Kaupunginhallitus · 11.8.2025

HUS-yhtymän toimielinten täydentäminen

  • Diaarinumero: HEL 2021-000123
  • Esittelijä: Kansliapäällikkö

Päätös

Kaupunginhallitus kehotti konserniohjauksen päällikkö Atte Malmströmiä tai hänen estyneenä olleessaan konsernijuristi Miia Ahoa edustamaan kaupunkia HUS-yhtymän yhtymäkokouksessa 20.8.2025. Yhtymäkokousedustajaa kehotettiin hyväksymään esityslistalla olevat asiat seuraavasti: Kansalliskielilautakunnan vaali Helsingin edustajat aiemmin nimettyjen lisäksi seuraavasti: varapuheenjohtaja Nora Grotenfelt (rkp.) Lähipalvelu- ja integraatiolautakunnan vaali Helsingin edustajat aiemmin nimettyjen lisäksi seuraavasti: varsinainen jäsen Tom Packalén (ps.), varajäsen Nuutti Hyttinen (ps.) varajäsen Henrika Zilliacus-Tikkanen (rkp.)

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Varsinaisessa yhtymäkokouksessa 18.6.2025 tunnistettiin tarve täydentää osaa toimielimistä. Tämän vuoksi yhtymäkokoukselle esitettiin jatkokokousta 20.8.2025 Helsingin osalta täydennystarpeet koskevat HUS-yhtymän lähipalvelu- ja integraatiolautakuntaa sekä kansalliskielilautakuntaa. Kokouksessa ei käsitellä muita asioita. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) 4 luvun 16 §:n mukaan Helsingin kaupunginhallitus valitsee kaupungin yhtymäkokousedustajat. HUS-yhtymän perussopimuksen mukaan yhtymäkokouksessa kutakin jäsentä edustaa yksi edustaja. Yhtymäkokousedustajalle on nimettävä henkilökohtainen varaedustaja.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginhallitus 09.06.2025 § 402

