Sörnäisten metroaseman laituritason tasonvaihtolaitteiden uusimisen hankesuunnitelma

Esittelijän perustelut

Liukuportaiden ja vinohissien uusimisella parannetaan Sörnäisten metroaseman tasonvaihtolaitteiden toimintavarmuutta ja siten ylläpidetään matkustajaliikenteen toimivuutta, esteettömyyttä ja asiakastyytyväisyyttä. Tasonvaihtolaitteiden uusimisen aikana aseman matkustajakäyttö väistämättä estyy. Hanke ajoitetaan toteutettavaksi Junatien metrosillan uusimisen aiheuttaman metron liikennekatkon aikana, jolloin aiheutuva katko voidaan hyödyntää myös muiden matkustajille häiriöitä aiheuttavien hankkeiden toteutuksessa ja pidemmällä aikajänteellä aiheutuvat häiriöt voidaan minimoida. Hankkeen strategiasidonnaisuus Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 todetaan, että Helsingin kaupunkikehitys perustuu mm. ensisijaisesti joukkoliikenteeseen nojautuvaan liikennejärjestelmään. Strategiassa on tavoite vähentää liikenteen päästöjä mm. varmistamalla joukkoliikenteen ja muiden kestävämpien liikennemuotojen houkuttelevuus. Lisäksi kaupunkistrategiaan tavoitteena on minimoida rakentamisen aikaiset haitat kaupunkilaisten arjelle. Päätösehdotus tukee näitä kaupunkistrategian tavoitteita ja on näin strategian mukainen. Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Sörnäisten metroaseman lippuhallista laituritasolle johtavat pitkät liukuportaat ovat alkuperäiset vuonna 1983 käyttöönotetut. Nämä kolme pitkää liukuporrasta on viimeksi peruskorjattu 2008–2010. Laituritasolle kulkevat vinohissit ovat myös aseman alkuperäiset ja ne on peruskorjattu 2010. Sörnäisten metroasemaa käyttää päivittäin noin 32 000 henkilöä. Liukuportaat lähestyvät käyttöikänsä päätä ja varaosien saatavuus portaisiin on erittäin heikkoa. Portaita on huolettava useammin kuin kerran kuussa ja usein vikakorjata huoltojen välillä. Varaosia on jo pitänyt teettää mittatilaustyönä ja alkuperäiset lähtötiedot portaiden osille ovat laadultaan ja tarkkuudeltaan välttäviä. Tehdyn kuntokartoituksen perusteella liukuportaat uusitaan peruskorjaamisen ja modernisoinnin sijaan. Nykyisten tasonvaihtolaitteiden peruskorjauksella ei saavuteta vastaavia hyötyjä kuin uusimisella. Lisäksi puutteet lähtötiedoissa ja osien saatavuudessa tarkoittaisivat modernisoinnin tulevan uusimista kalliimmaksi, koska tarvittavat osat pitäisi suunnitella ja teettää mittatilaustyönä. Myös käyttöikänsä päässä olevat vinohissit uusitaan. Hankkeen toteuttamatta jättäminen tai siirtäminen kauemmaksi tulevaisuuteen ei ole suositeltavaa, sillä jo nyt on ollut riskinä, että liukuporras tai vinohissi joudutaan sulkemaan käytöstä määrittelemättömäksi ajaksi, jos tasonvaihtolaitteesta rikkoutuu osa, jota ei saada korjattua. Tasonvaihtolaitteiden uusimisen suunnittelussa on todettu, että liukuporraskuilun tilaan pystytään asentamaan neljä nykyaikaista liukuporrasta nyt siinä olevien kolmen sijaan, jolloin toimintavarmuuden paranemisen lisäksi pystytään myös kasvattamaan portaiden välityskykyä. Hankkeen toteuttamisen jälkeen on mahdollista uusia liukuportaita yksi kerrallaan, mikä parantaa aseman toimintavarmuutta. Laitteiden kapasiteetin kasvattaminen ja toimintavarmuuden lisääminen on tarkoituksenmukaista asemalla, jossa on käytössä vain yksi sisäänkäynti laituritasolle. Uudet tasonvaihtolaitteet alentavat huolto- ja energiakustannuksia. Etenkin liukuportaiden osalta nykyaikaiset sähkölaitteet ovat merkittävästi energiatehokkaampia kuin 1980-luvun laitteistot. Hankkeen toteuttaminen Hankkeessa puretaan kolme nykyistä yli 40 vuotta vanhaa pitkää liukuporrasta Sörnäisten metroasemalla ja asennetaan tilalle neljä uutta nykyaikaista ja energiatehokasta liukuporrasta. Samalla uusitaan kaksi vinohissiä. Hanke toteutetaan pääosin vuoden 2027 Junatien metrosillan uusimisen aiheuttaman liikennekatkon