Kaupunginhallitus · 9.3.2026

V 25.3.2026, Valtuutettu Maria Aarnilinnan aloite Helsingin peruskoulujen oppikirjatilanteen selvittämiseksi

  • Diaarinumero: HEL 2025-014061
  • Esittelijä: Jukka-Pekka Ujula

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Asiakirjan teksti

Käsittely

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Tuuli Kousan ehdotuksesta.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijän perustelut

Valtuutettu Maria Aarnilinna ja 27 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsinki selvittää suoraan Helsingin kaupungin koulujen opettajilta, kuinka paljon painettuja oppimateriaaleja on käytössä perusopetuksessa eri oppiaineissa ja miten laaja oppikirjavaje sekä vaje digitaalisista materiaaleista kouluissa opettajien kokemuksen perusteella on. Aloite on liitteenä 1. Helsingin kaupungin suomenkielisten peruskoulujen rehtoreille (86 koulua) lähetettiin 5.12.2025 kartoitus (liite 2) oppimateriaalien käytöstä sekä oppikirjatilanteesta, johon oli 9.12.2025 mennessä tullut 74 vastausta. Kartoitus tehtiin rehtorien kautta, sillä oppimateriaalien hankinnan tekevät oppilaitoksen rehtori ja opettajat yhteisen keskustelun tuloksena. Opettajat ovat pedagogisia asiantuntijoita ja valitsevat oppiaineen materiaalit tavoitteiden mukaisesti saatavilla olevista vaihtoehdoista tai laativat itse. Kokonaisuudesta vastaa rehtori. Kokonaisuudessa näkyy painettujen ja digitaalisten materiaalien jakautuminen. Vastanneista rehtoreista 78 prosenttia arvioi, että oppikirjoja tulisi olla enemmän. Oppikirjoja kaivataan enemmän ympäristöoppiin, englantiin, elämänkatsomustietoon sekä suomen kieleen ja kirjallisuuteen. Kokemuksen mukaan kyse on siitä, että erillisiä tehtäväkirjoja ei ole kaikissa aineissa. Oppilailla saattaa siis olla paljon monisteita tai he katsovat tehtävät digitaalisesta materiaalista ja vastaavat erilliseen vihkoon. Kartoituksen tulokset ovat liitteessä 3. Koska kyselyyn vastasi 74 suomenkielistä koulua 86:sta (86,0 %) eikä vastanneiden koulujen maantieteellisessä jakaumassa tai koulun tyypissä (ala-aste, yhtenäinen peruskoulu, yläaste, erityiskoulu) näy mitään selkeää vääristymää, on perusteltua olettaa, että vastaukset edustavat hyvin koko Helsingin suomenkielisen perusopetuksen tuloksia. Myös ruotsinkielisen perusopetuksen tilannetta tullaan selvittämään. Erityiskouluissa käytetään valmiita oppimateriaaleja vain muutamissa aineissa, koska heidän tarpeisiinsa suunnattuja oppimateriaaleja ei ole useimmissa aineissa olemassa. Tämä selittää osittain, miksi kaikkien aineiden kohdalla ei päästä 100 %:iin oppikirjojen käytössä. Kyselyn perusteella kaikissa kouluissa on käytössä painetut oppikirjat suomen kielessä ja kirjallisuudessa, matematiikassa, englannin ja ruotsin kielissä sekä biologiassa ja maantiedossa. Muissa lukuaineissa painettuja oppikirjoja käytetään suurimmassa osassa kouluista. Digitaalista oppimateriaalia on käytössä enemmistössä kouluja lähes kaikkien aineiden opetukseen. Eniten digitaalista materiaalia käytetään suomen kielen ja kirjallisuuden sekä englannin opetukseen. Peruskoulujen oppikirjoihin käytettävää rahaa on nostettu vuodelle 2026. Vuoden 2026 talousarviossa peruskoulujen oppikirjamäärärahoja lisätään 1,5 miljoonalla eurolla. Tästä lisäyksestä 1,0 miljoonaa euroa on toimialan määrärahojen kokonaislisäystä ja 0,5 miljoonaa euroa on toimialan talousarvion sisäistä uudelleenkohdentamista ICT-hankinnoista oppikirjamäärärahoihin. Painetun materiaalin määrän kasvamista tullaan seuraamaan. Laskennallista oppilaskohtaista oppimateriaalirahaa seurataan kaupunkitasolla. Painettuun oppimateriaaliin käytetyn rahan määrän kasvua seurataan kouluittain. Kaupunginhallitus esittää lautakunnan kantaan yhtyen, että toimiala selvittää kuinka oppikirjatilanteen kehittymistä helsinkiläisissä kouluissa voitaisiin seurata. Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 20.01.2026 § 13