Päätös Kaupunginhallitus kehotti konserniohjauksen päällikkö Atte Malmströmiä tai hänen estyneenä olleessaan konsernijuristi Miia Ahoa edustamaan kaupunkia HUS-yhtymän yhtymäkokouksessa 18.6.2025. Yhtymäkokousedustajaa kehotettiin hyväksymään esityslistalla olevat asiat seuraavasti: 12 § TAE 2026 valtion rahoitus hyvinvointialueille ja kehyksen valmistelu Esittämään tai kannattamaan sellaista esitystä, jossa: 1. talousarviovalmistelua jatketaan 2 365 milj. euron kehyksen pohjalta ja lisäksi huomioidaan mahdolliset työnjaolliset muutokset HUS-yhtymän ja jäsenten välillä. Tämän lisäksi osoitetaan yhteensä 20 miljoonan euron kertaluonteinen määräraha hoitojonojen saattamiseksi lakisääteiselle tasolle. Määrärahan tarkempi käyttö ja kohdennus tulee käsitellä johdon yhteistyökokouksessa osana talousarviovalmistelua, ennen talousarvion vahvistamista. Lisäksi vuoden 2026 talousarviotavoitteet asetetaan seuraavasti: HUS saavuttaa ja säilyttää talouden tasapainon. Lisäksi investointien kokonaistaso mitoitetaan rahoituksellisesti kestävälle tasolle. HUS tukee painopisteen siirtämistä erikoissairaanhoidosta yhtymän jäsenten peruspalvelujen vahvistamiseen alueella niin, että näillä toimenpiteillä vähennetään erikoissairaanhoidon palveluidentarvetta ja käyttöä. Hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoa odottavien määrän osalta HUSin lakisääteisten velvollisuuksien täyttyminen talousarviomäärärahojen puitteissa. 17 § Yhtymähallituksen vaali Helsingin edustajat yhtymähallitukseen seuraavasti: puheenjohtaja Risto Rautava (kok.), varajäsen Anna-Maria Hiltunen (kok.) varsinainen jäsen Maaret Castrén (kok.), varajäsen Matti Niiranen (kok.) varsinainen jäsen Ville Merinen (sd.), varajäsen Eva-Maria Asukas (sd.) varsinainen jäsen Silja Paavola (sd.), varajäsen Abdifatah Qaaje (sd.) varsinainen jäsen Oula Silvennoinen (vihr.), varajäsen Susanna Airola (vihr.) varsinainen jäsen Annuska Dal Maso (vas.), varajäsen Reko Ravela (vas.) 18 § Tarkastuslautakunnan vaali Helsingin edustajat tarkastuslautakuntaan seuraavasti: puheenjohtaja Hanna Varis (sd.), varajäsen Antti Kääriälä (sd.) varsinainen jäsen Elen Björkholm (vihr.), varajäsen Paula Tervo (vihr.) varsinainen jäsen Isabella Lindberg (vas.), varajäsen Anni Pihlaja (vas.) 19 § Kansalliskielilautakunnan vaali Helsingin edustajat kansalliskielilautakuntaan seuraavasti: puheenjohtaja Harry Bogomoloff (kok.), varajäsen Sanna-Maria Bertell (kok.) varsinainen jäsen Veera Hellman (kok.), varajäsen Toni Pakarinen (kok.) 20 § Lähipalvelu- ja integraatiolautakunnan vaali Helsingin edustajat lähipalvelu- ja integraatiolautakuntaan seuraavasti: varsinainen jäsen Silja Paavola (sd.), varajäsen Eva-Maria Asukas (sd.) varsinainen jäsen Amarpal Singh (vihr.), varajäsen Konsta Lindi (vihr.) varsinainen jäsen Sannamari Silvennoinen (vas.), varajäsen Sanna Wuorio (vas.) varsinainen jäsen Matti Niiranen (kok.), varajäsen Lassi Hynynen (kok.) 21 § Tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja integraatiolautakunnan vaali Helsingin edustajat tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja integraatiolautakuntaan seuraavasti: varapuheenjohtaja Seija Muurinen (kok.), varajäsen Maritta Hyvärinen (kok.) Muut esityslistalla olevat asiat kehotetaan hyväksymään esityksen mukaisina. Käsittely Esteelliset: Reetta Vanhanen Esteellisyyden syy: yhteisöjääviys (hallintolaki 28.1 § 5 kohta) 14.04.2025 Ehdotuksen mukaan Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala 28.5.2025 Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala antaa kaupunginkanslialle seuraavan lausunnon HUSin hallituksen 12.5.2025 esittämästä vuoden 2026 talousarviokehyksestä. Helsingin kaupunki esittää HUSin vuoden 2026 talousarviokehykseksi 2 364 934 000 euroa. Lisäksi huomioidaan mahdolliset työnjaolliset muutokset HUS-yhtymän ja sen jäsenten välillä. Tämän lisäksi osoitetaan yhteensä 20 miljoonan euron kertaluonteinen määräraha hoitojonojen saattamiseksi lakisääteiselle tasolle. Lisäksi todetaan, että talousarviokehys saattaa vielä muuttua Helsingin kaupungin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden rahoituksen mahdollisesti muuttuessa ja tietojen tarkentuessa syksyn 2026 aikana. Mahdollisista muutoksista päätetään erikseen. TAE 2026 valtionrahoitus hyvinvointialueille ja kehyksen valmisteluun Talousarviovalmistelua jatketaan 2 365 milj. euron kehyksen pohjalta. Lisäksi huomioidaan mahdolliset työnjaolliset muutokset HUS-yhtymän ja sen jäsenten välillä. Tämän lisäksi osoitetaan yhteensä 20 miljoonan euron kertaluonteinen määräraha hoitojonojen saattamiseksi lakisääteiselle tasolle. Määrärahan