Valtuutettu Veronika Honkasalon toivomusponsi painettujen oppikirjojen yhdenvertaisesta tarjoamisesta

Kaupunginhallitus 12.05.2025 § 315

Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Käsittely Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Paavo Arhinmäen ehdotuksesta. 05.05.2025 Pöydälle 25.02.2025 Pöydälle Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 18.03.2025 § 92

Lausunto Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Veronika Honkasalon toivomusponnesta koskien mahdollisuutta selvittää painettujen fyysisten oppikirjojen tarjoamista vaihtoehtona digitaalisille oppimateriaaleille niin, että käytännöt helsinkiläisissä oppilaitoksissa ovat oppilaiden näkökulmasta yhdenvertaiset: Helsingin kaupungin toisen asteen oppilaitoksissa on siirrytty pitkälti digitaalisten oppimateriaalien käyttöön oppivelvollisuuden laajentumisen ja maksuttoman toisen asteen myötä vuonna 2021. Tätä pohjustivat jo vaiheittain vuonna 2016 alkaneet sähköiset ylioppilaskokeet. Oppimateriaalien valinnan tekevät oppilaitoksen rehtori ja kunkin aineen aineenopettajat yhteisen keskustelun tuloksena. Nykyiset digitaaliset materiaalit toimivat usein myös oppimisalustana ja antavat mahdollisuuden monipuoliseen arviointiin ja nopeaan palautteeseen. Ylioppilaskirjoitusten erilaisten lähdemateriaalien käyttöä on harjoiteltava koko lukion ajan. Digitaalisuus helpottaa medialukutaidon harjoittelua sekä korkeakoulujen opintotarjonnan hyödyntämistä osana opetusta. Monissa digioppimateriaaleissa tekstiä voi kuunnella lukemisen tukena. Tämä auttaa varsinkin niitä opiskelijoita, joilla on oppimisen haasteita. Samoin suomi toisena kielenä -opiskelijat hyötyvät kuunneltavasta materiaalista. Heitä tukee myös digimateriaalin helpompi käytettävyys käännössovellusten kanssa. Fyysisisiä oppikirjoja käytetään edelleen oppilaitoksissa. Monissa lukioissa on erityisopettajan kautta saatavissa monille opintojaksoille printtimateriaalia, ja joidenkin oppiaineiden syventäviin opintoihin on tilattu perinteisiä kirjoja. Monessa oppiaineessa on mahdollista oppituntitilanteissa käyttää perinteisiä kirjoja. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulosbudjetissa vuodelle 2025 on 500 000 euron määrärahalisäys oppikirjojen hankkimiseen (HEL 2024-[poistettu]). Tästä lukioiden osuus on 71 000 euroa. Sen myötä on mahdollista laajentaa printtimateriaalin määrää yhteiskäyttöön, mikä vahvistaa opiskelijoiden yhdenvertaista asemaa ja mahdollisuutta käyttää oppikirjoja sekä digimateriaalin tukena että sen vaihtoehtona. Kirjallisen oppimateriaalin merkitys myös lukutaidon edistäjänä on selkeä. Ammatillisessa koulutuksessa korostuvat käytännön työtehtävät sekä oppilaitoksen oppimisympäristöissä että työelämässä. Siksi oppimateriaalien valinta pohjautuu pitkälti oppimisympäristön kontekstin mukaan. Ammatilliseen koulutukseen on ostettu etenkin TUVA- ja suomi toisena kielenä -opiskelijoille painettuja oppimateriaaleja, koska digitaalisia ei ole ollut saatavilla. Lisäksi läheskään kaikille ammatillisille aloille ei ole mahdollisuutta saada digitaalisia materiaaleja, ja silloin niitä ostetaan painettuina versioina. Näitä käytetään ”käsikirjaston” tyyppisesti esimerkiksi työsalissa. Opettajat tekevät yhteistyössä materiaaleja, joita käytetään pääsääntöisesti digitaalisesti. Opettajat valitsevat oppimateriaalit yhdessä rehtoreiden kanssa. Ruotsinkielisen toisen asteen koulutuksen puolella fyysisiä oppimateriaaleja on tarjolla erittäin vähän. Digitaalisina oppimateriaalitilanne on selkeästi parempi. Näin ollen fyysisiin oppimateriaaleihin siirtyminen heikentäisi ruotsinkielisten toisen asteen opiskelijoiden asemaa. Aloitteessa edellytetään yhdenvertaisia käytäntöjä kaikissa helsinkiläisissä toisen asteen oppilaitoksissa. Helsingissä on sekä yksityisiä että valtion toisen asteen oppilaitoksia, jotka päättävät itse omista oppimateriaaleistaan. Aiheesta pyritään käymään yhteistä keskustelua, että toimintamalli olisi kaikissa Helsingissä sijaitsevissa oppilaitoksissa sama. Näin pystyisimme takaamaan kaikille nuorille yhtäläiset palvelut. Yhteenveto Kasvatus- ja koulutuslautakunta katsoo, että yhdenvertaisuuden vuoksi on tärkeää, että opiskelun tukena kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus hyödyntää myös painettuja materiaaleja. Helsinkiläisissä oppilaitoksissa on käytössä erilaisia oppimateriaaleja, sekä digitaalisia että painettuja. Painettuja oppimateriaaleja käytetään digitaalisten materiaalien tukena Helsingin kaupungin toisen asteen oppilaitoksissa. Digitaalisten materiaalien käyttö on tärkeää ylioppilastutkintoon valmistautumista ajatellen. Keskustelua yhteisten toimintamallien osalta jatketaan yksityisten oppilaitosten kanssa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että lisätään painettujen oppimateriaalien käyttöä varsinkin perusopetuksessa. Digitaalisen oppimateriaalin vaihtoehtona tulisi aina olla tarvittaessa myös painettu oppikirja. Lisäksi lautakunta ohjaa toisen asteen oppilaitoksia selvittämään oppilaiden toiveita painettujen oppimateriaalien käytön suhteen. Mikäli oppilaitoksissa on laajasti toivetta painettujen materiaalien käytöstä, tätä opiskelijoiden toivetta tulisi kuulla ja edistää myös painettujen oppimateriaalien laajempaa käyttöä. Käsittely Vastaehdotus: Petra Malin: Lisätään lausunnon loppuun: Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että lisätään painettujen oppimateriaalien käyttöä varsinkin perusopetuksessa. Digitaalisen oppimateriaalin vaihtoehtona tulisi aina olla tarvittaessa myös painettu oppikirja. Lisäksi lautakunta ohjaa toisen asteen oppilaitoksia selvittämään oppilaiden toiveita painettujen oppimateriaalien käytön suhteen. Mikäli oppilaitoksissa on laajasti toivetta painettujen materiaalien käytöstä, tätä opiskelijoiden toivetta tulisi kuulla ja edistää myös painettujen oppimateriaalien laajempaa käyttöä. Kannattaja: Johanna Laisaari Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi yksimielisesti Petra Malinin vastaehdotuksen. 25.02.2025 Pöydälle Esittelijä vs. kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Harri Korhonen