HEL 2025-014061 T 00 00 03 Lausunto Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Maria Aarnilinnan ja 27 muun valtuutetun liitteenä 1 olevasta valtuustoaloitteesta koskien oppikirjatilanteen selvittämisestä Helsingissä: Valtuustoaloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esittivät, että Helsinki selvittää suoraan Helsingin kaupungin koulujen opettajilta, kuinka paljon painettuja oppimateriaaleja on käytössä perusopetuksessa eri oppiaineissa ja miten laaja oppikirjavaje sekä vaje digitaalisista materiaaleista kouluissa opettajien kokemuksen perusteella on. Helsingin kaupungin suomenkielisten peruskoulujen rehtoreille (86 koulua) lähetettiin 5.12.2025 kartoitus (liite 2) oppimateriaalien käytöstä sekä oppikirjavajeesta, johon oli 9.12.2025 mennessä tullut 74 vastausta. Kartoituksen vastausten mukaan kouluissa on oppimateriaalia käytössä seuraavan taulukon mukaisesti: Oppiaine | Painettu oppimateriaali käytössä % | Digitaalinen oppimateriaali käytössä % | Oppiaineissa on oppimateriaalivajetta % Suomen kieli ja kirjallisuus | 100 | 86,5 | 41,9 Suomi toisen kielenä | 78,4 | 55,4 | 33,8 Ruotsi | 98,6 | 79,5 | 38,4 Englanti | 98,6 | 87,8 | 45,9 Matematiikka | 100 | 78,4 | 23 Ympäristöoppi * | 98,6 | 73,2 | 49,3 Biologia ** | 100 | 65,7 | 20 Maantieto ** | 100 | 60 | 20 Fysiikka ** | 94,3 | 60 | 22,9 Kemia ** | 94,3 | 60 | 22,9 Terveystieto ** | 91,4 | 57,1 | 20 Historia | 94,5 | 57,5 | 38,4 Yhteiskuntaoppi | 89,2 | 56,8 | 33,8 Elämänkatsomustieto | 63,5 | 55,4 | 44,6 Ev. lut. uskonto | 82,4 | 55,4 | 40,5 Ortodoksinen uskonto *** | 62,2 | 16,2 | 23 Islam *** | 62,2 | 13,5 | 25,7 Kotitalous ** | 77,1 | 14,9 | 11,4 * Ainetta opetetaan vain luokilla 1–6, joten taulukkoon on otettu huomioon vain niiden koulujen vastaukset, joissa opetetaan luokkia 1–6. ** Ainetta opetetaan vain luokilla 7–9, joten taulukkoon on otettu huomioon vain niiden koulujen vastaukset, joissa opetetaan luokkia 7–9. *** Näitä uskonnon oppimääriä ei opeteta kaikissa vastanneista kouluista. Erityiskouluissa käytetään valmiita oppimateriaaleja vain muutamissa aineissa, koska heidän tarpeisiinsa suunnattuja oppimateriaaleja ei ole useimmissa aineissa olemassa. Tämä selittää osittain, miksi kaikkien aineiden kohdalla ei päästä 100 %:iin oppikirjojen käytössä. Kyselyn perusteella kaikissa kouluissa on käytössä painetut oppikirjat suomen kielessä ja kirjallisuudessa, matematiikassa, englannin ja ruotsin kielissä sekä biologiassa ja maantiedossa. Muissa lukuaineissa painettuja oppikirjoja käytetään suurimmassa osassa kouluista. Digitaalista oppimateriaalia on käytössä enemmistössä kouluja lähes kaikkien aineiden opetukseen. Eniten digitaalista materiaalia käytetään suomen kielen ja kirjallisuuden sekä englannin opetukseen. Vastausten perusteella 78 % kouluista on oppikirjavajetta. Vajetta on eniten ympäristöopin, englannin, elämänkatsomustiedon ja suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa. Oppikirjavajeen suurta määrää selittää erityisesti oppiaineen tehtäväkirjojen puuttuminen. Koska kyselyyn vastasi 74 suomenkielistä koulua 86:sta (86,0 %) eikä vastanneiden koulujen maantieteellisessä jakaumassa tai koulun tyypissä (ala-aste, yhtenäinen peruskoulu, yläaste, erityiskoulu) näy mitään selkeää vääristymää, on perusteltua olettaa, että vastaukset edustavat hyvin koko Helsingin suomenkielisen perusopetuksen tuloksia. Kyselyä ei kuitenkaan ole lähetetty ruotsinkielisille peruskouluille, joten tuloksista ei voi vetää johtopäätöksiä ruotsinkielisten koulujen tilanteesta. Peruskoulujen oppikirjoihin käytettävää rahaa on nostettu vuodelle 2026. Vuoden 2026 talousarviossa peruskoulujen oppikirjamäärärahoja lisätään 1,5 miljoonalla eurolla. Tästä lisäyksestä 1,0 miljoonaa euroa on toimialan määrärahojen kokonaislisäystä ja 0,5 miljoonaa euroa on toimialan talousarvion sisäistä uudelleenkohdentamista ICT-hankinnoista oppikirjamäärärahoihin. Painetun materiaalin määrän kasvamista tullaan seuraamaan. Lautakunta esittää, että toimiala selvittää kuinka oppikirjatilanteen kehittymistä helsinkiläisissä kouluissa voitaisiin seurata. Yhteenveto Kyselyyn oppikirjatilanteesta vastasi 74 suomenkielistä peruskoulua 86:sta. Vastausten perusteella painetut oppikirjat ovat pääasiallinen opetusmateriaali erityisesti lukuaineissa. Digitaalisia oppimateriaaleja on käytössä suurimmassa osassa kouluja, mutta vähemmän kuin painettuja oppikirjoja. Vastauksista voidaan päätellä, että kouluissa on oppikirjavajetta. Peruskoulujen oppikirjoihin käytettävää rahaa on nostettu vuodelle 2026. Painetun materiaalin määrän kasvamista tullaan seuraamaan. Käsittely Vastaehdotus: Shawn Huff: Viimeinen lause ennen yhteenvetoa: "Lautakunta esittää, että toimiala selvittää kuinka oppikirjatilanteen kehittymistä helsinkiläisissä kouluissa voitaisiin seurata." Kannattaja: Sami Muttilainen Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Shawn Huffin vastaehdotuksen yksimielisesti. 16.12.2025 Pöydälle Esittelijä kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)