tarkempi käyttö ja kohdennus tulee käsitellä johdon yhteistyökokouksessa osana talousarviovalmistelua, ennen talousarvion vahvistamista. Lisäksi vuoden 2026 talousarviotavoitteet asetetaan seuraavasti: HUS saavuttaa ja säilyttää talouden tasapainon. Lisäksi investointien kokonaistaso mitoitetaan rahoituksellisesti kestävälle tasolle. HUS tukee painopisteen siirtämistä erikoissairaanhoidosta yhtymän jäsenten peruspalvelujen vahvistamiseen alueella niin, että näillä toimenpiteillä vähennetään erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta ja käyttöä. Hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoa odottavien määrän osalta HUSin lakisääteisten velvollisuuksien täyttyminen talousarviomäärärahojen puitteissa. HUS-yhtymän perussopimuksen 10 §:n mukaisesti yhtymäkokous päättää talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Perussopimuksen 23 §:n mukaisesti talousarvioon on sisällytettävä strategiaa toteuttavat toiminnan ja talouden tavoitteet. Perussopimuksen 6 §:n mukaisesti omistajaohjauksella HUS-yhtymän jäsenet myötävaikuttavat sen hallintoon ja toimintaan. Kehyksen valmistelua on tehty omistajien ja HUSin yhteistyönä, ja sitä on käsitelty myös omistajien ja HUSin johdon yhteistyökokouksissa (JYK). Kehysvalmistelun tavoitteena on varmistaa erikoissairaanhoidon ja perustason rahoituksen kehittyminen tasapainoisesti pitkällä aikavälillä. Kehyslaskennassa määritellään HUSin järjestämisvastuulla olevalle toiminnalle rahoitusosuus Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin saamasta valtionrahoituksesta. Omistajien näkemyksen mukaan kehyksen tulee sisältää kaikki samat osiot kuin vuonna 2025, mukaan lukien HUS järjestämisvastuulle kuuluvat ensihoito ja terveyskeskuspäivystykset sekä kapitaatioperusteiset erät. Kehys sisältää myös kaikki rahoituskulut, poistot sekä tutkimus- ja kehitysrahat. HUSin yhtymäkokouksessa 18.6.2025 päätetään vuoden 2026 talousarvion kehyksestä. HUS-yhtymän kehysrahoituksen osuus on määritelty vuoden 2025 alueiden rahoituksesta ilman jälkikäteistarkastusta HUSille kohdistaman osuuden perusteella, ja se on keskimäärin 32,53 %. Tällä prosenttiosuudella on kohdennettu alueille myönnetty laskennallinen rahoitus ilman jälkikäteistarkastusta. Tämä laskelma ei vielä sisällä Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin yhteenlaskettua vuotta 2024 koskevaa jälkikäteistarkistusta. Perustason sosiaali- ja terveydenhuollon vahvistamiseksi rahoituksen painopistettä esitetään siirrettäväksi 0,1 %-yksiköllä. Lisäksi vähentävänä tekijänä huomioidaan valtiovarainministeriön rahoituslaskelmaan sisältyvät lakisääteiset muutokset, jotka kohdistuvat erikoissairaanhoitoon. Lakisääteisistä muutoksista rahoitusta vähentävinä tekijöinä erikoissairaanhoitoon kokonaisuudessaan kohdistuu sairaaloihin ja päivystyksiin sekä erikoissairaanhoidon työnjaon uudistamisen kohdistuvat säästöt. Lisäksi lakisääteisistä muutoksista rahoitusta vähentävinä tekijöinä erikoissairaanhoitoon kohdistuu osittain seuraavat kirjaukset: hoitotakuu, vammaispalvelulain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollonammattilaisten hallinnollisen työnvähentäminen, demokratiarahan vähentäminen, käyttämättä jääneen palvelun maksun korotus ja tulkkauspalveluihin liittyvä säästö. Osittain HUS erikoissairaanhoitoon kohdistuvat säästöt on kohdennettu HUSiin sen rahoituksen prosenttiosuuden mukaisesti. HUSin talousarviokehyksen jatkovalmistelu HUS-yhtymän talousarviokehyksestä päätetään yhtymäkokouksessa 18.6.2025. Helsingin kaupungin kanta HUSin talousarviokehyksen oikeasta tasosta vahvistetaan kaupunginhallituksessa 9.6.2025 yhtymäkokouksen toimiohjeita annettaessa. HUS aloittaa talousarviovalmistelun kehyksen pohjalta, ja kehystä tarkennetaan vielä tarvittaessa syksyllä 2025, kun HUS-yhtymän omistajien valtionrahoitus vuodelle 2026 tarkentuu. HUSin talousarviosta 2026 päätetään yhtymäkokouksessa joulukuussa 2025. HUS-yhtymän vuoden 2025 investointisuunnitelman ja hankekohtaisen investointiohjelman tarkentaminen Helsingin kaupungilla ei ole lausuttavaa HUS-yhtymän vuoden 2025 investointisuunnitelman ja hankekohtaisen investointiohjelman tarkentamiseen. Helsinki pitää kuitenkin ehdottaman tärkeänä, että talousarviossa ja erillisessä investointisuunnitelmassa esitetyt investointi- ja hankekokonaisuudet pystyttäisiin arvioimaan entistä tarkemmin jo ennen investoinnin tai hankkeen aloittamista, jotta esimerkiksi lainanottovaltuuteen ei tarvitse hakea muutosta ja omistajat pystyvät arvioimaan investoinnin tai hankkeen kokonaistaloudellisia vaikutuksia.

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)