaalta taloudellisiin mahdollisuuksiin. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen kansallisen aseman vakinaistaminen asiantuntijaviranomaisena edellyttää myös roolin selkeämpää määrittelyä järjestäjä- ja tuottajatahojen asiakas- ja potilasturvallisuustyön tukena. On keskeistä määritellä selkeästi keskuksen ja sen taustalla Pohjanmaan hyvinvointialueen rooli ja mandaatti suhteessa muihin organisaatioihin eriarvoistumisen välttämiseksi. Tulee tunnistaa riskit tasavertaisen arvioinnin toteuttamiselle siinä, että yksi järjestämistaho toteuttaa kansallisella tasolla sekä muiden järjestäjätahojen että oman toimintansa arviointia. Lisäksi erillisrahoituksen käytön seurannan tulee olla läpinäkyvää ja kiistatonta sekä toteutua erillisenä Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämistehtävän toiminnan rahoituksesta. Erillisrahoituksella ei tule olla vaikutusta muiden hyvinvointialueiden rahoitukseen. Keskuksen työn laatua ja vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti ja objektiivisesti. Julkisen palveluntuottajan palveluyksiköiden rekisteröinnin lykkääminen Helsingin kaupunki kannattaa julkisten palveluyksiköiden rekisteröinnin lykkäämistä. Lisäajan puitteissa on tärkeää, että rekisteröinnissä annettavia tietoja tarkastellaan kriittisesti ja että järjestelmien rajapinnat varmistetaan päällekkäisen tietotuotannon välttämiseksi. Lisäksi keskeistä on huomioida, että rahoituksen tiukentuessa järjestäjätahoilla ei ole mahdollisuutta ilman erillisrahoitusta kohdentaa laajoja tietosisältöjä ja yksikkömääriä koskevan rekisteröinnin toteuttamiseen riittävää resurssia. Rekisteröinnin toteuttaminen nykyisen rekisteröintivelvoitteen laajuudessa aiheuttaisi merkittävää hallinnollista taakkaa. Siirtymäajan jatkamisen lisäksi esitetään uudelleen arvioitavaksi rekisteröintivelvoitteen tarpeellisuutta julkisen sektorin toimijoiden osalta. Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttaminen Helsingin kaupunki kannattaa esitettyä muutosta, jolla tehostetaan palveluntuottajan luotettavuuden arviointia laajentamalla valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeuksia Harmaan talouden torjunnan selvitysyksiköltä. Sääntelyn täsmentäminen tukee tältä osin palveluntuottajan luotettavuuden ja toimintaedellytysten kokonaisvaltaista arviointia sekä hallituksen esityksessä HE 299/2022 asetettuja tavoitteita ennakollisen luotettavuusarvioinnin vahvistamisesta. Kun luotettavuutta voidaan arvioida myös valvontalain 7 §:n 5 momentissa tarkoitettujen yhteisöjen ja niissä toimimisen perusteella, palveluntuottajan vastuuhenkilöiden aiempi toiminta ja kytkennät muihin korkean riskin toimijoihin tulevat nykyistä paremmin esiin. Samalla selvitys paljastaa tehokkaammin mahdollisia toistuvia laiminlyöntejä sekä kasautuvia ja rakenteellisia riskejä. Laajempi luotettavuusarviointi kannustaa myös osaltaan palveluntuottajia huolehtimaan velvoitteidensa asianmukaisesta hoitamisesta, kun vastuuta ei ole mahdollista kiertää esimerkiksi siirtämällä toimintaa eri yhtiöihin. Muut muutosesityksen kohdat Helsingin kaupunki kannattaa seuraavia hallituksen esityksessä olevia sote-valvontalakia koskevia muutoksia esityksen mukaisesti: • vaativaa sosiaalihuollon palvelua tuottavan yksikön määritelmän muuttamista. • asiakastietojen käytön oikeudesta säätämistä järjestäjän omavalvontavelvoitetta toteutettaessa. • omavalvonnan raportointivelvoitteen muuttamista kuuden kuukauden mittaiseksi; tämä lisäisi raportoinnin joustavuutta ja mahdollistaisi sen kytkemisen osaksi muuta toiminnan ja talouden seurantaa. • väliaikaismenettelyn jatkamista koskien yhden henkilön yritysten mahdollisuutta aloittaa palvelutoiminta välittömästi rekisteröinti-ilmoituksen tekemisen jälkeen. Rekisteröintimenettelyn resursointi valvontaviranomaisessa tulee ratkaista kestävästi siten, että riittävät voimavarat turvataan hakemusten käsittelyyn. Mikäli rekisteröinnin edellytysten todetaan myöhemmin puuttuvan, palveluntuottajan on ajettava toiminta alas nopeasti. Tästä aiheutuu asiakkaalle palvelukatko, johon palvelun järjestäjän ja tilaajan on varauduttava. • Lupa- ja valvontaviraston maksuttoman tiedonsaantioikeuden laajentamista. Lisäksi on tärkeää, että myös järjestäjätahojen tiedonsaantioikeuden sekä sote-valvontalain (34 § viranomaisyhteistyö) mukainen tiedon toimittaminen tulee olla maksutonta.