Kaupunginhallitus · 15.6.2026
Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle koulujen ja oppilaitosten loma-aikoja koskevasta muistioluonnoksesta
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Asiakirjan teksti
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Niilo Toivosen ehdotuksesta.
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavan lausunnon: Helsingin kaupunki toteaa, että muistioluonnos ja siinä esitetty malli koulujen loma-ajoiksi toimivat keskustelun avauksena, mutta esitetty malli tarvitsee paljon edelleen selvittämistä, lisätyöstöä ja vaikutusten arviointia eri yhteiskunnan aloilta. Mikäli loma-aikoja muutetaan, tulee muutos valmistella huolellisesti huomioiden erityisesti lapsen etu sekä elinkeinoelämän tarpeet. Helsingin kaupunki korostaa, että vaikutusarviointien tulee olla kattavat. Mahdolliselle muutokselle tulee olla riittävä siirtymäaika ja toteutuksen tulee olla hallittu ja ennakoitava. Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan koulutusjärjestelmälle, mikäli perusopetuksen loma-ajat muutettaisiin mallin esittämällä tavalla? Helsingin kaupunki on huolestunut lukuvuoden rakenteen toimivuudesta. Ehdotetussa mallissa perusopetuksen työpäivien määrä (190 päivää) säilyy ennallaan, mutta ehdotettu malli pidentäisi jo ennestään pidempää kevätlukukautta. Kevätlukukausi on nykyisin noin 21 viikkoa, kun syyslukukausi on noin 19 viikkoa, ja ero kasvaisi ehdotetun mallin myötä. Tämä vaikeuttaisi opetuksen suunnittelua erityisesti niissä oppiaineissa, joissa vuosiviikkotunnit toteutetaan kokonaan yhden lukukauden aikana. Lisäksi Helsingin kaupunki arvioi kevätlukukauden muuttuvan liian katkonaiseksi. Uuden kevätloman ajoitus viikoille 17–18 on ongelmallinen, koska pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain ja kevääseen osuvat jo ennestään vappu sekä helatorstai. Erityisesti vuosina, jolloin pääsiäinen on maaliskuussa, pitkä pääsiäisviikonloppu ja uusi kevätloma tulisivat liian lähekkäin, mikä tekisi koulutyöstä repaleista ja vaikeuttaisi myös perheiden lomajärjestelyjä. Tutkimustiedon perusteella perusopetuksen oppilaiden hyvinvointi, koettu terveydentila ja jaksaminen ovat heikoimmillaan kevätlukukaudella maaliskuun lopusta toukokuun loppuun, joten uusi kevätloma voisi tarjota lepoa ja katkaista pitkää kevättä. Helsingin kaupunki kuitenkin arvioi, ettei tämä poistaisi sitä perusongelmaa, että koulutyö rytmittyy edelleen lukukausien mukaan ja kevätlukukausi hahmottuu pitkäksi kokonaisuudeksi tammikuusta kesäkuuhun. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen näkökulmasta korostuu palveluketjun toimivuus ja lasten arjen ennakoitavuus. Koska suurin osa esiopetuksessa olevista lapsista osallistuu myös täydentävään varhaiskasvatukseen, mahdollinen koulun uusi kevätloma ei toteutuisi heidän kohdallaan automaattisesti lomana. Eheä esiopetusvuosi on monen, etenkin haavoittuvassa asemassa olevan lapsen etu, ja mallin mukainen uudistus voisi tehdä keväästä nykyistä pidemmän ja katkonaisemman. Jos koulu alkaisi syksyllä nykyistä myöhemmin, tämä lisäisi lisäksi täydentävän varhaiskasvatuksen tarvetta elokuussa ennen koulun alkua. Tällainen kahden viikon lisäjakso voisi vaikuttaa merkittävästi varhaiskasvatuksen pedagogiseen toimintaan, uusien lasten aloitukseen, ryhmäytymiseen, lapsiryhmien muodostamiseen sekä paikkojen ja henkilöstön riittävyyteen. Helsingin kaupungin järjestämä lukiokoulutus toimii perusopetuksesta erillisenä kokonaisuutena, mutta Helsingissä on toistakymmentä yksityistä yhteiskoulua, joissa perusopetus ja lukiokoulutus toimivat yhden oppilaitoksen alla. Ainakin näiden oppilaitosten olisi luultavasti käytännön syistä välttämätöntä siirtyä noudattamaan perusopetuksen loma-aikoja, jolloin todennäköisesti myös Helsingin kaupungin lukiot tekisivät saman. Yhteishaun tulosten myöhempi julkaisu ja varasijoilta valitsemisen siirtyminen vaikuttaisivat joka tapauksessa myös lukiokoulutuksen ja Stadin AO:n toimintaan siten, että opiskelijavalintoja tekevän henkilöstön vuosiloma-aikoja tulisi tarkastella uudelleen. Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan muille toimialoille / edustamallanne toimialalle, mikäli perusopetuksen loma-ajat toteutettaisiin mallin esittämällä tavalla? Kuten muistiossa todetaan, olisi koulujen loma-aikojen muutoksella hyvinkin laajoja vaikutuksia yhteiskunnan eri toimintoihin: kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen palveluihin, oppilaiden vanhempiin ja perheisiin sekä yrityksiin ja elinkeinoelämään. Koulujen työ- ja loma-ajat ohjaavat laajasti muiden kaupungin palvelujen ajoittumista. Muutoksella on suoria operatiivisia vaikutuksia mm. kouluruokailun, siivous- ja kiinteistönhuollon sopimuksiin ja resursointiin, koulukuljetusten ja joukkoliikenteen järjestämiseen sekä opiskeluhuollon palveluiden järjestämiseen yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Loma-aikojen siirto vaikuttaa merkittävästi myös harraste- ja leiritoiminnan kysynnän ajoittumiseen ja siten sekä kaupungin että lukuisten eri järjestöjen toimintaan. Nykyinen, pitkä kesäkuun alussa alkava yhtäjaksoinen kesäloma voi osaltaan lisätä eriytymistä, kun taas tasaisemmin vuoden mittaan jakautuvat lomajaksot voivat tukea hyvinvointia. Osalle lapsista ja nuorista loma-aika on virikkeellinen ja uuden oppimista tukeva, mutta erityisesti hauraammassa asemassa olevilla lapsilla, nuorilla ja lapsiperheillä pitkä lomakausi voi heikentää hyvinvointia. Tämän vuoksi tasaisemmin vuoden mittaan jakautuvat lomajaksot voivat myös tukea hyvinvointia paremmin kuin yksi pitkä yhtenäinen kesäloma. Erityisesti yksinäisyyden, ulkopuolisuuden tai turvattomuuden kokemukset voivat tällöin jäädä lyhytkestoisemmiksi. Lasten ja nuorten kesän vapaa-ajan ja harrastustoiminnan järjestämisen näkökulmasta muutos edellyttäisi merkittäviä uudelleenjärjestelyjä ja huolellista suunnittelua yhteistyössä kumppaneiden kanssa, koska monet kesäleirit, lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuritapahtumat, nuorisotoiminta ja kuntien järjestämä kesätoiminta on nykyisin rakennettu kesäkuun alkuun ja elokuun alkuviikoille. Erityisen tärkeää olisi varmistaa, että harrastus- ja vapaa-ajan palvelut ovat lasten ja nuorten yhdenvertaisesti saavutettavissa myös uuden loma-aikarakenteen mukaisesti. Keväälle sijoittuva uusi lomajakso voisi lisätä mahdollisuuksia palautumiseen, ulkoiluun ja aktiiviseen vapaa-aikaan sekä ehkäistä riskiä sosiaalisten suhteiden eriarvoistumiselle. Muun muassa matkailu- ja ravintola-alan yritykset ovat kannattaneet koulujen kesälomien siirtoa ja arvioineet, että siirrolla olisi heidän liiketoiminnalleen myönteisiä vaikutuksia. (ks. esim. Haaga-Helian yrityskyselyyn perustuva tutkimus 2025, 356 vastaajaa). Muutos voisi parantaa matkailuyritysten kannattavuutta, lisätä työllisyyttä ja vahvistaa Suomen asemaa matkailumaana. Keskeisimmät vaikutukset kohdistuvat palveluiden kysynnän ajankohtaan ja työvoiman saatavuuteen. Muutos voisi siten vahvistaa erityisesti kansainväliseen matkailuun nojaavien toimialojen toimintaedellytyksiä. On kuitenkin mahdollista, että kysyntä painottuisi aiempaa enemmän elokuulle, joka on jo nykyisin Helsingin vilkkain matkailukuukausi. Arvioiden mukaan kotimaista kysyntää siirtyisi kesäkuulta elokuulle. Tämä voi lisätä ruuhkia ja kapasiteetin hallinnan haasteita sekä hiljentää kesäkuuta. Lyhyellä aikavälillä muutos voi myös heikentää työvoiman saatavuutta erityisesti alkukesällä, kun nuorten kesätyövoiman saatavuus siirtyy myöhemmäksi. Muutoksen vaikutuksia yritysten henkilöstön saatavuuteen, palveluihin, operatiiviseen toimintaan ja liiketoimintaan tulisikin selvittää tarkemmin. Mitä muita yhteiskunnallisia vaikutuksia koulujen kesälomien siirtämisellä voisi näkemyksenne mukaan olla? Mikäli näin kokonaisvaltaiseen muutokseen aiotaan ryhtyä, tulisi perusteellisemmin selvittää vaihtoehtoisia malleja ja niiden vaikutuksia paitsi koulutuksenjärjestäjien, elinkeino- ja työelämän, myös perheiden sekä harraste- ja leiritoiminnan näkökulmasta. Elinkeinoelämän kannalta keskeinen yhteiskunnallinen vaikutus liittyy kysynnän ajalliseen jakautumiseen. Mikäli lomia hajautetaan vuoden sisällä, syntyy mahdollisuus tasaisempaan taloudelliseen aktiivisuuteen, mikä on erityisesti palvelualoille tärkeää ja tukee niiden kannattavuutta