aikana. Samaan aikaan on tarkoitus toteuttaa myös Sörnäisten metroaseman laituritason paloturvallisuuden parantamiseen ja talotekniikan uusimiseen liittyvä peruskorjaus sekä peruskorjauksia Kulosaaren asemalla ja viidellä muulla Kalasatama-Herttoniemi välillä sijaitsevalla metrosillalla. Näin aiheutuva liikennekatko voidaan hyödyntää täysimääräisesti myös muiden matkustajille häiriöitä aiheuttavien hankkeiden toteutuksessa siten, että pidemmällä aikavälillä matkustajahaitat voidaan minimoida. Tasonvaihtolaitteiden uusiminen edellyttää aseman sulkemista 4–5 kuukauden ajaksi. Asemaa ei ole mahdollista pitää auki liukuportaiden ja hissien uusimisen aikana. Hankkeessa ei tehdä muutoksia muualle kuin aseman pitkiin liukuportaisiin ja niiden laidoilla sijaitseviin vinohisseihin. Mahdolliset liukuporraskuilun tarvittavat muut muutokset toteutetaan aseman laiturialueen peruskorjaushankkeen osana. Sörnäisten metroaseman laituritason peruskorjaushankkeen hankesuunnitelma valmistellaan erikseen päätöksentekoon kevään 2026 aikana. Tasonvaihtolaitteiden pitkien toimitusaikojen vuoksi on tarkoituksenmukaista edistää laitteiden uusimista laituritason muusta peruskorjaushankkeesta erillisenä kokonaisuutena. Hankkeiden toteutus yhteensovitetaan keskenään. Hankkeen kustannusten muodostuminen Hankkeen arvonlisäverottomiksi kustannuksiksi on arvioitu yhteensä enintään 5 450 000 euroa hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen kustannustason (esityksen mukaisesti marraskuu 2025) seurannassa käytetään rakennuskustannusindeksiä (2021=100, 11/2025 pisteluku 112,6). Hankkeen kustannukset muodostuvat liukuporras- ja hissihankinnasta, rakennustöistä sekä suunnittelusta ja projektinjohdosta. Lisäksi hankkeen kustannusarvioon sisältyy noin 12 % riskivaraus. Hanke on mahdollista toteuttaa vuoden 2026 investointimäärärahojen puitteissa ja vuosille 2027–2028 sijoittuvat kustannukset huomioidaan noiden vuosien talousarvioehdotuksien valmistelussa. Hankkeen käyttötalousvaikutukset Hanke aiheuttaa 25 vuoden poistoajalla tasapoistoina 218 000 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin. Hankkeen on arvioitu tuovan säästöjä kunnossapito- ja energiakustannusten alenemisen myötä 25 vuoden aikana keskimäärin noin 64 500 euroa vuodessa. HSL:n perussopimuksen perusteella 50 % investoinnin poistoista (109.000 euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista (25 vuoden aikana yhteensä 386 691euroa, laskentakorko 5 %) voidaan laskuttaa HSL:ltä. HKL palauttaa HSL:ltä laskuttamansa 50 % laskennallisen korkomenon kaupungille. Loppuosa poistoista (109 000 euroa vuodessa) ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset 348 865 euron korkokulut laina-aikana (korkokanta 4 % ja laina-aika 25 vuotta) jäävät kaupungin infratukena maksettavaksi. Hankkeen vaikutus HKL:lle maksettavaan kaupungin tukeen on keskimäärin 172 285 euroa vuodessa. Lisäksi osa HSL:ltä laskutettavasta 50 % poisto-osuudesta ja 50 % laskennallisesta korosta kiertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta; noin 50 % poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta katetaan lipputuloilla ja loppuosa kohdistuu kuntaosuuteen. Hankkeen HKL:n osuuden kokonaisvaikutus Helsingin kaupungin käyttötalouteen arvioidaan olevan keskimäärin 300 064 euroa vuodessa (HSL:n maksuosuus ja HKL:n saama kaupungin tuki yhteensä). Toimivalta Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää hankkeista, joiden kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus on 12.6.2017 § 665 päättänyt, että liikeliikelaitoksen johtokunta päättää tilahankkeista, joiden hankesuunnitelman mukainen arvonlisäveroton kustannusarvio on enintään viisi miljoonaa euroa. Kun hankkeen kustannusarvio ylittää viisi miljoonaa euroa on päätösvalta kaupunginhallituksella.