sekä työllisyyttä. Muutoksella tavoiteltu perheiden yhteisen ajan lisääntyminen ei esitetyn mallin kautta olisi käytännössä mahdollista, koska perheen aikuisten vuosilomapäivät pysyvät ennallaan. Perheiden mahdollisuudet ja resurssit loman viettämiseen ja viettämistapoihin vaihtelevat, mikä on otettava vaikutusten arvioinnissa huomioon. Muutosten vaikutusten arviointia palvelualoihin ja työllisyyteen vaikeuttaa se, ettei ole varmaa tietoa siitä, missä määrin muutos kasvattaisi kokonaiskysyntää ja missä määrin kysyntä siirtyisi eri ajankohtiin. Todennäköisesti vaikutukset Helsingissä olisivat maltilliset. Mikä on kantanne esitettyyn loma-aikamalliin? Koulutukseen tehtävien muutosten tulisi ensisijaisesti lähteä lasten edusta, pedagogisista perusteluista ja edistää oppimista. Päätös loma-aikojen siirrosta edellyttää tarkempia ja laajempia vaikutusten arviointeja, kuten lapsivaikutusten arviointia. Toteutuksen tulee myös olla hallittu ja ennakoitava. Mallilla voi olla potentiaalia lisätä matkailutuloa ja työllisyyttä. Samalla se voi vahvistaa asemaa kilpailussa eurooppalaisista matkailijoista. Muutos vaatii kuitenkin siirtymäaikaa, tarkempaa ja laajempaa vaikutusten seurantaa ja tiivistä vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa. Miten suhtaudutte malliin, jossa koulutyö päättyisi kesäkuussa viikolla 24 viimeisenä arkipäivänä, helatorstain yhteyteen lisättäisiin yksi vapaapäivä ja koulutyö alkaisi elokuussa aikaisintaan viikolla 35 ensimmäisenä arkipäivänä, eli huhtikuun loppuun ei otettaisi viikon mittaista lomaa? Helsingin kaupunki painottaa, että koulutukseen tehtävien muutosten tulisi ensisijaisesti lähteä lasten edusta, pedagogisista perusteluista ja edistää oppimista. Vaikka tämä vaihtoehtoinen malli ei katkaise kevätlukukautta samoin kuin huhtikuun lomaviikko, koulutyö rytmittyy edelleen lukukausien mukaan ja kevätlukukausi hahmottuu pitkäksi kokonaisuudeksi tammikuusta kesäkuuhun, eikä sitä ole syytä muistioluonnoksessa esitetyin perustein pidentää. Elinkeinoelämän näkökulmasta tässä mallissa kysyntä säilyy edelleen vahvasti kesäpainotteisena eikä siten tasaa kausivaihteluita yhtä hyvin kuin edellä mainittu malli, jossa kevääseen ehdotetaan uutta viikon lomaa. Muut mahdolliset huomiot muistiosta Mikäli asia etenee ja valmisteluun tulee mahdollisesti hallituksen esitys, Helsingin kaupunki edellyttää, että em. hallituksen esityksestä järjestetään oma laaja lausuntokierroksensa.
Esittelijän perustelut
Opetusministeri on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriön virkakuntaa selvittämään, miten koulujen ja oppilaitosten kesälomien siirtäminen olisi toteutettavissa ja millaisia muutostarpeita siirto aiheuttaisi koulutusjärjestelmässä. Muistioluonnos on laadittu virkatyönä opetus- ja kulttuuriministeriössä. Työn aikana on kuultu Opetushallituksen ja Ylioppilastutkintolautakunnan virkahenkilöitä. Muistioluonnoksessa loma-aikoja ja niiden mahdollisten muutosten vaikutuksia tarkastellaan ensisijaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan sekä koulutusjärjestelmän näkökulmasta. Muistio on tarkoitettu pohjaksi loma-ajoista käytävälle keskustelulle ja niitä koskeville jatkotoimille. Tavoitteena olisi tukea perheiden hyvinvointia vahvistamalla perheiden mahdollisuuksia viettää yhteistä kesälomaa. Mahdollisella lomien siirrolla tavoiteltaisiin suomalaisen koulutusjärjestelmän työ- ja loma-aikojen yhteensopivuutta muun Euroopan loma-aikojen kanssa. Lisäksi keväälle ajoittuvalla uudella lomajaksolla kevennettäisiin pitkää kevätlukukautta ja tuettaisiin lasten ja nuorten hyvinvointia. Lausuntopyynnön tarkoituksena on kerätä tietoa vaikutuksista, joita loma-aikojen muutoksilla nähdään olevan, mikäli lomat toteutuisivat muistiossa esitetyn mallin mukaisesti. Lisäksi selvitetään vastaajien näkemyksiä esitetyistä loma-aikojen muutoksista. Asiasta on pyydetty kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan lausunnot. Kaupungin lausunto perustuu saatuihin lausuntoihin ja valmisteltu yhteistyössä elinkeino-osaston kanssa. Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus.
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)